PPL ja PPSHP hallitusten tapaaminen Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Transkriptio

1 PPL ja PPSHP hallitusten tapaaminen Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

2 PPSHP:n viestit LaNa VTR+EVO YO SAIRAALOIDEN ROOLI POTILASVAKUUTUKSEN KORVAUSVASTUU JÄRJESTÄMISLAKIEHDOTUS: täydennys Tulevaisuuden sairaala 2030 (juhakor)

3 Valtionavustushakemus, STM Uusi Lasten- ja naistensairaala LaNa OYS

4 Tärkeimmät perustelut uudisrakennukselle Nykytilat huonokuntoiset (osittain käyttökiellossa) ja toiminnallisesti vanhanaikaiset, synnytyssalikapasiteetti riittämätön, ei vastaa päivystysasetuksen vaatimuksia Synnytyssalien ja vastasyntyneiden tehon välimatka 450 m Uusi LaNa perhekeskeinen, toimiva ja tehokas kokonaisuus (yhdistelmäosastot ja teho, päiväsairaala, ajanvarauspkl, lasten ja nuorten päivystys, synnytyssalit, leikkaussalit, yhteinen heräämö), potilasvirta-analyysit suunnittelun pohjana, merkittävät synergiaedut, teknologian hyödyntäminen Potilasturvallisuus paranee Toiminta tehostuu Potilastyytyväisyys paranee

5 Tärkeimmät perustelut uudisrakennukselle Yhdenvertaisuus ja tasa- arvo Alueellisuus, pohjoisen ERVA-alueen keskussairaalat pieniä ja haavoittuvaisia Päivystykset tulevat keskittymään entistä enemmän yo-sairaaloihin Alueen lapsiväestön osuus suhteessa suuri Lasten ja nuorten va:n hoidetut potilaat v (n= ) - 90 % Pohjois-Pohjanmaan shp, tuotot e (76.6 %) - 10 % muut sairaanhoitopiirit yht., tuotot e (23.4 %) % (n= 78) hoidettu HUSissa, ostot e Uusi LaNa - Pohjoinen lasten- ja naisten osaamiskeskus

6 Tilasuunnittelua ohjaavat periaatteet Tilat suunnitellaan tehokkaammiksi siten, että hyötyneliöiden määrä suhteessa bruttoneliöihin kasvaa Uudet tilat mahdollistavat energiatehokkuuden parantumisen, resurssien tehokkaamman käytön sekä tuottavuuden parantumisen Tilaohjelman hyötyala on hym2 ja rakennuksen bruttoala brm2 Hankkeen tavoitehinta-arvio on milj. euroa (sisältäen tarvittavat kone- ja laiteinvestoinnit)

7 Aikataulu Toiminnallinen hankesuunnitelma valmis 10/2014 Valtuuston käsittely / Etenemispäätös 12/2014 Toiminnallinen vaatimusmalli valmis 06/2015 Valtuuston käsittely / Rakentamispäätös 06/2015 Lupa- ja toteutussuunnittelu 08/ /2016 Rakentaminen Käyttöönotto 2018

8 YO -SAIRAALAT

9 Yo-sairaaloiden tekemä tutkimus- ja kehitystyö tärkeää Lähes kaikki hoitoketjujen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen perustuu yo-sairaaloissa tai niiden läheisyydessä tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön Tutkimustyö luo asiantuntemusta, jonka yhdistäminen kliiniseen työhön on keskeistä uusien hoitojen kehittämisessä ja käyttöönotossa Yo-sairaaloiden asiantuntijoiden varassa Kliiniset tutkimukset Hoitosuositukset Terveydenhuollon menetelmien arviointi Alan oppikirjat

10 Yliopistosairaalan kannattaa tutkia Arviointi HUS:ssa tehdyn tieteellisen tutkimuksen vaikutuksista potilaiden hoitoon (Karma, Lindqvist & Viinikka, Duodecim 2014; 130:326-32) Kaikkiaan 82 % HUS:n tutkijoista ilmoitti tutkimustulostensa johtaneen diagnostisiin, hoidollisiin tai kuntoutuksellisiin muutoksiin kliinisessä työssä Sairaanhoidon johtajista 91 % arvioi tehdyn tieteellisen tutkimustyön parantaneen henkilökunnan ammattitaitoa, 87 % arvioi tutkimustyön parantaneen toiminnan vaikuttavuutta ja 83 % toiminnan tuottavuutta

11 Milj. Valtionkorvaukset yo-sairaaloille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen v * Vuodet muutettu vuoden 2012 arvoon

12 Milj. Valtionkorvaukset yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen v * Vuodet muutettu vuoden 2012 arvoon

13 EVO-rahoitus OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja Vuonna 2013 erikoistuvien lääkäreiden vakansseja oli 150 ja hammaslääkäreiden 11 Erikoistuvien lääkäreiden työpanos on merkittävä kliinisessä työssä ja erityisesti päivystystoiminnan järjestämisessä (28,7% lääkäreiden työpanoksesta vuonna 2013) Rahoituksen pienenemisen seurauksena hoitojonot voivat kasvaa

14 Lääketieteellisen tutkimuksen taloudellinen merkitys Terveysteknologia Suomen (toiseksi) suurin korkean teknologian vientiala ja kasvamassa nopeasti 2013 vienti oli 1680 m (kasvua 22,8 %) ja kauppataseen ylijäämä 735 m (kasvua 44 %) Terveysteknologian yritysten taustalla ovat usein yliopistoissa tai yliopistosairaaloissa tehdyssä tutkimustyössä syntyneet ideat Esim. Polarin sykemittarit - kehitysyhteistyötä kardiologian tutkimusryhmän kanssa (professori Heikki Huikuri)

15 YO -SAIRAALAT JÄÄNYT LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE TURVAAVAT TULEVAISUUDEN SAIRAANHOIDON KOULUTTAMALLA LÄÄKÄRI- JA HOITOHENKILÖSTÖÄ SEKÄ TEKEMÄLLÄ LÄÄKETIETEELLISTÄ TUTKIMUSTA Erityistason palvelut

16 Yo-sairaalat Tutkimusta, koulutusta ja kehittämistoimintaa ei pidä irrottaa yosairaalasta Oltava riittävät hartiat (väestö, talous) Kunnan hallintoperinne/yo-sairaalat Pilkkominen syö tehokkuuden

17 YO SAIRAALA OSANA TUOTTAJA-ALUETTA JOS SHP KOKOINEN: EI ERILLISTARVETTA JOS SHP ALUEELLA USEITA TUOTTAMISVASTUULLISIA ERILLINEN KUNTIEN KUNTAYHTYMÄ TAI TUOTTAJAVASTUISTEN YHTEINEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ POHDITTAVA MYÖS SOTE-ALUEEN MUIDEN TUOTTAMISVASTUISTEN MUKANAOLOA

18 PORY : TUOTTAMINEN Yksittäinen kunta ei voi määritelmän mukaan toimia tuottamisvastuullisena toimijana, jotta palvelut saadaan integroitua kokonaisvaltaisesti. Vastuukunta voi toimia tuottamisvastuullisena, jos alueen kunnat niin yksimielisesti sopivat. OYS erva-alueelle muodostuvalle sote alueelle enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

19 KYS erva: enintään 4 Tays erva: enintään 4 Tyks erva: enintään 3 Hyks erva: enintään 3

20 Potilasvakuutusjärjestelmä Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. Vastaava potilasvakuutusjärjestelmä on potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana kaikissa pohjoismaissa. Käytännössä lähes kaikki terveydenhuollon toimijat ovat vakuuttamisvelvollisia mahdollisten potilasvahinkojen varalta. PPSHP:n potilasvakuutus kattaa sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveydenhuollossa sattuneet potilasvahingot.

21 Potilasvakuutusvelka Potilasvakuutuskeskus on suorittanut uudelleen arviointia korvausvastuun suuruudesta kesän 2014 aikana. Arvioinnin taustalla on myös ulkopuolisen konsultin (Towers Watsonin) suorittama arvio. Vakuutusvelka oli yhteensä 259 milj. euroa. Uudelleen laskennan perusteella velaksi muodostuu yhteensä 322 milj. euroa. Kasvua on siten 63 milj. euroa. Edellä mainitun velan lisäksi PVK on arvioinut Vammaispalvelulain mukaisen lisävastuuvelan määräksi 120 milj. euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan korotuspaine korvausvastuuseen on siten 183 milj. euroa. Summasta noin 85 prosenttia tulee sairaanhoitopiirien maksettavaksi ja loppusumma kohdistuu yksityisille terveyspalveluiden tuottajille. Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien v tuloksiin. PPSHP:n osuus korvausvastuusta on ollut viime vuosina n. 8,5%. PPSHP:n korvausvastuuvelan lisäystarvearvio on siten n. 14,5 16,5 milj. euroa.

22 Potilasvakuutusvelka Päivitettyjen laskelmien mukaan korvausvastuun todellinen taso on kaikkiaan noin 457 M, mikä tarkoittaa edellisvuoteen nähden 198 M :n korotusta. Sairaanhoitopiireille siitä kohdistuu 185 M ja loput yksityisille terveyspalveluiden tuottajille. Summasta 15 miljoonaa euroa olisi ollut normaalia kasvua joka tapauksessa, mutta loput ovat ennakoimattomampia kuluja. Vammaispalvelulain seurauksena kunnat perivät potilasvakuutusjärjestelmästä niille aiheutuneita huomattavia kuluja vaikeasti vammautuneiden potilaiden palveluasumisesta ja henkilökohtaisesta avustamisesta. Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien talouksiin, tuloksiin ja alijämiin. PPSHP:n potilasvakuutusvelan kasvu on n. 24,4 milj. euroa, josta vammaispalvelulakiin perustuva osuus on 15,9 milj. euroa. Kirjanpidollinen käsittely selvitetään

23 Potilasvahinkovakuutusmaksu PPSHP

24 Vammaispalvelulain mukainen regressio Myös potilasvahingon johdosta erittäin vaikeasti vammautuneet alkoivat hakea ja saada kunnilta henkilökohtaisen avustajan, palveluasumisen/tuetun asumisen palveluja. Korkein hallinto-oikeus antoi vuosina useita vuosikirjaratkaisuja /ennakkopäätöksiä, joissa kunta velvoitettiin järjestämään palveluasuminen sellaiselle henkilölle, jonka kunta oli katsonut niin vaikeasti vammautuneeksi, ettei hänen huolenpitoaan voitu turvata avohoidon toimenpitein, vaan pitkäaikaisen laitoshoidon turvin (esim. KHO:2013:6).

25 Vammaispalvelulain mukaiset etuudet Kyseessä niiden vahinkojen varaaminen, joissa vahingonkärsinyt todennäköisesti tarvitsee tulevaisuudessa apua selvitäkseen päivittäisistä toimista. Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnilla on suora regressioikeus potilasvakuutuksesta toteutuneisiin vammaispalvelulain piiriin kuuluville kustannuksille (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 15 ) Epävarmuutta on tulevissa etuuksissa (palveluasuminen, henkilökohtainen avustaja, muut kulut), niiden todennäköisyydessä, tasossa ja ajoituksessa, sekä vahingonkärsineiden elinajan odotteissa Keskimääräiset havaitut kuukausikustannukset potilasvahingoissa tällä hetkellä: Palveluasuminen: /kk Henkilökohtainen avustaja: /kk

26 Korvausvastuun arviointi (PVK) Korvausvastuu vuoden 2013 lopun tilanteessa PVK TW PVK Milj. euroa Eläkkeet, IBNR Muut, IBNR ULAE Eläkkeet, tunnetut Muut, tunnetut VPL Yhteensä IBNR = tuntemattomien vahinkojen ja tunnettujen vahinkojen varausten muutosten varaus ULAE = vahinkojen selvittelykulujen varaus VPL = vammaispalvelulain mukaiset etuudet

27 Mitä pohjoisessa?

28 Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö HYKS erva as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa kuntaa Etelä-Karjala kuntaa Kymenlaakso kuntaa KYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Savo kuntaa Etelä-Savo kuntaa Itä-Savo kuntaa Keski-Suomi kuntaa Pohjois-Karjala kuntaa OYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa kuntaa Kainuu kuntaa Keski-Pohjanmaa kuntaa Lapin kuntaa Länsi-Pohja kuntaa TAYS erva as. 67 kuntaa Pirkanmaa kuntaa Etelä-Pohjanmaa kuntaa Kanta-Häme kuntaa Päijät-Häme kuntaa TYKS erva as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi kuntaa Satakunta kuntaa Vaasa kuntaa Ahvenanmaa as. 16 kuntaa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 2 Aluerajat MML, 2013

29 Valmisteluorganisaatiosta Ohjausryhmät (lh+vh) Nykyinen keskuskaupunkien ja maakuntajohtajien ryhmä tarpeellisin täydennyksin. Täydennykset pyydetty. Valmisteluryhmä Nykyinen valmisteluryhmä tarpeellisin täydennyksin. Sovitaan täydennyksistä. Päävalmistelija/selvityshenkilö Nimetään päätoiminen henkilö Kaupungit, kunnat, maakuntaliitot yhdessä rahoittavat? Palkkaus osana AVIn rahoitusta/stm? Jokin muu vaihtoehto? Valmistelijat/sihteerit AVIn henkilöt; samat jatkavat sote-alueen valmistelijoina; rahoitus STM Sovittava menettely/ pelinsäännöt STM ja AVIn kanssa. Oto henkilöstöä kaupungeista, kunnista, kuntayhtymistä esim. eri valmisteluryhmissä

30 Valmisteluorganisaatiosta Valmisteluryhmät (esim. mitä muuta?) Hallinto/Sopimukset/johtosäännöt/muut lakiasiat ryhmä Perussopimus, kuntayhtymien purkaminen/muuttaminen, ym. Talousryhmä Rahoitus, korvaukset, alijäämän kattaminen, yms. Henkilöstöryhmä Henkilöstön rekrytointi, siirrot, ym. Ict-ryhmä Nimetty ryhmä Palvelutuotantoryhmä (t) Linjaukset, koordinaatio Eri tuotanto-alueiden valmisteluryhmät/hankeryhmät Kiinteistöt/omaisuus ryhmä Mikä elin omistaa jatkossa kuntien palvelutuotantolaitokset, kuten sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit yms. Miten omaisuuseriä hallinnoidaan jatkossa? Tukipalvelut ryhmä Sote-tukipalvelut, muut tukipalvelut Palvelujen järjestäminen/sopimusohjaus/järjestämispäätös ryhmä Palvelutarpeet Sote/kunta rajapintatyöryhmä? Viestintä/Tiedotus

31 PORY : TUOTTAMINEN Yksittäinen kunta ei voi määritelmän mukaan toimia tuottamisvastuullisena toimijana, jotta palvelut saadaan integroitua kokonaisvaltaisesti. Vastuukunta voi toimia tuottamisvastuullisena, jos alueen kunnat niin yksimielisesti sopivat. OYS erva-alueelle muodostuvalle sote alueelle enintään viisi tuottamisvastuullista kuntayhtymää.

32 PPSHP jäsenkuntaa as. ( ) - 11 as / km2 - Oulu as. - Hailuoto 999 as. - Maa-ala km2 = 12 % Suomesta -Ikärakenne, sairastavuus ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vastaavat: Raahe Kallio Helmi Kalajoki Oulunkaari + Simo Selänne + Reisjärvi YLIVIESKA Oulu Kiiminki + + OULU + HAILUOTO + Oulunsalo KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ + PYHÄJOKI Ruukki RAAHE + Vihanti Rantsila NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + Kuivaniemi II Haukipudas + PYHÄJÄRVI YLIKIIMINKI Ylikiiminki MERIJÄRVI Pulkkila Kestilä KALAJOKI OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI + Piippola Yli-ii + + PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VAALA as. TAIVALKOSKI KUUSAMO Pasi Parkkila 2014

33 Rovaniemi Lumijoki Simo Taivalkoski Merijärvi Oulainen Kalajoki Toholampi Siikajoki Raahe Ylivieska Sievi Nivala Utajärvi Tyrnävä Muhos Pyhäntä Haapavesi Ristijärvi Kruunupyy Pyhäjärvi Veteli Pohjakartta Karttakeskus Oy, Helsinki

34 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2014 UTSJOKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa TAYS Länsi- Pohja HYKS Lappi Päijät- Häme OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala Etelä-Karjala Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu henkeä ( , noin 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu ,4 5. K-Pohjanmaa ,5 YHTEENSÄ ,0 ENONTEKIÖ Länsi-Pohjan keskussairaala MUONIO KOLARI PELLO KITTILÄ YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI ROVANIEMI SIMO INARI 1 SODANKYLÄ RANUA PELKOSENNIEMI PUDASJÄRVI SAVUKOSKI TAIVALKOSKI KUUSAMO Oulun yliopistollinen HAILUOTO OULU sairaala SUOMUSSALMI KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI 3 LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI 4 JOKI RAAHE RISTIJÄRVI VAALA PYHÄJOKI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN Keski-Pohjanmaan keskussairaala KANNUS KOKKOLA ALAVIESKA YLIVIESKA NIVALA SIEVI HAAPAVESI KÄRSÄMÄKI 5 TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO II PYHÄNTÄ KEMIJÄRVI POSIO SALLA Lapin keskussairaala KAJAANI KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO Pasi Parkkila 2014

35

36 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos Asiakas/elämänkaari KUHMO KAJAANI Vanhukset PALTAMO SOTKAMO SUOMUS- SALMI Lapsiperheet PUOLANKA RISTIJÄRVI Työikäiset HYRYNSALMI VUOLIJOKI Muut Hannu Leskinen 36

37 Palvelut+teemat Päivystys Osaaminen&työnjako Teknologia Tilat Nn Lähipalvelut

38 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT MAAKUNNALLISET PALVELUT Erityisosaamista sisältävät palvelut SEUDULLISET PALVELUT Harvemmin tarvittavat lähipalvelut LÄHIPALVELUT Usein tarvittavat palvelut Hannu Leskinen 38

39 Kiitos!