PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1712

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Helsinki Dnro UUS 2007 Y Annettu julkipanon jälkeen No YS 1712 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitos PL Helsinki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuontie 8, Espoo Kiinteistön omistaja: YTV IPPC luokka 5.4 Toimialatunnus Liike ja yhteisötunnus TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 62 ASIAN VIREILLE TULO Ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen ilmoitus poikkeuksellisesta tilanteesta on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle Ilmoitusta on täydennetty , , ja POIKKEUKSELLINEN TILANNE Kaatopaikan kuormitteisten vesien ohjautuminen eteläiseen pintavesireittiin perjantain ja maanantain välisenä aikana. MAKSU 440 A AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Vaihde Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Växel Kundservice

2 2 (9) LAITOKSEN LUPATILANNE Uudenmaan ympäristökeskus myönsi ympäristöluvan No YS 553, Dnrot: 0101Y , 0197Y ja 0196Y , Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa varten. Lupapäätökseen haettiin muutosta Vaasan hallinto oikeudelta, joka antoi päätöksensä nro 04/0551/1. Korkein hallinto oikeus antoi päätöksensä, taltionro 466, Vaasan hallinto oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta. Lisäksi korkein hallinto oikeus antoi päätöksensä, taltionro 1454, lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevasta hakemuksesta. Uudenmaan ympäristökeskus antoi ympäristölupapäätöksen No YS 1162, Dnro UUS 2005 Y , koskien ympäristöluvan No YS 553/ lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamista. Ympäristölupapäätöksestä on valitettu Vaasan hallinto oikeuteen. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi päivätyllä päätöksellään No YS 357, Dnro UUS 2006 Y , muutoksen Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätökseen No YS 14/ , Dnro UUS 2003 Y ILMOITUS POIKKEUKSELLISESTA TILANTEESTA Vanhan kaatopaikan kalvon alapuolisten vesien mittaus ja ohjausautomatiikka ohjasi perjantain klo ja maanantain klo 9.00 välisenä aikana kuormitteiset vedet kaatopaikan täyttöalueilta 1 ja 2 eteläiseen pintavesireittiin. Perjantaina klo sähkönjohtokykymittareiden näyttämä putosi äkillisesti arvoon 0 ms/m, jolloin logiikka tulkitsi vedet puhtaiksi ja automatiikka ohjasi vedet luontoon, eteläiseen avo ojaan. Virhe on tapahtunut järjestelmän huoltotöiden yhteydessä. Perjantaina Labko Oy:n käyttötukihenkilö oli paikalla selvittämässä alakeskuksen AK3 alaisten mittausten vikaa, johon myös kyseinen mittauskaivo TAL1 MK2 kuuluu. Labko Oy:n käyttötukihenkilö jäi työmaalle käyttöhenkilökunnan poistuttua työpaikalta työvuoron loputtua. Tukihenkilö ei saanut järjestelmää tuolloin kuntoon. Raporttia tai muuta dokumenttia käynnistä ei ole. Toimintahäiriö havaittiin maanantaina klo Tarkkaa määrää luontoon lasketuista kuormitteisista vesistä ei voi saada automaatiojärjestelmän tiedonsiirtovian takia. Mittareita paikallisesti lukemalla arvioidaan kokonaismäärän olevan 500 m 3. Avo ojaan päässeen kuormitteisen veden aiheuttama kuormitus purkuvesistössä arvioitiin eteläisestä avo ojasta otetun näytteen analyysituloksia vertaamalla ojan normaalin kuormitustilanteessa otetun näytteen analyysituloksiin. Kalvon alapuolisen veden arvioitiin aiheuttaneen eteläisen avo ojan kuormituksen lisääntyneen typen osalta 45 kg (+10,7 %), fosforin osalta 0,132 kg (+7,1 %), kloridin osalta 51,1 kg (+5,0 %), BOD 7 osalta 6 kg (+1,3 %) ja COD Cr osalta 87 kg (+2,1 %), kun vertailukohtana on vuoden 2006 kuormitusarvio.

3 3 (9) SELVITYSPYYNTÖ Uudenmaan ympäristökeskus pyysi yksityiskohtaista selvitystä mm. siitä, minkälaista vettä avo ojaan voi kaivosta TAL1 MK2 päästä sekä tarkempaa arviota avo ojaan johdetusta kuormituksesta. Lisäksi pyydettiin arvioimaan päästön merkitys vuositasolla ja verrattuna päästöajankohdan tilanteeseen ja sen perusteella määrittämään vesistövaikutukset Loojärveen asti. Lisäksi oli arvioitava, onko päästö voinut aiheuttaa veden laatumuutoksia jonkin pohjaveden tarkkailuputken kertymä alueella. YTV:N SELVITYS Taustaa Tammikuussa 2001 vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 kalvon alapuolisten vesien laadun heikennyttyä aloitettiin niiden johtaminen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tämän jälkeen kaikki kalvon alapuoliset vedet on ohjattu puhdistamolle ennen tapahtunutta poikkeuksellista tilannetta. Kalvon alapuolisten vesien johtamisjärjestelyt ja vesien laadun tarkkailu Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 kalvon alapuolisille vesille on molemmille alueille omat keräilyputkensa. Kummankin alueen veden laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisella sähkönjohtokykymittarilla ja vesien määrän mittaamiseksi on kummassakin putkessa oma virtaamamittarinsa. Jatkuvatoimisten mittausten lisäksi kalvon alapuoliset vedet kuuluvat Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailuun liittyen on molemmista putkista otettu oma näytteensä vuoden 2007 alusta alkaen. Aiemmin näyte on ollut kokoomanäyte kummankin alueen kalvon alapuolisista vesistä. Eteläinen avo oja ei kuulu yhteistarkkailun piiriin, mutta siitä käydään ottamassa omaehtoisesti näytteitä muutamia kertoja vuodessa. Kalvon alapuolisille vesille rakennettiin vuoden 2001 alussa eteläiseen avo ojaan johtavien putkien rinnalle toiset putket, joilla vedet pystytään johtamaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vesien ohjaus on mahdollistettu automatisoiduilla venttiilijärjestelyillä. Automatiikkaa ohjataan sähkönjohtokykymittauksilla siten, että puhdistamolle johtavan putkiston venttiilit ovat aina auki, kun sähkönjohtavuuden arvo ylittää 50 ms/m ja luontoon johtavan putkiston venttiilit ovat auki, kun sähkönjohtavuuden arvo alittaa 45 ms/m. Automatiikka on säädetty kuitenkin niin, että luontoon menevän putkiston venttiilit aukeavat vasta, kun sähkönjohtokyvyn arvo alittaa asetetun arvon. Venttiilit ovat joko täysin auki tai täysin kiinni, eli kaikki vedet on ollut mahdollista johtaa niiden kuormitteisuuden perusteella joko puhdistettavaksi tai luontoon. Eteläiseen avo ojaan kulkeutuu normaalitilanteessa puhtaita vesiä lähinnä jätepenkereen pinnoitetulta alueelta. Eteläisestä avo ojasta vedet laskevat Ämmässuonojaan, josta ne virtaavat muutaman kilometrin päässä olevaan Loojärveen.

4 4 (9) Päästö, päästön aiheuttama kuormitus ja normaalitilan kuormitus eteläisessä avo ojassa Automaatiojärjestelmään kohdistui jännitepiikki, joka vaurioitti järjestelmässä sulakkeena toimivaa galvaanista erotinta. Galvaanisen erottimen vaurioitumisesta seurasi, että automatiikkaa ohjaavien sähkönjohtokykymittausten arvot laskivat 0:ksi. Tästä johtuen logiikka tulkitsi vedet puhtaiksi ja ohjasi ne Suomenojan jätevedenpuhdistamon sijasta eteläiseen avo ojaan. Tilanne havaittiin , jolloin eteläiseen avo ojaan johtavien putkien venttiilit välittömästi suljettiin ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johtavien putkien venttiilit avattiin. Automatiikan virheen vuoksi maastoon päässeiden kuormitteisten vesien määräksi arvioitiin 500 m 3. Kalvon alapuolisista vesistä oli edellisen kerran otettu vesinäytteet yhteistarkkailun yhteydessä Näiden näytteiden analyysituloksilla laskettuna päästö aiheutti seuraavan taulukon mukaisen kuormituksen. Viranomaisille toimitetussa poikkeamaraportissa on kuormituksen laskemiseen käytetty eteläisestä avo ojasta otetun näytteen arvoja, mutta koska näytteessä kalvon alapuoliset vedet olivat laimentuneet muilla eteläiseen avo ojaan kulkeutuvilla vesillä, on kuormitus aiheellista laskea viimeisimmillä yhteistarkkailun analyysituloksilla. Päästön aiheuttama kuormitus Piste Täyttöalue I Täyttöalue II Yhteensä Arvioitu päästön määrä 426 m 3 74 m m 3 Kokonaistyppi mg/l Kokonaistyppi kg/ , ,8 Kokonaisfosfori, mg/l 0,19 3,0 Kokonaisfosfori, kg/ ,08 0,22 0,3 Kloridi mg/l Kloridi kg/ ,16 42,92 111,1 Seuraavassa taulukossa on esitetty eteläisen avo ojan tammi syyskuun 2007 virtaaman perusteella laskettu koko vuoden virtaama sekä normaalitilanteen kuormitus. Kuormittavien parametrien pitoisuudet on saatu otetusta näytteestä. Poikkeamaraportissa normaalitilanteen kuormitus laskettiin otetun näytteen analyysiarvoilla ja vuoden 2006 virtaamalla. Taulukossa arvioidun vuoden 2007 virtaaman käyttäminen normaalitilanteen kuormituksen laskemiseen aiheuttaa suuremman suhteellisen kuormituksen kasvun, mutta on kuitenkin perusteltua, koska arvion perusteena käytetyt tiedot ovat tuoreempia ja siten oikeampia.

5 5 (9) Eteläisen avo ojan vuosikuormitus normaalitilanteessa. Tarkkailupiste Eteläinen avo oja Arvioitu virtaama vuonna m 3 Kokonaistyppi mg/l 10 Kokonaistyppi kg 275 Kokonaisfosfori mg/l 0,036 Kokonaisfosfori kg 0,99 Kloridi mg/l 7,8 Kloridi kg 214,5 Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä käytettyjen kuormittavien parametrien vaihteluväli eteläisestä avo ojasta otetuissa näytteissä vuosina Analyysitulokset vuosina Kokonaistyppi mg/l 3,6 10 Kokonaisfosfori mg/l 0,016 0,038 Kloridi mg/l 7,8 22 Edellä esitettyjen laskelmien mukaan eteläisen avo ojan kuormitus kasvoi typen osalta 23,2 %, fosforin osalta 30,3 % ja kloridin osalta 51,8 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tavanomaiset ainevirtaamat ja päästön aiheuttama kuormitus vuorokausitasolla: Ntot kg/vrk Ptot kg/vrk Cl kg/vrk AOE, tavanomainen ainevirtaama 0,79 0,003 0,62 Päästön aiheuttama kuormitus 25,52 0,12 44,44 Päästön vaikutus Loojärveen YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta Loojärven kuormitustilanteeseen on tutkittu YTV:n toimesta pariin eri otteeseen. Vesihydro Oy teki vuonna 1999 selvityksen Ämmässuon kaatopaikan tiivistekalvon alapuolisten salaojavesien ravinnekuormituksen merkityksestä alapuolisen vesistön tilan kannalta ja Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki vuonna 2005 Loojärven valuma alueen kuormitusselvityksen. Molemmissa raporteissa on todettu, että YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen Loojärvelle aiheuttama ravinnekuormitus kokonaiskuormituksesta on vähäinen. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy arvioi raportissaan Loojärven kuormitusselvitys, että Ämmässuonojan tuoma ravinnekuormitus Loojärveen on vuositasolla fosforin osalta 79 kg ja typen osalta kg. Ämmässuonojan tuoma fosforikuormitus Loojärveen laskevien ojien

6 6 (9) tuomasta kuormituksesta on arvioitu olevan 5,5 %:n luokkaa ja typen osalta 9 %. Kloridin osalta raportissa ei ole arvioitu kuormituksen määrää, mutta päästön määrä on laskettu tässä, koska se kuvastaa jätteenkäsittelyn vaikutuksia. Vuositasoon suhteutettuna Loojärveen Ämmässuonojan kautta johtuva ravinnekuormitus lisääntyi päästön takia fosforin osalta 0,4 % ja typen osalta 1,7 %. Loojärven tilanteen kannalta fosfori on suurempi rehevöitymistä aiheuttava tekijä ja sen päästömäärä oli Loojärven vuositason kokonaiskuormituksesta pieni, 0,02 %. Loojärven valuma alueen kuormitusselvityksen (Ristola, 2005) mukaan Loojärveen kohdistuva keskimääräinen vuorokausifosforikuormitus on jokien (muiden kuin Ämmässuonojan) ja lähivaluma alueen osalta yhteensä 4,47 kg. Päästön aiheuttaman fosforilisäyksen on laskettu olleen 0,12 kg/d, eli 2,7 % Loojärveen päivittäin kohdistuvasta fosforikuormituksesta. Syyskuun alun purovirtaamat eivät olleet korkeita, mikä nostaa kuormituslisäyksen suhteellista osuutta. Virtaamatilanteesta huolimatta kysymys on Loojärveen kohdistuvaan kokonaiskuormitukseen suhteutettuna merkityksettömän pienestä kuormituslisäyksestä. Lisäksi päästö tapahtui lomakauden ulkopuolella, jolloin mahdollisuus sille, että järvellä olisi päästöhetken aikana ollut virkistyskäyttöä on pieni. Päästön aiheuttamalla ravinnelisäyksellä ei voida katsoa olevan mitattavaa vaikutusta Loojärven ravinteisuus tai rehevyystilanteelle. Päästön vaikutus pohjaveteen Päästöllä ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesiin. Mahdollisen vaikutuksen pitäisi näkyä eteläisen avo ojan välittömässä läheisyydessä sijaitsevan pohjavesipisteen, 31, ja mahdollisesti alempana Ämmässuonojan eteläjuoksulla sijaitsevan kalliopohjavesipisteen, 257/07, veden laadussa. Pohjavesipiste 31 on ollut mukana vesitarkkailussa 1980 luvulta lähtien. Tästä pisteestä päästön jälkeinen näyte otettiin Pisteen vedenlaadussa ei ollut näkyvissä merkkejä päästöstä verrattaessa tulosta aikaisempiin analyysituloksiin usean vuoden ajalta. Pohjavesipisteestä 257/07 otettiin seuraava päästön jälkeinen vesinäyte , josta tarkkailuohjelman mukaisesti tehtiin analyysit ns. laajalla analyysivalikoimalla. Piste on lisätty yhteistarkkailuun mukaan vuoden 2007 huhtikuusta lukien. Lokakuun analyysitulokset eivät poikenneet luontaista pohjaveden laadun vaihtelua suuremmin aiemmin otettujen näytteiden tuloksista. Päästön mahdollisia vaikutuksia seurataan myös jatkossa osana vesien yhteistarkkailua ja tulokset raportoidaan yhteistarkkailun raporteissa. Poikkeuksellisen tilanteen aiheuttamat korjaavat toimenpiteet Kalvon alapuolisten vesien osalta ohjausautomatiikka on otettu tapahtuman jälkeen välittömästi pois käytöstä ja puhdistamolle johtavien putkien venttiilit on käännetty käsikäyttöisesti auki asentoon sekä eteläiseen avo ojaan johtavien putkien venttiilit on käännetty kiinni asentoon. Ohjausautomatiikkaa käytetään enää kaatopaikan pintarakenteiden yläpuolisten vesien johtamisessa. Nämä vedet ovat lähtökohtaisesti puhtaita ja jatkuvatoiminen sähkönjohtavuuden mittaus ja ohjausautomatiikka ovat tässä tapauksessa varokeino.

7 7 (9) PÄÄTÖS Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Jätehuoltolaitoksen ilmoituksen, joka koskee kuormitteisten vesien ohjaamista eteläiseen pintavesireittiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy ilmoituksen ja antaa seuraavat määräykset: 1. Syyt siihen, miksi ilmoitus häiriötilanteesta toimitettiin valvontaviranomaisille vasta kuukausi tapahtuman jälkeen, on selvitettävä. Toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma, miten tiedonkulku valvontaviranomaisille onnettomuus tai häiriötilanteissa jatkossa hoidetaan. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. (YSL 62, 64, JL 6, 51, 52 ) 2. Toiminnanharjoittajan on esitettävä yksityiskohtainen selvitys jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteisten vesien johtamisista tarkkailuineen ja suoritettavine mittauksineen. Selvitys on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. (YSL 64, JL 6, 51, 52 ) 3. Toiminnanharjoittajan on tehtävä esitys Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan, päivätty , lisättävästä uudesta pintavesipisteestä eteläisessä avo ojassa. Tarkkailupisteen sijainti on valittava siten, että se kuvaa mahdollisuuksien mukaan ainoastaan jätteenkäsittelykeskuksen alueelta avo ojaan johdettavia vesiä. Esityksessä on esitettävä lisäksi pintavesinäytteistä tehtävät määritykset sekä näytteenottotiheys. Esitys on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 64, JL 6, 51, 52 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtumasta viipymättä valvontaviranomaiselle. Luvanvaraisen toiminnan osalta tarvittavat määräykset antaa asianomainen lupaviranomainen. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomaisen on tehtävä ilmoituksen johdosta päätös, jossa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä ym

8 8 (9) päristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä on esitetty lain yleiset periaatteet, jotka ovat ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus ja huolellisuusperiaate, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate, ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate ja aiheuttamisperiaate. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) Jätehuoltolaitoksen ilmoituksen mukaan kaatopaikan kuormitteisia vesiä vanhan kaatopaikan täyttöalueilta 1 ja 2 on ohjautunut laitevian vuoksi eteläiseen pintavesireittiin arviolta 500 m 3 perjantain klo ja maanantain klo 9.00 välisenä aikana. Jos jätteenkäsittelykeskuksessa onnettomuudesta, toimintahäiriöstä tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, on toiminnasta vastaavan ilmoitettava tapahtumasta viipymättä valvontaviranomaiselle. Uudenmaan ympäristökeskus on tässä asiassa toimivaltainen viranomainen antamaan määräykset esimerkiksi lisänäytteenotosta. Koska ilmoitus poikkeuksellisesta tilanteesta tuli kuukauden kuluttua tapahtumasta, lisänäytteenotto pintavesistä ei enää ollut tämän päästön selvittämiseksi ajankohtainen. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä syyt ilmoituksen viipymiseen, jotta tulevaisuudessa osattaisiin varautua vastaavanlaisiin tilanteisiin asianmukaisesti. (Määräys 1.) Ämmässuon kaatopaikan kuormitteiset vedet on johdettava tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Koska kuormitteisten vesien ohjaamisessa on epäselvyyttä, on vesien johtamiset selvitettävä. Selvityksessä on erikseen suotovesien ja erikseen likaantuneiden pintavesien osalta kartoilla yksityiskohtaisesti esitettävä jätteenkäsittelykeskuksen eri alueiden kuormitteisten vesien putkilinjastot tarkkailukaivoineen ja venttiileineen. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman, päivätty , mukaan vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueiden 1 ja 2 alapuoliset vedet johdetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolle, samoin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen voimassa olevan ympäristöluvan mukaan. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pohjakalvon alapuolelta tulevia vesiä ei saa johtaa avo ojaan. (Määräys 2.) Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen, joka koskee Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman päivitystä, mukaiseen tarkkailuohjelmaan, päivätty , on lisättävä uusi pintavesipiste, josta pystytään aikaisempaa tarkemmin seuraamaan jätteenkäsittelykeskuksen alueelta eteläiseen avo ojaan, Ämmässuonojaan, ohjattavien vesien laatua. (Määräys 3.) Ympäristönsuojelulain 63 :n mukaista kuulemista ei ole katsottu tässä tapauksessa tarpeelliseksi, koska poikkeuksellisesta tilanteesta ei arvioida aiheutuvan haittaa tai vaaraa purkuvesistölle.

9 9 (9) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 54, 62, 63, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51, 52 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) mukaisesti. Poikkeuksellisesta tilanteesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 440 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitos PL Helsinki Tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa Espoon kaupunginhallitus Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kirkkonummen kunnanhallitus Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ilmoitustauluilla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 96, 97 ) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Marjo Vuola LIITE Valitusosoitus