YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOS

Transkriptio

1 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 1 (12) YHTEISKUNTATIETEIDEN LAITOS Toimintakäsikirja 1.0

2 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 2 (12) MUUTOSSIVU Tämä on yhteiskuntatieteiden laitoksen laatukäsikirjan muutossivu. Siihen merkitään laatukäsikirjaan tehtävät muutokset. Versiot N ovat työversioita. Versio Hyväksyjä Pmv Muutoksen luonne Muutoksia kohdissa 0.1 ei hyväksytty laatukäsikirjan valmistelu 0.2 ei hyväksytty laatukäsikirja valmistelu Täydennetty ja korjattu laitoskokouksen ja oppiainevastaavien palautteen pohjalta. 1.0 laitosjohtaja laitosjohtaja laitosjohtaja laitosjohtaja laitosjohtaja laitosjohtaja laatukäsikirjan hyväksyminen laatukäsikirjan hyväksyminen laatukäsikirjan päivittäminen laatukäsikirjan päivittäminen laatukäsikirjan päivittäminen laatukäsikirjan päivittäminen Täydennetty ja korjattu Sirpa Suntioisen palautteen pohjalta sisäistä auditointia varten. Täydennetty ja korjattu Sirpa Suntioisen palautteen pohjalta. Korjauksia useammassa kohdassa laatukäsikirjaa. Korjattu ja täydennetty vastaamaan laitoksen nykytilannetta. Muutoksia kohdissa 1.3, 1.9, 2.2 ja 2.3. Korjattu ja täydennetty vastamaan laitoksen nykytilannetta. Muutoksia kohdissa 1.3., 2.2 ja Korjattu ja lyhennetty tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti (Pekka Kuusela, laatuvastaava, Kuopion Kampus). Nimi muutettu laatukäsikirjasta toimintakäsikirjaksi, tietoja päivitetty, korjattu ja lyhennetty tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti, liiteenä tdk:n laatukäsikirjassa (Pekka Kuusela, laatuvastaava, Kuopion kampus)

3 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 3 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMISKÄYTÄNTÖ Laitoksen missio ja visio Laitoksen toimintaympäristö Sisäinen organisoituminen Laitoksen hallinto 5 2 VOIMAVARAT Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat Tilat, laitteet, ohjelmistot ja laiterekisterit 8 3 TOIMINNOT Avaintoiminnot: strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Ydintoiminnot Tutkimus Opetus Opiskelijoiden harjoittelu Yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaopinnot Laitoksen tieteellinen jatkokoulutus 10 4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen arviointi ja kehittäminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palautejärjestelmä Johdon katselmukset ja reklamaatioiden käsittely 11

4 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 4 (12) 1 JOHTAMISKÄYTÄNTÖ 1.1 Laitoksen missio ja visio Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa opetus perustuu tutkimukseen. Laitoksella harjoitetaan kansainvälisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä, erityisesti Itä-Suomelle tyypillisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kohdistuvaa tutkimusta. Laitoksen tutkijat osallistuvat analyyttisesti ja kriittisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Laitos toimii aktiivisesti moderneissa innovaatiojärjestelmissä, osallistuu työelämässä tarvittavien innovaatioiden tuottamiseen ja edistää tutkimustiedon kohdentuvuutta työelämän tarpeisiin. Laitoksella tehtävä tutkimus on vapaata, avointa ja julkista. Se on suunnattu niin tutkijoiden, kansalaisten kuin viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden käytettäväksi. 1.2 Laitoksen toimintaympäristö Tutkimus Laitoksen tutkimuksen painoalueet ovat seuraavat: - hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus - koulutus, työ ja kasvatus - migraatio, monikulttuurisuus ja raja - sosiaalityön teoria, kohteet ja työkäytännöt - sukupuoli. Opetus Perustutkintokoulutus antaa opiskelijoille vahvan tieteenalaperustaisen koulutuksen, valmiudet työelämän moninaisiin ja muuttuviin yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä kelpoisuuden pääaineensa jatko-opintoihin. Opetus on sisällöllisesti ja pedagogisesti korkeatasoista. Siinä kehitetään teorian ja käytännön vuoropuhelua, kansainvälisyyttä ja työelämävalmiuksia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti tietotekniikan suomia mahdollisuuksia. Yhteiskuntatieteiden laitoksen opetuksessa korostetaan samanaikaisesti yhteiskuntatieteellistä yleissivistystä ja laitoksella harjoitettavaan tutkimukseen perustuvaa erikoistumista. Opetuksessa painotetaan toiminnallista oppimista siten, että vahva teoreettinen ajattelu siirretään temaattisissa opinnoissa aitoihin toimintaympäristöihin.

5 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 5 (12) Yhteiskuntatieteiden laitos kuuluu yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan. Laitos on monitieteinen kokonaisuus, johon kuuluu viisi pääainetta kahdella kampuksella. Laitoksella järjestetään yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta seuraavissa pääaineissa: Sosiaalipedagogiikka (Kuopion kampus) Sosiaalipsykologia (Kuopion kampus) Sosiaalityö (Kuopion kampus) Sosiologia (kummallakin kampuksella) Yhteiskuntapolitiikka (kummallakin kampuksella, Kuopiossa painotus sosiaalipolitiikkaan tai myöhemmin aloittavat eivät voi valita yhteiskuntapolitiikkaa pääaineeksi Kuopion kampuksella) Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteeseen päävalinnassa valittujen pääaine on sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain. Valitsemalla toisen seminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Yhteiskuntatieteen laitos antaa tarkemmat ohjeet pääaineenmerkitsemiseksi opiskelijarekisteriin. Sosiaalitieteet, Kuopio -hakukohteeseen päävalinnassa valittujen pääaine on sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka tai sosiologia. Oppiaineiden kandidaattiseminaarit järjestetään pääaineittain. Valitessaan kandidaattiseminaarin opiskelija valitsee samalla kandidaatin tutkinnon pääaineen. Yhteiskuntatieteiden laitos antaa tarkemmat ohjeet pääaineen merkitsemiseksi opiskelijarekisteriin. Laitoksella toimii seuraava englanninkielinen maisteriohjelma: Border Crossings: Global and Local Societies in Transition (Joensuun kampus, yhdessä historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa) Näiden lisäksi laitos antaa kasvatussosiologian opintoihin liittyvää opetusta filosofisessa tiedekunnassa sekä vastaa filosofian opetusta yhteistyössä oikeustieteiden laitoksen kanssa sekä metodologian opetusta koko tiedekunnalle Kuopion kampuksella. Laitos osallistuu useiden monitieteisten opintokokonaisuuksien tuottamiseen sekä monitieteisiin opetusverkostoihin. Laitos järjestää myös tieteellistä jatkokoulutusta kaikissa pääaineissaan ja tarjoaa erityissosiaalityöntekijäkoulutusta. 1.3 Sisäinen organisoituminen Yhteiskuntatieteiden laitoksessa hallinnon lähtökohta on koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen toiminnan ja sen periaatteiden valmisteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Laitoksen toimintoja kehitetään jatkuvasti ja henkilöstöä kannustetaan vahvistamaan asiantuntijuuttaan sekä yliopiston hallinnon tuntemustaan. Johtamisessa pyritään varmistamaan henkilöstön osallistumismahdollisuudet.

6 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 6 (12) Laitoksen johtaja ja varajohtaja Laitoksen johtaja ja varajohtaja vastaavat yhdessä koko laitoksen strategisesta kehittämisestä, päätösten toimeenpanosta ja niistä tehtävistä, jotka määrätään Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä, talousjohtosäännössä ja muissa säädöksissä. He vastaavat myös yleishallinnosta keskinäisen työnjaon pohjalta. Laitoksen hallinnollinen jakautuminen oppiaineisiin Yhteiskuntatieteiden laitos jakaantuu hallinnollisesti oppiaineisiin: Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Yhteiskuntapolitiikka Oppiaineet koostuvat niihin kuuluvasta henkilöstöstä ja opiskelijoista. Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineet kattavat molempien kampusten henkilöstön ja toiminnat. 1.4 Laitoksen hallinto Laitoksella voidaan perustaa työryhmiä erilaisten oppiaine- ja tieteenalarajoja ylittävien, monitieteisyyttä edistävien kysymysten selvittämiseen ja valmisteluun. Osallistumiseen perustuva hallintojärjestelmä toteutetaan siten, että laitoksella järjestetään: 1. Laitoksen yleiskokouksia, joihin osallistuu koko henkilöstö yhdessä molemmilta kampuksilta sekä ainejärjestöjen edustajat. Yleiskokouksissa käsitellään laitoksen strategisia kysymyksiä, toiminnan arviointia ja kehittämistä. Yleiskokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Laitoksen yleiskokoukset kutsuu koolle laitoksen johtaja. 2. Laitoksen kampuskohtaisia yleiskokouksia, jotka pidetään erikseen Joensuun ja Kuopion kampuksilla, mutta joissa käsitellään sama esityslista. Kampuskohtaisia yleiskokouksia järjestetään tarpeen mukaan. Niihin osallistuvat myös ainejärjestöjen edustajat. Kampuskohtaiset kokoukset kutsuvat koolle laitoksen johtaja ja varajohtaja. 3. Oppiaineen kokouksia, joissa käsitellään ensi sijassa oppiaineen toimintaan, kehittämiseen ja sisäiseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Oppiaineen kokoukset voivat olla myös kampuskohtaisia käsitellessään käytännön kysymyksiä. Oppiaineen kokouksiin kutsutaan pääsääntöisesti ainejärjestöjen edustajia ja muita pääaineopiskelijoita. Oppiaineen kokoukset kutsuu koolle oppiaineen vastuuhenkilö.

7 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 7 (12) 4. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokouksia, joissa käsitellään laitoksen oppiaineiden yhteisiä asioita sekä opetuksen kehittämiseen ja sisäiseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokoukset kutsuvat koolle laitoksen johtaja ja varajohtaja. 5. Oppiainerajat ylittävien työryhmien kokouksia, joissa valmistellaan työryhmän tehtäväantoon kuuluvia asioita. Työryhmän koollekutsujana toimii työryhmän puheenjohtaja. Kategorioihin 1-4 kuuluvissa kokouksissa toimii sihteerinä joku laitoksen amanuensseista tai toimistosihteereistä. Sihteeri laatii kokouksista muistiot. Työryhmät valmistelevat loppuraportit. Työryhmän tehtävän luonteesta riippuen raportti käsitellään joko laitoksen yleiskokouksessa, laitoksen kampuskohtaisessa yleiskokouksessa, oppiaineen kokouksessa, oppiaineiden vastuuhenkilöiden kokouksessa tai saatetaan henkilöstölle tiedoksi. Strategisiin sidosryhmiin kuuluvat myös ulkopuolisen rahoituksen organisaatiot, joita ovat Suomen Akatemia, Tekes, Tykes, Sitra, säätiöt ja ministeriöt. Laitos ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita näihin yhteistyötahoihin osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin, neuvottelemalla yhteistyökysymyksistä ja tarjoamalla omaa asiantuntija-apua.

8 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 8 (12) 2 VOIMAVARAT 2.1 Laitoksen henkilöstö ja opiskelijat Laitoksen henkilöstö koostuu perus- ja projektivaroin palkatuista työntekijöistä. Perusvaroin palkattuun henkilöstöön kuuluu: 13 professoria, joista 2 määräaikaista 17 yliopistonlehtoria, joista 3 määräaikaista 4 yliopisto-opettajaa, joista 2 määräaikaista Projektivaroin palkattuun henkilöstöön kuuluu erilaisilla nimikkeillä työskenteleviä tutkijoita, tutkimustoiminnan johtamiseen suuntautuvia henkilöitä ja tutkimusta avustavia henkilöitä. Lisäksi laitoksen tiloissa työskentelee apurahatutkijoita. Laitokselle on sijoitettu hallintopalvelukeskuksen henkilökuntaa: 4 amanuenssia ja 4 sihteeriä. Laitoksella on noin 1300 yhteiskuntatieteellisen koulutusalan perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. 2.2 Tilat, laitteet, ohjelmistot ja laiterekisterit Yhteiskuntatieteiden laitos toimii Joensuun ja Kuopion kampuksilla seuraavissa rakennuksissa: Paikkakunta ja kampus Joensuun kampus Kuopion kampus Rakennus (katuosoite) Metria (Yliopistonkatu 7) Snellmania (Yliopistonranta 1 E) Käytössä olevat tilat, niiden neliömäärät ja vuokrat ilmenevät yliopiston tilahallinnon tietojärjestelmästä. Yhteiskuntatieteiden laitoksen laitteisto koostuu pääosin erilaisista atk-laitteista. Atk-laitteiden, ohjelmistojen ja infrastruktuurin huoltamisesta ja korjaamisesta vastaa yliopiston tietotekniikkakeskus. Hankinnoissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston yhteisiä periaatteita ja ohjeita. Kaluste-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat kirjataan käyttöomaisuusrekisteriin ohjeiden mukaisesti.

9 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 9 (12) 3 TOIMINNOT 3.1 Avaintoiminnot: strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Yhteiskuntatieteiden laitoksen strateginen johtaminen perustuu laitoksen sisäiseen strategiatyöhön, tuloksellisuuden arviointiin ja johdon katselmuksiin. Strategiaan liittyviä asioita käsitellään laitoksen yleiskokouksessa. Strategiatyötä johtavat laitoksen johtaja ja varajohtaja. Yhteiskuntatieteiden laitoksen strategia perustuu Itä-Suomen yliopiston yleiseen strategiaan ja YHKA-tiedekunnan asettamiin erityispainotuksiin. Laitoksella järjestetään vuosittain 1-2 kertaa strategiapäivä, jossa tarkastellaan strategian sisältöä ja laitoksen tuloksellisuutta, toiminnan painopisteitä, tavoitteita ja keinoja sekä seurataan strategian toteutumista yliopiston indikaattoreiden näkökulmasta. 3.2 Ydintoiminnot Tutkimus Laitoksen tutkimuksen painoalat ovat hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, koulutus, työ ja kasvatus, migraatio, monikulttuurisuus ja rajat, sosiaalityön tutkimus ja sukupuolitutkimus. Painoaloja ja tutkimusstrategiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin asiakirjassa Yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkimusstrategia (laitoksen verkkosivut) Opetus Yhteiskuntatieteiden laitoksella ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot koostuvat oppiaineen pääaineopinnoista ja sivuaineopinnoista tai pelkästään pääaineopinnoista. Sosiaalityön pääaineopinnot antavat lisäksi sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden sosiaalityön koulutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti: valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, 15, 24, 32, tullut voimaan ) ja yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettu asetus (245/1994, lisäys 4a, tullut voimaan ). Laitoksen pääaineiden kirjallisuustenttejä voi suorittaa joko yleisessä kirjallisuuskuulustelussa tai sähköisessä tentissä. Filosofian oppiaineen kirjallisuuskuulusteluja voi suorittaa ainoastaan sähköisessä tentissä. Tenttien tarkistusvastuu on jaettu yhteiskuntatieteen laitoksen ja oikeustieteen laitoksen filosofian opettajan kesken.

10 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 10 (12) Opiskelijoiden harjoittelu Yleisten sosiaalitieteiden oppiaineiden syventäviin opintoihin liittyvästä harjoittelusta vastaavat oppiaineiden vastuuhenkilöt tai laitokselle sijoitetut amanuenssit. Harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat työelämään ja lisätä heidän työllistyvyyttä. Opiskelijat laativat harjoittelusta raportin. Sosiaalityön harjoittelu perustuu asetukseen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (245/1994) ja valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Sosiaalityön opiskelijat suorittavat opiskelunsa kuluessa 3 (Sosiaalityön käytäntö 1-3) eri harjoittelua, joista vastaavat oppiaineen lehtorit. Sosiaalityön harjoittelusta on laadittu erillinen kuvaus, jossa on tarkennettu harjoittelun tavoitteet, sisältö, laajuus ja toteutukseen liittyvät yksityiskohdat (ks. yhteiskuntatieteiden laitoksen verkkosivut). Sosiaalityön osalta laaditaan myös erillinen harjoittelusopimus, josta vastaavat sosiaalityön vastuuopettajat Yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaopinnot Yhteiskuntatieteiden laitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajan pätevyyden tuottamiin opintoihin. Haku toteutetaan keväisin. Opettajaopintoja suorittamaan lähtevillä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opintoihin liittyvistä opetusharjoittelustaan laitoksen oppiaineissa, jos se on opiskelijan tulevan uran kannalta tarkoituksenmukaista. Opettajaopintojen järjestämisestä vastaa soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osasto Joensuun kampuksella Laitoksen tieteellinen jatkokoulutus Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulun muodostavat yliopiston tohtoriohjelmat, jotka vastaavat tieteellisen jatkokoulutuksen järjestämisestä. Yliopiston tohtorikoulutus on organisoitu vuodesta 2013 tohtoriohjelmiksi. Kaikki yliopiston jatko-opiskelijat valitaan johonkin tohtoriohjelmaan, ja he tekevät opintojaan tohtoriohjelmien vaatimusten mukaisesti. Yhteiskuntatieteiden laitoksen kaikissa pääaineissa on mahdollista suorittaa tieteellisiä jatkotutkintoja alkaen yhteiskuntatieteiden laitos on mukana kolmessa monitieteisessä tohtoriohjelmassa: Aika, tila ja ympäristö yhteiskunnassa -tohtoriohjelma Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma Welfare, Health and Management -tohtoriohjelma Laitoksella jatko-opintoja on voinut tehdä myös ammatillisen lisensiaatintutkinnon (sosiaalityö) muodossa. Jatkossa koulutus ole enää tutkintoon johtavaa jatkokoulutusta, vaan se toteutetaan erillisenä erikoistumiskoulutuksena (70 op) työn ohessa suoritettavaksi. Ennen muutosta sisään valitut opiskelijat suorittavat opintonsa ns. vanhamuotoisena ammatillisena lisensiaattitutkintona (120 op).

11 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 11 (12) 4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Laitos saa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä tarvittavan tiedon niistä olemassa olevista järjestelmistä ja indikaattoreista, joita myös Itä-Suomen yliopisto ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta käyttävät. Toiminnan arviointi rakentuu yhteiskuntatieteiden laitoksella syklimäiseksi prosessiksi, jossa ydintoimintojen tulosten arvioinnilla on yhteys laadunhallintajärjestelmään ja henkilöstön kehittämistoimintaan. 4.1 Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Laitoksella harjoitetun tutkimuksen laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan SoleCRIS -tutkimustietokannassa olevien tietojen perusteella. Tutkimuksen tuloksellisuusindikaattoreina käytetään yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan sekä Itä-Suomen yliopiston käyttämiä indikaattoreita. Tutkimuksen kehittäminen tapahtuu yleisellä tasolla tutkimusstrategiatyön kautta, johon osallistuu koko laitoksen henkilökunta. Tutkimuksen laadun arvioinnin ja tutkimusindikaattoreiden analyysin avulla voidaan tarkastella tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Yksittäisen tutkimushankkeen arvioinnin kautta etsitään yleisempiä toimintatapoja, joita voidaan siirtää tuleviin tutkimushankkeisiin. 4.2 Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen arviointi ja kehittäminen on Itä-Suomen yliopiston johtosäännössä määritelty tiedekuntaneuvoston keskeiseksi tehtäväksi. Yhteiskuntatieteiden laitoksella opetuksen arviointia ja kehittämistä tehdään laitoksen sisällä, yhteistyössä kummankin kampuksen yksiköiden kanssa (sosiologia) sekä yhteistyössä tiedekunnan muiden laitosten kanssa tiedekunnan yhteisen opetuksen osalta. Oppiaineiden opetuksesta ja sen kehittämisestä vastaavat oppiaineiden vastuuhenkilöt, jotka organisoivat keskustelutilaisuuksia opetushenkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa. 4.3 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palautejärjestelmä Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen palautejärjestelmänä käytetään SoleCRIS -tutkimustietokantaan merkittyjä henkilöstön merkittävimpiä asiantuntijatehtäviä sekä hallintopalvelukeskuksen ylläpitämää tutkimushankkeiden hankelistausta.

12 Yhteiskuntatieteiden laitos Toimintakäsikirja 12 (12) 4.4 Johdon katselmus ja reklamaatioiden käsittely Johdon katselmus järjestetään aina vuoden alkupuolella. Katselmuksessa käydään läpi ja arvioidaan laitoksen toteutunutta toimintaa erilaisista indikaattoreista, reklamaatioista ja palautejärjestelmistä saatavan tiedon perusteella. Analyysin kautta määritellään laitoksen kehittämistarpeita ja -kohteita sekä suunnitellaan, miten näihin haasteisiin vastataan. Arviointiaineiston kokoamisesta vastaavat laitokset johto ja laatuvastaavat. Arvioinnissa käytetään soveltavin osin yliopiston yhteisiä indikaattoreita, kunnes laitoksen oma strategiatyö etenee indikaattoritasolle.