Ihmisen mielen toiminnan perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisen mielen toiminnan perusteet"

Transkriptio

1 Mitä psykologia on? Ihmisen mielen tutkimista Ihmisten väliset suhteet Tunteet ja ajatukset Elämän tavoitteet Kommunikointi Mielenterveyden tutkiminen Neurologia

2 Mitä psykologia on? Psykhe = mieli Logos = oppi Psykologia tieteenä syntyi 1800-l. lopussa Tutkii ihmisen toimintaa Selittää, havainnoi ja ennakoi Psykologia on tiede

3 Ihmisen mielen toiminnan perusteet 1. Biologiset tekijät - aistit (esim.näkö) - hermosto ja aivotoiminta (esim.välittäjäaineet) - elimistön reaktiot (esim. punastuminen) 2. Sosiaaliset tekijät - ympäristötekijät (ihminen suhteessa muihin, esim.perhe) 3. Psyykkiset tekijät - ajattelu, muisti, havainnot - tunteet, motivaatio

4 Ihmisen psyykkinen toiminta Psyykkisten toimintojen pohjana biologiset ja sosiaaliset tekijät Psyykkistä toimintaa ovat: 1) Motivaatio 2) Emootiot 3) Kognitiivinen toiminta (muistiin, ajatteluun, havaitsemiseen ja oppimiseen liittyvä toiminta)

5 1. Motivaatio = ihmisen halujen, tavoitteiden ja valintojen kokonaisuus Kolmen tekijän malli: TAVOITTEET ONNISTUMISEN ENNAKOINTI EMOOTIOT

6 Mikä sinua motivoi? henkilökohtaiset projektit Opiskelu: Oma minä: Ihmissuhteet: Jokin muu mikä?

7 2. Emootiot = tunteet - perustunteet: ilo,pelko,viha, inho,hämmästys ja suru - mieliala on pitkäkestoinen tunnesävy - ihminen pyrkii pitämään tunteita tasapainossa (apuna ns.defenssimekanismit ja coping-keinot)

8 3. Kognitiivinen toiminta = ajatteluun, havaitsemiseen, muistiin, oppimiseen liittyvä toiminta - tarkkaavaisuus vaikuttaa havaitsemiseen (tietoa valikoidaan ja tulkitaan) Neisserin havaintokehä: Tiedon 1. Suuntaaminen 2. Valikointi 3. Muokkaaminen/ muuttaminen Esim. lehden luku (s. 26)

9 Skeemat osana kognitiivista toimintaa Skeema = sisäinen malli - saman ympäristön eri ihmiset tulkitsevat tietoa omalla tavallaan - ihminen kykenee vahvistamaan tai muuttamaan omia skeemojaan (assimilaatio/ akkommodaatio)

10 Sisäinen malli eli skeema itse rakennettuja käsityksiä todellisuudesta, tärkein skeema on minäkäsitys skeemat syntyvät ja muuttuvat kokemuksen myötä sisältävät hierarkioita (eri tasoja) SKRIPTI = toiminnan käsikirjoitus, jonkin tietyn tilanteen sisäinen malli toteutettuna käytännössä (esim. lähikaupassa käynti) skriptit ovat kulttuurisidonnaisia ja mahdollistavat toiminnan suunnittelun. TEHTÄVÄ: Miten esim. kaupankäynnin käsite vaihtelee eri kulttuureissa?

11 Ihmisen sisäinen itsesäätely 1) Defenssimekanismit eli puolustuskeinot - usein tiedostamattomia - keinoja ylläpitää ja suojella omaa minää, esim. huumori, tunteensiirto, asian vähättely, selittely, kosto, syyttely, torjunta, arvon kieltäminen, taantuma jne.

12 Ihmisen sisäinen itsesäätely 2) Coping-keinot eli selviytymiskeinot - usein osin tiedostettuja, esim. fyysinen rasitus, keskustelu, uudelleen suunnittelu jne.

13 Psykologia tieteenä (s.38-41) Käsitteet Tutkimustulokset Mallit ja teoriat

14 PSYKOLOGISEN TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA ON TUOTTAA: puolueetonta, luotettavaa, perusteltua tietoa todellisuudesta tutkimus pohjautuu teoreettisiin malleihin tutkimuksessa käytetään tieteellisiä käsitteitä kts. kaavio s. 40

15 Tieteellisen tutkimuksen teko (s.42-44) Tutkimuksen vaiheet: 1. Tutkimusongelma (aihe) 2. Hypoteesi (oletus) 3. Menetelmien valinta 4. Operationalisointi (muutetaan mitattavaan muotoon) ja muuttujien valinta (x- riippumaton muuttuja, tutkija säätelee; y- riippuva muuttuja, tutkittava asia; z-häiriötekijät) 5. Tutkimuksen suorittaminen ja tutkittavien valinta (otos perusjoukosta) 6. Arviointi ja raportointi - tulokset

16 Psykologian tutkimusmenetelmät/tutkimusotteet A. Kokeellinen tutkimus - syy-seuraussuhteet - muuttujat, operationalisointi keskeistä Ongelma: sopii parhaiten laboratorioolosuhteisiin (s.45-51) B. Korrelatiivinen tutkimus - korrelaatio: kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys - negatiivinen ja positiivinen korrelaatio Ongelma : luotettavuus (validiteetti)

17 C. Kuvaileva tutkimus - ymmärtävä ote selvittää ilmiöiden olemusta Ongelma: ei selitä syitä tai taustoja D. Tapaustutkimus - tutkitaan yksilöä, ryhmää tai tapahtumaa - pitkittäis-tai poikittaistutkimusta Ongelma: yleistettävyys

18 Psykologinen tutkimus voi olla: 1) Määrällistä (kokeellinen ja korrelatiivinen) 2) Laadullista ( kuvaileva- ja tapaustutkimus)

19 Psykologian tiedonkeruutavat A. Havainnointi eli observointi - Tapahtumien tieteellinen tarkkailu B. Kysely ja haastattelu - Mahdollistaa laajan otoksen - Strukturoituja/struk-turoimattomia lomakkeita (valmiit vaihtoehdot/ei )

20 C. Testit - persoonallisuuden, soveltuvuuden tai lahjakkuuden arviointi - Usein yksilötestejä - Projektiiviset testit - esim. musteläiskätesti: tutkittava tuottaa tiedon vapaasti kuvailemalla D. Fysiologiset mittaukset - EEG, SCR, PET, MEG, fmri, MRI

21 Ihmisen toiminnan selittäminen (s ) Psykologia selittää ihmisen toimintaa monilla eri tavoilla: 1) Biologinen psykologia - Hermosto, ruumiin toiminnot - Geenit, evoluutio - Neuronin sähköis-kemiallinen toiminta (synapsit ja välittäjäaineet 2) Behaviorismi - Tutkii käyttäytymistä - Ärsykkeestä reaktioon (s r) - J. B.Watson, Skinner, Thorndike - Ivan Pavlovin kokeet: - Klassinen ehdollistuminen - Väline-ehdollistuminen - Mallioppiminen (erit.ihmisellä)

22 3) Psykodynaaminen psykologia - Korostaa ihmisen tiedostamatonta minää (esim. unet) - Tutkii sisäisiä ristiriitoja (esim. traumat, kompleksit) - Uskoo yksilön elämänhistorian vaikutukseen (erit. lapsuus) - Sigmund Freud 1900-l alku

23 4) Humanistinen psykologia - Korostaa yksilöä ja ihmisyyttä - Pyrkii ymmärtämään ihmisen toimintaa - Positiivinen ihmiskäsitys: usko ihmisen muuttuvuuteen ja oppimiskykyyn - Abraham Maslow, Carl Rogers

24 5) Kognitiivinen psykologia - Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä - Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen toimintaa 6) Sosiokulttuurinen psykologia - Korostaa kulttuurin ja yhteisön merkitystä ihmisen toiminnoille

25 Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä (s ) Oppiminen voi olla tarkoituksellista (esim. kouluoppiminen) tai tahatonta (esim. mallioppiminen) Oppiminen on prosessi eli tapahtumaketju

26 Oppimiseen vaikuttaa: 1. Taustatekijät: a) Opiskelija itse - tiedot, taidot, menetelmät, motivaatio, emootiot, fysiologia b) Ympäristö - oppimateriaali, opetusmenetelmät HUOM: - Oma tulkinta itsestään oppijana vaikuttaa enemmän kuin lahjakkuus

27 2. Oppimisprosessi: - tiedonkäsittely, oppimismenetelmät 3. Oppimisen tulokset: - Käsitysten ja ajatusten muuttuminen (assimilaatio, akkommodaatio) 4. Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö

28 Tavoitteellinen oppiminen (s ) 1. Mikä motivoi oppimaan? - suuntautuminen/ tavoiteorientaatiot: a) Oppimisorientaatio: - Oppiminen sinänsä palkitsee, sisäinen motivaatio b) Saavutusorientaatio: - Menestymisen halu, ulkoinen motivaatio c) Riippuvuusorientaatio: - Oppiminen on väline tulla hyväksytyksi d) Välttämisorientaatio: - Oppimisessa keskitytään välttämään negatiivisia asioita Tehtävä: s. 115 * Orientaatiot vaihtelevat ja muuttuvat sosiaalisen tilanteen tai elämänvaiheen mukaan

29 2. Miten motivaatiota voi ylläpitää? - Tavoitteiden realistisuus tärkeää, välitavoitteet - Suunnittelu, ennakointi, aikataulu - Palkkiot - Mieluisa tehtävä motivoi (tunteet!) - Positiivinen asenne - Valmis työ palkitsee - Epäonnistumisen jälkeen voi taas onnistua

30 3. Miten voi opiskella tehokkaasti? - Apuna eri menetelmät: a) Pintasuuntautunut opiskelu: - Atomistinen eli opiskellaan yksityiskohtia - Lyhytkestoista, ei edellytä asioiden laajempaa ymmärtämistä (esim. sanaluettelot)

31 b) Syväsuuntautunut opiskelu: - Holistinen kokonaisvaltainen opiskelu - Asioiden laajempi ymmärtäminen ja soveltaminen - Yksityiskohdat osana kokonaisuutta

32 c) Strateginen opiskelu: - Tavoite määrää toimintatavan - Opiskelija etsii itselleen sopivimmat menetelmät (metakognitio) Monipuoliset menetelmät johtavat parhaaseen tulokseen! Tietoa voi toistaa (alleviivaus, muistiinpanot) Tietoa voi muokata (tiivistelmä, parikeskustelu, käsitekartta, esimerkit)

33 Miten muistetaan ja miksi unohdetaan? (s ) Aistihavainnot -näkö ja kuulo Työmuisti Säilömuisti

34 Ihminen ryhmän jäsenenä (s ) Sosiaalipsykologia tutkii ihmisen vuorovaikutussuhteita, käyttäytymistä ryhmässä, ryhmien muodostumista ja rooleja Vuorovaikutus on prosessi: sisältää puhumista, tulkintaa, tunteita, ajatuksia ja tekoja

35 Sosiaalisen ympäristön hahmottamiseen vaikuttavat tekijät: 1) Sisäiset mallit: Skriptit ohjaavat sosiaalista vuorovaikutusta (esim. ravintolakäyttäytyminen) Tavanomaisesta poikkeavat skriptit muistetaan parhaiten (esim. poikkeava joulunvietto) Osa skripteistä tiedostamattomia (esim. bussilla matkustaminen) Vuorovaikutussuhteet muuttavat skeemoja

36 2) Stereotypiat: Yleistyksiä, jotka ohjaavat myös sosiaalista elämää Usein melko yksipuolisia ja kärjistettyjä Ns. ensivaikutelma usein stereotyyppinen ja melko pysyvä malli

37 3) Attribuutiot: Käyttäytymisen selittämistä erityisesti hankalissa tilanteissa Etsitään syitä toiminnalle ja tapahtumille Syyt voivat olla sisäisiä selityksiä (henkilöön liittyviä) tai ulkoisia selityksiä (tilanteeseen liittyviä)

38 Joukosta ryhmäksi ryhmän muodostumisen periaatteet (s ) Ryhmä: rajattu, jäsenet tietoisia ryhmäjäsenyydestä Rooli: muodostuu erilaiseksi eri ryhmissä Normi: ryhmän yhteisiä käyttäytymissääntöjä (piilonormit, viralliset normit) - Normit lisäävät yhdenmukaisuutta ja lisäävät koheesioita (ryhmän kiinteys) - Normien rikkominen sanktio - Jotkut roolit ovat normitettuja (esim.tuomari)

39 Ryhmädynamiikka: ryhmän toimivuus Ryhmän muodostuminen ja toiminta: 1) Muotoutumisvaihe 2) Kuohuntavaihe - Ryhmädynamiikan luominen 3) Normien luominen - me-henki 4) Toteuttamisvaihe - työskentely, suuri koheesio 5) Lopettamisvaihe Ryhmän tavoitteet: Tehtävätavoite Tunnetavoite Onnistunut ja palkitseva ryhmätoiminta

40 Sosiaalinen, psyykkinen, biologinen Sosiaalinen Toiminta Biologinen Toiminta ympäristö koulu aivot hermosto perhe Psyykkinen toiminta kognitiivinen toiminta emootiot motiivit

41 PS 1, kertaustehtäviä 1) Mitä psykologia on ja mihin sitä tarvitaan? 2) Millä tavalla ihminen on biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus? 3) Miten emootiot ja motivaatio vaikuttavat ihmisen psyykkiseen toimintaan? 4) Millaista on kognitiivinen toiminta? 5) Millaista tutkimusta psykologinen tutkimus on? 6) Tieteellisen tutkimuksen vaiheet. 7) Vertaile psykologian tutkimusotteita. 8) Vertaile psykologian tiedonkeruutapoja. 9) Esittele jokin psykologinen koulukunta ja arvioi kriittisesti.? 10) Kouluoppimiseen liittyvät tekijät. 11) Esittele erilaisia oppimisstrategioita kriittisesti. 12) Mitä ovat tavoiteorientaatiot? 13) Miten ihminen muistaa ja miksi ihminen unohtaa? 14) Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen sosiaalisuuteen? 15) Miten ryhmä muodostuu?

42 PS 1, sanastokertaus Psykologia Toiminnan biologiset tekijät Toiminnan sosiaaliset tekijät Toiminnan psyykkiset tekijät Emootio Motivaatio Kognitiivinen Kolmen tekijän motivaatiomalli Skeema Skripti Havaintokehä Perustunteet Defenssimekanismit Coping-keinot Psyykkinen tasapaino Tieteellinen tieto Arkitieto Hypoteesi Operationalisointi Otos Perusjoukko Tutkimusmenetelmä/tutkimusote Tiedonkeruutapa Kokeellinen tutkimus Korrelatiivinen tutkimus Kuvaileva tutkimus Tapaustutkimus Määrällinen tutkimus Laadullinen tutkimus Observointi Kysely Testit Fysiologinen mittaus Biologinen psykologia Behaviorismi J. B. Watson Ivan Pavlov Psykodynaaminen psykologia Sigmund Freud Humanistinen psykologia Carl Rogers Kognitiivinen psykologia

43 Sosiokulttuurinen psykologia Id Ego Superego Prosessi Tavoiteorientaatiot Oppimisorientaatio Saavutusorientaatio Riippuvuusorientaatio Välttämisorientaatio Pintasuuntautunut opiskelu Syväsuuntautunut opiskelu Strateginen opiskelu Aistimuisti Työmuisti Säilömuisti Pintamalli Tekstimalli Sisältömalli Stereotypia Attribuutio Normi Sanktio Koheesio Ryhmädynamiikka Muotoutumisvaihe Kuohuntavaihe Normien luomisen vaihe Toteuttamisvaihe Lopettamisvaihe

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

PS6-kurssin tehtävä

PS6-kurssin tehtävä PS6-kurssin tehtävä 5.9.2018 Kevään 2014 yo-kirjoituksissa käsiteltiin jokeritehtävässä Felix Baumgartnerin ennätyshyppyä. Hypystä on noin viisi vuotta aikaa ja yli kahdeksan miljoonaa ihmistä seurasi

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

Opetuksen tavoitteet. Arviointi 5.12 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

http://www.cs.tut.fi/ihte/ IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä

http://www.cs.tut.fi/ihte/ IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä 1 Kurssin rakenne Luennot - Per III: Keskiviikko 14-17, TB222 ja - Per III: Perjantai 10-12, TB223 - Luentomateriaali julkaistaan kotisivuilla Portfolio - Viikoittain palautettava

Lisätiedot

SISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA

SISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA SISÄLLYS I 1 2 PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA Persoonallisuus on psyykkisten ominaisuuksien kokonaisuus Persoonallisuus on suhteellisen pysyvä halki elämän Persoonallisuuspsykologia tarkastelee

Lisätiedot

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping

A-tyyppi. Acting out. Ahdistuneisuushäiriö. Attribuutio. Behaviorismi. Big Five. Cattell. Coping A-tyyppi Acting out Ahdistuneisuushäiriö Asiakaskeskeinen terapia Attribuutio Behaviorismi Big Five Biologiset, psykologiset ja sosiaaliset menetelmät Cattell Friedman & Rosenman löysivät 2 stressityyppiä.

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi

Psykologian verkot. Opintoverkko. Lukion johdantokurssi Opintoverkko verkot Lukion johdantokurssi Harri Peltomaa - Antti Mattila Saija Ahlqvist - Ari Ahokas - Olli Apponen - Anita Hedman - Outi Rytkönen - Tuomo Seitola Tekstitoimitus: Harri Peltomaa ja Leena

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

6.10 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

6.10 Psykologia. Opetuksen tavoitteet 6.10 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Oppimisstrategiat. oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot. Opetuksen sisältö

Oppimisstrategiat. oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot. Opetuksen sisältö Oppimisstrategiat, oppimistyylit Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely Opiskeluorientaatiot Opettajan osaaminen Opetuksen sisältö Opetus Opiskelu Metakognitio, motivaatio, itsesäätely Oppimisympäristö

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet 3.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan Johdatusta persoonallisuuspsykologiaan Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Luento-opetus/Katriina Pajanti 2014 Persoonallisuuspsykologian peruslähtökohtia Kokoava tiede, hyödyntää lähialoilla hankittua

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden PSYKOLOGIAN KOE 13.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET

5.16 PSYKOLOGIA TAVOITTEET 5.16 PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S.

Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena Voi hyvin työssä! S. Ratkaiseva asenne ratkaisee Voi hyvin työssä! / Hyvän mielen viikko Sirkku Lindstam Tmi Reipas Pena 20.4.2017 Voi hyvin työssä! S. Lindstam 1 Sirkku Lindstam Ammattikoulutuksia: sh, diakonissa, sosionomi

Lisätiedot

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät

Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät Ryhmätyön työn n perusteet ja menetelmät Ulla-Maija Rantalaiho Terveyden edistämisen kehittämisp mispäivät Pohjanrannassa 12.1. 2010 13.1. 2010 14.1.2010 1 Esityksen rakenne 1. Ryhmä yhteisö sosiaalinen

Lisätiedot

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept Lihasmuistista ja muustakin KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus Luottamus/ (Kilpinen, Jääkiekon kansainvälinen huippuseminaari

Lisätiedot

7. Oppiminen. Skeemat. (Virhe)ilmoitukset opastajina. Tuumaustalkoot. Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää?

7. Oppiminen. Skeemat. (Virhe)ilmoitukset opastajina. Tuumaustalkoot. Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää? Skeemat 7. Oppiminen Luennon tavoitteena on perehtyä oppimiseen ja sen eri muotoihin tuotteen opittavuuteen Yleisiä tietorakenteita, jotka kuvaavat myös muiden kuin käsitteellisen informaation varastointia

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta

Yksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn

Lisätiedot

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT. 22.4.2016 Jari Kujala Mitä Seikkailukasvatus on? tur vallista, tavoitteellista ja ohjattua toimintaa, joka tähtää

Lisätiedot

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Itsearviointi suunnannäyttäjänä Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,

Lisätiedot

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin

Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Markku Niemivirta, Akatemiatutkija Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

KKI-PÄIVÄT

KKI-PÄIVÄT Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

HUIPPUJEN KASVATTAJA

HUIPPUJEN KASVATTAJA HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät

Lisätiedot

Lyhyet kurssikuvaukset

Lyhyet kurssikuvaukset Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Lisätiedot

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA Susanna Rahkamo, TkT #ssusu 17.8.2018 Johtaminen on vaikutusyritys Johtamisen muutos K 3 I 3 Käske Korjaa - Kontrolloi Innostu Innosta - Innovoi

Lisätiedot

ATTO, VALINNAINEN LISÄOSA 27. 10.2009

ATTO, VALINNAINEN LISÄOSA 27. 10.2009 ATTO, VALINNAINEN LISÄOSA 27. 10.2009 PSYKOLOGIA 1, 1 OV Tavoitteet havainnoi ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja tämän toimintaan vaikuttavia tekijöitä, tunnistaa, tiedostaa ja käsittelee psyykkisiä

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Keksikää mahdollisimman monta:

Keksikää mahdollisimman monta: Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

Psykologia tieteenä ja psykologian sovellusalat

Psykologia tieteenä ja psykologian sovellusalat Psykologia tieteenä ja 4 114 Psykologia tieteenä ja psykologian sovellusalat TIEDE JA TIETEELLISYYS Tieteiden kenttä Psykologia on tiede, joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa ja siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen

Lisätiedot

Katsaus oppimisteorioihin. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

Katsaus oppimisteorioihin. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Katsaus oppimisteorioihin Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Mitä on oppiminen? Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen käsitys oppimisesta Perustuu ainakin omiin kokemuksiin oppijana

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Oma roolini uudessa työpaikassa

Oma roolini uudessa työpaikassa Oma roolini uudessa työpaikassa Asiarunko Hyviä uutisia; työn maailma muuttuu oikeaan suuntaan Muutos ja huoli omasta osaamisesta Monimutkaisiin asioihin tarvitaan yksinkertaisia ratkaisuja Perustettu

Lisätiedot