Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VTO Pullinen Pauli(LVM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VTO Pullinen Pauli(LVM) Asia Ekirje; Edistymisraportti komission tiedonannosta Internetpolitiikasta ja Internetin hallinnosta; Euroopan rooli Internetin hallinnon tulevaisuuden muokkaamisessa Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission työdokumentti Internetpolitiikka ja Internetin hallinto Euroopan rooli Internetin hallinnon tulevaisuuden muokkaamisessa Komission työdokumenttia on käsitelty komission High Level Internet Governance työryhmässä Suomi tukee komission lähestymistapaa internetin hallintaan. Suomi on ollut mukana luomassa eurooppalaista linjaa internetin hallinnosta ja on aktiivinen toimija kansainvälisillä foorumeilla. Suomi kannattaa internetin hallinnon kehittämistä monitoimijamalliin perustuen. Kansallisesti monitoimijayhteistyötä tehdään mm. Finnish Internet Forumin puitteissa sekä ulkoasiainministeriön koordinoimassa kansallisessa WSIStyöryhmässä, jossa internetin hallinnosta keskustellaan sidosryhmien välillä. Suomi on tukenut taloudellisesti internetin hallinnon keskeisiä toimijoita mm. rahoittaen CSTD:n WSIS+10arvioraportin laadintaa. Suomi on internetin hallintofoorumin historian suurin yksittäinen tukija. Suomi kannattaa käynnissä olevaa prosessia, jossa nk. IANAtoiminnot siirretään Yhdysvalloilta globaalin monitoimijayhteisön hallintaan. Ulkoasiainministeriö yhdessä liikenne ja viestintäministeriön kanssa järjestivät transition osalta kansallisen, kaikille sidosryhmille avoimen konsultaatiotilaisuuden. Suomi on eri yhteyksissä korostanut, ettei transitiolla ole aikapainetta. Suomi tukee komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategian (DSM) tavoitteita ja katsoo, että digitaalisen talouden kasvun edellytyksiä tulee vahvistaa ja sisämarkkinoiden esteitä poistaa. Politiikka ja lainsäädäntöehdotusten lähtökohtana tulee olla digitaalisen talouden edellytysten turvaaminen. Uuden sääntelyn tarvetta on olennaista harkita huolellisesti ja välttää ylisääntelyä.

2 Pääasiallinen sisältö 2(7) Johdanto Komissio julkaisi helmikuussa 2014 tiedonannon COM(2014)72, jossa se esitti elementtejä eurooppalaiseksi visioksi internetin hallinnosta. Toimenpiteiden osalta komissio ilmoitti raportoitavansa edistymisestä tässä muistiossa myöhemmin kohdassa Edistys toimenpiteiden osalta käsitellyistä asioista vuonna Euroopan unioni on jatkanut internetistä hyötymistä talouskasvun, innovaatioiden, kaupan sekä demokratian ja ihmisoikeuksien osalta. EU on internetin saatavuuden osalta yksi maailman johtavista alueista. EU:n digitaaliagendan tavoite internetin käyttöasteen nousemisesta Euroopassa 75 %:iin toteutui vuonna Päivittäisten tai lähes päivittäisten käyttäjien määrä on kaikissa jäsenmaissa korkea (65 %). Toukokuussa 2015 komissio hyväksyi digitaalisten sisämarkkinoiden strategian, joka on yksi sen prioriteeteistä. Strategia sisältää sitoumuksen kehittää internetin hallintaa EU:ssa monitoimijamalliin perustuen. Internetin globaalin hallinnan osalta on tapahtunut historiallisen merkittävää kehitystä tiedonannon antamisen jälkeen. Yhdysvaltain hallitus käynnisti prosessin, jossa internetin teknisen toiminnan kannalta kriittisen tärkeät IANA (Internet Assigned Names Authority) toiminnot siirretään USA:n kauppaministeriöltä globaalin monitoimijayhteisön hallintaan. Myöhemmin keväällä 2014 Brasiliassa järjestetyssä NETMundialkokouksessa laadittiin ensimmäistä kertaa maailmanlaajuiseen sidosryhmien väliseen konsensukseen perustuvia periaatteita internetin hallinnasta. Joulukuussa 2015 YK:n yleiskokouksessa tehtiin kymmenvuotisarvio (nk. WSIS+10) maailman tietoyhteiskuntahuippukokouksen (World Summit on the Information Society; WSIS) sitoumusten toimeenpanosta. Edistys toimenpiteiden osalta Komission tiedonanto jakautui viiteen yläkategoriaan joiden osalta raportti selostaa toteutettuja toimenpiteitä. Tiedonannon jälkeen neuvosto hyväksyi päätelmät internetin hallinnosta sekä IANAtransitiosta ja ICANN:n tilivelvollisuuden parantamiseen tähtäävästä prosessista. Dialogia jäsenmaiden välillä käydään pääasiassa komission fasilitoimassa korkean tason internetin hallintoa käsittelevässä työryhmässä (HighLevel Group on Internet Governance, HLIG). Joulukuun WSIS+10 kokouksen EUkanta hyväksyttiin neuvoston Coreperissa kesäkuussa Hallinnon periaatteet Internetin hallinnon periaatteiden osalta komissio on tukenut perusoikeuksiin ja demokraattisiin arvoihin pohjautuvien internetin hallinnon periaatteiden laadintaa ja fasilitoinut sidosryhmien välistä dialogia. NETMundialkokouksessa hyväksyttiin sidosryhmien yhdessä laatimia periaatteita ja tiekartta haasteiden ratkaisemiseksi. Kokoukseen osallistuneista valtioista vain Intia, Venäjä ja Kuuba sanoutuivat irti loppuasiakirjasta, koska ne katsoivat, etteivät niiden näkemykset tulleet riittävissä määrin huomioiduiksi valmisteluprosessissa.

3 3(7) Toimeenpanoa tukemaan syntyi NETMundial Initiative, jonka koordinaationeuvoston jäsen komission varapuheenjohtaja Andrus Ansip on. Monitoimijamalli YK:n tietoyhteiskuntahuippukokous (World Summit on the Information Society; WSIS) päätti, että internetiä hallitaan monitoimijamallilla. Monitoimijamalliin perustuva internetin hallinto on vielä varsin nuori ja vielä kehitystilassa. Komissio on toiminut yhteistyössä sidosryhmien kanssa määrittääkseen kiistanalaista viranomaisten roolia monitoimijamallin sisällä. NETMundialkokous muodostui historialliseksi, koska sidosryhmät pystyivät siellä saavuttamaan konsensuksen eräistä internetin hallintoon liittyvistä periaatteista. Monitoimijavalmistelua on hyödynnetty myös muissa elimissä; muun muassa kansainvälisen televiestintäunioni ITU:n ja YK:n tiede ja teknologiatoimikunta CSTD:n WSIS+10arvioraportit laadittiin sidosryhmien kontribuutioiden avulla. Merkittävin näyttö monitoimijayhteistyöstä lienee kuitenkin edelleen käynnissä oleva työ IANAtransition ja siihen liittyvän ICANN:n tilivelvollisuuden parantamisen puitteissa. Kuitenkaan monilla sidosryhmillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan ja saada ääntään kuuluviin, joten mallin edustuksellisuutta tulee parantaa. Komission Global Internet Policy Observatory tähtää asiantuntemuksen kasvattamiseen ja tiedonvaihdon lisäämiseen luomalla alustan politiikkojen, regulaation ja teknologian kehityksen seuraamiseen. Euroopassa jäsenmaiden kantoja harmonisoimaan pyrkivä, komission fasilitoima korkean tason internetin hallinnon työryhmä, on avattu kiinnostuneille sidosryhmille dialogin parantamiseksi. Lisäksi sidosryhmien kanssa tehdään yhteistyötä Euroopan alueellisen (EuroDIG) että globaalin internetin hallintofoorumin (IGF) toiminnan paremmin hyödyntämiseksi. Erityisesti kuluvan vuoden EuroDIG:iä tuetaan Brysselissä, jotta se tuottaisi vahvemman eurooppalaisen kontribuution IGF:ään. Komissio jatkaa myös IGF:n rahoittamista ja rohkaisee muita eurooppalaisia sidosryhmiä tekemään samoin. Komission rahoituksen suhteellinen osuus IGF:n budjetista on laskenut, koska IGF:n rahoituspohja on laajentunut. IGF:n toimintamandaattia on nyt jatkettu vuoteen 2025 ja komissio tukee sen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. IGF:llä on merkittävä rooli kehitysmaiden kapasiteettien vahvistamisessa ja tältä osin se tukee komission muita kehityspoliittisia hankkeita. Internetin ydintoimintojen globalisointi Internetin ydintoimintojen valvontafunktion siirto monitoimijayhteisölle on merkittävin uudistus internetin hallinnossa sitten internetin keksimisen. Komission tiedonannon jälkeen Yhdysvaltojen hallitus ilmoitti aikeestaan siirtää nk. IANAtoimintojen valvontafunktio globaalille monitoimijayhteisölle. Toiminnoista on erillisellä sopimuksella vastannut internetin nimipalvelun teknisestä koordinaatiosta vastaava ICANN. Päätös vastasi monien sidosryhmien, ml. komissio ja EU:n jäsenvaltiot, peräänkuuluttamaa siirtymää. Transitio toteutetaan siten, että monitoimijayhteisö laatii uudesta hallintomallista esityksen Yhdysvaltain viranomaisten arvioitavaksi. Mallin tulee täyttää ennalta asetetut kriteerit, joita ovat mm. monitoimijamalliin perustuminen, internetin avoimuuden takaaminen ja sen toimintavarmuuden säilyttäminen. Sopimus umpeutui syyskuussa 2015, mutta sitä on jatkettu vuodella transition päätökseen saattamisen vuoksi.

4 4(7) Transition toteutumisen mahdollistamiseksi myös ICANN:n toimintaa ja rakenteita pitää uudistaa. Osa uudistuksista tulee toimeenpanna ennen transition toteutumista ja osa voidaan toteuttaa myöhemmässä vaiheessa. EU:n jäsenmaat ja komissio ovat osallistuneet rakentavasti uuden hallintomallin kehittämiseen. Luottamuksen rakentaminen Komissio työskentelee Euroopan neuvoston ja parlamentin kanssa vuoden 2015 lopussa alustavasti hyväksyttyjen lainsäädäntöehdotusten (tietosuojakehyksen uudistus ja verkkoja tietoturvadirektiivi (NIS)) omaksumiseksi ja implementoimiseksi nopeasti. Komissio on sitoutunut työskentelemään yhteistyökumppaneiden kanssa luottamuksen palauttamiseksi internetiin. Globaalin hallinnon vahvistaminen on oleellinen edellytys avoimen internetin vakaalle tulevaisuudelle. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat verkkovierailumaksuja sekä verkon neutraliteettia koskevan asetuksen (EU) 2015/2120 (niin kutsuttu sähköisen viestinnän sisämarkkinaasetus). Asetuksen tavoitteena on vahvistaa yhteiset säännöt tietoliikenteen yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi internetyhteyspalvelujen tarjoamisessa ja tähän liittyvien loppukäyttäjien oikeuksien turvaamiseksi. ICANN:n yhteydessä komissio osallistuu aktiivisesti keskusteluihin WHOIS (järjestelmä, joka ilmoittaa kuka on vastuussa internetin verkkoalueen nimestä tai IPosoitteesta) politiikan uusimisesta, ihmisoikeuksista ja yleisestä turvallisuudesta. Näitä varten on perustettu useita Government Advisory Committeen ICANN:lle suosituksia antavia erikoistyöryhmiä. Komissio yhdessä jäsenvaltioiden, kuluttajien ja tuottajien edustajien kanssa vahtivat menestyksellisesti osapuolten välillä saavutettua sopimusta. Ylikansalliset lainsäädäntökysymykset ja normikehikko Komission antamat digitaalisia sisämarkkinoita koskevat lainsäädäntöehdotukset ovat parhaillaan käsittelyssä. Niiden tavoitteena on kuluttajan suojan parantaminen jäsenmaiden rajat ylittävässä sekä sähköisiä hyödykkeitä että fyysisiä tavaroita koskevassa verkkokaupassa. DSMstrategia kohdistuu myös tiedon vapaan liikkuvuuden sopimusoikeudellisten esteiden purkamiseen ja ehdotukseen eurooppalaisesta pilvipalvelusta (European Cloud). Ehdotusten edistystä seurataan komission ja sidosryhmien välisissä asiantuntijaryhmissä sekä työpajoissa. Näissä käsitellään internetiä lainsäädännön näkökulmasta, viranomaisten roolia internetin hallinnossa, ICT:n roolia kehityksen moottorina ja teknisten normien vaikutusta internetin politiikkakysymyksiin. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa DSMstrategiassa linjataan ne keskeiset toimenpiteet, joita tarvitaan digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi. Digitaaliset sisämarkkinat on yksi Junckerin komission painopistealueista. Strategia on jaettu kolmeen osaalueeseen: 1) Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden saatavuuden parantaminen kuluttajille ja yrityksille koko Euroopassa, sähköinen kaupankäynti/rajat ylittävä verkkokauppa, maarajoitukset, pakettijakelu, tekijänoikeudet, arvonlisäverotus 2) Suotuisten ja tasapuolisten olosuhteiden luominen edistyneille digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille, sähköisen viestinnän sääntely, median sääntely, digitaaliset alustat, luottamus ja tietosuoja 3) Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi, massadata/pilvipalvelut, tiedon vapaa liikkuvuus, yhteentoimivuus ja standardit, digitaalitaidot/sähköinen hallinto

5 5(7) Aloitteita odotetaan komissiolta vuoden 2016 aikana. Uudet haasteet Komissio työskentelee sidosryhmien kanssa regulaatioympäristön kehittämiseksi ja uusien haasteiden voittamiseksi. Luottamus internetin käyttöön on säilytettävä ja ihmisoikeuksien on pädettävä myös verkossa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaat. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUasioiden komitean alainen viestintäjaosto (EU19); kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Työdokumentilla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Työdokumentilla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat SWD(2015) 296 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liikenne ja viestintäministeriö, ylitarkastaja Pauli Pullinen, p Ulkoasiainministeriö, kaupallinen sihteeri Juuso Moisander, p EUTORItunnus EU/2014/0679 Liitteet Edistymisraportti SWD(2015) 296 final

6 Viite 6(7)

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Internet, sähköinen viestintä, tietoyhteiskunta, viestintäpolitiikka, tietoliikenne LVM, UM EUE, OKM, OM, SM, STM, TEM, TULLI, VM, VNK