Katsaus oppimisteorioihin. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

Transkriptio

1 Katsaus oppimisteorioihin Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

2 Mitä on oppiminen? Jokaisella ihmisellä on jonkinlainen käsitys oppimisesta Perustuu ainakin omiin kokemuksiin oppijana Usein subjektiivinen, vinoutunut (koska kokemukset oppimisesta ovat usein kielteisiä) Ei riitä opettajan työn perustaksi Oppiminen on monitieteinen ja monimuotoinen ilmiö Käsitykset oppimisesta muuttuvat ja tarkentuvat jatkuvasti Tiedostettu oppimiskäsitys ja erilaisten oppimiskäsitysten tuntemus on olennainen osa opettajan ammattitaitoa

3 Arkikäsityksiä oppimisesta Oppiminen on tietojen lisääntymistä Oppiminen on sitä, että muistaa asiat ja pystyy toistamaan ne tarvittaessa Oppiminen on sitä, että pystyy soveltamaan tietoa Oppiminen on asioiden ymmärtämistä Oppiminen on ajattelun muuttumista, sitä että näkee jonkin asian uudella tavalla Oppiminen on sitä, että muuttuu itse ihmisenä Kolme ensimmäistä käsitystä näkevät oppimisen toistavana toimintana, kolme viimeistä kehittymisenä, muuttumisena, transformaationa. Lähde: Marton et. al., 1993, ks. Tynjälä 1999

4 Kysymyksiä oppimisesta Minkälaiset olosuhteet ja tilanteet tukevat oppimista? Minkälaiset olosuhteet ja tilanteet estävät tai haittaavat oppimista? Mikä on opettajan rooli tai tehtävä oppimisessa Mikä on oppijan rooli tai tehtävä oppimisessa? Edellyttääkö oppiminen aina opettamista? Edellyttääkö opettaminen aina oppimista, ts. opettaako opettaja silloinkin, kun oppilaat eivät opi?

5 Lisää pohdittavaa Mikä on henkilökohtainen kokemukseni oppimisesta? Mikä on henkilökohtainen käsitykseni oppimisesta? Milloin/millaisissa tilanteissa koen oppivani? Mikä on oppimisen ja kehityksen, tai oppimisen ja kypsymisen ero tai suhde?

6 Behavioristinen oppimiskäsitys Mm. John B. Watson, Ivan Pavlov, B. F. Skinner, E.L. Thorndike (1910-luvulta lähtien) Kasvatusoptimismi, edistysusko, luonnontieteiden kehitys, empiirinen psykologia, positivistinen tieteenfilosofia Oppimisen alkeisilmiöt, jotka ilmenevät reagointina ja havaittavina käyttäytymisen muutoksina. Käyttäytyminen on kuvattavissa ja selitettävissä havaittavien ärsykkeiden ja reaktioiden avulla eikä sen selittäminen edellytä sisäisten prosessien mukanaoloa Oppiminen on tottumista ympäristön säännönmukaisuuksiin, tarkoituksenmukaisten reaktioiden vahvistumista ja epätarkoituksenmukaisten reaktioiden häviämistä

7

8 Keskeisiä käsitteitä ja periaatteita Klassinen ehdollistuminen Ehdoton (merkityksellinen) ärsyke kirvoittaa toistuvasti ehdottoman reaktion. Kun ehdottoman ärsykkeen yhteydessä esiintyy toinen, ehdollinen (merkityksetön) ärsyke, aiheuttaa pian sekin saman reaktion, yksinkin Instrumentaalinen/operantti ehdollistuminen Liittyy toiminnan vaikutuksen oppimiseen, ennakointiin. Mahdollistaa käyttäytymisen muovaamisen etenkin eläimillä. Ihmisillä käyttäytymisterapia, ohjelmoitu opetus. Vahvistaminen t. vaikutuksen laki Toiminnan seuraukset vaikuttavat käyttäytymiseen. Onnistumiseen johtava toiminta lisääntyy, epäonnistumiseen johtava vähenee Ketjuuntuminen ja sammuminen Ärsykkeet voivat ketjuuntua, ehdollisen ja ehdottoman ärsykkeen välinen assosiaatio voi sammua tai palautua Yleistyminen ja erikoistuminen (diskriminaatio) Ärsykkeet voivat yleistyä tai erikoistua (diskriminoitua). Ärsykkeet eivät yleensä ole yksilön itsensä säädeltävissä Palkkiot ja rangaistukset Behaviorismissa keskeistä on palkkioiden ja rangaistusten vaikutus oppimiseen, vrt. vahvistamisen t. vaikutuksen laki

9 Behaviorismin vaikutuksia opetukseen Positiivisen vahvistamisen ja palautteen merkitys on kasvanut Opettajan, opetussuunnitelman ja opetusohjelman aktiivinen rooli on korostunut Oppilaan aktiivinen rooli on vähentynyt Oppilaat opetuksen kohteita, eivät subjekteja

10 Kysymyksiä behaviorismista Kuinka behavioristinen käsitys oppimisesta on vaikuttanut pedagogisiin käytäntöihin yleisesti? Miten behaviorismi näkyy oman alasi pedagogiikassa tänä päivänä? Mitä ongelmia behaviorismi tuottaa taidepedagogiikan käytännölle? Voiko behaviorismiin perustuva opetus voi tukea taideopetusta? Miten?

11 Jäljittely ja mallioppiminen Käyttäytyminen tai ajattelu muuttuu esimerkkiyksilöiltä (mallilta) saatujen sosiaalisten vaikutteiden tai niiden palkitsevuuden ansiosta Jäljittelemällä oppimista tapahtuu syntymästä saakka, huomaamatta, kaikissa tilanteissa Malleja on monenlaisia Taidon oppiminen, arvot, asenteet, uskomukset Roolileikit, jäljittelyleikit Mestari-kisälli Vrt. peilineuroniteoria Vrt. mimesis, mimicry

12

13 Kognitiivinen oppimiskäsitys Huomio oppijan sisäisiin prosesseihin: kognitiivinen vallankumous, 1950-luvulta lähtien Varhainen kognitiivinen suuntaus: oppiminen rinnastettiin tietokoneen toimintaan: informaationprosessointiteoria Ärsyke korvattiin inputilla, reaktio korvattiin outputilla välissä prosessointi Muisti- ja aivotutkimuksen kehittymisen myötä oppijan rooli aktiivisena tiedonrakentajana alkoi muotoutua: konstruktivismin perusta

14

15 Kaikki kognitiiviset toiminnot (havaitseminen, muistaminen ja ajatteleminen) nivoutuvat toisiinsa kokonaisvaltaisesti Muutos, joka näistä prosesseista aiheutuu, on oppimista Kognitiivinen oppimiskäsitys kiinnittää huomion Oppimisprosessiin Oppimisstrategioihin Kognitiivisten rakenteiden kehittymiseen Muististrategioiden kehittelyyn Merkitysyhteyksien kehittelyyn Metakognitiivisiin taitoihin Oppimaan oppimiseen

16 Kognitiiviset prosessointistrategiat Toimintatapoja, joita oppija käyttää pyrkiessään saavuttamaan oppimiseen ja opiskeluun liittyvät tavoitteensa Erilaiset mieleenpainamiseen, muistamiseen ja sisältöjen jäsentämiseen liittyvät toimet Pinta- ja syväprosessointi Pintaprosessointia luonnehtii ulkoaoppiminen, yksityiskohtien korostaminen, toisistaan irrallisten asioiden opettelu, eli atomistinen hahmotustapa sekä myös passiivinen asenne Syväprosessointi on puolestaan ymmärtämiseen tähtävää, periaatteita ja laajempia kokonaisuuksia hahmottavaa (holistinen hahmotustapa). Vrt. ulkoinen ja sisäinen motivaatio Oppimistrategioita voi opetella ja muunnella tietoisesti

17 Metakognitiiviset taidot Oppimaan oppimisen taitoja Tukevat oppimisen itsesäätelyä ja itseohjautuvaa oppimista (mm. itsearviointi, oppimispäiväkirja) Koostuvat mm. seuraavista osa-alueista: Tiedot ja käsitykset itsestä oppijana; oma oppimiskäsitys Tiedot erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta Tiedot erilaisista oppimisstrategioista

18 Jean Piaget ( ) Oppiminen tapahtuu tutkimalla, aktiivisesti osallistuen, ongelmia ratkaisten Uteliaisuus, itseohjautuvuus Lapset ovat pieniä tieteilijöitä Kognitiivisen kehityksen vaiheteoria, kritisoitu Keskeisiä käsitteitä: Ekvilibraatio: pyrkimys epätasapainosta tasapainoon Skeema: tietorakenne, jonka pohjalta yksilö jäsentää ja tulkitsee havaintojaan; sisäinen malli siitä, mitä eri asiat sisältävät, miten ne toimivat ja miten tapahtumat etenevät Assimilaatio (sulauttaminen): uuden informaation liittäminen olemassa olevaan skeemaan Akkommodaatio (mukauttaminen): skeeman uudelleen jäsentäminen, kun uusi informaatio ei sovi siihen

19 Education, for most people, means trying to lead the child to resemble the typical adult of his society But for me, education means making creators You have to make inventors, innovators, not conformists...

20 Konstruktivistinen oppimiskäsitys: Oppiminen on rakentamista Murros tieteenfilosofiassa: realismista relativismiin, positivismista postpositivismiin Tieto ei ole maailman/todellisuuden kopio Tieto ja oppiminen on todellisuuden tulkintaa Tulkinta perustuu aiempiin kokemuksiin Oppija rakentaa tietoa aktiivisesti Jokainen oppija rakentaa erilaista tietoa samanlaisista tilanteista ja materiaalista

21 Konstruktivistiset suuntaukset Konstruktivismi yksilöpsykologinen tutkimus (mm. Piaget) tieto on yksilön konstruoimaa Konstruktionismi tiedonsosiologia ja sosiaalipsykologia tieto rakentuu sosiaalis-historiallisissa prosesseissa (Lev Vygotsky, kulttuurihistoriallinen koulukunta)

22 Sosiaalinen konstruktionismi Tulkinta todellisuudesta, tieto ja merkitykset rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Aina historiallisesti ja kulttuurisesti paikantunutta Kielen merkitys Neuvottelu, keskustelu, yhteistoiminta, vuorovaikutus, dialogi(suus) Alfred Schütz, Peter L. Berger, Thomas Luckmann, Kenneth J. Gergen Vrt. yhteisöllinen/yhteistoiminnallinen oppiminen

23 Humanistinen psykologia (1950->) Ihmisen luovuuden ja henkisen kasvun ihannoiminen Itsensä toteuttaminen ja taiteellinen itseilmaisu Yleensäkin, ihmisen ainutlaatuisuuden, kokonaisvaltaisuuden (holistisuuden) ja yksilöllisyyden korostaminen Kiinnostus merkityksen ongelmaan Edustajia mm. Abraham Maslow, Carl Rogers, David A. Kolb, Lauri Rauhala Humanistinen ihmiskäsitys: itseohjautuva itseään toteuttava ainutkertainen muuttuva etsivä, tutkiva luova valintoja tekevä kokonaisvaltainen (holistinen)

24 Humanistisen psykologian tutkimusteemoja yksilön elämäntilanne ja historia, sen ainutlaatuisuus, henkilökohtaisuus itseys, itsen toteuttaminen luovuus, yksilöllisyys henkinen kasvu, muutos persoonallinen eheys arkikokemuksen ylittävä tajunta merkityksen ongelma; inhimillisen kokemuksen problemaattisuus

25 Kokemuksellinen oppiminen (Kolb)

26 Erilaisia tapoja oppia aktiivinen kokeilu, jossa korostuu käytännön toiminta ja ihmisiin tai tilanteisiin vaikuttaminen konkreettinen kokeminen, jossa henkilökohtaiset kokemukset, tunteet ja taiteellinen orientaatio ovat etualalla reflektiivinen havainnointi, joka keskittyy kokemusten ja tilanteiden monipuoliseen reflektointiin abstrakti käsitteellistäminen, jolle on ominaista systemaattinen ajattelu ja ongelmanratkaisu

27 Taiteellinen oppiminen Inkeri Sava, Marjo Räsänen Kolbin malli pohjalla Kognitio käsitteen laajentaminen: taiteellinen tieto

28 Taiteellinen tieto Aistitieto taiteelliset kognitiot syntyvät aistimalla; aistien herkkyys, aistikokemusten vivahteikkuus Elämys- ja ilmaisutieto tunteiden ohjaamaa, tunnemaailmasta nousevien mielikuvien, visioiden ja tunnelmien yhdistäminen aistitietoon Käsitetieto taiteen symbolisiin ja käsitteellisiin merkitysjärjestelmiin liittyvä tieto Kokonaisvaltainen taiteellinen tieto, taiteellinen ajattelu/kognitio

29 Kurssin oheiskirjallisuus Kronqvist, E. & Pulkkinen, M Kehityspsykologia: Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY. Puhakainen J Persoonan puolustaja Lauri Rauhala ihmistutkimuksen pioneerina. Helsinki: Like. Tynjälä, P Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.