YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOS

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 1 (41) YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOS Laatukäsikirja 2.1

2 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 2 (41) MUUTOSSIVU Tämä on yhteiskuntatieteiden laitoksen laatukäsikirjan muutossivu. Siihen merkitään laatukäsikirjaan tehtävät muutokset. Laatukäsikirjan on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet Juha Hämäläinen (laitoksen johtaja), Leena Koski (laitoksen varajohtaja), Vilma Hänninen, Antero Puhakka, Jarmo Houtsonen (laatuvastaava, Joensuun kampus) ja Pekka Kuusela (pj, laatuvastaava, Kuopion kampus) Versiot N ovat työversioita. Versio Hyväksyjä Pmv Muutoksen luonne 0.1 ei hyväksytty laatukäsikirjan 2010 valmistelu 0.2 ei hyväksytty laatukäsikirja 2010 valmistelu Muutoksia kohdissa täydennetty ja korjattu laitoskokouksen ja oppiainevastaavien palautteen pohjalta 1.0 laitosjohtaja laitosjohtaja laitosjohtaja laatukäsikirjan hyväksyminen laatukäsikirjan hyväksyminen laatukäsikirjan päivittäminen täydennetty ja korjattu Sirpa Suntioisen palautteen pohjalta sisäistä auditointia varten täydennetty ja korjattu Sirpa Suntioisen palautteen pohjalta. Korjauksia useammassa kohdassa laatukäsikirjaa korjattu ja täydennetty vastaamaan laitoksen nykytilannetta. Muutoksia kohdissa 1.3, 1.9, 2.2 ja 2.3

3 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 3 (41) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMISKÄYTÄNTÖ Laitoksen toiminta-ajatus Laitoksen missio ja visio Laitoksen toimintaympäristö Sisäinen organisoituminen Laitoksen hallinto Sisäinen viestintä Laitoksen edustaminen ja ulkoinen tiedottaminen Laadunhallinnan organisaatio ja toteutus Asiakkuuksien hallinta 12 2 VOIMAVARAT Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat Tilat, laitteet, ohjelmistot ja laiterekisterit Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön perehdyttäminen Henkilöstön hyvinvointi, työturvallisuus ja työterveys Henkilöstökoulutus ja kehityskeskustelut Asiallisen työkäyttäytymisen edistäminen 18 3 TOIMINNOT Avaintoiminnot: strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Ydintoiminnot Tutkimus Tutkimuksen painoalat Tutkimuksen laatutavoitteet Tutkimuksen perusmuodot Vapaa tieteellinen tutkimus Maksullinen palvelututkimus ja yhteisrahoitteinen tutkimus Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys 25

4 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 4 (41) Dokumentointi Tutkimusetiikka Opetus Opetuksen laatutavoitteet Laitoksen opiskelijarekrytointi ja valinta Laitoksen opetussuunnitelmatyö Laitoksen perustutkintokoulutus ja ohjauskäytännöt Opintojen suoritustavat ja suoritusten arviointi Opiskeluprosessi Kandidaatti- ja pro gradu-tutkielmien ohjaus ja arviointi Laitoksen opiskelijoiden yleinen ohjaus ja HOPS Kansainvälinen vaihto ja AHOT-menettely Opiskelijoiden harjoittelu Laitoksen tieteellinen jatkokoulutus Yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaopinnot Opiskelijoiden osallistumisjärjestelmät ja opiskelun esteettömyys Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kestävä kehitys Elinikäinen oppiminen ja avoimen yliopiston opetus 35 4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen arviointi ja kehittäminen Laitoksen opetuksen palautejärjestelmät Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palautejärjestelmä Johdon katselmukset ja reklamaatioiden käsittely 38 5 LIITTEET Yhteiskuntatieteiden laitoksen vastuuhenkilöt Dokumenttien hallinta 39

5 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 5 (41) 1 JOHTAMISKÄYTÄNTÖ 1.1 Laitoksen toiminta-ajatus Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa opetus perustuu tutkimukseen. Laitoksella hyödynnetään tieteenalojen välistä vuoropuhelua sekä etsitään yhteiskuntatieteellisiin tutkimushaasteisiin tuoreita ja omintakeisia lähestymistapoja. Laitoksella harjoitetaan kansainvälisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä, erityisesti Itä-Suomelle tyypillisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kohdistuvaa tutkimusta. Laitoksen tutkijat osallistuvat analyyttisesti ja kriittisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laitos toimii aktiivisesti moderneissa innovaatiojärjestelmissä, osallistuu työelämässä tarvittavien innovaatioiden tuottamiseen ja edistää tutkimustiedon kohdentuvuutta työelämän tarpeisiin. Laitoksella tehtävä tutkimus on vapaata, avointa ja julkista, ja se on suunnattu niin tutkijoiden, kansalaisten kuin viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden käytettäväksi. Laitoksella tehdään myös yhteisrahoitteista tutkimusta ja maksullista palvelututkimusta. Koulutusta kehitetään kansainvälisesti korkeatasoiseksi painottaen laaja-alaisuutta, tieteidenvälisyyttä sekä työelämävalmiuksia. Laitoksen tutkimuspolitiikassa korostetaan tasa-arvoa ja tieteen vapautta tutkimuksen eettisenä perustana sekä tutkimuskäytäntöjen ja rekrytoinnin lähtökohtina. 1.2 Laitoksen missio ja visio Yhteiskuntatieteiden laitos profiloituu tutkimuksessa ja opetuksessa seuraavasti: Tutkimus Laitoksen tutkimuksen painoalueet ovat aakkosjärjestyksessä seuraavat: - hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus - koulutus, työ ja kasvatus - migraatio, monikulttuurisuus ja raja - sosiaalityön teoria, kohteet ja työkäytännöt

6 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 6 (41) - sukupuoli. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja tulosten välittämiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Tämä toteutuu pääasiassa neljällä tavalla. Näitä ovat 1) laitoksen henkilökunnan osallistuminen asiantuntijuusalueensa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja julkaiseminen myös yleistajuisilla foorumeilla; 2) asiantuntijoiden kouluttaminen työelämän moninaisiin tehtäviin; 3) uusien ajattelu- ja toimintatapojen tuominen ammatillisiin käytäntöihin kuten koulutusinstituutioon, työelämään, monikulttuurisuustyöhön, sosiaalityöhön ja hyvinvointipalveluihin; ja 4) osallistuminen uusien yhteiskunnallisten käytäntöjen ja prosessien suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Opetus Perustutkintokoulutus antaa opiskelijoille vahvan tieteenalaperustaisen koulutuksen ja valmiudet työelämän moninaisiin ja muuttuviin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä kelpoisuuden pääaineensa jatko-opintoihin. Opetus on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista, ja siinä kehitetään teorian ja käytännön vuoropuhelua, kansainvälisyyttä ja työelämävalmiuksia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti tietotekniikan suomia mahdollisuuksia. Yhteiskuntatieteiden laitoksen opetuksessa korostetaan samanaikaisesti yhteiskuntatieteellistä yleissivistystä ja laitoksella harjoitettavaan tutkimukseen perustuvaa erikoistumista. Opetuksessa painotetaan toiminnallista oppimista siten, että vahva teoreettinen ajattelu siirretään temaattisissa opinnoissa aitoihin toimintaympäristöihin. 1.3 Laitoksen toimintaympäristö Yhteiskuntatieteiden laitos kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan. Laitos on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu viisi pääainetta kahdella kampuksella. Laitoksella järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta seuraavissa pääaineissa: Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus) Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus) Sosiaalityö (Kuopion kampus) Sosiologia (kummallakin kampuksella)

7 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 7 (41) Yhteiskuntapolitiikka (kummallakin kampuksella, Kuopiossa painotus sosiaalipolitiikkaan tai myöhemmin aloittavat eivät voi valita yhteiskuntapolitiikkaa pääaineeksi Kuopion kampuksella) Yhteiskuntatieteet, Joensuu hakukohteeseen päävalinnassa valittujen pääaine on sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain, ja valitsemalla toisen seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Yhteiskuntatieteen laitos antaa tarkemmat ohjeet pääaineen merkitsemiseksi opiskelijarekisteriin. Yhteiskuntatieteet, Kuopio hakukohteeseen päävalinnassa valittujen pääaine on sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka tai sosiologia. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain, ja valitsemalla kandidaattiseminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Yhteiskuntatieteiden laitos antaa tarkemmat ohjeet pääaineen merkitsemiseksi opiskelijarekisteriin. Laitoksella toimivat seuraavat maisteriohjelmat: An International Master s Degree Programme in Cultural Diversity (Joensuun kampus) Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma (Joensuun kampus, yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa) Master s Degree Programme in International Social Work (Kuopion kampus) sosiaalityön pääaineen suuntautumisvaihtoehtona Näiden lisäksi laitos antaa kasvatussosiologian opintoihin liittyvää opetusta filosofisessa tiedekunnassa, filosofian opetuksesta Kuopion kampuksella yhteistyössä oikeustieteiden laitoksen kanssa ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yleisestä metodologisesta opetuksesta ja sen kehittämisestä yhdessä tiedekunnan muiden laitosten kanssa. Laitos osallistuu useiden monitieteisten opintokokonaisuuksien tuottamiseen sekä monitieteisiin opetusverkostoihin. Laitos järjestää tieteellistä jatkokoulutusta kaikissa pääaineissaan sekä Joensuussa filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osastoon sijoitetussa kasvatussosiologiassa. Lisäksi laitos tarjoaa erityissosiaalityöntekijäkoulutusta. 1.4 Sisäinen organisoituminen Yhteiskuntatieteiden laitoksessa hallinnon lähtökohta on koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen toiminnan ja sen periaatteiden valmisteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Laitoksen toimintoja kehitetään jatkuvasti ja henkilöstöä kannustetaan vahvistamaan

8 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 8 (41) asiantuntijuuttaan sekä yliopiston hallinnon tuntemustaan. Johtamisen käytännöt on muotoiltu siten, että henkilöstön osallistumismahdollisuudet on varmistettu. Laitoksen johtaja ja varajohtaja Laitoksen johtaja ja varajohtaja vastaavat yhdessä koko laitoksen strategisesta kehittämisestä, päätösten toimeenpanosta ja niistä tehtävistä, jotka määrätään Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä, talousjohtosäännössä ja muissa säädöksissä. He vastaavat myös yleishallinnosta keskinäisen työnjaon pohjalta. Yksityiskohtaisemmin kuvattuna johtajan ja varajohtajan keskinäinen työnjako on seuraava: Yhteiskuntatieteiden laitoksen johtajan ja varajohtajan työnjako Tärkeimmät toimijat Laitosjohtaja Laitosjohtaja ja varajohtaja Johtajan ja varajohtajan kampuskohtaiset tehtävät Tehtävät hallintojohtosäännössä, talousjohtosäännössä ja tiedekunnan dekaanin delegointipäätöksissä mainitut asiat laitoksen strateginen kehittäminen henkilöstön yhdenmukaisesta asemasta huolehtiminen taloushallintoon kuuluvien laskujen ja tositteiden hyväksyminen henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät: - virka-aikaa tekevän henkilöstön vuosilomat ja virkavapaat - työajanseurantaan liittyvät tehtävät - palkkausjärjestelmään liittyvät kehittämiskeskustelut - työhuonejärjestelyt - työterveys ja muu työhyvinvointi - asialliseen työkäyttäytymiseen liittyvien mahdollisten ongelmien käsittely kampuksella ulkopuolisella rahoituksella toimivien projektien talous- ja henkilöstöhallinto yleishallinnon tehtävät: - kampuskohtaisten kokousten koollekutsuminen ja pj:nä toimiminen - kaluste-, laite- ja muut tarvikehankinnat

9 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 9 (41) Laitoksen hallinnollinen jakautuminen oppiaineisiin Yhteiskuntatieteiden laitos jakaantuu hallinnollisesti oppiaineisiin: Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Yhteiskuntapolitiikka Oppiaineet koostuvat niihin kuuluvasta henkilöstöstä ja opiskelijoista. Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineet kattavat molempien kampusten henkilöstön ja toiminnat. Oppiaine on hallinnollinen ja toiminnallinen kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat oppiaineen vastuuhenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 3.n perusteella 1) vastata oppiaineen opetuksesta ja sen kehittämisestä, 2) huolehtia oppiaineen tutkimustoiminnasta ja tutkijakoulutuksesta ja 3) johtaa koulutusalansa opetussuunnitelmatyötä. Lisäksi vastuuhenkilö huolehtii opiskelijavalintojen ja opetussuunnitelman toteutusohjelman valmistelusta sekä oppiaineen toiminnan kehittämisestä laitoksen strategisten linjausten mukaisesti. Oppiaineen vastuuhenkilöt toimivat keskenään yhteistyössä opetuksen ja tutkimuksen monitieteisyyden toteutumiseksi. Vastuuhenkilöt ovat vastuussa päätösten valmistelusta ja toteuttamisesta laitoksen johdolle. Joensuun kampuksen sosiologian oppiaineen vastuuhenkilö vastaa myös kasvatussosiologin opetussuunnitelman ja opiskelijavalintojen valmistelusta yhteistyössä filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osaston kanssa. Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön mukaan dekaani tai dekaanin tekemällä delegointipäätöksellä laitoksen johtaja nimittää oppiaineiden ja koulutusohjelmien vastuuhenkilöt. 1.5 Laitoksen hallinto Laitoksella voidaan perustaa työryhmiä erilaisten oppiaine- ja tieteenalarajoja ylittävien, monitieteisyyttä edistävien kysymysten selvittämiseen ja valmisteluun. Osallistumiseen perustuva hallintojärjestelmä toteutetaan siten, että laitoksella järjestetään 1. Laitoksen yleiskokouksia, joihin osallistuu koko henkilöstö yhdessä molemmilta kampuksilta sekä ainejärjestöjen edustajat. Yleiskokouksissa käsitellään laitoksen strategisia kysymyk-

10 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 10 (41) siä, toiminnan arviointia ja kehittämistä. Yleiskokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Laitoksen yleiskokoukset kutsuu koolle laitoksen johtaja. 2. Laitoksen kampuskohtaisia yleiskokouksia, jotka pidetään erikseen Joensuun ja Kuopion kampuksilla, mutta joissa käsitellään sama esityslista. Kampuskohtaisia yleiskokouksia järjestetään tarpeen mukaan. Niihin osallistuvat myös ainejärjestöjen edustajat. Kampuskohtaiset kokoukset kutsuvat koolle laitoksen johtaja ja varajohtaja. 3. Oppiaineen kokouksia, joissa käsitellään ensisijassa oppiaineen toiminnan ja kehittämisen ja sisäiseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Oppiaineen kokoukset voivat olla myös kampuskohtaisia käsitellessään käytännön kysymyksiä. Oppiaineen kokouksiin kutsutaan pääsääntöisesti ainejärjestöjen edustajia ja muita pääaineopiskelijoita. Oppiaineen kokoukset kutsuu koolle oppiaineen vastuuhenkilö. 4. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokouksia, joissa käsitellään laitoksen oppiaineiden yhteisiä asioita sekä opetuksen kehittämiseen ja sisäiseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokoukset kutsuu koolle laitoksen johtaja ja varajohtaja. 5. Oppiainerajat ylittävien työryhmien kokouksia, joissa valmistellaan työryhmän tehtäväantoon kuuluvia asioita. Työryhmän koollekutsujana toimii työryhmän puheenjohtaja. Kategorioihin 1-4 kuuluvissa kokouksissa toimii sihteerinä joku laitoksen amanuensseista tai toimistosihteereistä. Sihteeri laatii kokouksista muistiot. Työryhmät valmistelevat loppuraportit. Työryhmän tehtävän luonteesta riippuen raportti käsitellään laitoksen yleiskokouksessa, laitoksen kampuskohtaisessa yleiskokouksessa, oppiaineen kokouksessa tai oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokouksessa tai saatetaan henkilöstölle tiedoksi. 1.6 Sisäinen viestintä Laitoksen sisäisessä viestinnässä korostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Laitoksen päätiedotuskanava on sähköpostilista, jota ylläpitää laitoksen yleishallinnosta vastaava sihteeri. Postituslistalle kuuluvat kaikki, jotka ovat työsuhteessa laitokseen tai työskentelevät laitoksen tiloissa sekä laitokselle sijoitettu hallintohenkilökunta. Postituslistaa käytetään seuraaviin tarkoituksiin: kokouskutsujen lähettäminen

11 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 11 (41) yleisten tiedotteiden jakaminen laitoksen asiakirjojen, kuten kokousmuistioiden ja työryhmäraporttien jakaminen laitoksen toiminnasta ja sen valmistelusta käytävä yleinen keskustelu Laitoksen asiakirjat ja kokousmuistiot tallennetaan sähköisesti pdf-muodossa yhteisessä käytössä olevalle alustalle sekä paperisina laitoksen kansliassa sijaitsevaan arkistokaappiin. Tallentamisesta huolehtii kunkin asiakirjan laatimisesta vastaava henkilö. Laitoksella on myös opiskelijoille omat oppiainekohtaiset jakelulistansa, joilla tiedotetaan kursseista ja opetuksesta. Oppiaineet nimeävät oppiainekohtaisten jakelulistojen ylläpitäjät. 1.7 Laitoksen edustaminen ja ulkoinen tiedottaminen Laitoksen johtaja, varalla varajohtaja, edustaa laitosta ulospäin ja vastaa laitoksen ulkoisesta tiedottamisesta. Laitoksen johtaja voi delegoida yksittäisen edustustehtävän laitoksen henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle. Laitos käyttää ulkoisessa tiedottamisessa yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan tiedottajaa. Tiedotettava materiaali toimitetaan tiedekunnan tiedottajalle, joka huolehtii sen välittämisestä eteenpäin sekä tiedekunnan sisällä että tiedekunnan ulkopuolelle. Materiaalin toimittaminen Itä-Suomen yliopiston viestintäyksikköön tapahtuu myös pääsääntöisesti tiedekunnan tiedottajan välityksellä. 1.8 Laadunhallinnan organisaatio ja toteutus Laadunhallinta toteutetaan Yhteiskuntatieteiden laitoksella yhteistyössä laitosjohtajien ja laatuvastaavien kanssa. Kummallakin kampuksella on oma laatuvastaavansa. Jokainen henkilökuntaan kuuluva vastaa laadun toteutumisesta omassa työssään. Laitoksen laatukäsikirjan versiot hyväksyy laitosjohtaja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään luvussa 4 kuvattujen arviointien, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä palautetietojen perusteella. Laitoksen laatukäsikirjasta on olemassa voimassa oleva alkuperäinen kirjallinen versio laitoksen arkistossa, kopiot laitosjohdon ja laatuvastaavan työhuoneissa ja sähköinen versio yliopiston www-sivuilla (laatusivusto). Laatukäsikirjan jokaisella sivulla on päivämäärä, jolloin käsikirja on hyväksytty sekä edellisen version päivämäärä ja automaattisesti päivittyvä tulos-

12 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 12 (41) tuspäivämäärä. Vanhat alkuperäiset versiot säilytetään arkistossa, ja kopiot laitosjohdon ja laatuvastaavien työhuoneissa viisi vuotta. Laatukäsikirjan säilyttämisessä noudatetaan arkistonmuodostussuunnitelman ohjeita. Muut laatudokumentit, esimerkiksi auditointiraportit ja johdon katselmusraportit, säilytetään kuten laatukäsikirjan alkuperäiset versiot. Laitoksen laatutyön laatujärjestelmän indikaattoreina käytetään koko yliopiston indikaattoreita niiltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Laitoksen johdon ja laatuvastaavien on tarkoitus kokoontua tarpeen mukaan 1 2 kertaan vuodessa keskustelemaan laatutyön kehittämistä. Laadunhallinnan vastuuhenkilöt Tehtävät Laitosjohtaja ja varajohtaja Laatuvastaavat laatutyön johtaminen omissa yksiköissään laatukäsikirjan alaversioiden hyväksyminen laatutyön kehittäminen yksiköissä laatukäsikirjan ylläpito ja kehittäminen yhteistyö tiedekunnan laatuvastaavien kanssa Linkkejä: internet ( 1.9 Asiakkuuksien hallinta Opiskelijat ovat laitoksen keskeinen asiakasryhmä. Samalla opiskelijat myös kuuluvat laitoksen tiedeyhteisöön ja osallistuvat sen kehittämiseen, minkä vuoksi he eivät kaikissa toimintaprosesseissa mielly asiakkaiksi. Opiskelijat odottavat laitokselta ennen kaikkea korkeatasoista opetusta, laitos opiskelijoilta intensiivistä opiskelua ja osallistumista laitoksen kehittämiseen. Laitos järjestää opiskelijoille kampus- ja oppiainekohtaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, tarvittaessa yhteistyössä tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen kanssa. Opiskelijoille tiedotetaan laitoksen toiminnasta opiskelijoiden postituslistojen kautta. Laitoksen kotisivuja käytetään sähköisenä ilmoitustauluna. Laitos tekee yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen alan ainejärjestöjen kanssa ja järjestää opiskelijoille mahdollisuuksia antaa palautetta. Opiskelijoiden palaute käsitellään sen luonteesta riippuen oppiaineiden kokouksissa tai muissa laitoksen kokouksissa.

13 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 13 (41) Laitoksen yhteistyökumppaneita Itä-Suomen yliopiston sisällä ovat toiset laitokset ja tiedekunnat sekä palvelulaitokset. Tutkimusyhteistyössä merkittävimmät yhteistyölaitokset vaihtelevat jossakin määrin oppiaineittain ja hankekohtaisesti. Laitos osallistuu Itä-Suomen yliopiston monialaisiin tutkimuskonsortioihin. Karjalan tutkimuslaitos ja Kuopio Welfare Research Center ovat tärkeitä tutkimusyhteistyön organisaatioita. Näiden tutkimuslaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö perustuu odotukseen korkeatasoisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Laitoksella on monia Itä-Suomen yliopiston ulkopuolisia sidosryhmiä. Kansallisia sidosryhmiä ovat erityisesti muut oppilaitokset (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset), kansallinen ja alueellinen sivistys- ja työvoimahallinto, kansallinen ja alueellinen sosiaalija terveysalan hallinto, kuntaorganisaatiot, kolmas sektori ja elinkeinoelämän organisaatiot. Laitos tekee tutkimus- ja koulutusyhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Näiden organisaatioiden kanssa tehtävä yhteistyö perustuu tutkimuksen lisäksi odotukselle sellaisen tiedon tuottamisesta, joka edistää työelämän ja ammatillisten käytäntöjen kehittämistä. Eri oppiaineilla on kullakin omat erityiset sidosryhmänsä, joiden osalta asiakkuuksien hallinta tapahtuu pääasiassa oppiainekohtaisesti. Oppiaineet osallistuvat kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen ja verkostojen toimintaan (kokoukset, konferenssit, hallinto), joista merkittävimpiä ovat: - Sosiaalipedagogiikka: Suomen sosiaalipedagoginen seura, Nordic Educational Research Association / Social Pedagogy Network - Sosiaalipsykologia: Suomen psykologinen seura / Sosiaalipsykologian jaos - Sosiaalityö: Sosiaalityön tutkimuksen seura, valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET, European Research Institute for Social Work (ERIS), International Association of Schools of Social Work - Sosiologia: Westermarck-seura, International Sociological Association (ISA) - Yhteiskuntapolitiikka: Sosiaalipoliittinen yhdistys, valtakunnallinen sosiaalipolitiikan yliopistoverkosto SosPolNet, Coop-Studies-verkostoyhteistyöryhmä, East Bord Net - asiantuntijaverkosto, Laitos pyrkii siihen, että sillä olisi edustus sille tärkeiden tieteellisten seurojen ja verkostojen toimielimissä. Yhteistyötä tehdään myös osallistumalla konferensseihin, symposiumeihin ja muihin tieteellisten seurojen ja verkostojen järjestämiin tapahtumiin. Kansainvälisiin sidosryhmiin lukeutuvat erityisesti myös ne ulkomaiset yliopistot, joiden kanssa laitoksella on tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Näiden asiakkuuksien hallinnassa laitos hyödyntää opettaja- ja opiskelijavaihto-ohjelmia (Erasmus, FIRST).

14 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 14 (41) Strategisesti tärkeisiin sidosryhmiin kuuluvat myös ulkopuolisen rahoituksen organisaatiot, joista merkittävimpiä ovat Suomen Akatemia, Tekes, Tykes, Sitra, säätiöt ja ministeriöt. Laadun hallinnan osalta tärkeä yhteistyökumppani on Korkeakoulujen arviointineuvosto. Laitos ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita näihin yhteistyötahoihin osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, neuvottelemalla yhteistyökysymyksistä ja tarjoamalla omaa asiantuntija-apua yhteiseen käyttöön. Laitoksella on myös sosiaalisen median (SOME) vastuuhenkilö, jonka työnkuvaan kuuluu Itä- Suomen yliopiston suosittamista sosiaalisen median käytännöistä, ohjeista ja koulutuksesta tiedottaminen.

15 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 15 (41) 2 VOIMAVARAT 2.1 Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat Laitoksen henkilöstö koostuu perus- ja projektivaroin palkatuista työntekijöistä. Perusvaroin palkattuun henkilöstöön kuuluu: 12 professoria, joista 3 määräaikaista 12 lehtoria ja yliopistonlehtoria 2 yliopisto-opettajaa Projektivaroin palkattuun henkilöstöön kuuluu erilaisilla nimikkeillä työskenteleviä tutkijoita, tutkimustoiminnan johtamiseen suuntautuvia henkilöitä ja tutkimusta avustavia henkilöitä. Lisäksi laitoksen tiloissa voi työskennellä apurahatutkijoita. Laitokselle on sijoitettu hallintopalvelukeskuksen henkilökuntaa: 3 amanuenssia 5 sihteeriä 1 kielenkääntäjä Henkilöstöjohtamisessa sovelletaan strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen periaatteita. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää laitoksen suorituskykyä. Henkilöstö käsitetään voimavaraksi, jonka avulla laitos toteuttaa toiminta-ajatustaan ja saavuttaa strategiset tavoitteensa. Henkilöstövalinnat, osaamisen kehittäminen, suoritusten arviointi ja palkitseminen nähdään strategisen kehittämisen keinoina. Henkilöstön tavoin opiskelijat nähdään laitoksen tiedeyhteisön jäseninä ja laitoksen strategisen kehittämisen voimavarana. Henkilöstön ja opiskelijoiden vuorovaikutusta edistetään. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan laitoksen strategiseen kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa. Laitoksella on noin 1300 yhteiskuntatieteellisen koulutusalan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa.

16 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 16 (41) 2.2 Tilat, laitteet, ohjelmistot ja laiterekisterit Yhteiskuntatieteiden laitos toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla seuraavissa rakennuksissa: Paikkakunta ja kampus Joensuun kampus Kuopion kampus Rakennus (katuosoite) Metria (Yliopistonkatu 7) Kotkankallionkatu 17 C Käytössä olevat tilat, niiden neliömäärät ja vuokrat ilmenevät yliopiston tilahallinnon tietojärjestelmästä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen laitteisto koostuu pääosin erilaisista atk-laitteista. Atklaitteiden, ohjelmistojen ja infrastruktuurin huoltamisesta ja korjaamisesta vastaa yliopiston tietotekniikkakeskus. Hankinnoissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston yhteisiä periaatteita ja ohjeita. Kaluste-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat kirjataan käyttöomaisuusrekisteriin ohjeiden mukaisesti. 2.3 Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön rekrytoinnit toteutetaan Itä-Suomen yliopiston rekrytointiperiaatteiden mukaisesti. Rekrytoinnissa noudatetaan avoimuutta. Henkilöstövoimavarojen strategisessa suunnittelussa sitoudutaan Itä-Suomen yliopiston 4-portaiseen tutkijauramalliin. Vapautuvia tehtäviä suunnataan laitoksen tutkimusstrategian ja koulutusrakenteiden painoalueille. Tutkimushankkeisiin tarvittavat tutkijat rekrytoidaan pääsääntöisesti avoimen hakukuulutuksen kautta. Tavoitteena on kiinnittää hankkeisiin aina tarjolla olevista tutkijoista pätevimmät. Kuitenkin tutkimushankkeiden suunnittelussa mukana olevat tutkijat valitaan pääsääntöisesti tutkijoiksi tutkimushankkeisiin. 2.4 Henkilöstön perehdyttäminen Yhteiskuntatieteiden laitoksen uuden henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu yhteystyössä hallintopalvelukeskuksen ja Henkilöstön kehittämisyksikön kanssa. Perehdyttämisessä hyö-

17 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 17 (41) dynnetään yliopiston järjestämää koulutusta ja laitoksen omaa laatukäsikirjaa. Syyslukukaudesta 2010 alkaen Itä-Suomen yliopisto järjestää yhteisen perehdytystilaisuuden kerran vuodessa kaikilla kampuksilla, josta tiedotetaan tiedekunnan www-sivuilla ja sähköpostitse koko henkilökunnalle. Laitoksen omassa perehdyttämisessä esitellään yhteiskuntatieteiden laitoksen organisaatio ja toiminta, avainhenkilöt sekä tärkeimmät prosessit ja käytänteet, kuten työajan seurantajärjestelmä sekä matkustamiseen liittyvät järjestelyt. Myös pitkään poissa olleille työntekijöille järjestetään perehdytystä tarpeen vaatiessa. Kummallakin kampuksella on oma perehdyttämisestä vastaava henkilö. 2.5 Henkilöstön hyvinvointi, työturvallisuus ja työterveys Yhteiskuntatieteiden laitoksen erilaisissa käytännöissä ja päätöksenteossa pyritään henkilöstön hyvinvoinnin ja myönteisen työilmapiirin turvaamiseen ja lisäämiseen. Työssä jaksamista edistetään ottamalla työtehtäviä ja työaikaa koskevissa järjestelyissä huomioon työntekijän elämäntilanne. Laitos tukee henkilöstönsä työtyytyväisyyttä, työviihtyvyyttä ja työssä jaksamista myös järjestämällä työhyvinvointia edistävää toimintaa, kuten yhteisiä sosiaalisia tapahtumia ja liikuntaa, sekä antamalla henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua yliopiston järjestämiin virkistys- ja kulttuuritapahtumiin. Henkilöstön hyvinvointia seurataan Itä-Suomen yliopiston joka kolmas vuosi tekemällä henkilöstön työtyytyväisyyttä koskevalla kyselyllä, jonka tulokset julkaistaan tiedekunnan intranetissä. Tuloksia käsitellään yhteiskuntatieteiden laitoksen yleiskokouksessa ja ne otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. Työturvallisuudesta huolehditaan siten, että työntekijälle pyritään järjestämään asianmukainen kalustus ja laitteet sekä opastus laitteiden käyttöön. Kummallakin kampuksella on ensiaputarvikkeet akuuttien vammojen hoitamiseksi. Henkilöstö voi käyttää työterveyspalveluita yliopiston ja Suomen terveystalon tekemän sopimuksen mukaisesti. 2.6 Henkilöstökoulutus ja kehityskeskustelut Osaava henkilöstö on tietointensiivisen organisaation kriittinen menetystekijä. Laitos edistää henkilöstön osallistumista henkilöstökoulutukseen ja kannustaa henkilöstöä jatkuvaan osaa-

18 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 18 (41) misen kehittämiseen. Henkilöstön osaamisen johtaminen nähdään tärkeäksi osaksi strategista henkilöstövoimavarojen johtamista. Kehityskeskusteluja käytetään strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen välineenä. Opettajia kannustetaan pedagogisen pätevyyden lisäämiseen Itä-Suomen yliopiston linjausten mukaisesti. Linkkejä: henkilöstöhallinto ( 2.7 Asiallisen työkäyttäytymisen edistäminen Itä-Suomen yliopiston suosituksen mukaisesti laitoksella kiinnitetään erityistä huomiota asiallisen työkäyttäytymisen edistämiseen ja käsitellään työkäyttäytymiseen liittyviä mahdollisia ongelmia annettujen ohjeiden mukaisesti. Asiallisen työkäyttäytymisen edistämisestä vastaa laitostasolla johtaja, varalla varajohtaja.

19 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 19 (41) 3 TOIMINNOT 3.1 Avaintoiminnot: strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Toteuttaa laitoksen strategiaa alkaen suunnittelusta ja resursoinnista päätyen toimintojen arviointiin ja kehittämiseen. Prosessin tarkoituksena on taata perustoimintojen laadullinen taso. Laitoksen johtaja, varalla varajohtaja Yhteiskuntatieteiden laitoksen strategia perustuu omalta osaltaan Itä- Suomen yliopiston ja YHKA-tiedekunnan yleiseen strategiaan. Laitostasoinen strategia täydentää sitä. Strategian toteutumista seurataan indikaattoreiden avulla. Yhteiskuntatieteiden laitoksen strateginen johtaminen perustuu laitoksen sisäiseen strategiatyöhön, tuloksellisuuden arviointiin ja johdon katselmuksiin. Toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista, jotta laitos pystyy ennakoimaan toimintaympäristön mahdollisia muutoksia ja reagoimaan niihin, parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta, kehittämään perustoimintojaan sekä saavuttamaan asetetut tavoitteet. Strategiaan liittyviä asioita käsitellään laitoksen yleiskokouksessa. Strategiatyötä johtavat laitoksen johtaja ja varajohtaja. Yhteiskuntatieteiden laitoksen strategia perustuu Itä-Suomen yliopiston yleiseen strategiaan ja YHKA-tiedekunnan asettamiin erityispainotuksiin. Laitoksella järjestetään vuosittain 1-2 kertaa strategiapäivä, jossa tarkastellaan strategian sisältöä ja laitoksen tuloksellisuutta, toiminnan painopisteitä, tavoitteita ja keinoja sekä seurataan strategian toteutumista yliopiston indikaattoreiden näkökulmasta. Strategiapäivien tavoitteena on viestittää strategian sisällöstä henkilöstölle, antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa strategian valmisteluun sekä sitouttaa henkilöstö sen toteuttamiseen. Vuosikellon muodossa strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen yleistä kulkua voidaan kuvata seuraavasti:

20 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 20 (41) Laitoksen yleiskokous Marraskuu Joulukuu Tammikuu Laitoksen yleiskokous Helmikuu Laitoksen yleiskokous Valinnan perusteet ja aloituspaikkamäärät Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Valintakokeiden tulokset Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Valintakokeet Opetussuunnitelmat Opetusohjelma Laitoksen yleiskokous Kuvio 1. Strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen vuosikello laitostasolla. 3.2 Ydintoiminnot Tutkimus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Yhteiskuntatieteiden laitoksella tehtävä tutkimus tuottaa uutta tietoa laitoksen painopistealoilla tiedeyhteisölle, julkiseen ja yksityiseen päätöksentekoon sekä kansalaisille. Laitoksen johtaja, varalla varajohtaja Yhteiskuntatieteiden laitoksella tehty tutkimus on laadullisesti korkeatasoista sekä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää.

21 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 21 (41) Tutkimuksen painoalat Laitoksen tutkimuksen painoalat ovat hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, koulutus, työ ja kasvatus, migraatio, monikulttuurisuus ja rajat, sosiaalityön tutkimus ja sukupuolitutkimus. Painoaloja ja tutkimusstrategiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin asiakirjassa Yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkimusstrategia (laitoksen verkkosivut) Tutkimuksen laatutavoitteet Tutkimuksen prosessin tarkoitus on tuottaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta erityisesti laitoksen tutkimuksen painopistealoilla. Laatutavoitteena on korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä perus- ja soveltava tutkimus, jonka tulokset saadaan julki kansallisilla tai kansainvälisillä foorumeilla. Tutkimuksen prosessin laadun yleisenä vastuuhenkilönä on laitoksen johtaja. Tutkimushankkeiden vastuuhenkilöinä ovat tutkimushankkeiden johtajat. Tutkimukseen kuuluvista yksittäisistä toimistaan vastaavat tutkimushankkeiden tutkijat. Kirjanpidosta ja talousraportoinnista vastaavat Itä-Suomen yliopiston taloushallinnon tai tutkimus- ja innovaatiopalveluiden erikseen nimetyt henkilöt. Tutkimus tapahtuu suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti prosesseissa, joita hallitsevat yksittäiset tutkijat tai useiden tutkijoiden muodostamat tutkimusryhmät. Tällaiset tutkimusprosessit voivat verkostoitua yliopiston sisällä ja ulkopuolella, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on aina tieteellinen vapaus, avoimuus, objektiivisuus ja tieteellinen etiikka Tutkimuksen perusmuodot Laitoksella tehtävä tutkimus voidaan jakaa rahoituksen perusteella kolmeen ryhmään (ks. Taulukko 1). Vapaa tieteellinen tutkimus toteutuu pääasiassa yksikön perusrahoituksen turvin ja tutkimus- ja opetushenkilökunnan kokonaistyöajan puitteissa. Vapaa tieteellinen tutkimus on usein yksittäisen tutkijan tutkimusprosessi. Vapaa tieteellinen tutkimus voi toteutua myös tutkimusapurahan tai vastaavan tuella. Maksullinen palvelututkimus on kokonaan ulkopuolisen tilaajan rahoittamaa toimintaa. Sen sijaan yhteisrahoitteisessa tutkimuksessa yliopisto maksaa osan tutkimushankkeen kuluista. Tutkimus voidaan tavoitteiden perusteella jakaa myös siten, että laitoksella tehdään yhteiskuntatieteellistä perustutkimusta, yhteiskuntakriittistä tutkimusta ja tutkimuksen rahoittajien ja tilaajien päätöksentekoa palvelevaa soveltavaa

22 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 22 (41) tutkimusta. Tutkimuksen asiakkaita ovat toiset tutkijat ja tiedeyhteisö, sekä kansalaiset, viranomaiset, järjestöt ja yritykset. Taulukko1: Tutkimusmuodot ja niiden tyypilliset piirteet Vapaa tieteellinen tutkimus Yhteisrahoitteinen tutkimus Maksullinen palvelututkimus Aloite ja tavoite Tutkija Rahoittaja ja tutkijat Tilaaja Sisältö ja kysymykset Tutkija Rahoittaja ja tutkijat Tilaaja Rahoitus Perusvoimavarat Rahoittaja ja perusvoimavarat Tilaaja Aikataulu Tutkija Rahoittaja ja tutkija Tilaaja Organisoituminen (tavallisesti) Yksittäinen tutkija Tutkimusryhmä Tutkimusryhmä Neuvottelu ja sopimus Ei Kyllä Kyllä Vapaa tieteellinen tutkimus Laitos arvostaa vapaata tieteellistä tutkimusta ja takaa henkilökunnalle tähän riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia opetus- ja muiden töiden järjestelyjen avulla. Vapaa tieteellinen tutkimus on pitkäjänteistä tieteellistä toimintaa, jonka kysymyksenasettelusta ja tavoitteista päättävät tutkijat itse. Tällainen tutkimus on riippumatonta ulkopuolisten rahoittajien tai muiden tahojen asettamista toiveista ja tarpeista. Koska vapaa tieteellinen tutkimus on parhaimmillaan tieteellisiä rutiineja rikkovaa, uutta tietoa luovaa ja lopputuloksiltaan ennakoimatonta toimintaa, niin sen kuvaaminen yksikäsitteisenä prosessina on hyvin vaikeaa Maksullinen palvelututkimus ja yhteisrahoitteinen tutkimus Maksullinen palvelututkimus ja yhteisrahoitteinen tutkimus rakentuvat prosessista, joka alkaa suunnittelusta ja päättyy tutkimushankkeen arviointiin (Kuvio 2).

23 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 23 (41) (1) Tutkimushankkeen suunnittelu (5) Tutkimushankkeen arviointi (2) Rahoituksen hakeminen (4) Tutkimushankkeen päättäminen (3) Tutkimuksen toteuttaminen Kuvio 2. Tutkimusprosessin vaiheet. Tutkimusprosessi alkaa (1) tutkimushankkeiden suunnittelusta, jossa hahmotetaan tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet, kysymykset sekä teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat. Samalla selvitetään tutkimuksessa tarvittava rahoitus. Maksullinen palvelututkimus ja yhteisrahoitteinen tutkimus käynnistyvät tutkimuksen asiakkaiden tarpeiden tunnistamisesta. Nämä selvitetään tutkimuksen rahoittajien ja tilaajien julkaisemista hakukuulutuksista ja tarjouskilpailuista. Maksullisessa palvelututkimuksessa ja yhteisrahoitteisessa tutkimuksessa tilaajien ja rahoittajien tarpeet ohjaavat tutkimuskohteiden valintaa ja tutkimusongelmien muotoilua. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa tutkimushankkeiden korkea tieteellisen taso ja menestyminen tutkimusrahoituksessa käytävässä kilpailussa. Suunnittelussa huomioidaan tutkimuksen talous- ja muuhun hallinnointiin sekä sopimuksiin liittyvät Itä-Suomen yliopiston sisäiset hallintoja taloussäännöt sekä rahoittajien asettamat sopimusehdot. Samoin huomioidaan myös tutkimushankkeeseen liittyvät tutkimuseettiset kysymykset. Tutkimushankkeiden suunnittelussa hyödynnetään tarvittaessa yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tarjoamaa asiantuntemusta. Tutkimushankkeen suunnittelun lopputulokse-

24 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 24 (41) na on hankesuunnitelma, jossa on toimintasuunnitelman ja tutkijoiden työnjaon lisäksi realistinen kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja työajankäytön suunnitelma. Tutkimushakkeen suunnittelun jälkeen seuraa (2) rahoituksen hakeminen, jossa niin ikään noudatetaan Itä-Suomen yliopiston että tutkimuksen rahoittajien ja tilaajien sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita. Tutkimuksen prosessin kolmas vaihe, (3) tutkimuksen toteuttaminen, sisältää varsinaisen tutkimustyön, tutkimuksesta tiedottamisen ja tutkimustulosten julkaisemisen. Tutkimushankkeen toteuttaminen tapahtuu noudattaen hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä normeja. Tutkimushankkeen toteuttamisessa noudatetaan myös Itä-Suomen yliopiston sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat tutkimuksen hallinnointia ja taloutta. Tutkimuksen toteuttaminen tapahtuu suunnitelman ja sopimuksen mukaisesti. Tutkimushankkeissa huomioidaan myös tieteelliseen tutkimukseen liittyvät epävarmuustekijät, jotka saattavat pakottaa muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa. Maksullisen palvelututkimuksen ja yhteisrahoitteisen tutkimuksen kohdalla tutkimushankkeeseen tarvittavista muutoksista neuvotellaan tilaajan tai rahoittajan kanssa. Tutkimustulokset pyritään julkaisemaan, aina kun se on tarkoituksenmukaista, kansallisissa ja kansainvälisissä kausijulkaisuissa, joissa käytetään vertaisarviointia. Julkaiseminen tapahtuu myös referee-käsiteltyinä monografioina, kokoomateoksina tai raporttien muodossa. Tutkimuksen julkaisukanavaan vaikuttaa myös hankeen luonne sekä tilaajan tai rahoittajan asettamat vaatimukset ja tarpeet. Julkaisujen lisäksi tutkimushankkeet tiedottavat toiminnastaan ja tuloksistaan yliopiston viestinnän kautta silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Lisäksi hankkeet pitävät suoraan yhteyttä tutkimuksen tilaajaan ja levittävät tutkimustietoa sen mukaan mitä tutkimusrahoittajien kanssa on sovittu. Tutkimuksen prosessin neljäs vaihe on (4) tutkimushankeen päättäminen. Maksullisen palvelututkimuksen ja yhteisrahoitteisen tutkimuksen lopettamisen vaiheessa huolehditaan siitä, että kaikki hankkeeseen liittyvät sovitut velvoitteet, kuten loppuraportointi on hoidettu. Tutkimuksen prosessin päättyy (5) tutkimushankkeen arviointiin. Jokainen maksullinen ja yhteisrahoitteinen tutkimushanke arvioi itsensä riippumatta siitä, vaatiiko rahoittaja hankkeen arviointia. Arvioinnissa noudatetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan sekä Itä-Suomen yliopiston määräyksiä ja ohjeita. Laitoksen johtaja, varalla laitoksen varajohtaja, vastaa laitoksella tehtävän tutkimuksen laadusta, laadun johtamisesta ja hallinnasta. Tutkimusprojektien johtajat vastaavat tutkimuksen

25 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 25 (41) laadusta omien projektiensa osalta. Kukin yksittäinen tutkija vastaa tutkimuksen laadusta oman tutkimuksensa osalta Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys Tutkimushankkeissa oleva tai esiin tuleva uusin tutkimustieto tuodaan mukaan myös kandidaatin ja maisterin tutkintoon sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvaan opetukseen. Laitoksen tutkimuksen painoalat esiintyvät opetussuunnitelmassa erityisinä temaattisina opintoina. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys toteutuu myös siten, että kandidaatin tutkinnon suorittaneita opiskelijoita voidaan ottaa tutkimushankkeisiin määräaikaisiin tehtäviin tutkimusapulaisiksi tai tutkijoiksi. Jatko-opiskelijoita työskentelee tutkimushankkeissa tehden pääsääntöisesti jatko-opintoihin liittyvän opinnäytetyönsä jonkin tutkimushankkeen parissa. Jatkoopiskelija voi työskennellä tutkijana myös omassa tutkimuksessaan, joka on usein rahoitettu valtakunnallisen tutkijakoulun kautta tai julkisoikeudellisen säätiön varoin. Jatko-opiskelija voi työskennellä tutkijana myös jossain laajemmassa ulkopuolisen rahoittajan rahoittamassa tutkimushankkeessa Dokumentointi Maksullisen palvelututkimuksen ja yhteisrahoitteisen tutkimuksen sopimukset tallennetaan Itä-Suomen yliopiston määräysten ja ohjeiden mukaisesti yliopiston hallintoon tai, Euroopan Unionin tutkimuspuiteohjelmien ja Euroopan Unionin rakennerahastojen (aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto) osalta, tutkimus- ja innovaatiopalveluiden yksikköön. Kirjanpitoon ja talousraportointiin liittyvät toiminnot tapahtuvat yhteistyössä yliopiston taloushallinnon tai, Euroopan Unionin tutkimuspuiteohjelmien ja Euroopan Unionin rakennerahastojen osalta, tutkimusja innovaatiopalveluiden yksikön kanssa. Yliopiston hallintopalvelukeskus on nimennyt eri tutkimusprojekteille taloushallinnolliset vastuuhenkilöt Tutkimusetiikka Laitoksella harjoitettavassa tutkimuksessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tutkimuksen hyviä käytäntöjä ( Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia tutkimuseettisiä ohjeita ( ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikasta antamia sääntöjä ( Tutkimuksen tulee tuottaa pätevää, objektiivista ja läpinäkyvää tieteellistä tietoa. Toisten tutkijoiden tuloksiin viita-

26 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 26 (41) taan asianmukaisesti ja tutkimustulosten tulee olla aitoja. Suhteessa tutkimuksen kohderyhmiin noudatetaan yleisiä yhteiskuntatieteen eettisiä normeja, kuten aineiston luottamuksellisuutta, tulosten esittämisen anonyymisyyttä (ellei toisin sovita) sekä tutkimuksen eihaitallisuutta tutkittaville tai heidän edustamalleen ihmisryhmälle. Tutkimusetiikka varmistetaan siten, että se vaaditaan tutkimushakemuksissa ja sitä opetetaan opiskelijoille kaikilla tasoilla menetelmäopinnoissa. Laitoksen piirissä hyväksytyiltä tutkimussuunnitelmilta edellytetään kyseiseen tutkimukseen liittyvien tutkimuseettisten kysymysten käsittelyä ja näitä suositellaan käsiteltäviksi myös kaikissa tutkimusraporteissa. Tutkimuseettiset ongelmat ratkotaan yliopiston sisäisen prosessin kautta Itä-Suomen yliopiston tutkimuseettisessä toimikunnassa ( Opetus Prosessin tarkoitus Prosessin vastuuhenkilö Prosessin laatutavoitteet Opetuksen tavoitteena on antaa korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti ajankohtaista opetusta laitoksen oppiaineissa kandidaatti- ja maisteritutkinnon, tieteellisen jatkokoulutuksen, sivuaineopetuksen ja avoimen yliopiston opetuksen osalta. Laitoksen johtaja, varalla laitoksen varajohtaja Monipuoliset, oppimista tukevat opetustavat ja korkealaatuinen sisältö. Hyvät oppimistulokset Opetuksen laatutavoitteet Yhteiskuntatieteiden laitoksen opetuksen tavoitteena on tarjota ajankohtaista ja korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa perusopetusta kandidaatti- ja maisteritasolla sekä tieteellisen jatkokoulutuksen osalta. Yhteiskuntatieteiden opetuksen tavoitteet määrittyvät tutkintoasetusten (794/1994) mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon tavoitteena on tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Laitoksella suoritettava kandidaatin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun sekä tieteellisiin työskentelytapoihin ja tuottaa edellytykset maisterintutkintoon johtavaan koulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen.

27 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 27 (41) Maisterin tutkinnon tavoitteena on tutkintoon kuuluvan pääaineen syventävien opintojen hyvä tuntemus, valmius tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Tutkinto tuottaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä valmiudet toimia työelämässä oman alan asiantuntijana ja kehittäjänä. Yhteiskuntatieteiden laitoksella ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot koostuvat oppiaineen pääaineopinnoista ja sivuaineopinnoista tai pelkästään pääaineopinnoista. Sosiaalityön pääaineopinnot antavat lisäksi sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden sosiaalityön koulutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti: valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, 15, 24, 32, tullut voimaan ) ja yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettu asetus (245/1994, lisäys 4a, tullut voimaan ). Opetuksen osatoiminnot voidaan jäsentää kokonaisprosessina, joka alkaa opiskelijarekrytoinnista ja päättyy tieteelliseen jatkokoulutukseen (Kuvio 3). Opiskelijarekrytointi- ja valinta Tieteellinen peruskoulutus Tieteellinen jatkokoulutus Opiskelija- Opiskelija- Kandidaatti- Maisteri- Lisensiaatti- Tohtori- rekrytointi valinta opinnot opinno opinnot opinnot Kuvio 3. Opetusprosessin osatoiminnot. Laitoksen johtaja, varalla laitoksen varajohtaja, vastaa laitoksella annettavan opetuksen laadusta, laadun johtamisesta ja hallinnasta. Oppiaineiden vastuuhenkilöt vastaavat opetuksen laadusta omassa oppiaineessaan. Opintojaksojen johtajat vastaavat opetuksen laadusta niissä opintojaksoissa, joiden johtajina he toimivat. Kukin yksittäinen opettaja vastaa opetuksen laadusta oman opetuksensa osalta Laitoksen opiskelijarekrytointi ja -valinta Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijarekrytointi hoidetaan yhteistyössä tiedekunnan ja hallintokeskuksen (opiskelijapalveluiden urapalveluosaston) kanssa. Laitostasolla rekrytoinnin yhteyshenkilönä toimivat laitoksen amanuenssit, joiden toimenkuvaan kuuluu rekrytointiin

28 Yhteiskuntatieteiden laitos Laatukäsikirja 28 (41) liittyvien tehtävien hoitaminen, kuten yhteydenpito erilaisiin koulutustapahtumiin, verkkosivujen ylläpitäminen ja laitoksen opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen tiedekunnan ja laitoksen vuosittain järjestämissä tilaisuuksissa. Oppiaineiden opiskelijavalinnasta vastaa laitos yhteistyössä tiedekunnan ja hallintokeskuksen kanssa. Oppiainekohtaisen opiskelijavalinnan perusteet määritellään oppiaineen kokouksissa. Laitoksen oppiaineista sosiaalityö on mukana valtakunnallisessa valintakokeessa. Yhteiskuntatieteiden kandidaattitutkinnoissa (hakukohteet Yhteiskuntatieteet-Joensuu ja yhteiskuntatieteet-kuopio) on Joensuun ja Kuopion kampuksilla omat valintakokeensa. Eri oppiaineiden valintakokeet järjestetään Itä-Suomen yliopiston yhteisen aikataulun mukaisesti Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan organisoimana. Valintakokeiden aikataulusta ilmoitetaan yliopiston verkkosivuilla hakijoille. Valintakokeiden laatimisesta, korjaamisesta, valvonnasta ja hakijapalautteeseen vastaamisesta vastaavat kunkin oppiaineen opiskelijavalinnan vastuuhenkilöt, jotka valitaan vuosittain oppiaineiden kokouksissa. Valintakokeeseen osallistuville vastuuhenkilöille ei makseta erillisiä palkkioita Laitoksen opetussuunnitelmatyö Yhteiskuntatieteiden laitoksella pääaineiden opintojen tutkintorakenne laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintorakenteessa määritetään se, mistä kunkin oppiaineen tutkintoasetuksen mukaiset pääaineopinnot koostuvat. Opintojen rakenteen mukaisesta konkreettisesta toteuttamisesta päätetään vuosittaisessa opetussuunnitelmatyössä. Laitostasolla opetussuunnitelmien laadinta perustuu opiskelijoiden ja opettajien väliseen vuorovaikutukseen. Oppiaineiden vastuuhenkilöt johtavat Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön mukaisesti koulutusalansa opetussuunnitelmatyötä. He vastaavat yhdessä muun opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden edustajien kanssa opetussuunnitelmatyöhön liittyvistä asioita, kuten opintojaksokuvauksista ja opetuksen aikataulusta. Laitoksen amanuenssit kokoavat opintojaksokuvaukset ja opetuksen aikataulun ja vastaavat teknisesti niiden sisällöstä. Opintojaksokuvaukset hyväksyy tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto toukokuun loppuun mennessä. Tiedekunnan yhteisten opintojaksojen koordinoinnista vastaavat oppiaineiden vastuuhenkilöt. Teknisesti koordinoinnissa käytetään apuna myös laitokselle sijoitettuja amanuensseja. Tiedekunnan yhteisten opintojaksojen suunnittelu edeltää laitoksen omaa opetussuunnitelma- ja aikataulutustyötä.