BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA Oulun yliopisto - Opetuksen kehittämisyksikkö

Transkriptio

1 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 1 BENCHMARKING TUTKINTORAKENNETYÖN TYÖKALUNA Oulun yliopisto - Opetuksen kehittämisyksikkö Päätösseminaari KOULUTUSMATERIAALI 3 Soili Niinikoski

2 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 2 AIKATAULU Tiistai Virittävä tehtävä: Benchmarking Quiz Esitys 1: Tuija Huovila Tehtävä: BM kehityksen työkaluna Kahvi Esitys 2: Esa Hyyryläinen ja Kari Rossi Tehtävä: Otteita oppimisselosteista Esitys 3: Ida Mielityinen Tehtävä: Wienin työpajan tuloksia syksyltä Päivän päätös Pikkubussi Edenistä keskustaan Illanvietto saunatilalla (Asemakatu 37) Pikkubussi hakee saunatilan edestä ja vie takaisin Edeniin Halukkaat voivat saunoa saunatilalla (OPM = oma pyyhe mukaan) sekä tuomme koulutuksen puitteissa illanviettoon jotain pientä purtavaa. Keskiviikko BM laadunarvioinnissa jatkuu: Asko Karjalainen 9.30 Esitys 4: Anita Nuutinen Kahvi Esitys 5: Raija Rautio Tehtävä: Benchmarkingin ideologinen ydin Esitys 6: Päivi Aronen Ruokailu Esitys 7: Konsortio (Jari Rantamäki, Katja Mielonen, Sirpa Suntioinen, Ole Karlsson, Olli Erikoinen) Kahvi Esitys 8: Markku Ihonen Oppimispalaute Koulutuksen päätös

3 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 3 15 th Annual EAIE Conference 10 September 2003, Vienna, Austria Kuortti, Niinikoski, Hämäläinen, Karjalainen RESULTS OF THE WORKSHOP VIII Benchmarking energy for developing cooperation in higher education Vienna Declaration We shall hereby declare a shared wish, that the benchmarking methodology would be used as a vehicle for promoting international cooperation of higher education development along the European higher education area: -1- Benchmarking has to be adopted in institutional strategy of the universities. It may be one of the tools, which we regularly use for enhancing quality of teaching and learning. In this task it gives us deeper insight into our own practices over different fields of academic work practices. We may use it as a research exercise for establishing joint programmes (investigate the basis), in order to improve student exchanges, preparing research programmes and executing curriculum development. -2- There are numerous benchmarking methods. All of them may be used for development, but not all of them have an equal weight. All comparative evaluation does not belong to the benchmarking category. Benchmarking interest is in development and promotion. And it must always be a voluntary part of the broader quality assurance system. Sometimes benchmarking evaluation may serve even ranking purposes, but it always conceptually differs from it. Traditionally

4 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 4 benchmarking is meant seeking for best practices. More and more we encourage academic institutions to strive for the creative BM-process, where cooperation, facilitation and a search for the shared vision prevail. We are committed to learn from each other. -3- There should be variation in choice of partners. Sometimes we may look for the best-in-class organisations, but we can also learn from other kinds of partners. The search for the partner is determined by what we are looking for. We must keep in mind that benchmarking partner is a mirror. Sometimes we should seek a mirror which is very different in cultural terms, rather than someone who is somewhat similar. When seeking complementarities, we may sometimes come to a source, where the emergence of new ideas lies. We are committed to an inquiring attitude and creative curiosity. -4- When designing the benchmarking process in an academic institution, we should not forget the student focus. Benchmarking learning experiences from student exchange between partners are only one example of the usefulness. After all we are here for the sake of the students; we make our efforts for the sake of better and deeper learning of science. We do not make the future for the students, we make it with them. So may it also be in the benchmarking issues.

5 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 5 Benchmarking q u i z 1. Benchmarking on a) Tietojen keräämistä kumppanilta. b) Yksinkertaisesti vertaamista toiseen yliopistoon. c) Suorituksen mittaamista. d) Kehityspyrkimysten suuntaamista oikein jotta ne tuottaisivat parhaita käytänteitä. 2. Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? a) On vain muutamia käyttökelpoisia bm-tyylejä. b) Bm:lla voi vakoilla salaa toisten tekemisiä. c) On järkevää suojautua ulkopuoliselta arvioinnilta. d) Benchmarking nopeuttaa muutosta. e) Bm herättää keskustelua kumppanien välillä. 3. Hyvä bm-partneri on a) Yritysmaailmasta ja alansa huippu. b) Entuudestaan tuttu. c) Halukas vastavuoroiseen oppimiseen. d) Yhteydessä sinuun säännöllisesti. e) Mahdollisimman samanlainen kaikissa toiminnoissaan. 4. Bm voi olla osa jatkuvaa laadunarviointia a) Benchmarkkaamalla laajasti koko yliopiston. b) Yliopiston sisäisen vertailun välineenä. c) Muodostamalla konsortio-bm ringin. d) Pitämällä bm-portfoliota. 5. Benchmarkingissa tulisi välttää a) Jatkuvaa prosessia. b) Halua tyytyä pinnalliseen tulosten tulkitsemiseen. c) Sen vertaamista mikä on helppoa. d) Kopioimista. 6. Bm on syvimmältä olemukseltaan a) Sisältyvää arviointia. b) Osallistuvaa arviointia. c) Tarkkailevaa arviointia. d) Muuta, mitä? 7. Bm-hankkeessa a) Voi vertailla mitä tahansa. b) On kahdeksan askelta. c) Edetään järjestyksessä: 1.vertaile, 2.itsearvioi, 3.kehitä. d) Kannattaa olla mahdollisimman laajat vertailukysymykset. 8. Bm on kehityksen työkaluna parhaimmillaan (laita 1-4 tärkeysjärjestykseen) ) Yksilöiden kehittämisessä (ajattelutavat). ) Yhteisön kehittämisessä (verkosto). ) Organisaation kehittämisessä (hyvät käytänteet). ) Työkäytänteiden kehittämisessä (tehtäväksiannot). 9. Mikä seuraavista väittämistä EI pidä paikkaansa? a) Geneerinen bm tapahtuu oman organisaation sisällä. b) Yhteistyöhakuinen bm tähtää yhteistyön luomiseen. c) Vertikaalinen bm vertaa eri tasojen toimintoja. d) Implisiittinen bm sisältyy muuhun toimintaan. 10. Konsortio-benchmarkkauksessa a) Benchmarkataan yhtä suurta korsortiota. b) Benchmarking-kumppaneita voi olla monta. c) Valitaan yksi yhteinen aihe. d) Vierailujen jälkeen voidaan järjestää tiedon jakamisen työpajoja. 11. Mikä motivoi benchmarkkaamaan? a) Uteliaisuus ja ihailu. b) Muutosvastarinta. c) Kateus ja matkiminen. d) Uudet kokemukset ja elämykset. e) Matkustamishalu. 12. Benchmarkkaus-tulosten tulisi olla a) Subjektiivisia. b) Monimutkaisia ja monitasoisia. c) Sisältää kaavioita ja diagrammeja. d) Asiapitoisia ja suoraviivaisia. e) Sovellettuja omaan kulttuuriin. 13. Mikä seuraavista parhaiten kuvaa onnistunutta benchmarkkausta? a) Luovuus korvataan suoraviivaisella kehittämisprosessilla. b) Bm:n tavoitteiden tulisi olla samansuuntaisia organisaation tavoitteiden kanssa. c) Prosessin tulisi olla nopea. d) Benchmarkingia voi verrata kyselyyn osallistumiseen. 14. Onnistuneen bm-hankkeen toimintakulttuurin salaisuus? a) Mieletön hyväntuulisuus. b) Rankka huumori. c) Älytön rento fiilis. d) Uskomaton joustavuus. e) Rautainen osaaminen.

6 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 6 BM KEHITYKSEN TYÖKALUNA YHTEISÖN KEHITTÄMINEN (verkosto) YKSILÖIDEN KEHITTÄMINEN (ajattelutavat) BM KEHITYKSEN TYÖKALUNA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN (hyvät käytänteet) TYÖKÄYTÄNTEIDEN KEHITTÄMINEN (tehtäväksiannot)

7 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 7 OTTEITA OPPIMISSELOSTEISTA a) Luettuani sen nyt tätä harjoitustyötä varten, harmittelin kovasti, etten lukenut sitä jo paljon aiemmin. b) Artikkelissa todetaan, että näiden alojen vertailua vaikeuttaa valtava heterogeenisyys. Ei ole lainkaan kummallista, ettei samannimisen aineen alta löydy mitään yhteistä opintojaksotasolla. c) Tiedeyhteisöhän pyrkii jatkuvasti suhtautumaan viileän kriittisesti, mutta kuitenkin rakentavasti omaan toimintaansa ja parantamaan, rationalisoimaan sitä. BM tarjoaa oivan välineen, oppimisväylän tähän. d) Tiedemaailmassahan tutkijoita lähetetään toisiin tutkimusryhmiin vierailulle siinäkinhän on ajatuksena, että aina sitä jotain oppii, kun on kotoa pois. e) Toisaalta opinnot soveltuvat erittäin hyvin kansainvälisen vertailun piiriin, sillä opintojen ydin ei ole lainkaan kansallis- tai kulttuurisidonnaista ainesta. f) Mielestäni nimittäin yksittäinen benchmarkaustapahtuma ei ole juurikaan sen vaatiman vaivan arvoinen arvokasta siitä tulee vasta, kun sen kautta päästään jatkuvampaan vuoropuheluun ja vertailuun ja sitä kautta muuhunkin yhteistyöhön. g) Kun opiskelijat on valinneet tulla opiskelemaan TTY:lle, ovat he (ja heidän lähipiirinsä) monesti jo tehneet perinpohjaisen bm:n. He ovat vertailleet saatavissa olevan tiedon avulla eri yliopistoja keskenään. h) Tuottaako vertaileva arviointi vain keskinkertaisuutta, riippuvuutta ja tasapäistävää jäljittelyä? Toisaalta parhaita käytänteitähän etsitään itseä edellä olevista opetussuunnitelmista ja niitä sovelletaan luovasti omaan opetussuunnitelmien konteksteihin sopiviksi, mikä sitten tarkoittaakin uuden tuottamista ja uusien asioiden oivallusta.

8 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 8 i) Itse pidän tärkeänä, että omassa hankkeessamme pääpaino on käytännönläheisyydellä. Siten saadaan parhaiten henkilöt pysymään hankkeessa mukana ja näkemään konkreettiset hyödyt omalle osastolle. j) mistä itse tiedän yliopistoni olevan maan kärjen vauhdissa. Tosiasiahan on, etten kovin hyvin tunne tilannetta muilla laitoksilla tai ainakaan muissa tiedekunnissa. Sen sijaan tiedän kyllä miten pärjäämme omalla tieteenalallamme k) Miten muut voisivat tietää sen miten hyviä me olemme suhteessa alamme muihin yksiköihin ja mitä meiltä voisi oppia? Minun arvioni nimittäin perustuu primääristi "hiljaiseen tietoon", eikä sitä voi siirtää eteenpäin kuin varsin rajatusti. Miten siis vakuutamme muut omasta osaamisestamme? l) "Luottamus" tai "goodwill" eivät enää riitä, vaan "korkealaatuinen data" on astumassa niiden paikalle. Organisaatiot ovat nopeasti oppimassa, että vain ulosjulistettu osaaminen on oikeastaan olemassa osaamisena. Voidaan jopa ajautua tilanteeseen, jossa sinänsä ehdottomasti positiivista kilpailua yliopistojen välillä käydään enemmän tuottamalla "korkealaatuista dataa" kuin lisäämällä fokusoitua osaamista. Tällöin toiminnan kehittämiseen tarkoitettu on karannut toiminnan ytimeen. m) Omat havaintoni vertailusta tukevat benchlearning-käsitteen yhden lanseeraajan, ruotsalaisen Karlöfin, ajatusta benchmarkkauksen psykososiaalisista seurauksista: prosessi itsessään edistää organisaation oppimiskykyä. Huomaan nyt oppimista tapahtuneen koko prosessin aikana myös syyskoleina alkukuukausina, jolloin koko hanke tuntui olevan jäissä. n) Esimerkiksi on aika turhauttavaa hankkia "kuinka paljon" -tietoa, jos sillä ei pääse käsiksi "kuinka tehokkaasti" -tietoon. Numeerisen aineiston keruussa ja käytössä on isoja kulttuurieroja: "We were sometimes not just comparing apples with oranges, but apples with orangutans" (Augustson). Omat kokemuksemme ovat samansuuntaisia.

9 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 9 BENCHMARKINGIN YDIN? BENCHMARKINGIN YDIN

10 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 10 TÄRKEITÄ ASIOITA: - BM-OPPIMISPÄIVÄKIRJA (palautus toukokuun loppuun mennessä) Kirjoita kuukausittainen lyhyt raportti siitä mitä olet kunkin kuukauden aikana oppinut. Oppimispäiväkirjan avulla voit kuvata esim. omaa kokemusmaailmaasi koulutuksen aikana sekä tunnistaa oppimisen heikkouksiasi ja vahvuuksiasi. Se toimii jatkuvan arvioinnin tukena ja ideoiden tallentajana. Päiväkirja antaa myös tietoa edistymisestä ja rohkaisee sekä motivoi. Sen tulisi toimia myös käsitteiden ja asioiden selkiyttäjänä. Pohdi siinä mitä ajatuksia koulutus on sinussa herättänyt. Miten harjoitustyövertailusi onnistui? Mitä kiinnostavaa materiaalia (kirja, julkaisu, artikkeli) olet löytänyt aiheeseen liittyen? jne. Kultakin kuukaudelta tulisi kirjoittaa noin puolen sivun mittainen oppimispäiväkirjaselostus. Kokonainen bm-oppimispäiväkirja palautetaan , jonka tulisi siis olla noin 5-7 sivua. Todistukset toimitetaan kurssilaisille kesäkuun alkupuolella. - KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISU Julkaisussa esitellään Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna koulutusta sekä sen hankkeita. Hankeraporttien ehdoton päivitysdeadline: ! - PEDA-FORUM 10-vuotisjuhlaseminaari KUUSAMOSSA Peda-forumin 10-vuotisjuhlaseminaarissa esitellään perjantaina klo: W5W - Tutkintorakennetyön seurantasessio: Kansainvälinen benchmarking opetussuunnitelmatyössä. Tässä seurantasessiossa esitellään Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna koulutusta sekä sen hankkeita. Omaa vertailuaan esittelemään toivotaan n. 4 hanketta. Ks. mainos seuraavalla sivulla. - HANKERAPORTTIEN JULKAISU W5W-NETTISIVUILLA? - MYÖHEMMÄT BM-SEURANTASESSIOT ja BM-KLUBITOIMINTA?

11 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 11

12 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 12

13 Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna 13 VERTAILEVAN ARVIOINNIN HARJOITUSTYÖT