Vasu ja ski

Transkriptio

1 Vasu ja ski

2 Päivän kulku 8.00 päivän alustus - vasu pienryhmätoimintaa pientä purtavaa porrastaen pienryhmätoimintaa osallisuuden portaat porinaa päivän tuotoksista poistuminen omille teille

3 Pöytäporinat Mitä ajatuksia heräsi vasun perusteita lukiessa? Mitä uutta, mitä hyvää? Mitä meidän tulee lisätä nykyiseen vasuun?

4 Miten edetään Varke hanke (Seudullinen kehittämishanke) keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen, varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden ja varhaiskasvatushenkilöstön ammatillisuuden vahvistaminen ja kehittäminen sekä varhaiskasvatustoimijoiden seudullisen verkostoitumisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen yhteistyökumppaneiden kesken. Koulutuksia jne tukemaan Hollolan prosessia Loisto valtakunnallinen kehittämisverkosto Pedanet- vasu alustana Yhteisöille tehtäviä kuukaisittain Vasu vastaavat / agentit - yksiköissä (pedanet- tunnukset) Hollola nyt - asiakaskyselyt Vanhempien kuulemistilaisuus helmi/maalikuu

5 Loisto ja Hollola Loisto valtakunnallinen kehittämisverkosto Tavoite vahvistaa varhaiskasvatuksen kansallista kehittämistä, luoda yhtenäistä rakennetta ja suuntaa. Vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, toimintakulttuuria, johtamista sekä seurantaa ja arviointia Alueelliset kehittämisverkostot, aluerajat ylittäviä verkostoja, tapahtumia, koulutuksia, jakamista ja yhteistä oppimista, yhteistyökumppaneita Hollolan kehittämisien teemat Pedagogiikka: lapsen osallisuuden vahvistaminen arjen rakenteissa, vasun juurruttaminen arjen teoiksi, mahdolliset vasu agenttien valmennus työmenetelmäohjauksella tai koulutuksella Toimintakulttuuri: oppivan yhteisön suunta joustavassa toimintakulttuurissa, reflektiivinen keskustelukulttuuri kyky uusiutumiseen ja arjen haasteisiin vastaamiseen Johtaminen: pedagogisen ohjauksen vahvistaminen focusointi arjen tilanteisiin pedagogisista näkökulmista, yhtenäiset linjat, tasalaatuisuus, rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Seuranta ja arviointi: Sitoutuminen kehittämiseen, kehittämistoiminnan seuranta, tulosten levittäminen, yhteistyö verkoston, muiden yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Facebook ryhmä: LOISTO- varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto

6 Ajankohta Miten kerätään tietoa? Sisältö Tammikuu Hollola nyt - Asiakaskysely Osallisuus (lapset ja vanhemmat), yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Tammikuu ja Henkilöstön vasu päivät - pedagogiset tilaisuudet osallisuus, leikki ja vuorovaikutus, oppiva yhteisö - toimintakulttuuri tammikuu helmikuu maaliskuu esimiehet: vasuprosessi ja pedagoginen johtajuus pedagoginen johtajuus ja toimintakulttuuri prosessiohjaus Hollola nyt Asiakaskysely Pedanet tehtävä vasu kahvila/porinat Vanhempien kuulemistilaisuus Hollola nyt Asiakaskysely Pedanet tehtävä Vasu porinat/ kahvila Toimintamuodot, laaja-alainen osaaminen, oppimiskäsitys, arvoperusta Oppimisympäristöt, toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet, lapsen vasun mainio minä maaliskuu huhtikuu Pedanet tehtävä vasu kahvila Hollola nyt - Asiakaskysely vasu kahvila/porinat Oppimisen osa-alueet, pedagoginen dokumentointi, monipuoliset työtavat, kieli-ja kulttuuritietoisuus Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen tuen järjestämisen periaatteet, moniammatillinen yhteistyö, tuen toteuttaminen, lapsen vasu tuen aikana huhtikuu huhtikuu toukokuu Kesäkuu Nettikommentointiin mahdollisuus huoltajille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle suunnitelman kirjoittaminen Suunnitelman luonnostekstit Suunnitelman muokkaus kommentointien pohjalta Varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen hyvinvointilautakunnassa

7 Päivän tavoitteet Toimintakulttuurin näkyminen käytännössä Lapsen hyvän päivän toteutumiseksi (visio) Pedagogiikan kirkastaminen vasu työvälineenä ja ohjaavana asiakirjana Henkilöstön rooli on keskeinen Edellyttää pedagogista asiantuntemusta ja yhteistä ymmärrystä siihen miten lasten oppimista ja hyvinvointia parhaalla tavalla tuetaan Vasun velvoittavuus

8 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on uudistettu o tukee lähtökohtaisesti lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, oppimista ja hyvinvointia o rakentuu varhaiskasvatuksen nykyisille vahvuuksille o vastaa lasten kasvuympäristöissä ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin o edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista o antaa tukea paikalliselle pedagogiselle kehittämiselle o Jatkoa vasulle 2014, jonka pohjana on ollut esiopsin perusteet

9 Tavoitteena on eheä oppimisen polku varhaiskasvatus esiopetus perusopetus Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Lapsen vasu Leops Tuki

10 Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet - mikä muuttuu? o o o o o o o Pedagogiikan kirkastaminen vasu 2017 pedagogisena työvälineenä o kaiken tulee olla pedagogisesti perusteltua o Lapsen vasu arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen, o lähtökohtana lapsen etu ja tarpeet, lapsen tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle Varhaiskasvatuslain 10 tavoitteen toteutuminen Osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen o Lapsen ja vanhemman osallisuus mitä ja millä tasolla Toimintakulttuurin kehittäminen o Joustava toimintakulttuuri Varhaiskasvatuksen laadun jäsentäminen o Tarkoituksena on varhaiskasvatuksen kehittäminen ja lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen o Arvioinnin avulla edistetään laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuudet ja nostetaan kehittämistarpeet esiin ja kehitetään toimintaa Vahva ammatillinen osaaminen johtaminen sekä arviointi ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen osana elinikäistä kasvun ja oppimisen polkua

11 Varhaiskasvatuslaki 2 a ( /580) Tavoitteena on: 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasaarvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä

12 Moniammatillisuus varhaiskasvatuksen voimavarana Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä Lastentarhanopettaja Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta Toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta Toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä sekä Lapsen vasun laatimisesta Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on voimavara laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle, kun kaikkien osaaminen, vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Perhepäivähoidossa luonnolliset pienryhmä, jotka rakennetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. PPh johtaminen tukee tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.

13

14 Toimintakulttuurin kehittäminen o Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen. o Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen. o Ymmärrys oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen ja uskomusten merkityksestä sekä niiden arviointi. o Toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. o Luodaan rakenteet säännölliselle keskustelulle, kehittämiselle ja innovoinnille. o Kehittyminen oppivaksi yhteisöksi o Päämääränä, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. o Johtajan vastuulla: yhteisten työkäytäntöjen tekeminen näkyväksi sekä niiden havainnoiminen ja arvioiminen. o Lapset ja huoltajat mukaan toimintakulttuurin kehittämiseen ja arviointiin.

15 Vasun perusteet nykyinen vasu (2014) 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Hyvä lapsuus Hollolassa, Yksilöllinen kertomus lapsesta lapsen vasu mainio minä 2. Varhaiskasvatuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Nämä ovat meille tärkeitä (yhteiset arvomme), Matkalla eteenpäin (nivelvaihe) Toimintamuodot, laaja-alainen osaaminen, oppimiskäsitys, arvoperusta 3. Toimintakulttuuri Lapsen hyvä päivä, kasvatus on yhteinen asiamme( kasku/ yhteistyö), näin toimimme arjessa (toteuttamisen periaatteet), Yhdessä olemme enemmän Oppimisympäristöt, toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet 4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen kielen kieputusta ja puheen pulputusta, vain mielikuvitus on rajana, leikin ja liikun, ihmeellisisä asioita, minä ja ympäristöni Oppimisen osa-alueet, pedagoginen dokumentointi, monipuoliset työtavat, kieli-ja kulttuuritietoisuus 5. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki monenlaisia lapsia tuen järjestämisen periaatteet, yhteistyö, tuen toteuttaminen, lapsen vasu tuen aikana 6. Vaihtoehtoisen pedagogiikan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus 7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa maailma ei ole vielä valmis (toiminnan kehittäminen) Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen

16 Osallisuuden portaat Hart 8. Lasten ja aikuisten yhteistoiminnallisuus 7. Lasten omat projektit aikuisten tukena 6. Lapset päätöksentekoon aikuisten projekteissa Lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämä minimitaso 5. Lapset konsultteina aikuisten projekteissa 4. Aikuisten ehdolla kuulluksi tuleminen 3. Muodollinen lasten kuuleminen 2. Tunnelman luonti lasten osallistumisella 1. Manipuloidaan lasten ajattelua ja sanomisia

17 Osallisuuden asteet 5. Lapset aloitteentekijöinä, suunnittelijoina ja toimijoina. Aikuiset käytettävissä tarvittaessa. 4. Aikuiset aloitteentekijöinä, suunnittelu ja toteutus yhdessä lasten kanssa 3. Aikuiset aloitteentekijöinä, lapset toimijoina 2. Aikuiset aloitteentekijöinä ja toimijoina, lapset konsultteina 1. Lapset aloitteen tekijöinä, aikuiset konsultteina. 3. lapsi ja aikuinen tekevät päätökset yhdessä, valta ja vastuu jaetaan - yhteisöllisyys 2. lapsen mielipiteistä ollaan kiinnostuneita, mutta aikuinen antaa vaihtoehdot ja tekee päätökset 1. Aikuiset päättää

18 Joustava toimintakulttuuri ja osallisuus 365 päivää lasten osallisuutta mahdollisuudet ja käytännöt vuorohoidossa / Jokimies / pro gradu 2013 keino yhdistää lasten ja aikuisten maailmat keskenään, mahdollistaa lasten osallisuuden aikuinen pystyy valtaansa tasapainottamalla kuuntelemaan lasten ajatuksia, kehittämään heidän ideoitaan ja mahdollistamaan heidän toiveitaan. Erityisesti lasten hyvinvointi tuntui olevan tärkeä lasten osallisuuden edistämiseen liittyvä tekijä Osallisuuden tarkastelu lasten näkökulmasta nostaa keskeiseksi käsitteeksi toimijuuden = aktiivista, osaavaa, luovaa, sosiaalista ja tuottavaa yksilöä, joka on jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa kanssatoimijoidensa kanssa. Lapsilla toimijuus ilmenee myös aloitteellisuutena, kykynä esittää omia mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä taitona pyytää apua.

19 Joustava toimintakulttuuri ja osallisuus 365 päivää lasten osallisuutta mahdollisuudet ja käytännöt vuorohoidossa / Jokimies / pro gradu 2013 tietoinen pyrkimys rauhallisuuteen sekä joustavaksi suunniteltu toimintarunko antavat lasten ideoille, toimijuudelle ja osallisuudelle enemmän tilaa miten lasten osallisuus toteutuu, riippuu täysin siitä, millaiseksi sen toimintakulttuuri kokonaisuudessaan on kulloinkin rakennettu. Päiväaikaan lasten osallisuutta rajoittaa tiukka aikuislähtöisyyden ja aikataulujen sanelema toimintajärjestys, jossa tuntuu tällä hetkellä olevan vain vähän tilaa joustolle. Iltoja ja viikonloppua kohden joustavuus kuitenkin lisääntyy ja toiminta muuttuu enemmän lapsen tarpeita ja toiveita kunnioittavaksi. lasten osallisuus vaatii työntekijöiltä herkkyyttä kuulla ja nähdä lapsi yksilönä, kykyä aitoon läsnäoloon ja vuorovaikutukseen sekä ennen kaikkea joustoa ja avoimuutta. Lisäksi heittäytymiskykyä, rohkeutta, epävarmuuden sietoa, keskinäiseen sitoutumista ja päivän erilaista rytmittämistä. Aikuisten merkitys lasten osallisuuden mahdollistamisessa osoittautui varsin suureksi. Henkilökunnan asenteet ja toimintatavat sekä yleinen toimintakulttuuri toimii ikään kuin suodattimena, jonka läpi lasten osallisuus siivilöityy. Se, miten paljon asenteisiin ja toimintatapoihin liittyvää joustavuutta löytyy koko työtiimin sisältä, vaikuttaa siihen, mille tasolle lasten osallisuus pääsee nousemaan. Työntekijät kokivat, että lasten osallisuuden mahdollistaminen on helpompaa silloin, kun tekee töitä yksin lasten kanssa.

20 Toimintakulttuuri ja osallisuus 365 päivää lasten osallisuutta mahdollisuudet ja käytännöt vuorohoidossa / Jokimies / pro gradu 2013 rakenteellinen joustavuus luo lasten osallisuudelle monimuotoiset mahdollisuudet Joustavan toimintakulttuurin syntyminen on tarjonnut paremmat mahdollisuudet vastata lasten tarpeisiin, mutta toisaalta se on antanut myös mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisestikin. Mä oon opetellu sitä, et mun pitää perustella sitä itelleni, et miks mä en vois antaa lasten tehdä tai päättää jotain. LTO Lasten osallisuuden laajentaminen on mahdollista, kun toiminnassa säilytetään joustovara lapsia varten. Tällöin toiminnasta ei pitäisi missään vaiheessa tulla liukuhihnatyötä Lasten osallisuuden mahdollistaminen edellyttää työntekijöiltä myös erilaista päivän rytmittämistä ja asioiden priorisointia Joustava toimintakulttuuri luodaan yhteisön tai työtiimin sisällä. jokainen työtiimin jäsen on omanlaisensa yksilö ja jokaisella on omanlaisensa tapa tehdä kasvatustyötä silti heitä kaikkia tarvitaan, jotta lasten osallisuus pystytään mahdollistamaan. mikäli työtiimissä on useampi ristiriitaisesti toimiva yksilö, toimintakulttuurista ei todennäköisesti muodostu kovin toimivaa. Jos työtiimi toimii yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan, esim. tavoitteenaan edistää lasten osallisuutta, voidaan olettaa, että tavoite saavutetaan. yhteisten päämäärien ja arvojen tulee näkyä työtiimin keskinäisissä toimintatavoissa. lasten osallisuutta voidaan lisätä, jos koko työtiimi sitoutuu yhteiseen työtapaan ja toimii yhteisten tavoitteiden mukaan

21 Toimintakulttuuri ja osallisuus 365 päivää lasten osallisuutta mahdollisuudet ja käytännöt vuorohoidossa / Jokimies / pro gradu 2013 Vaikka aikaresurssit vaikuttavat toisinaan hyvinkin niukoilta ja työntekijät joutuvat joinain päivinä todella tiukalle, voidaan kiireen syntyyn osaltaan myös itse vaikuttaa. Pienryhmätoiminnan lisäksi työntekijät uskoivat, että lasten osallisuutta voidaan lisätä omia toimintatapoja muuttamalla Eli mun pitää aikuisena olla rauhallisempi. Et mä luon sellasen kiireettömän tunnelman. Kyllähän se mun omasta persoonasta lähtee, et jos mä tuun juosten joka paikkaan, niin kyllähän se kiirettä luo. Ja kun mä olen niissä tilanteissa lapsen kanssa, niin mä olen sitä varten, enkä hötkyile. LTO Työntekijöiden mukaan pienryhmätoiminnan avulla voidaan isompi lapsiryhmä jakaa osiin, jolloin mahdollistetaan toiminnan porrastaminen sekä lapsen yksilöllisempi kohtaaminen näiden tekijöiden ajateltiin myös estävän kiireen syntyä. Hoitoaikojen vaihtelu ja niistä johtuva epäsäännöllisyys ei kuitenkaan välttämättä estä pienryhmien toteuttamista. Kaksi lastentarhanopettajaa nosti esille, että mikäli vaihtelevat aikataulut osataan hyödyntää oikein, voi epäsäännöllisyys tuottaa myös niin sanottuja luonnollisia pienryhmiä. Tällä he tarkoittivat niiden tilanteiden hyödyntämistä, jolloin lapsia saapuu paikalle pikku hiljaa. Semmosta aikalailla niinku joustoa tarvitaan tosi paljon, että tietysti vuorohoidossa on vähän enemmän niinku aikatauluttamista, mut sit se tuo plussana sen, et useemmin on niinku luonnostaan pienryhmiä. Aamut on rauhallisia, kun lapset tulee pikku hiljaa ja samoin ne illat rauhottuu sitten. LTO

22

23

24

25 Osallisuus esim. ulkoilu Kangasalan varhaiskasvatus lapsi ja aikuinen tekevät päätökset yhdessä, valta ja vastuu jaetaan - yhteisöllisyys Aikuinen mukana lasten kanssa ulkopuuhissa (pienryhmätilanteiden hyödyntäminen), aikuinen sijoittuu lasten joukkoon Lapset saavat osallistua ulkoilupaikan miettimiseen piha/ulkoilusäännöt tehdään yhdessä lasten kanssa ja sääntöjä venytetään tilanteen mukaan lapsen mielipiteistä ollaan kiinnostuneita, mutta aikuinen antaa vaihtoehdot ja tekee päätökset Aikuiset kiertelevät pihalla, mutta valvonta on pääasia Sääntöjä tehdessä kuunnellaan lasten toiveet kuunnellaan aikuinen päättää Ulkoilu on aikuisten kuulumisten vaihtoa ja valvontaa Säännöt luotu aikuisten näkökulmasta

26 Pienryhmä tehtävä 1 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Varhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan. Oppivassa yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Lapsia ja henkilöstöä kannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja. Jatkuvasti toimintaansa arvioiva ja kehittävä yhteisö haastaa itseään sekä tunnistaa ja hyödyntää vahvuuksiaan. Oppivassa yhteisössä arvostetaan kunnioittavaa ja huomaavaista käytöstä. Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Henkilöstöä kannustetaan itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja samalla ammatilliseen kehittymiseen. Yhdessä sovittujen tavoitteiden ja tehtävien pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi sekä huoltajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute edistävät yhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille, tunteille, ajatusten jakamiselle ja uudenlaisten toimintatapojen kokeilulle. yhdessä sovittuja tavoitteita ja toiminnan säännöllistä arviointia ammatillisen kehittymisen ylläpitäminen Opitaan sekä yhdessä että toisilta. TEHTÄVÄ 1 Miten uskallan haastaa itseäni? Miten rohkaisen itseäni ja toisia kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen? Miten jaamme ajatuksiamme, kokemuksiamme, uusia toimintatapoja ja teemme yhdessä? Miten sallimme erehtymisen? Miten pohdimme ja arvioimme yhdessä sovittuja tavoitteita, tehtäviä ja omaa työtämme säännöllisesti?

27 Pienryhmä tehtävä 2 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus huoltajien ja lähiympäristön kanssa. Yhteisön jäsenet kunnioittavat toisiaan ja arvostavat yhteistyötä. Yhteisö rohkaisee lapsia hyvään vuorovaikutukseen sekä toimimaan ryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita. Turvallisessa yhteisössä puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia keinoja niiden ratkaisemiseen. Leikki on merkityksellistä niin lapsen hyvinvoinnille kuin oppimiselle. Vuorovaikutustaitojen ja vertaissuhteiden tukeminen on tärkeää. Mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Tunnistetaan leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehitetään leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä TEHTÄVÄ 2 Miten leikki saa näkyä ja kuulua? Miten annan leikkirauhan? Miten annan tilaa lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille? Miten tunnistan leikkiä rajoittavia tekijöitä? Miten kehitän leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä? Miten rohkaisen hyvään vuorovaikutukseen?

28 Pienryhmä tehtävä 3 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistaa osallisuutta. Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan työyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen, vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa, eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä tavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus on sukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttuu niihin hienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä. osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoinen kehittäminen myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen kohtelu myönteinen ja kannustava vuorovaikutus tukee lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä Tehtävä 3 Miten tuen lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä? Miten tiedostan omien asenteiden, vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallien välittyvän lapselle? Millaisilla pienillä muutoksilla rutiineihin ja arkisiin toimintoihin saan lapsen äänen kuuluviin? Miten rohkaisen lapsia tekemään omia valintoja ilman rooli tai ennakko-odotuksia?

29 Pienryhmät Mitä on lapsen osallisuus eri tasoilla? leikki ja oppimisympäristöt ulkoilu lepohetket toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi lepohetket siirtymätilanteet ja pukemis-/riisumistilanteet Ruokailu pienryhmätoiminta