PORVOON SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA. Osa 5 - Yleissuunnitelmaluonnos
|
|
- Petri Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan ympäristökeskus, Porvoon kaupunki, Pornaisten, Sipoon, Mäntsälän, Askolan, Pukkilan ja Pernajan kunnat PORVOON SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA Osa 5 - Yleissuunnitelmaluonnos 1521-C
2 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus i TIIVISTELMÄ III 1 JOHDANTO 3 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT Vedenhankinta ja -jakelu Jätevesien johtaminen ja käsittely 4 3 VESIHUOLLON TUNNUSLUKUJEN ENNUSTEET Ennusteiden laskentaperiaatteet Ennusteet 6 4 VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Alustavat vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehdot Alustavat jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot Puhdistustavoitteet Alustavat vaihtoehdot lyhyesti Yleissuunnitelmavaihtoehtojen valinta Alustavien vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehtojen vertailu Alustavien jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen valinta 12 5 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN YLEISSUUNNITELMA Yleiskuvaus Investointiohjelma Kustannusten jako Tarvittavat sopimukset ja luvat 18 6 JÄTEVESIEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN YLEISSUUNNITELMA Investointiohjelma Kustannusten jako ja rahoitussuunnitelma Tarvittavat sopimukset ja luvat 23 7 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 23 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 24
3 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus ii 8.1 Vedenhankinnan ja -jakelun ympäristövaikutukset Jätevesienkäsittelyn ratkaisuiden vesistövaikutukset Vesistövaikutus, Mustijoki Vesistövaikutus (Porvoonjoki) Vesistövaikutus (Loviisanjoki) Vesistövaikutus (merialue) 25 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Porvoon seudun vedenkulutuksen ennusteet kunnittain Porvoon seudun jätevesimäärien kehitysennusteet kunnittain Vedenhankinnan investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset Jätevedenpuhdistamoiden ja viemäreiden investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset Vesistövaikutukset KARTAT Kartta 1 Vedenhankinta ja -jakelu Kartta 2 Jätevesien johtaminen ja käsittely P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
4 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus iii TIIVISTELMÄ Uudenmaan Ympäristökeskus, Porvoon kaupunki sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat ovat tilanneet Suunnittelukeskus Oy:ltä Porvoon seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman. Suunnitelman laatimista ovat rahoittaneet Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan liitto. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selvittää sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn toteuttamiskelpoiset ratkaisumahdollisuudet suunnittelualueella, joka käsittää Porvoon kaupungin sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat. Tavoitteena on riittävän ja korkealaatuisen talousveden saannin turvaaminen myös poikkeustilanteissa sekä selvittää keskitetyn jätevesien käsittelyn alueellisia ratkaisuja. koostuu varsinaisesta yleissuunnitelmasta ja sen taustalle laadituista osaraporteista: Osa 1 Perusselvitykset, Osa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot, Osa 3 Alustava yleissuunnitelma, Osa 4 Lausuntoyhteenveto ja Osa 5 Yleissuunnitelmaluonnos. Suunnittelualueella on seitsemän kuntaa, joiden asukasmäärä oli vuonna 2002 noin Kuntien vedenhankinta perustuu pääasiassa kuntien omiin pohjavedenottamoihin ja jätevedenpuhdistus omiin jätevedenpuhdistamoihin. Sipoon vesihuolto on järjestetty osakkaana ja yhteistyössä kuntayhtymien kanssa ja perustuu ylikunnallisiin ratkaisuihin. Liittymisaste vesijohtoverkkoon oli 73 % ja viemäriverkkoon 62 %. Kuntien väestön on ennustettu kasvavan vuosien välisenä aikana merkittävästi, :sta noin :aan. Kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään liittyneiden määrä kasvaa merkittävästi ja vastaavasti sekä vedentarve että jäteveden määrä kasvavat voimakkaasti. Vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan m 3 /d:sta arvoon m 3 /d ja jätevesimäärän m 3 /d:sta arvoon m 3 /d. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2003 loppupuolella, muodostettiin alustavat suunnitteluvaihtoehdot Pornaisten vedenhankinnalle ja jakelulle sekä jätevesien viemäröinnille ja käsittelylle. Osaraportissa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot vaihtoehdot täydennettiin myös muiden kuntien osalta: alustavia vaihtoehtoja muodostettiin kaiken kaikkiaan seitsemän vedenhankinnalle ja jakelulle ja neljä jäteveden viemäröinnille ja käsittelylle. Vedenhankinnan ja jakelun käsitellyt vaihtoehdot olivat lyhyesti seuraavat: - VE A vedenhankinta paikallisesti. - VE B Pukkilan pohjavesivaroihin tukeutuva ylikunnallinen vedenhankinta. - VE C TSV (Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä) -vaihtoehto, jossa Mäntsälän ja Pornaisten vedenhankinta perustuu yhteistyöhön TSV:n kanssa. - VE D tekopohjavesilaitosvaihtoehto, jossa Mäntsälän alueelle rakennetaan tekopohjavesilaitos, jonka raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä. - VE E Loviisanseudun Vesi Oy vaihtoehto, jossa lisävettä Pornaisiin ja Mäntsälään johdetaan Myrskylästä Loviisanseudun Vesi Oy:ltä. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
5 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus - VE F alueellinen tekopohjavesivaihtoehto, jossa rakennetaan tekopohjavesilaitokset Pukkilaan, Mäntsälään sekä Sipoon pohjavesialueille. Raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä. - VE G alueellinen vesilaitosvaihtoehto, jossa rakennetaan alueellinen vesilaitos Mäntsälään. Raakavesi vesilaitokselle johdetaan Päijänne-tunnelista. Vaihtoehdoissa F ja G on huomioitu myös TSV:n tulevaisuuden lisäveden tarve: m 3 /d. Mäntsälän osalta kaikissa vaihtoehdoissa oletetaan m 3 /d vedenhankinta Hyvinkään Hikiän tekopohjavesilaitokselta. Porvoon vedenhankinta tukeutuu vaihtoehdoissa A ja E vedenhankintaan Loviisanseudun Vesi Oy:ltä sekä mangaanin ja raudan poistoon saneeratun Linnanmäen vedenottamon käyttöön. Muissa vaihtoehdoissa Porvoon veden hankinta perustuu yksistään Loviisanseudun Vesi Oy:ltä ostetun veden käyttöön. Sipoon vedenhankintaa käsitellään osana TSV:tä. Pernajan vedenhankinta perustuu kaikissa tapauksissa alueen omiin pohjavesivaroihin ja Loviisanseudun Vesi Oy:ltä ostettavaan veteen. Jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot olivat lyhyesti seuraavat: - VE A kuntakohtaiset jätevedenpuhdistamot - VE B lähialueyhteistyö: Pornaisten puhdistamossa käsitellään Pornaisten ja Mäntsälän eteläosien jätevedet. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Askolan ja Pernajan länsiosien jätevedet käsitellään Porvoon Hermanninsaaren puhdistamolla; - VE C Pornaisten ja Mäntsälän etelä-osien jätevedet johdetaan meriviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Muuten kuten VE A. - VE D Pornaisten, Mäntsälän etelä-osien sekä Askolan jätevedet johdetaan Porvoon Hermannisaaren jätevedenpuhdistamoon. Muuten kuten VE A. Kaikissa vaihtoehdoissa Sipoon jätevedet johdetaan nykyisin järjestelyin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, Askolan jätevedet Porvoon Hermanninsaaren puhdistamoon ja Pernajan Isnäsin alueen jätevedet Loviisaan. Alustavista vaihtoehdoista valittiin jatkotarkasteluun kolme vaihtoehtoa vedenhankinnan ja yksi vaihtoehto jätevesien käsittelyn osalta. Vedenhankinnan vaihtoehdoista jatkosuunnittelun valittiin ensisijaisena vaihtoehtona alueellinen tekopohjavesilaitos toteutettuna yhdellä alueella. Jatkoselvityksissä tekopohjaveden valmistukseen soveltuvaa aluetta kartoitettiin Nurmijärven, Hyvinkään ja Hausjärven kunnista. Tekopohjaveden valmistukseen esitetään Kurun pohjavesialuetta Hausjärvellä. Raakavesi tekopohjavesilaitokseen johdetaan Päijänne-tunnelin Mustasuon ajotunnelin yhteyteen rakennettavalta pumppaamolta. Kurun tekopohjavesialueelta vesi johdetaan Mäntsälään ja edelleen Pornaisiin, jossa johtolinja haarautuu Sipooseen ja Askolan kautta Porvooseen. Pukkilasta Mäntsälään rakennettavan siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan vesijohto, joka palvelee Pukkilan poikkeustilanteen vedenhankintaa. Vaihtoehtona kaksi tarkastellaan pintavesilaitoksen rakentamista Mäntsälään. Veden jakelu toteutetaan samoin kuin vaihtoehdossa yksi. Vaihtoehdossa kolme lähtökohtana on suunnittelualueen paikallisten resurssien hyödyntäminen. Päijänne-tunnelin raakavettä johdetaan Mäntsälän Lukonmä- iv P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
6 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus keen, jonne rakennetaan tekopohjavesilaitos. Laitos palvelee Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan vedentarvetta. Päijänne-tunnelin vettä johdetaan edelleen Sipooseen ja Porvooseen. Sipoon Forsbackan ja Pohjois-Paippisten pohjavesialueille rakennetaan TSV:n käyttöön tekopohjavesilaitokset. Porvooseen johdetaan poikkeustilanteen vedentarvetta vastaava vesimäärä, joka oletetaan käsiteltävän Porvoon Kerkkooseen sijoitettavalla pintavesilaitoksella. Suunnittelualueen kunnista Pornainen tarvitsee lisävettä kiireellisesti, joten sen osalta on kaikissa vaihtoehdoissa esitetty vuonna 2006 toteutettavaksi vesijohtoyhteys TSV:n verkostoon ja vedenhankinta TSV:ltä ostamalla. Vedensaanti perustuu valituissa vaihtoehdoissa suuriin yksiköihin, joissa veden laatua ja puhdistusta seurataan tehokkaasti ja käyttökustannukset ovat tuotettua vesikuutiota kohden pienemmät. Yhdistämällä Mäntsälän, Pornaisten, TSV:n ja Porvoon verkostot toisiinsa turvataan myös poikkeus- ja häiriötilanteiden vedenhankintaa ja jakelua alueella. Päijänne-tunnelin veden käyttö raakavesilähteenä turvaa vedensaantia myös kuivina kausina tai tilanteissa, joissa useampia vedenottamoita poistuu käytöstä. Taulukko 1. Vedenhankinnan ja -jakelun investointiohjelma. VEDENHANKINTA JA JAKELU Toimenpide Aikataulu Vuosi Investointi 1000 Investoinnin nykyarvo 1000 VE 1: Tekopohjavesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki Vaihe II Tekopohjavesilaitos ja PSV:n osakkeet Siirtovesijohdot ja pumppaamot Yhteensä VE 2: Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki Vaihe II Vesilaitos ja PSV:n osakkeet Siirtovesijohdot ja pumppaamot Yhteensä VE 3: Supistettu Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki Vaihe II Tekopohja- ja vesilaitokset ja PSV:n osakkeet Siirtovesijohdot ja pumppaamot Yhteensä v Jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin vaihtoehdoista yleissuunnitelmatarkasteluun valittiin alueellista yhteistyötä edistävät käsittelyvaihtoehdot. Alla esitetään yleissuunnitelmassa käsitellyt toimenpiteet: P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
7 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus Pornaisten pohjoisosien sekä Mäntsälän etelä-osien jätevedet johdetaan meriviemäriin ja edelleen Helsinkiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Rakennettavaan siirtoviemäriin liittyy jätevesiä Sipoosta. Mäntsälän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Mäntsälän kirkonkylän ja pohjoisosien sekä Pukkilan kunnan jätevedet. Ohkolan ja Hyökännummen alueen jätevedet johdetaan nykyisen käytännön mukaisesti meriviemäriin. Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa laajennetaan ja sinne rakennetaan lietteenkäsittely-yksikkö. Askolan ja Porvoon välille on laadittu sopimus Askolan länsipuolen jätevesien johtamisesta Porvoon Hermanninsaaren puhdistamoon. Siirtoviemärin rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosien aikana, mikäli hankkeet kyetään toteuttamaan valtion vesihuoltotyönä. Pernajan nykyiset neljä jätevedenpuhdistamoa suljetaan ja jätevedet johdetaan tulevaisuudessa käsiteltäväksi Isnäsin puhdistamolta Loviisaan ja länsipuolen puhdistamoista Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon. Mäntsälän että Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoita oletetaan tehostettavan vuonna 2015 rakennettavilla jälkisuodatusyksiköillä. Taulukko 2. Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn investointiohjelma. JÄTEVEDEN KÄSITTELY JA VIEMÄRÖINTI Aikataulu Investointi Investoinnin nykyarvo Toimenpide Pornainen ja Pohjois-Sipoo Siirtoviemäri Pornainen-Sipoo-Meriviemäri* Askola ja Porvoo Siirtoviemäri Askola-Porvoo* Liittymismaksu Mäntsälä ja Pukkila Pukkila-Mäntsälä siirtoviemäri Mäntsälän puhdistamon laajennus Mäntsälän jvp : uusi esikäsittely ja lietteenkuivaus Mäntsälän jvp: jälkisuodattimen rakentaminen Mäntsälän jvp: koneiston uusiminen Pernaja ja Porvoo Siirtoviemäri Pernaja Porvoo Liittymismaksu Pernaja, Askola ja Porvoo Jälkisuodatusyksikkö Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle Hermanninsaaren koneiston uusiminen YHTEENSÄ vi P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
8 SUUNNITTELUKESKUS OY TYÖSELOSTUS 1 (26) Helsinki/S. Toivikko, V. Riki/SaT, VRi C4026 UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PORVOON SEUDUN VESIHUOLLON ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Uudenmaan Ympäristökeskus, Porvoon kaupunki sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat ovat tilanneet Suunnittelukeskus Oy:ltä Porvoon seudun vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitto ovat myöntäneet rahoitusta selvityksen laatimiseen. Yleissuunnitelman tarkoituksena on selvittää sekä vedenhankinnan että jätevesien käsittelyn toteuttamiskelpoiset ratkaisumahdollisuudet suunnittelualueella, joka käsittää Porvoon kaupungin sekä Pornaisten, Mäntsälän, Askolan, Sipoon, Pukkilan ja Pernajan kunnat. Suunnittelutyöhön osallistui seuraava ohjausryhmä: Marketta Virta Kari Vaitomaa Ilkka Juva Klas Andersson Karl-Gustav Björkell Riitta Silander Matti Stolp Erkki Tirronen Irmeli Mäkelä Jari Hynönen Jukka Pietilä Juhani Vähähyyppä Ralf Sjödahl Marten Bergqist Pekka Ikonen Riitta Murto-Laitinen Pekka Hallikainen Mauri Pekkarinen Veijo Peltola Matti Peisa Jouni Peltoniemi Kirsi Vilonen Kari Pietarinen Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus Porvoon vesi Porvoon vesi Sipoon kunta Sipoon kunta Pukkilan kunta Pukkilan kunta Mäntsälän Vesi Pornaisten kunta Pornaisten kunta Pernajan kunta Pernajan kunta Askolan kunta Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Vesiosuuskunta Suoni Vesiosuuskunta Mustijoki Vesiosuuskunta Mustijoki Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta Etelä-Pornaisten vesiosuuskunta P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
9 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 2(26) Suunnittelukeskus Oy:stä ovat työhön osallistuneet: Matti Ojala Dipl. ins., projektin johto, Saijariina Toivikko Dipl.ins., yleissuunnittelu ja raportointi Vanessa Riki Dipl.ins., yleissuunnittelu Lasse Halenius Dipl.ins., yleissuunnitteluasiantuntija Jorma Pääkkönen Dipl.ins., vesilaitosten prosessitarkastelut ja vedenlaatu Ari Niemelä Tekn. lis., jätevedenpuhdistamojen prosessitarkastelut Jussi Arjas FK, pohjavesialueiden tarkastelut, geologia Kari Kamppi MKK, ympäristövaikutusarviointi Anna-Karin Kyrönviita Ins. AMK, karttatarkastelut Kalle Kiisto Dipl.ins., yleissuunnittelu koostuu varsinaisesta yleissuunnitelmasta ja sen taustalle laadituista osaraporteista: Osa 1 Perusselvitykset Osa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot Osa 3 Alustava yleissuunnitelma Osa 4 Lausuntoyhteenveto Osa 5 Yleissuunnitelmaluonnos Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa, vuoden 2003 loppupuolella, muodostettiin alustavat suunnitteluvaihtoehdot Pornaisten vedenhankinnalle ja jakelulle sekä jätevesien viemäröinnille ja käsittelylle. Vuoden 2004 alussa vaihtoehtotarkastelua laajennettiin kattamamaan koko suunnittelualue. Alustavia vaihtoehtoja muodostettiin kaiken kaikkiaan seitsemän vedenhankinnalle ja jakelulle ja neljä jäteveden viemäröinnille ja käsittelylle (Osaraportti 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot). Yleissuunnitelman osassa Osa 3 Alustava yleissuunnitelma tarkennettiin edellisessä vaiheessa tutkituista vaihtoehdoista jatkokäsittelyyn valittuja vaihtoehtoja teknisten ratkaisujen, kustannusten, rahoituksen ja ajoituksen suhteen. Osassa 5 Yleissuunnitelmaluonnos esitetään tiivistäen osaraporttien 1-3 olennainen sisältö. Yleissuunnitelman keskeiset vesihuollolliset tavoitteet ovat: Riittävän ja korkealaatuisen talousveden saannin turvaaminen koko suunnittelualueella kaikissa olosuhteissa, myös poikkeustilanteissa. Tarvittavien väliaikaisratkaisuiden selvittäminen Pornaisten ja Mäntsälän lyhyen tähtäimen vedentarpeen takaamiseksi. Selvittää ja tarkastella keskitetyn jätevesien käsittelyn ratkaisuja suunnittelualueella. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
10 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 3(26) 2 NYKYISET JÄRJESTELMÄT Suunnittelualueella on seitsemän kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2002 noin asukasta. Liittymisaste vesijohtoverkkoon oli 73 % ja viemäriverkkoon 62 %. Alueen kokonaisvedenkulutus oli m 3 /d ja keskimääräinen jätevesimäärä alueella noin m 3 /d. Suunnittelualueelta on liitteinä esitetty kartat vedenhankinta ja jakelu sekä jätevesien johtaminen ja käsittely (mittakaavassa 1: ). Karttoihin on merkitty nykyisestä vesihuoltojärjestelmästä mm. vedenjakelualueet, vesilaitokset, jätevedenpuhdistamot ja siirtovesijohdot ja -viemärit. Karttaan on merkitty myös suunnittelualueen pohjavesialueet. Lisäksi karttoihin on merkitty esitetyt kehittämisvaihtoehdot vedenhankinnalle, siirtovesijohdot, siirtoviemärit sekä suunnitellut vedenjakelu- ja viemäröintialueet. 2.1 Vedenhankinta ja -jakelu Suunnittelualueella nykyinen vedenhankinta perustuu lähes täysin kuntien omiin pohjavedenottamoihin. Porvoossa vedenhankinta perustuu pääosin tekopohjaveden valmistukseen Sannaisten, Kerkkoon ja Saksalan pohjavesialueilta. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin asukasta (90 %), joista noin asukasta asuu taajamissa. Sipoo ostaa veden Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä (TSV), jonka vedenhankinta perustuu pääosin Päijänne-tunnelin raakavedestä valmistettuun tekopohjaveteen sekä useasta eri pohjavedenottamosta tuotettuun veteen. TSV:llä on omistuksessaan vedenottamoita myös Sipoon kunnassa. Keskitettyyn vedenjakeluun on liittynyt noin (53 %) asukasta. Mäntsälän vedenhankinta perustuu pääosin Ojalan, Lukonmäen ja Kilpijärven pohjavedenottamoihin. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin asukasta (58 %), joista noin asukasta asuu taajamissa. Pornaisten vedenhankinta perustuu Hyötinmäen ja Nummenmaan pohjavedenottamoihin. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt yhteensä noin asukasta (29 %). Askolassa sijaitsee useita pienempiä pohjavedenottamoita, joista suurimmat ovat Vahijärven ja Kirkonkylän ottamot. Askolassa on rakenteilla uusi Nietoon vedenottamo, josta tullaan tulevaisuudessa hankkimaan merkittävä osa talousvedestä. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin asukasta (72 %). P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
11 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 4(26) 2.2 Jätevesien johtaminen ja käsittely Pukkilassa sijaitsee useita pienempiä pohjavedenottamoita, joista suurimmat ovat Kirkonkylän ja Savijoen ottamot. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin 910 asukasta (41 %). Pernajassa on neljä päävedenottamoa: Isnäsin, Koskenkylän, Kuggomin ja Hagabölen ottamot. Lisäksi kunnan itäosiin vesi tullaan tulevaisuudessa ostamaan Loviisanseudun Vesi Oy:ltä. Keskitettyyn vedenjakeluun kunnassa on liittynyt noin asukasta (74 %). Suunnittelualueella jätevedenpuhdistus perustuu suurimmaksi osaksi kuntien omiin jätevedenpuhdistamoihin. Porvoon kaupungin jätevedet puhdistetaan neljässä puhdistamossa. Keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään vuonna 2002 valmistuneessa Hermanninsaaren puhdistamossa. Lisäksi Epoossa, Kerkkoossa ja Hinthaarassa toimivat pienpuhdistamot. Hermanninsaaren puhdistamolta puhdistettu jätevesi johdetaan Svartbäckinselälle Suomenlahteen. Epoon puhdistamon purkuvesistönä toimii Storängsbäcken. Hinthaaran puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon kohdalta Mustijokeen (Mäntsälänjoki) ja Kerkkoon puhdistamolta Porvoonjokeen. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt asukasta, mikä on 78 % kunnan asukkaista. Sipoossa ei ole paikallista jätevedenpuhdistamoa, vaan jätevedet johdetaan Helsinkiin Viikinmäen keskuspuhdistamolle puhdistettaviksi. Viikinmäen puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan meriviemäriä pitkin Suomenlahteen. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt asukasta eli 44 % kunnan asukkaista. Mäntsälässä on yksi kunnallinen puhdistamo: vuonna 2002 laajennettu Kirkonkylän puhdistamo, jossa käsitellään lähes kaikki viemäröity jätevesi. Käsitellyn jäteveden purkuvesistönä on Mäntsälänjoki. Lisäksi kunnan alueella toimii useita pienpuhdistamoita, joista merkittävin on Saaren maatalousoppilaitoksen yhteydessä toimiva pienpuhdistamo. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt asukasta, mikä on 57 % kunnan asukkaista. Pornaisissa sijaitsee yksi kunnallinen puhdistamo, vuonna 1976 rakennettu Kirkonkylän puhdistamo, jossa käsitellään kaikki viemäröity jätevesi. Jätevedenpuhdistamo toimii tällä hetkellä kapasiteettinsa äärirajoilla. Käsitellyn jäteveden purkuvesistönä on Mustijoki. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt asukasta, mikä on 27 % kunnan asukkaista. Askolan jätevedet puhdistetaan kahdessa puhdistamossa: 1980 valmistuneessa Vakkolan ja 1970 valmistuneessa Monninkylän jätevedenpuhdistamoissa. Molempien puhdistamojen purkuvesistönä on Porvoonjoki. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt asukasta eli 55 % kunnan asukkaista. Askolan jätevedet on tarkoitus tulevaisuudessa johtaa Porvoon Hermanninsaaren P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
12 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 5(26) jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri on suunniteltu toteutettavaksi vuosien aikana edellyttäen, että hanke toteutetaan valtion vesihuoltotyönä. Pukkilan kunnan jätevedet puhdistetaan vuonna 1982 valmistuneessa Naarkosken puhdistamossa, jonka purkuvesistönä on Porvoonjoki. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt 580 asukasta, mikä on 30 % kunnan asukkaista. Pernajan kunnassa toimii neljä kunnallista jätevedenpuhdistamoa: kirkonkylän, Koskenkylän, Isnäsin ja Kuggomin jätevedenpuhdistamot. Kirkonkylän, Isnäsin ja Koskenkylän puhdistamot ovat 1970-luvulla rakennettuja aktiivilietelaitoksia ja Kuggomin puhdistamo on vuonna 1994 valmistunut bioroottorilaitos. Kirkonkylän puhdistamo laskee käsitellyt vedet Pernajanlahteen, Koskenkylän puhdistamo Koskenkylänjokeen, Isnäsin puhdistamo Vasabyvikiin sekä Kuggomin puhdistamo Loviisanjokeen. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn on kunnassa liittynyt asukasta, mikä on 33 % kunnan asukkaista. Osa 1 - Perusselvitykset - raportissa nykytilanne ja tausta-aineisto esitetään yksityiskohtaisesti kunnittain. Yleistiedot kuntien vesihuollosta on esitetty liitteessä 1ja2. 3 VESIHUOLLON TUNNUSLUKUJEN ENNUSTEET 3.1 Ennusteiden laskentaperiaatteet Tässä selvityksessä on käytetty kunnissa laadittuja väestöennusteita sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton väestöennusteita. Vesijohto- ja viemäriverkostoon vuonna 2020 liittyneiden asukkaiden määrä on arvioitu kunnille laadittujen suunnitelmien pohjalta. Vesihuoltojärjestelmän piiriin liitettäväksi suunnitellut haja-asutusalueet on pääosin oletettu vuonna 2020 toteutuneiksi. Vesihuoltoverkostoon liittyneiden määrän ennusteet on laadittu olettaen, että väestönkasvu tulee kohdistumaan vesihuoltojärjestelmän piirissä oleviin alueisiin, mikäli kunta ei ole toisin ilmoittanut. Lähtötietoina on käytetty kuntien omia arvioita, kunnille laadittuja HAAVE-selvityksiä sekä vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Ominaisvedenkulutuksen on oletettu nykyisen väestön sekä teollisuuden osalta pysyvän nykyisellä tasolla, ellei kunnasta ole muuta ilmoitettu. Uusien vedenkuluttajien osalta ominaisvedenkulutukseksi on oletettu 165 l/d. Ominaisjätevesimäärän, orgaanisen aineksen sekä ravinnekuormituksen oletetaan olemassa olevan vesihuoltojärjestelmän ja siihen liittyneiden asukkaiden ja teollisuuden osalta pysyvän nykyisellä tasolla. Viemärijärjestelmään liittyvien asukkaiden osalta kuormituksen on asukasta kohden arvioitu muodostuvan seuraavasti: jätevettä 220 l/d, BHK 60g/d, typpi 15 g/d, fosfori 2,5 g/d. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
13 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 6(26) 3.2 Ennusteet Kaikkien alueen kuntien väestö tulee ennusteiden mukaan kasvamaan vuosien välisenä aikana merkittävästi, yhteensä :sta noin :an asukkaaseen. Kasvuprosentit kunnittain ovat seuraavat: Porvoo 18 %, Sipoo 43 %, Mäntsälä 50 %, Askola 20 %, Pukkila 13 % ja Pernaja 15 %. Taulukko 3.1 Väestökehitys kunnittain KUNTA / KAUPUNKI as. As. as. as. as. Porvoo Sipoo Mäntsälä Pornainen Askola Pukkila Pernaja YHTEENSÄ Vesijohtoverkkoon liittyneiden asukkaiden määrä koko alueella kasvaa nykyisestä arvoon ja liittymisprosentti vastaavasti nykyisestä 73 %:sta arvoon 90 %. Viemäriverkkoon liittyneiden asukkaiden määrä koko alueella kasvaa nykyisestä arvoon ja liittymisprosentti vastaavasti nykyisestä 62 %:sta arvoon 83 %. Vedenkulutus kasvaa nykyisestä m 3 /d arvoon m 3 /d ja jätevesimäärät nykyisestä m 3 /d arvoon m 3 /d. Taulukko 3.2 Vedenkulutuksen sekä jätevedenmäärien ennusteet kunnittain. KUNTA / KAUPUNKI Vedenkulutus m 3 /d Jätevesimäärä m 3 /d Porvoo Sipoo Mäntsälä Pornainen Askola Pukkila Pernaja Yhteensä VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISVAIHTOEH- DOT 4.1 Alustavat vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehdot Vuodelle 2020 ennustetuilla vedenkulutuksilla suunnittelualueen kunnista Askola, Pukkila ja Pernaja selviävät omilla pohjavesivaroillaan sekä normaali- että poikkeustilanteessa. Porvoo, Pornainen ja Mäntsälä tarvitsevat lisävettä ympäryskunnista poikkeustilanteissa. Sipoon vedenhankinta ei perustu sen omiin P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
14 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 7(26) pohjavesivaroihin, vaan tullaan myös tulevaisuudessa hoitamaan Tuusulan seudun vesi kuntayhtymän kautta. Työssä mitoittavana tekijänä on tarkasteltu häiriötilanteiden vedenhankintaa. Osaraportissa 2 Vedenhankinnan ja jakelun sekä jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot esitettiin seitsemän kehittämisvaihtoehtoa vedenhankinnan ja jakelun järjestämiseksi suunnittelualueella. Mäntsälän kunnan on oletettu kaikissa vaihtoehdoissa hankkivan lisävettä Hikiän tekopohjavesilaitokselta maksimissaan 1700 m 3 /d. Vaihtoehdoissa C, F ja G Mäntsälän ja Pornaisten on oletettu hankkivan Päijänne-tunnelin raakaveden käyttöön oikeuttavia Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeita. Nykyisiä vedenottamoita oletetaan kaikissa vaihtoehdoissa käytettävän maksimikapasiteetin mukaisesti. Vaihtoehdot esitetään alla pääpiirteissään. Vaihtoehto A vedenhankinta paikallisesti Kehittämisvaihtoehdossa A kunnat käyttävät pääasiassa omia pohjavesivarojaan hyödyntäen vähäisempiäkin esiintymiä. Pornaisten kunnan omat pohjavesivarat eivät riitä, vaan lisävedenhankintaa esitetään Askolan kunnassa sijaitsevilta pohjavesialueilta sekä Porvoon verkostosta. Porvooseen lisävettä hankitaan ottamalla käyttöön Linnanmäen ottamo raudan ja mangaanin poistolla tehostettuna sekä johtamalla vettä Loviisan seudun Vesi Oy:n vedenottamoilta Myrskylästä. Pukkilan vedenhankintaa tehostetaan poikkeustilanteessa rakentamalla Puntarmäkeen uusi vedenottamo. Sipoo hankkii talousvetensä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän osakkaana TSV:n vedenottamoilta. Vaihtoehto B Ylikunnallinen pohjavesivaihtoehto Vaihtoehdossa B kuntien puhdasvesihuolto järjestetään ylikunnallisesti hyödyntämällä alueen suurimpia pohjavesialueita. Tässä vaihtoehdossa Pornaisten ja Mäntsälän alueelle johdetaan vettä Pukkilasta ja Hyvinkäältä. Vaihtoehto edellyttää uusien vedenottamoiden rakentamista Pukkilaan. Porvooseen hankitaan lisävettä Loviisan seudun Vesi Oy:n vedenottamoilta Myrskylästä. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehto C - TSV -vaihtoehto Vaihtoehtona C tarkastellaan Mäntsälän ja Pornaisten mahdollisuutta hankkia vettä TSV:n kautta. Kustannukset on laskettu olettaen Mäntsälän ja Pornaisten liittyvän TSV:hen samoin ehdoin ja liittymismaksuin kuin nykyiset liittyjät. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A, Porvoon osalta kuten VE B. Vaihtoehto D - tekopohjavesilaitosvaihtoehto Vaihtoehdossa D tarkastellaan Päijänne-tunnelin vettä raakavetenä käyttävän tekopohjavesilaitoksen rakentamista Mäntsälän Lukonmäen alueelle. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A, Porvoon osalta kuten VE B. Vaihtoehto E lisävesi Loviisanseudun Vesi Oy:ltä Vaihtoehtona E hyödynnetään alueelle olemassa olevien pohjavedenottamoiden kapasiteettia ja tuodaan tarvittava lisävesimäärä Mäntsälään ja Pornaisiin Lovii- P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
15 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 8(26) sanseudun Vesi Oy:n vedenottamoilta Myrskylästä. Pukkila turvaa poikkeustilanteen vedenhankinnan varauksella Myrskylästä rakennettavaan putkeen. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehto F alueellinen tekopohjavesivaihtoehto Vaihtoehtona F tarkastellaan tekopohjavesilaitosten muodostamista Pukkilan Uudentalonkulman ja Puntarmäen pohjavesialueille, Mäntsälän Lukonmäkeen sekä TSV:n omistamille Sipoon Pohjois-Paippisten ja Forsbackan I:n pohjavesialueille Raakavesi johdetaan Pukkilan, Sipoon ja Mäntsälän tekopohjavesilaitoksiin Päijänne-tunnelista. Tässä vaihtoehdossa tekopohjavettä valmistetaan myös TSV:n tulevaisuuden tarpeisiin. Kyseisistä laitoksista vettä johdetaan Pornaisiin, Mäntsälään, TSV:n käyttöön sekä Porvooseen. Vaihtoehto G alueellinen vesilaitosvaihtoehto Vaihtoehtona G tarkastellaan mahdollisuutta rakentaa koko suunnittelualuetta palveleva alueellinen vesilaitos Mäntsälään, josta vettä johdetaan Pornaisiin, Mäntsälään, TSV:n käyttöön ja Porvooseen. Raakavesi vesilaitokselle johdetaan Päijänne-tunnelista. Muiden kuntien osalta vaihtoehdot toteutetaan kuten vaihtoehdossa A. 4.2 Alustavat jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehdot Puhdistustavoitteet Selvityksessä jätevedenpuhdistamoille on oletettu seuraavat puhdistusvaatimukset: AVL < orgaaninen kuorma lähtevässä vedessä < 15 mg BHK 7 (ATU)/l kokonaisfosfori lähtevässä vedessä < 0,5 mg P/l AVL > orgaaninen kuorma lähtevässä vedessä < 10 mg BHK 7 (ATU)/l kokonaisfosfori lähtevässä vedessä < 0,3 mg P/l ammoniumtypenpoisto < 4 mg/l vuosikeskiarvona kokonaistypenpoisto > 70 % Alustavat vaihtoehdot lyhyesti Jätevesien johtamisen ja käsittelyn suhteen osaraportissa 2 tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto A kuntakohtaiset jätevedenpuhdistamot Vaihtoehto A on ns. 0-vaihtoehto, jossa jätevedet käsitellään paikallisesti. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
16 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 9(26) Mäntsälän jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan jätevedet Mäntsälän kunnan alueelta Ohkolan aluetta lukuun ottamatta. Ohkolasta jätevedet johdetaan meriviemäriin nykyisen käytännön mukaisesti. Mäntsälän puhdistamolle johdetaan myös vesiosuuskunta Suonen sekä vesiosuuskunta Mustijoen Mäntsälän puoleisten alueiden jätevedet. Puhdistamoa laajennetaan uudella biologisella linjalla ja jälkisuodatusyksiköllä. Pornaisiin rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään Pornaisten kunnan alueella muodostuvat jätevedet. Pukkilan jätevedet käsitellään kunnan omassa puhdistamossa, jota laajennetaan. Porvoon ja Askolan jätevedet käsitellään Porvoon Hermanninsaaren puhdistamossa. Puhdistamoa laajennetaan jälkisuodatusyksiköllä. Porvoossa Epoon puhdistamo toimii alueellisena pienpuhdistamoina myös tulevaisuudessa. Hinthaaran ja Kerkkoon alueet yhdistetään Hermanninsaaren verkostoon. Pernajan läntisen osan jätevedet käsitellään paikallisesti Kirkonkylään rakennettavalla uudella jätevedenpuhdistamolla. Isnäsin alueen jätevedet johdetaan tulevaisuudessa Loviisaan. Sipoon jätevedet johdetaan nykyisin järjestelyin meriviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehto B lähialueyhteistyö Vaihtoehto B:ssä selvitetään jätevesien käsittelyä ylikunnallisin ratkaisuin. Pornaisten uuteen puhdistamoon johdetaan Pornaisten alueen jätevedet sekä vesiosuuskuntien Suonen ja Mustijoen jätevedet käsittäen myös Mäntsälän puolella muodostavan osuuden. Mäntsälän jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan Mäntsälän jätevedet Ohkolan ja vesiosuuskunta Suonen ja Mustijoen alueita lukuun ottamatta. Ohkolasta jätevedet johdetaan meriviemäriin nykyisen käytännön mukaisesti. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoa laajennetaan uudella biologisella linjalla ja jälkisuodatusyksiköllä. Porvoon Hermanninsaaren puhdistamolle johdetaan Askolan jätevedet sekä Pernajan länsiosien jätevedet. Puhdistamoa laajennetaan jälkisuodatusyksiköllä. Tässä vaihtoehdossa käytöstä poistuvat Pukkilan, Askolan sekä Pernajan Isnäsin, Kuggomin, Koskenkylän ja Kirkonkylän jätevedenpuhdistamot. Sipoon osalta järjestelyt säilyvät nykyisellään. Vaihtoehto C Pornaisten jätevedet Viikinmäkeen Vaihtoehdossa C tarkastellaan mahdollisuutta johtaa osa alueen jätevesistä Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Pornaisten, Mäntsälän etelä-osien sekä Sipoon pohjoisosien jätevedet johdetaan meriviemäriin ja edelleen Viikinmäkeen. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
17 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 10(26) Mäntsälän jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan Mäntsälän jätevedet Ohkolan ja vesiosuuskunta Suonen ja Mustijoen alueita lukuun ottamatta. Ohkolasta jätevedet johdetaan meriviemäriin nykyisen käytännön mukaisesti. Puhdistamoa laajennetaan jälkisuodatusyksiköllä. Muilta osin kuten vaihtoehdossa A. Vaihtoehto D Pornaisten jätevedet Hermanninsaaren Pornaisten sekä Mäntsälän etelä-osien jätevedet johdetaan Porvoon Hermannisaaren jätevedenpuhdistamoon. Jätevedet johdetaan Askolan kautta, jossa viemärilinjaan yhdistyvät Askolan jätevedet. Viemäri linjaus noudattelee jo suunniteltua Askola - Hermanninsaari viemärilinjaa lukuun ottamatta loppulinjausta, jossa Porvoon keskusta kierretään. Mäntsälän osalta kuten vaihtoehdossa C. Muilta osin kuten vaihtoehdossa A. 4.3 Yleissuunnitelmavaihtoehtojen valinta Kustannusten osalta on laskettiin eri vaihtoehtojen vertailukustannukset, joissa huomioitiin investointi- ja käyttökustannukset sekä investoinnin jäännösarvo. Kustannuslaskennan tuloksena saatiin ns. vertailuhinta, joka kertoo kehittämisvaihtoehdon suhteellisen yksikkökustannuksen /m 3. Suhdelukua laskettaessa on vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi käytetty vesimääränä vedenjakelujärjestelmän kokonaiskulutusta ja jäteveden kokonaismäärää Alustavien vedenhankinnan ja jakelun kehittämisvaihtoehtojen vertailu Vedenhankinnan ja jakelun alueellisten kehittämisvaihtoehtojen teknistaloudellisessa vertailussa huomioitiin veden laatu, vedenjakelun palvelutaso häiriötilanteissa sekä investointi- ja käyttökustannukset. Investointi- ja käyttökustannukset diskontattuna korkokannalla 3 % on esitetty taulukossa 5.1 ja vedenhankintavaihtoehtojen kokonaisvertailu on esitetty taulukossa 5.2. Vaihtoehdolla B, E ja A investointikustannukset ovat pienimmät kokonaisuudessaan sekä suhteessa vedensaantiin ja kalleimmat vaihtoehdot ovat E ja A. Käyttökustannukset suhteessa vedensaantiin ovat pienimmät vaihtoehdoissa F ja G. Vaihtoehto G on vertailukustannuksiltaan edullisin. Vaihtoehto A on kallis sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan. Veden laadun kannalta suositeltavimpia vaihtoehtoja ovat C, D, E, F ja G, joissa kaikissa vedensaanti perustuu suuriin yksiköihin ja laatua seurataan tehokkaasti. Vaihtoehdoissa C, D, E, F ja G raakavesilähteenä on Päijänne-tunnelin vesi, joten vedensaanti on taattu myös kuivina kausina tai tilanteissa, joissa useampia vedenottamoita poistuu käytöstä. Käyttötehokkuudeltaan alueelliset ratkaisut F ja G ovat suositeltavia. Kaikki vaihtoehdot edellyttävät uusien pitkien siirtolinjojen toteuttamista. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
18 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 11(26) Taulukko 4.1 Vaihtoehtojen Investointi- ja käyttökustannukset diskontattuna korkokannalla 3 % VE A VE B VE C VE D VE E VE F VE G Investoinnit 2006 YHTEENSÄ (1000 ) Investointi/ vesimäärä /m3/a Käyttökustannukset 1000 /a Käyttökustannus/ vesimäärä /m3/a Vertailukustannukset 2004 Käyttömenot (1000 ) Investoinnit YHTEENSÄ Vedenkulutusennuste v m3/d Vertailukustannukset /m3/a Taulukko 4.2 Vedenhankintavaihtoehtojen kokonaisvertailu VE A VE B VE C VE D VE E VE F VE G Vesilähteiden raakaveden laatu Vesilähteiden suojeltavuus Vedenottamoiden käyttötehokkuus Ympäristövaikutukset Investointikustannukset suhteessa vesimäärään Käyttökustannukset suhteessa vesimäärään Vertailukustannukset Vaiheittain toteutus Paras vaihtoehto ++ Hyvä vaihtoehto + Tyydyttävä vaihtoehto Alustavien jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin kehittämisvaihtoehtojen vertailu Jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin alueellisten suunnitteluvaihtoehtojen teknistaloudellisessa vertailussa on huomioitu purkupaikkojen lukumäärä, ympäristövaikutukset ja investointi- ja käyttökustannukset. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
19 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 12(26) Taulukko 4.3 Vaihtoehtojen kustannukset v vuoteen 2004 diskontattuna korkokannalla 3% VE A VE B VE C VED Käyttökustannukset Investointikustannukset Jäännösarvo Investointi ja käyttökustannukset jäännösarvo Vertailukustannus /m 3 /a 0,30 0,32 0,30 0,33 Taulukko 4.4 Jätevesien johtamis- ja käsittelyvaihtoehtojen kokonaisvertailu. VE A VE B VE C VE D Ympäristövaikutukset Jätevedenpuhdistamojen käyttötehokkuus Toimintavarmuus Yhteistoiminnan kehittäminen Investointikustannukset Käyttökustannukset Vertailukustannukset Vaiheittain toteutus Paras vaihtoehto ++ Hyvä vaihtoehto + Tyydyttävä vaihtoehto Vaihtoehtojen valinta Huhtikuun 2004 suunnittelukokouksessa päätettiin, että yleissuunnitelmassa tullaan käsittelemään vaihtoehtona yksi vedenhankinnan osalta tekopohjaveden muodostamiseen perustuvaa alueellista ratkaisua ja vaihtoehtona kaksi pintaveden kemialliseen puhdistukseen perustuvaa ratkaisua. Sovittiin, että pohja- ja tekopohjaveden tuottamiseen sopivaa aluetta kartoitetaan myös suunnittelualueen ulkopuolelta. Vaihtoehdossa kolme lähtökohtana on suunnittelualueen paikallisten resurssien hyödyntäminen. Kolmantena vaihtoehtona tarkastellaan uusiin alueellisiin tekopohjavesilaitoksiin ja vesilaitoksiin perustuvaa ratkaisua, jossa tuotetaan vain osa TSV:n tulevaisuuden vedentarpeesta. Veden saanti perustuu kaikissa ratkaisuissa Päijänne-tunnelista saatavaan raakaveteen. Päijännetunnelin veden käyttö raakavesilähteenä turvaa vedensaantia myös kuivina kausina tai tilanteissa, joissa useampia vedenottamoita poistuu käytöstä. Vedensaanti perustuu valituissa vaihtoehdoissa suuriin yksiköihin, joissa veden laatua ja puhdistusta seurataan tehokkaasti. Käyttökustannukset ovat suurissa yksiköissä tuotettua vesikuutiota kohden pienemmät kuin muissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Yhdistämällä Mäntsälän, Pornaisten, TSV:n ja Porvoon verkostot toisiinsa turvataan parhaiten myös poikkeus- ja häiriötilanteiden vedenhankinta ja jakelu alueella. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
20 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 13(26) Jätevesien käsittelyn ja viemäröinnin vaihtoehdoista yleissuunnitelmatarkasteluun valittiin alueellista yhteistyötä edistävät käsittelyvaihtoehdot. Valittu vaihtoehto sisälsi ratkaisuja sekä vaihtoehdoista B että C. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan seuraavia ratkaisuja: Pornaisten ja Etelä - Mäntsälän vesiosuuskuntien jätevedet johdetaan Sipoon halki meriviemäriin ja edelleen käsiteltäviksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Siirtoviemäriin oletetaan liitettävän Pohjois- Sipoon kehittämisalueiden jätevesiä. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Askolan sekä Pernajan länsiosien jätevedet johdetaan Porvoon Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon. 5 VEDENHANKINNAN JA JAKELUN YLEISSUUNNITELMA 5.1 Yleiskuvaus Alue jakaantuu vedentarpeiltaan kahteen osaan: Pukkila, Pernaja ja Askola selviävät tulevaisuuden vedentarpeestaan omilla pohjavesivesivaroillaan; sen sijaan Porvoo, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen tarvitsevat lisävettä suunnitteluajanjakson loppuun mennessä. Kaikissa vaihtoehdoissa oletetaan, että kuntien nykyisistä vedenottamoista otetaan maksimikapasiteetin sallimat vesimäärät. Mitoitusta määräävänä tekijänä on käytetty kuntien poikkeustilanteita, joissa kunnan tärkein vedenottamo on pois käytöstä tai muun isompaa vedentarvetta aiheuttavan tilanteen suurinta mahdollista kapasiteettitarvetta. Vaihe I: Pornaisten lyhyen aikavälin ratkaisu Suunnittelualueen kunnista Pornainen tarvitsee lisävettä kiireellisesti, joten sen osalta esitetään vedensaannin turvaamiseksi lyhyen aikavälin suunnitelma. Pornaisten vedenhankinta järjestetään TSV:n kautta rakentamalla yhdysvesijohto TSV:n Sipoossa sijaitsevasta vesijohtolinjasta Pornaisiin. Vaihe I mitoitetaan Pornaisten vuoden 2015 lisävedentarpeen 740 m 3 /d mukaan ja rakennetaan vuonna Yhdysvesijohto on suunniteltu rakennettavaksi samaan kaivantoon meriviemäriin liitettävän siirtoviemärin kanssa. Vaihe I on kaikissa vaihtoehdoissa sama ja siinä rakennettavan siirtovesijohdon pituus on 12 km. Vaihe II: VE 1, VE 2 ja VE 3 VE 1: Kurun tekopohjavesilaitos Työryhmän ensisijaisesti valitsemassa vaihtoehdossa lisävesi hankitaan Hausjärven kunnan Kurun pohjavesialueelta pohja- ja tekopohjavetenä. Raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä, joka johdetaan alueelle Mustasuon ajotunneliin rakennettavalta pumppaamolta. Muodostettu tekopohjavesi johdetaan Kurun alueelta Mäntsälään ja edelleen Pornaisiin, josta vesijohto haarautuu sekä Sipooseen että Askolan kautta Porvooseen. Mäntsälästä Pukkilaan rakennetaan viemärin yhteyteen yhdysvesijohto, joka palvelee kriisiajan vedenhankintaa. Vesijohtoja rakennetaan tässä vaihtoehdossa yhteensä noin 110 km. Kurun pohjavesialueelle rakennettavan tekopohjavesilaitoksen mitoituskapasiteetti on m 3 /d. Mitoitusperusteena on suunnittelualueen kuntien, Porvoon kaupungin sekä TSV:n lisävedentarve vuonna 2020 tilanteessa, jossa Mäntsälässä ja Porvoossa P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
21 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 14(26) on yhtäaikainen poikkeustilanne. Siirtovesijohdot mitoitetaan kuntien vuoden 2020 poikkeustilanteen vedentarpeen perusteella. Rakentamisajankohdaksi esitetään vuotta VE 2: Vesilaitos Mäntsälän Lukonmäessä Vaihtoehdossa kaksi lisävesi hankitaan Mäntsälän Lukonmäkeen rakennettavasta pintavesilaitoksesta. Raakavesi vesilaitokseen johdetaan Päijänne-tunnelin Mustasuon ajotunneliin rakennettavalta pumppaamolta. Vesilaitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu m 3 /d ja rakentamisajankohdaksi esitetään vuotta Vesilaitokselta vesi jaellaan suunnittelualueen muihin osiin kuten vaihtoehdossa yksi. Vesijohtoja rakennetaan tässä vaihtoehdossa yhteensä noin 100 km. VE 3: Suppea tekopohjavesi- ja vesilaitosvaihtoehto Selvityksessä tarkastellaan kolmantena vaihtoehtona alueellisiin tekopohjavesija vesilaitosratkaisuihin perustuvaa veden hankintaa, jossa TSV:n veden tarve on huomioitu ainoastaan 6000 m 3 /d osalta. Raakavesi hankitaan Päijänne-tunnelista ja jaellaan Mäntsälän Lukonmäkeen, jossa tekopohjavettä muodostetaan noin 2700 m 3 /d Pornaisten, Mäntsälän ja Pukkilan alueille. Raakavettä johdetaan edelleen Sipoon Pohjois-Paippisiin ja Forsbackaan, jossa tekopohjavettä muodostetaan 6000 m 3 /d TSV:lle ja Porvoon Kerkkooseen, jonne rakennetaan noin m 3 /d vettä käsittelevä pintavesilaitos. Vesijohtoja rakennetaan tässä vaihtoehdossa yhteensä noin 125 km. 5.2 Investointiohjelma Kehittämissuunnitelman investointisuunnitelma on esitetty seuraavassa taulukossa 5.1. Investoinnit on jaoteltu vaiheeseen I ja II ja vedenhankinnan ja jakelun kokonaiskustannukset on esitetty nykyarvoon diskontattuna (korko 3 %). Investointikustannukset eivät sisällä maanhankinnan tai maaperä- ja pohjavesiselvitysten kustannuksia. Suunniteltujen investointien investointikustannukset, käyttökustannukset ja vertailukustannukset esitetään liitteessä 3. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
22 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 15(26) Taulukko 5.1 Vedenhankinnan ja -jakelun investointiohjelma. VEDENHANKINTA JA JAKELU Toimenpide Aikataulu Vuosi Investointi 1000 Investoinnin nykyarvo 1000 VE 1: Tekopohjavesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki Vaihe II Tekopohjavesilaitos ja PSV:n osakkeet Siirtovesijohdot ja pumppaamot Yhteensä VE 2: Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki Vaihe II Vesilaitos ja PSV:n osakkeet Siirtovesijohdot ja pumppaamot Yhteensä VE 3: Supistettu Vesilaitosvaihtoehto Vaihe I Siirtovesijohto TSV- Pornainen, Hyötinmäki Vaihe II Tekopohja- ja vesilaitokset ja PSV:n osakkeet Siirtovesijohdot ja pumppaamot Yhteensä Vaihtoehdoille on laskettu vertailukustannukset diskonttaamalla investoinnit ja lisävedentuottamisen käyttökulut vuoteen 2004 ja jakamalla kustannukset tuotetulla lisävesimäärällä. Vuosittaiset käyttökustannukset on laskettu mitoitusvesimäärälle. Taulukko 5.2 Vaihtoehtojen vertailukustannukset vuoteen 2004 diskontattuna, korko 3% Vaihe I Vaihe II Vesijohto VE 1 VE 2 VE 3 Kustannukset Käyttömenot Investoinnit Yhteensä Yhteensä (jäännösarvo huomioitu) Vertailukustannukset /m Vertailukustannukset /m (jäännösarvo huomioitu) Tuotettu lisävesimäärä v m 3 /d Suuret kuntien väliset vesihuoltolinjat toteutetaan tyypillisesti valtion tukemina hankkeina, jolloin kuntien rahoitusosuus pienenee. Taulukossa 5.3 esitetään kunnille kohdistuvat investointikustannukset olettaen, että valtion osuus vesijohtoinvestoinneista on 50 %. P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
23 SUUNNITTELUKESKUS OY Uudenmaan ympäristökeskus 16(26) Taulukko 5.3 Vesijohto- ja pumppaamoinvestoinnit, jos vesihankkeet toteutetaan valtion vesihuoltotyönä ja valtio rahoittaa 50 % vesijohtojen ja pumppaamoiden rakennuskustannuksista. INVESTOINNIT Vaihe I Vaihe II Vesijohto VE1: Tekopohjavesil. VE 2: Vesilaitosv Toteutusvuosi Yhteensä investoinnin nykyarvo vuonna 2004 (r = 3%) VE 3: Suppea tekop. ja vesil Kustannusten jako Vesilaitoksen hallinnointia, toimintaa ja kustannusten jakoa varten oletetaan perustettavaksi kuntien omistama yhtiö. Tässä raportissa investointikustannukset on jaettu kuntien välillä niiden poikkeustilanteen vedentarpeeseen perustuvien tarvevarausten mukaan ja käyttökustannukset oletetun vedenkäytön mukaan. Vesilaitoksen käyttökustannukset on arvioitu siten, että sekä Porvoossa että Mäntsälässä on poikkeustilanne samaan aikaan. Muiden kuntien osalta käyttökustannukset on laskettu normaalitilanteen vedenhankinnan perusteella. Taulukoissa 5.4, 5.6 ja 5.8 käyttökustannus koostuu PSV:n vuosittaisesta perusmaksusta, PSV:n vuosittaisesta vesimaksusta sekä tekopohjavesilaitoksen käyttökustannuksista, jotka on jaettu siten, että puolet kustannuksista jaetaan varausosuuden mukaan ja puolet mitoitustilanteen mukaan (Mäntsälässä ja Porvoossa poikkeustilanne). PSV:n osakkeiden hankinnan kustannukset on kohdennettu Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien osalle suhteessa niiden mitoitusvesimääriin. Porvoolla ja TSV:llä on jo omistuksessaan tarvittavat PSV:n osakkeet. Putkilinjojen kustannukset on jaettu kuntien tarvevarausten mukaan kuntakohtaisiksi investointikustannuksiksi taulukkoon 5.5, 5.7 ja 5.10 Putkilinjojen käyttökustannukset on esitetty liitteessä 3. Taulukko 5.4 VE 1: Tekopohjavesilaitoksen investointien ja kustannusten jako Osuus Investoinnit Käyttökustannukset Varaus Osuus laitosinvestoinnista PSV Osakkeet Laitos Yhteensä m 3 /d % /a Mäntsälä % Pornainen % TSV (Sipoo) % Porvoo % Pukkila % ,4 Yhteensä % P:\Vyt\Uudenmaanympkeskus_1521\C4026 \C Suunnitelmat\OSA 5 Yleissuunnitelmaluonnos.doc
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotPäivitetty LIITE 4 Sivu 1/6
VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-
LisätiedotTurun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,
LisätiedotSELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi
SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet
LisätiedotRUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU
FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...
Lisätiedot20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006
20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotAlueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015
Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta
LisätiedotVesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko
Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...
LisätiedotVesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.
Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006
VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman
LisätiedotJOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017
JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017 MUISTITIKUN KANSIOSISÄLTÖ TIETOPAKETTI JÄRVENPÄÄN VEDESTÄ JA SEN TOIMINNASTA YLEISTÄ Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen käyttämä nimi on Järvenpään
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon
LisätiedotMETROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1
METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,
LisätiedotSelvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:
Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotSotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma
POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS)
MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS) 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 VÄESTÖNKEHITYS... 5 2.2 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 7 2.3
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotTampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori
Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Antti Ryynänen / lli ALUSTAVA TYÖOHJELMA / 1 (6) SISÄLLYSLUETTELO 19.9.2012 POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Suunnitelma jakautuu kolmeen osaraporttiin. Osaraporteista laaditaan
LisätiedotLAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta
Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 8773/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (1) Kaupunginhallitus 414 19.12.2016 20 Asianro 8773/14.05.00/2016 Vesihuollon yhteistyöselvitys Kuopion ja Siilinjärven välillä Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.12.2016
LisätiedotMaalahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetty 2012 Ab Vattenplanering Ansaankatu 4 A 2 65100 Vaasa
Maalahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetty 2012 Ab Vattenplanering Ansaankatu 4 A 2 65100 Vaasa 2 1 YLEISTÄ Allekirjoittanut suunnittelutoimisto on yhteistyössä Oy Nordwest Engineering
LisätiedotEuran, Kokemäen ja Säkylän jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMA. Suunnittelukokous 12.6.
Euran, Kokemäen ja Säkylän jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMA Suunnittelukokous 12.6.2013, Eura Jätevedenkäsittely yleissuunnitelma 2 Suunnitelmaratkaisun valinta:
LisätiedotPutket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle
Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotLEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA
LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE.4 2.1 Väestö 4 2.2 Vedenhankinta...4 2.3 Pohjavesivarat..4 2.4 Jäteveden käsittely
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15.12.2010
MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15.12.21 Mäntsälän kunnanvaltuuston hyväksyntä 7.2.211 11 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 VÄESTÖNKEHITYS...
LisätiedotMUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO
Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015
LisätiedotAloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.
Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään
LisätiedotKirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008
Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN
JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto
LisätiedotMäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus
Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo
LisätiedotLOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010
LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin
LisätiedotKEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro
KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu
LisätiedotMäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS
INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213
LisätiedotYlöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon
Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä
Lisätiedot20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007
20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL
LisätiedotRaportti. Sipoon kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 67080618 30.9.2009
Raportti Sipoon kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sivu 1 (15) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET 3 2.1 Kunnan ja kaavoituksen nykytila 3 2.2 Kunnan
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotLempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit
Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 2019 2020 Investoinnit 2018-2020 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900 000 Investoinnin nimi 2017 2018 2019 2020 Investoinnit 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900
LisätiedotOSARAPORTTI III LÄNSIVYÖHYKKEEN VEDENJAKELUN TURVAAMINEN ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
20601284 MASKUN VESIHUOLTO OY, MYNÄMÄEN VESIHUOLTO OY, NAANTALIN KAUPUNKI, NOUSIAISTEN VESI OY, RAISION VESI OY, RUSKON KUNTA, VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS LÄNSIVYÖHYKKEEN VEDENJAKELUN
LisätiedotTampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori
Liite 7: Kustannusjako () Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Kustannusjako Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2 3 KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET 2 3.1
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotVERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta
VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus 23.1.2017 1 Vesihuolto-osuuskuntien valinta - Vuonna 2014
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotVesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta
Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuoltopäivät Jyväskylä 11.5.217 Toivo Lapinlampi Suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä
LisätiedotJätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi. Arto Seppälä, Tornionjoen vesiparlamentti
Jätevesien puhdistustilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat Tornion- Muonionjoella, Suomi 29.10.2012 Vesihuollon* järjestämisen vastuista Suomessa kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä
LisätiedotPorvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år. Risto Saarinen
Porvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år Risto Saarinen 1900-luvun alku Laajat epidemiat uhkasivat terveyttä Puutalokaupungin tulipalojen torjuminen oli vaikeaa Asiaa oli pohjustettu
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035
Pohjois-Pohjanmaan vesihuollon kehittämisohjelma vuoteen 2035 POSKI-hankkeen loppuseminaari 28.4.2015 Juha Kangaskokko, ylitarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.4.2105 Maakunnallinen vesihuollon kehittämisohjelma
LisätiedotLIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.
1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO
LisätiedotSastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota
Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu Kiikoisten taksa ilman kunnan 60 000 kompensaatiota Kompensaatio 60 000 on tarkastelussa jaettu tasan vesi- ja viemäritaksoihin 30 000 ja laskettu käyttömaksuun
LisätiedotPirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen
Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea
LisätiedotLIITE 4. Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita.
1. JOHDANTO Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita. AK- ja AKR -alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 64
LisätiedotPOHJAVEDET AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA LAITILASSA KEHITTÄMISSUUNNITELMA
POHJAVEDET AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA LAITILASSA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jyrki Lammila 15.3.2016 SUUNNITTELUTYÖ Koordinointi: Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotLounais-Suomen viemäröinti. Laajentamisalueet ja priorisointiselvitys
Lounais-Suomen viemäröinti Laajentamisalueet ja priorisointiselvitys KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 Tarkoituksena Satakunnan ja Varsinais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet -selvityksen päivittäminen
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma
A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 411 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma VAIHE II Yleissuunnitelma Ympäristöselostus VIRRAT POHJOINEN PIRKANMAA SELITTEET: KIHNIÖ Olemassa
LisätiedotRauman seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma
LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Rauman seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma Tiivistelmä Antti Ryynänen Kai Saralehto Jonna Tuomiranta Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN
LisätiedotHAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen
HAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen Vesihuollon jako alueittain: - Porvoon veden toimintaalueet - Porvoon veden palvelualueet - Osuuskuntien toimintaalueet - Osuuskuntien palvelualueet
LisätiedotPutkilahden vesihuoltosuunnitelma
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto
LisätiedotOULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 19.11.2014. Oulun Veden esittely. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.
Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.2014 Oulun Veden esittely Jouni Lähdemäki OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 kunnallinen liikelaitos viiden kunnan kuntaliitoksessa
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN
VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1
LisätiedotPohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA
Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Hankesuunnitelma Päivämäärä 19.3.2015, päivitys 12.5.2016 Viite 1510013474 MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS
SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma
KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241
LisätiedotHulevesiviemäröinnistä vastaava taho
1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin
LisätiedotHUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013
HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotVesihuoltosuunnitelma
Lieksa Lieksan eteläpään vesiosuuskunta Märäjälahden alue Vesihuoltosuunnitelma SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 30.6.2011 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET JA JOHTOLINJAUS... 3 3. ALUEEN
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA. OSARAPORTTI II Suunnitteluvaihtoehdot. Työ: E24330. Turku, 30.06.2011
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI
LisätiedotDnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)
LisätiedotJÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN
Huittisten kaupunki Sastamalan kaupunkiki JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN Kiuru & Rautiainen Oy SISÄLTÖ Selvitysten taustaa Markkinaennuste ja tuotantosuunnitelma Alustava rahoitussuunnitelma
Lisätiedot