Eräitä tapoia sahapuurungon arvon määrittämiseksi

Transkriptio

1 METSÄ TEHON TIEDOTUS 279 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYSs 10 Eräitä tapoia sahapuurungon arvon määrittämiseksi METHODS OF DETERMINING THE VALUE OF SAWLOG STEMS ARNO TUOVINEN HELSINKI 1968

2

3 Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 279 r<tetsäteho Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries E R Ä I T Ä T A P 0 J A S A H A P U U R U N G 0 N A R V 0 N M Ä Ä R I T T Ä M I S E K S I Methods of Determining the Value of Sawlog Stems Arno Tuovinen T l i v i s t e 1 m ä Tutkimusselosteessa käsitellään kuusisahapuurunkojen hinnoittelua Oy Kaukas Ab:n työmaalla syksyllä 1967 mitatun pienen koe- erän (168 runkoa) ja Metsäntutkimuslaitokselta (prof. Heiskaselta) saatujen, kevään 1967 hintatasoon perustuvien kuusisahatukkien yksikköhintojen avulla, jotka ovat sahatavaran hirmoista johdettuja sahalai toshintoja. Apteeraus on suoritettu vähintään 11+ jalan tukeiksi 6 tuuman latvaläpimittaan. Aineiston käsittelyssä on saatu seuraavia, suuntaa antavia tuloksia. 1. Pystymittauksen yhteyteen soveltuvassa r i n n a n k o r - k e u s l ä p i m i t t a l u o k i t t a i s e s s a hinnoittelussa runkojen ollessa II laatuluokkaa (so. tyvitukki II laatuluok-

4 - 2 - kaa) k-m3 :n arvo nousi yli 37 mk:sta yl i 50 mk:aan rinnankorkeusläpimitan noustessa 19 cm:st ä 39 cm :ksi. Kun tukeille käytettiin keskimääräisiä suuruusluokittaisia hintoja, I j~ii laatuluokan runkojen välinen arvoer o ol i vain 0, 5.. 1,0 mk/k-m. Sen sijaan I laatuluokan rungon arvo oli mk/ k-m3 suurempi kuin II laatuluokan rungon arvo, kun käytettiin yhdistettyä tukkien suuruus- ja laatuluokittaista hinnoittel ua. Tarkkuuden kuvaajana käytetyn vaihteluvälin puol ikkaan osuus läpimittaluokittaisesta rungon arvosta oli rungon I laatuluokassa keskimäärin 6.2% ja II laatuluokassa 8. 1 %. I laatuluokan rungoissa oli vähemmän vikaisuuksia kuin II laatuluokan rungoissa. I laatuluokan rungot olivat kussakin läpimittaluokassa suurempia kuin II laatuluokan ja paljon suurempia kuin III laatuluokan rungot. 2. Sahamittaukseen ja vastaavaan soveltuvassa r u n k o j e n t i l a v u u s l u o k i t t a i s e s s a hinnoittelussa (tukit hirnoitettu suuruus- ja laatuluokittain) II laatuluokan runkojen arvo nousi noin 37 mk:sta noin 51 mk:aan/k-m)runkojenkäyttöpuuosan tilavuuden suurentuessa vastaavasti 200 litrasta litraksi (= 1. 6 k-m3). I ja II laatuluokan ruru\ojen arvoero oli pienillä rungoilla vain noin 1 mk/k-m3, mutta suurimmilla rungoilla noin 5 mk/k- m3. Tilavuusluokittaisessa hinnoittelussa tarkkuus oli hieman parempi kuin rinnankorkeusläpimittaluokittaisessa hinnoittelussa. / 3. Edellä mainittuja tuloksia ei ole aineiston pienuuden takia mahdollista soveltaa sellaisinaan käytäntöön. Hinnoittelun kuutiomääräisiä perustietoja varten on koottava huomattavasti suurempi ja monipuolisempi aineisto, jota sitten voidaan käyttää sekä rinnankorkeusläpimittaluokittaisen että rungon tilavuusluokittaisen hinnoittelun pohjaksi. Tällainen erilaisia apteerausvaihtoehtoja sisältävä aineisto, joka soveltuu eri ostajien ja myyjien käyttöön, on parhaillaan kesästä 1967 alkaen kerättävänä Metsäntutkimuslaitoksessa. Pyst~~etsi en leimikoita hinnoitettaessa on sahapuurunkojen koko- ja laaturajojen oltava perusaineiston vastaavien rajojen mukaiset. Jos sahapuurqngot luokitellaan pystyyn tyvitukin laatuluokan mukaisesti, on laatuluokittelun oltava täsmälleen yhtenevää perusaineiston laatuluokittelun kanssa. Tilavuusluokittaista runkojen hinnoittelua on vaikeata suorittaa pystymittat~sen yhteydessä, koska perustiedot kootaan läpimittaluokittain. Sahalaitosten vastaanottomittauksissa mene telmän käyttömahdollisuudet ovat sen sijaan suuremmat.

5 - 3 - Y l e i s t ä Sahapuurunkojen arvon määrittäminen on saanut viime aikoina osakseen mielenkiintoa uusien mittausmenetelmien kehittämisen yhteydessä. Runkojen pystymittauksessa saatavia perustietoja voidaan nimittäin ajatella käytettävän ei ainoastaan runkojen kuutiomäärän, vaan myös runkojen arvon määrittämiseen. Samoin on ajateltavissa, että sahoille tai yleensä keskitetyille mittaus- ja vastaanottopaikoille toimitettujen runkojen mittauks~ssa pyrittäisiin kuutioinnin lisäksi myös niiden arvon määrittämiseen. Sahapuurungon arvo riippuu monista, osittain vaikeasti määritettävistä ja käytännössä satunnaisesti vaihtelevista tekijöistä. Niistä mainittakoon luettelomaisesti tärkeimpiin kuuluvina eri tuotteiden maailmanmarkkinahinnat, tuotteiden valmistuskustannukset, sivutuotteiden myyntihinnat ja raaka-aineen hankintakustannukset. Samoin rungon arvo riippuu esimerkiksi sen katkomistavasta, joka eri ostajilla vaihtelee, sen järeydestä ja siitä valmistettujen pölkkyjen laadusta. Perustietojen muuttuessa arvolaskelmat vanhentuvat nopeasti. Laskelmien suorittaminen on hyvin vaikeaa niissä tapauksissa, jolloin rungoista saadaan sahatukkien lisäksi muita arvokkaita tavaralajeja, kuten vaneritukkeja, pylväitä jne. Arvon määrittämisessä on edelleen tuntuvana vaikeutena se, ettei kokonaisesta rungosta ole etenkään pystymittauksessa helppo todeta laatua määräävien vikaisuuksien määrää ja laatua. Kaikista vaikeuksista ja epävarmuustekijöistä huolimatta kuutiomäärän. ja arvon määrittelyä suoritetaan käytännön työnä sekä puutavaran myyjien että ostajien piirissä. Tärkeimpinä arvotekijöinä ovat tällöin rungon tukkiosan ja yksityisten tukkien keskikoko kuutiojalkoina sekä tukkien laatu. T u t k i m u s a i n e i s t o Tässä tarkastelussa pyritään käsittelemään pienen aineiston avulla suuntaa antavasti rungon arvon määrittelyä rinnankorkeusläpimittaluokittain ja rungon käyttöpuuosan tilavuusluokittain.

6 - 4 - Rungon laatua kuvataan tässä rungosta saatavan tyvitukin laatuluokalla, jota H e i s k a n e n (1954) on käyttänyt rungon laadun tunnuksena. Rungon arvo on määritetty rungosta saatavien sahatukkien ja paperipuuosan yhteisenä arvona. Laskelmissa tarpeelliset yksityisten tukkien arvot sahalla on saatu Metsäntutkimuslaitoksesta prof. Veijo Heiskaselta ja metsänhoitaja Pentti Rikkoselta. Tulokset on jo osittain julkaistu (HEISKANEN 1968), osittain ne ovat vielä julkaisematta. Arvosuhdelaskelmat perustuvat maailmanmarkkinahinnoista johdettuihin sahalaitoshintoihin keväällä 1967, joten arvosuhteet eivät enää pidä täysin paikkaansa. Laskelmissa on kuusitukkien laatuluokittaisena perushintana (nettoarvona) pidetty 1,79 mk/j3 (latvaläpimitta 8", Heiskasen- Siimeksen laatuluokka II, ks. Paperi ja Puu n:o 81959). Tukkien järeyteen perustuvissa laskelmissa perushintana on ollut 1,82 mk/j3 (latvaläpimitta 8"). Yksityiskohtaiset hinnat selviävät seuraavasta asetelmasta. Kuusisahatukkien suuruuden ja laadun mukaiset arvot sahalla, mk/j3 (Heiskasen mukaan) Suluissa olevat hinnat ekstrapoloituja Latvaläpimitta, tuumaa Tukin laatuluokka Keski- I II III määrin mk ;} 6 1,81 1,73 1, 75 1, ,80 1,71 1, 72 1,73 7 1,82 1 '72 1,72 1, ,91 1, 79 1,78 1,82 8 1, 91 1,79 1,77 1, ,01 1,87 1,83 1,90 9 2,03 1,89 1,82 1, ,13 1,96 1,88 1, ,15 1,96 1,86 1, ,22 2, 02 1,90 2, ,25 2,04 1,90 ' 1 ;> ,32 2,09 1,93 ) 2,07 12 (2,35) (2,12) (1, 94) ' 1 (' 12.5 (2,39) (2,15) (1, 95) ) 2,14 13 (2,42) (2,17) (1,96) 2,15

7 - 5 - Tukkirungoista tulevan kuorellisen kuusipaperipuun tehdashintana on käytetty Teollisuuden Paperipuuyhdistyksestä saatua hintaa 21,20 mk/2m kuorellinen p-m3. Laskelmat on rajoitettu käsittämään vain kuusisahapuurunkoja, koska mäntyä koskeva aineisto, johon em. hintoja sovellettiin, oli vähäinen. Perusaineistona on sovellutuslaskelmissa käytetty Oy Kaukas Ab:n Rahkalan työmaalla Kontiolahden kunnassa syksyllä 1967 maassa mitattua kuusisahapuuaineistoa, jota oli rinnankorkeudelta cm:n läpimittaluokissa yhteensä 168 runkoa. Tästä määrästä oli tyvitukeiltaan I luokkaa 52, II luokkaa 99 ja III luokkaa 17 kpl. Jokaisesta rungosta mitattiin Ilvessalon pystykuutiointitaulukoiden perustiedot, rinnankorkeuden ja 6 m:n korkeuden läpimitat (yhden cm:n tarkkuudella) ja puun pituus (yhden m:n tarkkuudella), joiden avulla saatiin runkojen kuorellinen k-m3 -määrä. Rungon tukkiosa apteerattiin vähintään 14 jalan tukeiksi pienimmän latvaläpimitan ollessa 6 tuumaa kuoren alta. Heiskasen - Jokaisen tukin laatuluokka määritettiin Siimeksen laatuluokitusta käyttäen (Tapion taskukirja, 15. painos). Lisäksi mitattiin tukkiosasta paperipuuksi tai raakiksi menevien osien pituus ja läpimitta keskeltä. Mittaukset ja luokitukset suoritti em. yhtiön metsätyönjohtaja. Tukkiosaa kuutioitaessa kuutiojalat muunnettiin kuorellisiksi k-m3 :eiksi havusahatukkien latvamuotolukuja (ARO ja RIKKONEN 1966, taulukot 6, 7 ja 19) ja tämän tukkierän eri läpimittaluokkien keskipituuksia käyttäen. Pinotavaraosan likimääräisenä kuutiona käytettiin Ilvessalon rungoittaisen taulukkokuution ja tuk~iosan kuution erotusta. Tukkiosan hinnoittelua suoritettaessa käytettiin pelkästään tukkien suuruuden mukaista keskimääräistä arvoa ja yhdistettyä tukkien suuruudenja laatuluokan mukaista arvoa. H i n n o i t t e l u r i n n a n k o r k e u s l ä p i m i t t a l u o k i t t a i n J os tukkiosan hinnoittelussa käytetään tukkien koon mukaista keskihintaa, nähnään (piirros 1), että rungon hinta k-m3 :ä kohti nousee rungon II laatuluokassa (tyvitukki siis II laatuluokkaa) alle 38 mk:sta yli 50 mk:aan rin-

8 - 6 - Piirros 1. I, II ja III laatuluokkaa olevien kuusisahapuurunkojen arvo sahalla. Tukit hinnoitettu suuruusluokittain. Fig. 1. The value of spruce sawlog stems of quali ty grade I, II and III at the sawmill. The logs are priced by size class.. E = "..:-...''. "..: '. -~..'.''.....;..... '...:......'....' : ~ ~ -... '...; "...!...;...: : ~ -: - 51 ' ; :... ~- '. '. :... '! : :! )i( '..;.... x r :..... ;..... ~ r-1 r-1 r-i E 49 - : '... ~-... -:..... ro r-1 r-1... '~-... '... :.... ~-... : : t..' ~ ~ ;... ~... 1l ; ; ro CQ 0 :> ~ <tl s:: 0 ho s:: ~ 39 V.... /c)...;.!...).....;...;,,,...,..;... o... i... c... i... ~...;... / :. :.... ~ -... ~ ~-... ~.... : / : :... 9 "ö...,.... -~.'... '... ~ ~...:.. '... "=" /: 37 ~ ~......,_,,......,,,,,.,,,,.,,.... ~... : ~..... ~ i... ~... ~.... ~~~:~~--~~~~~~--~ Rinnankorkeusläpimitta - DBH, cm

9 - 7 - nruh~orkeusläpimitan muuttuessa vastaavasti 19 cm:stä 39 cm:iin. Runkojen II laatuluokalle, joka ainakin tässä aineistossa on hyvin lähellä myös koko aineiston keskiarvoista tulosta, saatiin seuraavat suhteelliset arvot (D cm= 100). Rin~ankorkeusläpimitta, Rungon suhteellinen arvo/k-m cm Piirroksesta 1 (s. 6) todetaan, ettei rinnankorkeusläpimitan ja rungon arvon välinen riippuvuus näytä olevan tasoitettavissa suoraviivaisesti. Edelleen havaitaan, että rungon I ja II laatuluokan välinen arvoero jää melko pieneksi ollen pienimmissä läpimittaluokissa noin 0,50 mk/k-m3 ja suurimmissakin läpimittaluokissa noin 1 mk/k-m3. Kun otetaan huomioon laatuluokituksen vaatimat kustannukset ja luokituksen subjektiivisuus, ei tällaisessa hinnoittelutavassa ole ilmeisesti tarkoituksenmukaista erottaa pystymittauksessa runkoja toisistaan tyvitukin laatuluokan perusteella. Jos hinnoittelussa käytetään yhdistettyä koon ja laadun huomioon ottavaa menetelmää, tulokset muodostuvat jonkin verran toisenlaisiksi (piirros 2). II laatuluokan runkojen arvo pysyy suurin piirtein ennallaan, mutta I luokan runkojen arvo nousee, joten laatuluokkien hintaero kasvaa ja on I ja II luokan välillä pienissä läpimittaluokissa noin 2 mk/k-m3 ja suurissa läpimittaluokissa noin 4 mk/k-m3. III laatuluokan arvot perustuvat aivan liian pieneen aineistoon. I ja II laatuluokan runkojen suhteellisiksi arvoiksi (D cm, laatuluokka II = 100) saatiin seuraavat luv~t. Rungon laatuluokka Rinnankorkeusläpimitta, cm Rungon suhteellinen arvo/k-m3 I II Piirroksesta 2 havaitaan, että suoraviivainen tasoitus antaa I laatuluokan rungoille arvot hyv~~syttävästi, kun taas käyräviivainen tasoitus sopii paremmin II laatuluokan rungoille. Eri laatuluokkien runkojen väliset ar-

10 - 8 - Piir r os 2. I, II ja III laatuluokan kuusisahapuurunkojen arvo sahalla. Tukkien hinnoittelu suuruus- ja laatuluokittain. Fig. 2. The value of spruce sawlog stems of qualit y grade I, II and III at the sawmill. The logs are priced by size and quali ty class. 55..,.; :... '..: '... -:.... :.. "... -~......,,.. '< I :.. '~ :..... ~ ~ ' i ~53. E. ;:::i () '-... -~51 H a:l E... :... -~ ~ x....:...;... '... -~... -~...: <._ - < -:... ; :...,.... ; ~.. "" ! ;... : Q)...;. :- ':!... ;_.., ~- :..... {...:--- : ;:::i r-1 a:l :> 47..., ,... """"""""""'... ""' '.... E Q) +> Cl)... 5.t..... '... ~ ~ i : ~....; ~ 41 H a:l ~ 0 bo ~ /. / /,.. T;/0.,. "Ö""/.:.. / ~ - -~ - -~--- ~ - -~ - -~ / tii "/!... (piei:li.. ta:rö:ets fö)[ / (small!mate:hal) j......, /... ; ;... ;...,...,.... o...,:/.. : /: /...:../......!! / 0.. {)..... i : ~ !..... :... _. :..., : - - :- ~~--~--~~--~~~----~--~----~ Rinnankorkeusläpimitta DBH, cm

11 - 9 - voerot näyttävät tätä hinnoitustapaa käytettäessä niin suurilta, että kannattaa harkita tyvitukkien laatuluokituksen ottamista pystymittauksen perustekijäksi sahatukkien osalta. Edellä olevissa laskelmissa on käytetty k-m3 :ä eikä r~~oa kohti laskettuja arvoja, koska aineistoa käsiteltäessä ilmeni, että rungon laatuluokan parantuessa rungon tilavuus suurenee melko selvästi, vaikka onkin kysymys samoista rinnankorkeusläpimittaluokista, kuten seuraavasta asetelmasta ilmenee. Rungon laatuluokka Rinnankorkeusläpimitta, cm Rungon tilavuus, litraa I II III H e i s k a n e n onkin laatuluokitustutkimuksessaan (1954) osoittanut, että vähäinen kapeneminen osoittaa parempaa laatua kuin voimakas kapeneminen. Kun kapenemisen pienentyessä rungon kuutiomäärä suurenee, saatu tulos on luonnollinen. Rungon laatuluokan ja kuutiomäärän välinen, tässä aineistossa ilmenevä huomattava riippuvuus herättää ajatuksen, että sitä hyväksi käyttäen voidaan mahdollisesti valmistaa runkojen laatu- ja läpimittaluokittaiset kuutiokäyrät käytettäviksi kooltaan rajohetuilla alueilla. Hinnoittelun tarkkuuden selvittämiseksi on aineiston pienuuden takia tyydytty laskemaan, miten suuri on vaihteluvälin puolikas prosentteina kunkin rinnankorkeusläpimittaluokan hinn~d keskiarvosta. Laskelmat perustuvat yhdistettyyn suuruus- ja laatuluokittaiseen hinnoitteluun. Rungon laatuluokka Rinnankorkeusläpimitta, cm K.a. Vaihteluvälin puolisko, % k-m3 :n arvosta I II Vaihtelu on siis melko voimakasta ja II laatuluokassa voimakkaampaa kuin I :ssä. Vaihtelu aiheutuu monista tekijöistä, mm. rungon muodosta ja tukki-

12 Piirros - Koeaineiston I ja II laatuluokan runkojen tuluokan tukeiksi Distribution of the volume of stems of materia l into sawlogs of quali t y erades 1600 Tukista paperipuuksi tai raakiksi, % rungon tilavuudesta From sawlog to pulpwood or rejected log, % of the stem volume 1400

13 Figure 3 tilavuuden jakautuminen I, II ja III laaja paperipuuksi (P). quali ty grades I and II in the experimental I, II and III and into pulpwood (P). U1 UJ H Tukista paperipuuksi tai raakiksi, % rungon tilavuudesta From savdog to pulpwood or rejected log, % of the stem volume ;......,...,...,..., r : o: _7.7 :11.7' 6. 1: 7. 1 :8.8 : : :.. -:... ~... ~ ~ : : '' ~... ; ~ ; - ~... ; 140 C ;... :i~i~:d~~~=m ~ UJ ] ~ 1000 r- :...! E UJ +> Cf} 800, r r l ~ p... ;... : ; ~ II,-... i... ~. ' '... '... ~... ~ :..., )...:...[ ~ ~--... ~-... :. ' ;... - ~... --~-... ' : '':: r=-lp p p p III III III ,... '..:...;. ;.! p III III... '... :,. III II lwo p p f---- ~ III... " 1-- p III II II III -- p II III II II II II II II II Rinnankorkeusläpimitta DBH, 35 cm 39

14 osuuden määrää ja laatua alentavista vioista. Viimeksi mainittujen osuus rungon koko kuutiosta samoin kuin rungon jakautuminen eri laatuluokan tukkien (I, II ja IIn sekä paperipuun (P) osalle käy ilmi piirroksesta 3 (s ). Vikaisuuksien tukkiosaa pienentävä osuus (%rungon tilavuudesta) on ollut tässä aineistossa rungon I laatuluokassa selvästi pienempi kuin II:ssa. Käsillä olevan kaltaisella pienellä ja vajavaisella aineistolla ei tietenkään pystytä antamaan runkojen hinnoittelun pohjaksi riittäviä perustietoja eriläpimittaisten runkojen sisältämien tukkien tuuma- ja laatuluokittaisista kuutiomääristä ja paperipuuosan suuruudesta tiettyyn latvaläpimittaan asti. Niiden ja apteeraustapav~ihtoehtojen selvittämiseksi täytyy olla käytettävissä laaja aineisto, jollaisen keruu aloitettiin Metsäntutkimuslaitoksessa jo vuonna 1967 metsänhoitaja Pentti Rikkasen johdolla. Siinä selvitellärul minimiläpimitan vaikutusta sahatukki- ja paperipuuosuuksiin sekä tutkitaan erilaisten laatutunnusten, kuten tyvitukin laatuluokitukseen perustuvan oksaisuusluokan, eri laatuluokkien osuuden, oksattoman osan pituuden yms.,merkitystä rungon laatujakautuman ja arvon turnukszn~. Kun tällaiset perusjakautumat ovat kohta kuusen osalta tiedossa, on verraten yksinkertaista kertoa perusosien kuutiot kulloinkin vallitsevilla yksikköhinnoilla ja saada täten tärkeimpiä apteeraustapoja varten rinnankorkeusläpimittaluokittaiset k-m3 : n yksikköhinnat, joita voidaan sitten soveltaa leimikoiden hinnoittelussa. Tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että pystymittauksessa sahatcl<kirungon alarajan käsite on täysin sama kuin perustutkimusaineiston vastaavassa apteeraustavassa ja että tyvitukkien laatuluokitus suoritetaan täsmälleen perustutkimuksessa käytettyä luokitusta seuraten. H i n n o i t t e 1 u rungon t i 1 a v u u s 1 u o k i t t a i n Sahatukkirunkojen tilavuus- ja l aatuluokittaista hinnoittelua on käsitellyt hyvin perusteellisesti Ruotsin Domänverketin kannalta J. 'l ä s - te r b o (1967). ffånen mukaansa tukkirunkojen tilavuus- ja l aatuluokittaisten arvojen kuvaajaksi sopii suora viiva huomattavcn hyvällä tarkkuudella. Menetelmää sovellett aessa sahalle tuoduista autokuormista otetaan

15 Piirros 4. I, II ja III laatuluokkaa olevien kuusisahapuurunkojen arvo sahalla. TQ~it hinnoitettu laatu- ja suuruusluokittain. Fig. 4. The value of spruce sawlog stems of quality grade I, IIand III at the sawmill. The logs are priced by size and quali ty class e 56 ;:::s (J ";;)- 54 ~ m E 52 "' rl rl rl 50 E Q)..r:: +' 48 +' m Q) ;:::s 46 rl m :> ffi 44 +' Cf) ; :,... -~ : ~..... ~-.... >~ : - - : - :. ~... '.. '... ~ ' = = ~ :..,... & III... :.....,... : _/ :... ; < 0 / - :_../' : :...,..-/... : """",'' Y.....> /.!76""''.... ~~ (p~eni aineisto) :.,..- : (. -...,... ~.tn.etll... ~<l:~.e~~-al) : ~ II ~ ~ < : < : ~-.'.'....!.... ' _ ~.... ~ ';. ' ("' :...:......;,,,... :-... -~ :... -:... ~-... : ~...'... ~... f ~ 32 --~ -- -~--- ~ --- ~~~--~~~--~~~--~~~~--~~-4~ Rungon t i lavuus, litraa Stern volume, litres

16 näytekuormat ja niiden jokaisesta rungosta mitataan käyttöpuuosan pituus ja läpimitta keskeltä sekä arvioidaan rungon laatuluokka, mikä poikkeaa tuntuvasti meillä käytetystä tukkien laatuluokittelusta. Kuutiointitaulukoista saadaan rungon kuutio ja piirroksesta tai arvosuoran yhtälöstä välittömästi rungon arvo. ~åytteen runkojen arvot lasketaan yhteen, ja kun tämä jaetaan runkolukua koskevalla näyteprosentilla, saadaan koko erän arvo. Käsillä olevan aineiston mukaiset tulokset yhdistettyä suuruus- ja laatuluokittaista hinnoittelua käytettäessä on esitetty piirroksessa 4 (s. 13). Siitä havaitaan, ettei suoraviivaista tasoitusta voi tässä tapauksessa käyttää. Rungon I ja II laatuluokan suhteellisiksi arvoiksi on saatu seuraavat luvut (0.6 k -m3/runko, II laatuluokka = 100). Rungon tilavuus, k-m3/runko Rungon laatusuhteellinen arvo/k-m3 luokka Rungon I II Tarkkuuden kuvaamiseen käytetty vaihteluvälin puolikkaan prosenttinen osuus keskiarvosta on nytkin suurehko, mutta kuitenkin pienempi kuin läpimittaluokittaisessa hinnoittelussa, sillä I laatuluokassa osuus oli 3.7% (läpimittaluokittain vastaavasti 6. 2 %) ja II laatuluokassa 6.9% (8. 1 %). Tarkkuus näyttää siis muodostuvan tilavuusluokittaisessa hinnoittelussa paremmaksi, mikä vastaa V ä s t e r b o n saamia tuloksia. Tilavuusluokittaista hinnoittelua varten voidaan käyttää samaa riittävän suurta perusaineistoa kuin läpimittaluokittaista hinnoittelua varten, joskin ryhmittelyt on suoritettava käyttöpuuosan tilavuusluokittain. Tilavuusluokittaisten k-m3 :n yksikköarvojen käyttö edellyttää kuitenkin sen, että rungot mitataan koko käyttöpuuosan suuruisina. Jos näin ei ole asia, hinnoittelua varten on koottava oma perusaineistonsa, jota voidaan käyttää vain tiettyä runkojen lyhentämistapaa varten. Autokuormien sallitun pituuden kasvaessa lisääntyvät rungoittaisen ja tilavuusluokittaisen mittauksen ja hinnoittelun mahdollisuudet.

17 K i r j a l l i s u u t t a B i b l i o g r a p h y Aro, Paavo ja Rikkonen, Pentti Havusahatukkien latvamuotoluvut. Summary: Top Form Factor s of Softwood Saw Logs. Met - säntutkimuslaitoksen julkaisuja Communicationes Instituti Forestali s Fenniae Helsinki. Heiskanen, Veijo Tutkimuksia mäntytukkipuiden laatuluokitustavoista ja niiden tarkkuudesta. Summary : Investigations into Pine Tree Grading Methods and Their Accuracy. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja - Communicationes Instituti Forestalis Fenniae Helsinki. II Havutukki en järeyden mukaiset arvosuhteet. Jyväskylä. Puumies 4 Våsterbo, Jonas Vårdering av st ammar, sågtimmer och ståndskog. Ideer bearbetade för Kunsl Domänstyr elsen av Jonas Våsterbo. Stockholm.

18 M e t h o d s 0 f D e t e r m i n i n g t h e V a 1 u e 0 f S a w 1 o g S t e m s By Arno Tuovinen S~~RY The report dea1s with the pr1c1ng of spruce saw1og stems. The materia1 used was a small exper imental lot (168 stems) that was measured at the working site of Oy Kaukas Ab in autumn 1967 and unit prices for spruce sawlogs based on the price 1evel of spring 1967 obtained from the Forest Research Institute (Professor Heiskanen). These unit prices are sawmill prices derived from sawn goods prices. Measuring for bucking was to logs of at 1east 14 ft. with a top diameter of 6 in. The following indicative results were obtained in the analysis of the materia1. 1. In pricing by DBH classification, which can be used in measuring on the stump, when the stems ~re of quality grade II (i. e. a butt log of grade II), the value of a so1id cu.m. rose from over 37 marks to over 50 marks when the DBH advanced from 19 cm to 39 cm. When average size-c1ass prices were used, the value difference between stems of quality grades I and II was only 0, mark per solid cu. m. But the value of a stem of quality grade I was marks/solid cu.m. higher than that of a grade II stem when pricing by size and quality class. In the stem value calculations by diameter class, the half share of the range of fluctuation which was taken to indicate the accur acy of the calculation was an average of 6. 2 per cent in quality grade I and 8. 1 per cent in quality grade II. There were fewer defects in stems of grade I than in those of grade II. Stems of grade I were larger-sized than grade II stems in each diameter class and much more larger - sized than grade III stems. 2. In pricing by the volume class of the stems which lends itself to sawmill measuring and corresponding purposes ~awlog prices by size and

19 quality classes), the value of stems of quality grade II rose from c. 37 marks to c. 51 marks/solid cu.m. and the volume of the utilisable part of the stems increased from 200 litres to 1,600 litres (= 1.6 solid cu.m.). The difference in value between quality grades I and II was c. 1 mark/ solid cu. m. for small stems, but as great as approx. 5 marks/solid cu.m. for the largest stems. The accuracy achieved in pricing by volume class was a little better than in pricing by DBH class. 3. The material is too small to permit practical application of the results achieved. A considerably bigger and more diversified material must be collected to obtain the basic data for pricing per volume unit. This material can then be used as the basis of both pricing methods, DBH class and stem volume class. A material which includes different measuring alternatives and is suitable for use by different buyers and sellers is now being collected (since summer 1967) by the Forest Research Institute. When marked stands on the stump are priced, the size and quality limits of the sawlog stems must concur with the corresponding limits of the basic material. If the sawlog stems are classified on the stump according to the quali ty grade of the butt log, the quality grading must be identical with the quality gradir~ of the basic material. It is difficult to perform pricing by volume class in connection with measuring on the stump as the basic data are collected by diameter classes. The method has more uses for measurement at sawmills.

20