METSITEHON TIEDOITUKSIA

Transkriptio

1

2 METSITEHON TIEDOITUKSIA METSITEHO REPORT 16 8 HELSINKI 1960 SÄILYTYS: 11 4 m K U U S I P A P E R I P U U N I P P U J E N K U U T I 0 I N N I S T A On the Volume Caloulation of 4- etre Spruce Pulpwood Bundles Arno Tuovinen

3

4 - 2 - Osoituksena siitä mielenkiinnosta, mitä meillä tunnetaan paperipuiden nippuina mittausta ja kuutiointia kohtaan, on mm, äskettäin ilmestynyt Paavo A r o n Metsäntutkimuslaitoksessa suorittama tutkimus 2 ja 4 m kuusipaperipuiden nippuina kuutioinnista ja sen perusteella laaditut kuutiotaulukot (PAAVO ARO 1959, Nippujen kuutiotaulw~ot 2 m ja 4 m kuusipaperipuille. r.~etsäntutkimuslai toksen julkaisuja 51. 5, Helsinki), Koska myös 0 y K a u k a s A b ~n taholla on jo vuodesta 1957 lähtien suoritettu vastaavanlaisia mittauksia, joihin Metsätehankin toimesta on osittain osallistuttu, tarjoutuu hyvä tilaisuus verrat a Oy Kaukas Ab:n suorittamien kuutioimisten tuloksia A7:~ taulukaista saåtaviin arvoihin. Koska Oy Kau=~s Ab:ssä o~ kes~itytty valtaosalta 4 m kuusipaperipuunippujen kuutioimiseen, jätetään muut pituudet ja puulajit vertailun ulkopuolelle, Aron 4 m kuusipaperipuita koskeva aineisto ~äsittää yhteensä 60 nippua, joista puolet on peräisin traktorirekiniputq~sesta Kuopion mlk:ssa helmikuulta 1958 (pinomittaus reessä, nippumittaus jäällä) ja puolet vedestä rautatievaunuun ja sieltä maahan nostetuista nipuista (pinomittaus pinoissa, nippumittaus maalla rautatievaunusta noston jälkeen) Imatralla heinäkuulta Nipuista on mitattu suurin leveys vaakasuorassa ja suurin korkeus pystysuorassa suunnassa nipun molemmista päistä. Lopullinen leveys on saatu tasaamalla nipun molempien päiden leveyden keskiarvot lähimpään 10 cm:iin, Samoin on menetelty nipun korkeutta määritettäessä. Kutakin leveys- ja korkeusl uok.l(:-3. v3.st::tav~n kuutiomäärän selvittämiseksi on käytetty kak::lin..l(erta:!.sta lcäsi varaistasoi tusta, Piirroksessa 1, jossa asiaa tarkastellaan korkeusluokissa (182. 5, ja cm), havaitaan, että Aron 4 m kuusipaperipuuta koskevien kuutiotaulukeiden pinokuutiomäärä on suurempi tai yhtä suuri kuin ellipsin mukainen kuutiomäärä, kun nipun korkeuden ollessa cm leveys Qn n, 285 cm tai vähemmän, nipun korkeuden ollessa 192,5 cm leveys on n, 275 cm tai vähemmän ja korkeuden ollessa 202, 5 cm leveys on n. 265 cm tai vähemmän, Mitä matalampia niput siis ovat, sitä suuremmalla osal-

5

6 Korkeus 182, 5 cm Height 1959 ~ f Ko~keus He1ght ): cm ~,,\'-., _ X 1...,, / --,.1./ /.1 7~-+--~~~--~~~ s. ~ () ~... ~~. ' ~0 ~ '""s. l.ä/ / ~...:41: ; /f / "Y.q, o/'y d A t / ~---~+-----~ 13 ~-2-5_0 l 2_7L0--~--2L~--~~310 Nipun leveys - Bundle width, cm 13L---~ L---L---L---L--~ 2~ 270 2~ 310 Nipun leveys - Bundle width, cm Korkeus Height cm ,4'----~/~. ~~~~---~ ' 1 X ~~~~--~--~--~--~--~ Nipun leveys - Bundle width, cm Piirros 1. 4 m ~uusip~?.e:ipuunippujen p- m - maaran riippuvuus nipun suurimmasta leveydestä nipun eri korkeusluokissa. Oy Kaukas Ab:n aineisto vv, ja 1959; Aron aineisto ja kuutiointi ellipsinä. Fig, 1. Dependence of the piled cu, m. quantity of 4- metre spruce pulpwood bundles on the maximum bundle width in the different height classes.oy Kaukas Ab's material in 1957, 1958 and 1959; Aro's material and volume calculation as ellipses,

7 ., '... :

8 - 4 - la nipuista Aron taulukeiden mukainen pinokuutiomäärä on suurempi kuin ellipsin muotoisilla nipuilla. Tällainen asiaintila voidaan selittää siten, että korkeissa ja samalla kertaa leveissä nipuissa nippu muodostuu kauttaaltaan normaalia narvemmaksi, Oy Kaukas Ab:n kuutioimisaineisto on peräisin kolmelta talvelta, Kaikki niput on ladattu jäällä hevosreestä puusta tehtyyn nippukehään pinoksi, jonka alakulmat on kuitenkin pyöristetty. Tästä pinosta on mitattu korkeus ja leveys molemmista päistä cm:n tarkkuudella, Kuutioirninen on suoritettu molempien päiden mittojen mukaan erikseen, vähennetty tuloksista alakulmien pyöristyksen osuus (4 m tavaralla 1, 0 p- m3 ) ja laskettu keskiarvo. Nippumitat on otettu nipun yläosan pyöristämieen, lankojen sitomisen ja kiristämisen sekä nipun laukaisun jälkeen. Vv ja 1958 mitattii~ nipun suurin leveys vaakasuorassa suunnassa molemmista päistä cm:n tarkkuudella ja laskettiin näiden mittojen keskiarvo, Nipun suurin korkeus mitattiin pystysuorassa suunnassa samalla tavalla. V, 1959 sen sijaan meneteltiin siten, että nipusta haettiin suurin leveys, vaikkei se olisi ollutkaan vaakasuorassa suunnassa, Korkeus taas mitattiin edellistä mittaa vasten kohtisuorassa suunnassa siltä ko~dalta, missä korkeus oli suurin. Mittaajina toimivat yhtiön omat miehet (työnjohtajat, piiriesimiehet ja metsänhoitajat). Aueistoa kertyi eri vuosina seuraavasti. v II nippua II II II Lisäksi oli vielä huomattava määrä sellaisia nippuja, joiden korkeus oli niin suuri, ettei se sisältynyt Aron kuutiotaulukkoihin, V:n 1957 aineisto oli peräisin yhdeltä ainoalta työmaalta, nimittäin Heimolan työmaalta Kuopion mlk:sta, V saatiin käyttökelpoista aineistoa yhteensä neljältä työmaalta, Kuopion mlk:sta, Tuusniemeltä ja Enonkoskelta, V:n 1959 aineisto koottiin Nilsiältä, Tuusniemeltä, Kaavilta, Maaningalta, Enonkoskelta, Heinävedeltä ja Säämingistä. Työmaita oli tällöin kaikkiaan 12 kpl, V:n 1957 tulosten vertailu Aron kuutiotaulukkoihin (taulukko 1, s. 5) osoittaa, että ron taulukot ovat antaneet 3. 7% pienemmän kuutiomäärän kuin Oy ~aukas Ab:n aineisto v. 1957, Jos pienimmät nipun leveydet jätetään aineiston vähyyden takia tarkastelun ulkopuolelle, voidaan sanoa, että kuutioeron suuruus ei näytä riippuvan nipun leveydestä eikä ainakaan sanottavasti myöskään nipun korkeudesta,

9

10 - 5 - Taulukko - Table 1 Aron kuut iotaulukot verrat tuina Oy Kauka s Ab~n 4 m kuusipaper ipuunippuaineistoon v :lta Aron t ulos pi enempi = -. Aron tulos suurempi = +. Aro's volume tables compared with Oy Kaukas Ab ' s 4- metre spr uce pulpwood bundle mat erial of 1957 Aro' s result is smaller = -. Aro' s result is greater = + ~ Nipun lev,, Keskim, Ni pun korkeus - Bundle height, cm (yht. ) Bundle width, Average (total) cm o Kuutioero, % (nippul uku) - Volume difference, % (bundle uni ts) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) 250 :!:O :!:o +0, 3 ( 1 ) (2) ( 1 ) (4) (3) ( 1 ) ( 1 ), 5) ±o (2) (2) ( 1 ) (2) ( 1 ) (8) ( 1 ) (2) ( 1 ) (2) ( 1 ) (7) (3) (3) (2) (2) ( 1 ) ( 11 ) , (2) (2) ( 1 ) ( 1 ) (2) ( 1 ) (9) (1) ( 1 ) ( 1 ) (2) (5) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) (2) (5) , ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) (2) (2) Keskimäärin (yhteensä) Average (total) (60)

11

12 - 6 - Sama tarkastelu v~n 1958 tulosten osalta (taulukko 2, s. 7) osoittaa, että nytkin Aron kuutiotaulukot ovat antaneet pienemmän tuloksen, Ero on tällä kertaa 4. 0 %. Nipun leveyden ollessa pieni ( cm) tai suuri ( cm) ero on selvästi keskimääräistä pienempi. Nipun korkeuden suurentqminen on yleensä pienentänyt kuutioeroa. r Myös v:n 1959 aineistolla Aron taulukeiden antama kuutio on pienempi kuin tämän tutkimuksen antama. Ero on nyt keskimäärin 4, 6 %. Vaikka keskimääräinen ero onkin lähes samaa suuruusluok..lcaa kuin edellisinä vuosina, paljastaa erojen rakenne (taulukko 3, s, 8) kuitenkin, että suuntaus on huomattavasti muuttunut. Nipun leveyden suureneminen on merkinnyt kuutioeron voimakasta pienentymistä. Leveyden ollessa vähintään 300 cm Aron taulukot ovat antaneet yhtäsuuren tai suurew~an tuloksen kuin tämä aineisto. Samoin on, kuten v. 1958, nähtävissä, että nipun korkeuden suurentuminen pienentää yleensä kuutioeroa, joskin heilahtelut edestakaisin ovat voimakkaita. On pidettävä mielessä, että v haettiin nippumittausta suoritettaessa systemaattisesti nipun suurinta leveyttä täysin vaakasuorasta suunnasta välittämättä. Edelleen on laskettu, kuinka paljon Aron kuutiotaulukeiden luvut poikkeavat tässä tutkimuksessa saaduista yksityisten nippujen kohdalla (taulukko 4, s. 9). Taulukosta nähdään, että vähintään 5 %:n suuruinen poikkeama esiintyi v %:ssa nipuista ja v n, 32 %:ssa nipuista. Alle 2 %:n poikkeama oli noina vuosina vain n %:ssa nipuista, Paljon huonommin ovat asiat kuitenkin v:n 1959 kohdalla, sillä alle 2 %; n poikkeamia on vain n. 21 % ja yli 10 %:n poikkeamia peräti yli 17 % nippuluvusta. Myös Aron omassa aineistossa poikkeamat ovat olleet 4 m kuusella likipitäen samaa suuruusluokkaa kuin vv Aro näet mainitsee, että 2 m kuusipaperipuilla 2/3 :ssa ero on vaihdellut 0 4 %, kun taas 4 m kuusipaperipuilla kuutioimistarkkuus on ollut jossakin määrin huonompi, ja erityisesti näin on ollut asia Imatran aineistossa, jossa 80 %:sga nipuista ero on ollut alle 6 %. Koska aineistot vuosilta 1957 ja 1958 ovat antaneet verraten yhtäläiset tulokset ja jotta kuutioeroja voitaisiin tarkastella mahdollisimman suuren aineiston pohjalla, on näiden kahden vuoden aineistot yhdistetty ja vertailut Aron tuloksiin esitetty graafisesti piirroksessa (piirros 1, s. 3). Nippujen ollessa verraten matalia (korkeus cm) nousee nippujen.eri leveyksiä vastaavien kehikkokuutioiden murtoviiva jyrkemmin kuin ellipsinä kuutioinnin kuvaaja ja asettuu selvästi sen yläpuolelle, Ero vaihtelee n. 0, 5,,.2. 5 p- m3 :iin/nippu. Ellipsinä kuutiointia

13 ,,

14 - 7 - Taulukko - Table 2. Aron kuutiotaulukot verratt uina Oy Kaukas Ab~n 4 m kuusipaper ipuuni ppuaineistoon v:lta 1958, Aron tulos pienempi = -. Aron tulos suurempi = +. Ar o's volume tables compa r ed with Oy Kaukas Ab's 4- metre spruce pulpwood bundle material of 1958, Aro' s result is smaller = -. Aro's result is greater = +, Nipun Keskim. lev., Ni pun korkeus - Bundle height, cm (yht. ) Bw1dle wi dth, Average (total) cm Kuutioero, % (nippuluku) - Volume difference, % (bundle uni ts) (2) (2) ( 1 ) ( 1 ) (2) ( 1 ) ( 1 ) (2) (4) ( 1 ) (2) (2) ( 1 ) (6) (2) ( 1 ) ( 1 ) (2) ( 1 ) ( 1 ) (8) ( 1 ) ( 1 ) (5) ( 1 ) (3) ( 1 ) ( 12) ( 1 ) (4) (4) (3) (2) ( 1 ) ( 1 5) (3) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) (6) ( 1 ) (2) ( 1 ) (2) (6) ( 1 ) ( 1 ) - Keskimäärin (yhteensä) -. Average ( total) (62)

15

16 - 8 - Taulukko - Table 3 Axon kuutiotaulukot verrattuina Oy Kaukas Ab~n 4 m kuusipaperipuunippuaineistoon v:lta 1959, Aron tulos pienempi = -. Aron tulos suurempi = +, Aro's volume tables compared with by Kaukas Ab's 4- metre spruce pulpwood bundle material of Aro's result is smaller -= -. Aro's result ir greater = +, Nipun J.ev., Keskim, Nipun korkeus - Bundle height, cm (yht. ) Bm.dle width, Average (total) om Kuutioero, % (nippuluku) - Volume difference, % (bundle uni ts) (3) (3) ,0 ( 1 ) ( 1 ) ; ( 1 ) ( 1 ) (2) (2) (6) (2) ( 1 ) (4) ( 1 ) (8) d , ( 1 ) (2) (2) (2) (3) ( 10) o { 1) ( 1 ) (2) (4) ( 1 ) ( 1 ) (5) (2) (5) ( 14) ( 1 ) (2) (2) (3) ( 1 ) (6) (4) ( 19) 2EIO , (2) (3) (4) (5) (7) ( 1 ) (22) (2) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) ( 1 ) (5) (4) (15) o (2) (3) (3) (5) (3) (3) ( 19) ±o ( 1 ) (2) ( 1 ) (2) (6) (3) (5) (2) (2) ( 12) o +o (1) ( 1 ) (2) (2) (1) ( 1 ) (8) Keskimäärin (yhteensä) - Average (total) -4.6 ( 147)

17 . /\ 1 1

18 Oy Kaukas Ab:n Taulclcko - Table 4 4 m kuusipaperipuunippujen kuutiomäärien poikkeaminen Aron kuutiotaulukeiden luvuista. The deviation of the volumes of the 4- metre spruce pulpwood bundles of Oy Kallicas Ab from the figures of Aro's volume tables. Oy Kaukas Ab~n aineisto Poikkeamat Aron kuutiotaulukeiden luvuista v: lta Deviations from the figures of Aro's volume tables Oy Kaukas Ab's material, Alle % % % year Under Over 10 total % kpl. - luvusta - d, ;~ of units % yht. % Ii , suuremmat tulokset eel i ttyvät siitä, että näin matalissa nipuissa puiden on täytynyt solua verraten hyvin toistensa lomiin, jolloin nippujen yläosat ovat likipitäen ellipsin muotoiset, kun taas nippujen alaosien reunat ovat ulospäin painuneet ja nipun alaosa on tavallista pitemmälti jään myötäinen ja siten vaakasuora. Arollakin on n1ppujen kuutiomäärä ellipsinä kuutioinnin antamaa suurempi aina n. 285 cm:n leveyteen saakka, Vv:n aineisto loppuu valitettavasti jo cm ~n leveyteen, joten ei voida sanoa, miten sitä leveämpien nippujen kuutiomäärä asettuisi cm ~n korkuisilla nipuilla kuutiomäärät ovat samoin suuremmat kuin Aron taulukeiden tai ellipsin kaavan mukaan kuutioitaessa, mutta tällä kerralla jo paremminkin ellipsin kuvaajan suuntaiset cm:n korkuisilla nipuilla vv:n kuutiet ovat vain hieman ellipsinä kuutioinnin tuloksia suuremmat ja melko tarkasti Aron taulukkokuutioiden suuntaiset. Edellä olevan tarkastelun perusteella päädytään siihen toteamukseen, että matalia nippuja lukuun ottamatta Aron kuutiotaulukot esittävät nippujen kuutioille tyydyttävän yhtäläiset suunnat vv mittausten mukaisesti, joskin tämän tutkimuksen perusteella saadut kuutiomäärät ~t melkein kautta linjan hieman suuremmat, Nyt herää kysymys, että onko tässä tutkimuksessa käytetty pohjana liian suuria kehikkokuutioita? Kun

19 . ~..

20 mittaukset on suoritettu hyvin monen miehen toimesta eikä mitään kiinteätä valvontaa ole ollut, ei olekaan mahdotonta, että tässä suhteessa esiintyisi systemaattista virhettä, Virhemahdollisuudet kätkeytyvät todennäköisesti lähinnä kehikkopinojen korkeuden mittaukseen, Jäällähän on aina lunta, johon kehikoiden jalat eivät voi painua yhtä syvälle kwm pelkkien lankojen varassa oleva nipun keskiosa, josta kehikkopinon korkeus kuitenkin täytyy mitata. Jos oletetaan, että nipun keskiosassa pnnuma on 2 cm su1rrempi kuin kehikon jalasten kohdalla, on saatu kehikko- kuutio ,. 0. ~0 p- m3 liian suuri. Näin suurek~i tästä syystä aiheutunut virhe ei kuitenkaan voine yleensä nousta, mutta esim p- m3 :n suuruinen virhe on jo hyvin mahdollinen. Tämä seikka ei siis voi mitenkään ratkaisevasti selittää yleensä likimain 1 p- m3:n suuru~sta kuutioeroa nippua kohti. Pääasiallinen ero voi sen sijaan aiheutua siitä, että Aron aineistossa nippujen ympärillä olleiden nippulankojen pituus on todennäköisesti ollut p- m3 : iä kohti suurempi kuin O~r Kaukas Ab :n aineistossa. Asiaa valaisee seuraava laskelma. 3 0 Jos meillä on 4 m paperipuuta p- m.n suuruinen määrä ladattuna a) traktorirekeen x m:n suuruiseksi suorakaiteeksi ilman mitään nurkkien pyöristystä, b) traktorirekeen m:n sivuiseksi neliöksi ilman nurkkien pyöristystä ja c) hevosreestä nurkistaan p,yöristettyyn kehikkoon, jolloin ennen yläosan pyöristystä korkeus on 1, 90 m levey~ m, kuten Oy Kaukas Ab:n aineistossa tehtiin, saadaan nippulangan pituudeksi em, tapauksissa (venyminen oletettu 5 cm:ksi/lanka) : a) m, b) 8.35 m ja c ) m Jos valmiit niput olisivat ympyrän muotoisia, olisi niiden kuutiomäärä seuraavat määrät alkuperäistä suurempi: Käytännössä ei ~ietenkään a) n. 32 %, b) n. 29 % ja c) n. 14 % käy näin kaavamaisesti, mutta joka tapauksessa laskelma osoittaa, että kuutioerot nipun sidontahetkellä vallitsevasta muodosta johtuen nousevat huomattavan suuriksi, Aron aineiston PlOlikasta (Kuopion mlk, ) kuvaa tapaus a), kun taas toisen puoliskon luonne on tuntematon, mutta hyvin mahdollisesti samantapainen, esim, autoniputuksesta peräisin. Näin ollen ei olekaan ihmeellistä, että Aron aineistossa samoilla nipun mitoilla saadaan pienempiä kuutiomääriä, Tämä taas johtaa siihen, että nippujen kuutiotaulukoita laadittaessa ja samoin n~ puja niiden mukaan kuutioitaessa täytyisi ilmeisesti olla verraten tark- ja

21 0 0

22 - 11- kaan määritettynä, miten paljon nippulankaa saadaan käyttää p -m3 ~iä kohti~ so. minkämuotoisia niput ovat sidontahetkellä ja millä tavoin ne on kiristetty, Ellei tällaiseen nippujen muodon standardisointiin päästä, olisi kuutiotaulukot ilmeisesti laadittava erilaiselle nipputavaralle erikseen. Onko useampien kuutiotaulukeiden käyttö käytännössä mahdollista, on sitten jo asia sinänsä. Joka tapauksessa se tulisi vaikeuttamaan nippujen ku~tioinnin käytäntöönottoa ~ 5 cm s cm - t cm / '17 - V ~ ~ r- V - ~r Nipun suurin leveys Maximum bundle width, cm ! Piirros 2. Oy Kaukas Ab:n 4 m kuusipaperipuunippujen p- m3 - maaran riippuvuus nipun suurimmasta leveydestä ja sitä vasten kohtisuorasta suurimmasta korkeudesta v Fig. 2. Dependence of the piled cu. m. quantity of Oy KaQkas Ab ' s 4- metre spruce pulpwood bundles on the maximum bundle width and the maximum heigm at right angles to it, in Lopuksi tarkastellaan, onko mahdollista käyttää nippujen suurinta leveyttä ja sitä vasten suurinta kohtisuoraa korkeutta nippumittauksen pohjana vai ei. Lähtökohtana tällaisen mittaustavan valinnalle v oli se seiy~a, että tahdottiin päästä erilleen epämääräisestä suurimmasta vaakasuorasta ja pystysuorasta läpimitasta. Piirroksessa 2 esitetyt tulokset talvelta 1959 osoittavat, että matalilla nipuilla (korkeus cm) kuutiomäärä suurenee nipun leveyden kasvaessa, kun taas korkeammilla nipuilla kuutiomäärä pysyy samana leveyden kabvaessa. Jos nipun korkeus on cm, kuutiomäärä jää jopa pienemmäksi kuin korkeuden ollessa cm. Selitys~ä tähän outoon ilmiöön on vaikea löytää. Ilmeisesti on pakko hylätä tämä mittaustapa ja tyytyä käyttämään suurinta vaaka- ja pystysuoraa läpimittaa.

23 f

24 Loppu;päätelmåt Verrattaessa Oy Kaukas Ab:ssä vv suoritettujen nippumittausten tuloksia Aron v julkaisemiin nippujen kuutiotaulukkoihin päädytään seuraaviin päätuloksiin 4 m kuusipaperipuiden osalta. 1 Kun ver~ailupohjana käytetään Oy Kaukas Ab:n vv koottuja tuloksia, voidaan havaita, että Aron taulukot antavat yleensä l~n 1 p- m3 :n verro.n liian pienen kuutiomäärän samoja nippumittoja käytettäessä. 2,, Eron s~-i tä haettaessa on voitu olettaa todennäköiseksi, että Oy Kaukas Ab:n aineistossa puiden kehikkomitta (pinomitta) on hivenen liian suuri. Pääasiallinen ero aiheutunee kuitenkin siitä, että Aron aineisto on peräisin puoliksi traktorirekiniputuksesta, jossa niput ovat olleet ~~ ic.o~tahe".:;kellä suorakai teen muotoisia ja todennäköisesti hyvin vaillir.aisegti pyö~istettyjä, joten nippua ympäröivän langan pituus on jäänyt ~ava llista suuremmaksi. yös Aron aineiston toinen puolikas on sisältänyt hyvin löysiä nippuja, jotka on nostettu nosturilla rautatievaunusta ainauksen jälkeen. Näiden nippujen alkuperästä ei kuitenkaan ole tieto ~a käytettäv1ssä. Oy Kaukas Ab~n aineisto taas on kokonaan jäällä tapaht<meesta kehikkoniputuksesta peräisin. Nippujen alaosa on aina yhtäläisesti pyöristett~ ja yläosakin on koetettu tehdä tasaisen pyöreäksi, joten sicelankojen pituus p- m3:iä kohti on pienempi kuin Aron aineistossa. 3. On todenn~~öistä, että luotettavien kuutiotaulukeiden teko ja niiclr:m käyttö vaativat nippuj en sidontahetkellä vallitsevan muodon nj_p:;_)ule.nkojen kiristyksen yhtenäistämistä. 4. :Tippuja mitattaessa on kaiketi parasta mitata nipun suurin vaakasuora j a pystysuora läpimitta pyrkimättä suurimpaan leveyteen ja sitä ve.sten ko~tisuoraan suurimpaan korkeuteen. ja

25 (

26 On the Volume Galeulatien of 4- Metre Spruce Pulpwood Bundles by A r n o T u o v i n e n SUMMARY A comparison was made between the volume calculation of bundles made in a bundle cradle on ice from horse- dravm sleigh in and the bundle volume calculation tables published in 1959 by Aro [ ARO, PAAVO, Nippujen kuutiotaulukot 2m ja 4 m kuusipaperipuille (in Finnish), (3ummary in German), Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 51.5,Helsinki]. The following were the principal results for 4- metre barked spruce pulpwood, 1. Using the data collected by Oy Kaukas Ab in as the basis of the comparison, Aro's tables generally gave a volume approx, piled cu,m, too small for the same bundle measurements (maximum horizontal width and maximum vertical height), 2. In searching for the explanation for the difference it was assumed probable that in the material of Oy Kaukas Ab the cradle measurement of the timber (piled measure) was probably c, 0, 1 piled cu,m, tao great, The principal difference, however, probably arose from ~he fact that Aro's material derived partly from tractor- sleigh bundling in which the bundles at the time of tying were rectangular in shape and probably very poorly rounded, The result would be that the length of the wire encircling the bundle ~as greater than usual, The other half of Aro's material also contained very loose bundles which were lifted from water by crane after towing, Nothing is known, however, concerning the origin of these bundles, The material of Oy Kaukas Ab was in its entirety cradlebundled on i ce, The lower part of the bundles was always evenly rounded and the upper part too was evenly rounded as far as possible, Thus the length of the tying wires per piled cu, m, was smaller than for Aro's material,

27 ~... ~,...

28 The preparation of reliable volurne tables and their use probably requires standardisation of the bundle shape at the moment of tying and tightening of the bundle wires. 4. It is probably bes t in measuring the bundles to take the maximum horizontal and vertical diameter of the bundle without worrying about the maximum width and the maximum height at right angles to it.

29 .! :