Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati Oulu

Transkriptio

1 Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati Oulu Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

2 ONKO TARVETTA -KURA-UKSEEN -PARA-HDUKSEEN?

3 Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön ikääntyminen ja elatussuhteen muutos. Palvelujen lisääntyvä tarve ja kansalaisten kasvavat vaatimukset. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen. Teknologian kehitys ja uusien hoitomenetelmien hallittu käyttöönotto. Aluerakenteen muutos ja kasvavat sosioekonomiset erot. Työikäisen väestön määrän muutos. Kansainvälistyminen ja kansalaisten lisääntyvä liikkuvuus. Julkisen rahoituksen rajallisuus ja rahoituksen turvaaminen.

4 PPSHP:n alueen Yhteistoimintaalueet 2013 (suunitelmat) Oulun kaupunki (uusi Oulu) Lakeus Helmi, sosiaali- ja terveyspiiri Oulunkaaren palveluky. Raahen seudun hyvinvointiky. Kallion peruspalveluky. Selänteen peruspalveluky. Kalajoki + Merijärvi Ei yhteistoiminta-aluetta Raahen, Kallion, Selänteen, Helmen, Kalajoen, Merijärven ja Oulaisten alueilla on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on alueen palvelujärjestelmän kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen. Pasi Parkkila P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosaston Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Seutukunnan raja (2013) Oulun seutukunta + HAILUOTO Raahen seutuk. + YLIVIESKA +Kuivaniemi II OULU Ylikiiminki YLIKIIMINKI PYHÄJOKI VIHANTI Rantsila MERIJÄRVI Pulkkila + Kestilä + KALAJOKI + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA +Himanka HAAPAVESI Piippola + Ylivieskan seutuk. NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI REISJÄRVI KEMPELE MUHOS + LUMIJOKI LIMINKA + SIIKA- + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ Ruukki RAAHE PYHÄJÄRVI + PUDASJÄRVI Oulunkaaren sk. + PYHÄNTÄ UTAJÄRVI VAALA as. Siikalatvan seutuk.. Nivala- Haapajärven sk. Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi TAIVALKOSKI OULU Länsi- Pohja Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Keski- Pohjanmaa HYKS Lappi KUUSAMO Koillismaan seutukunta OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Pohjois- Karjala Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta-Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa

5 Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa v.2010, vakioitu Lähde: KELA, Suomi=100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit 168, ,7 *) PPSHP KA 139,2 *) manner-suomi Pasi Parkkila 2011

6 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT JA YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET /AS V (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) *) Suomi = mannersuomi pl. Kainuu, Kainuun tietoja ei ole saatavissa samoin perustein Itä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-S. Pirkanmaa Vaasa Lappi K-Pohjanmaa Kymenlaakso E-Pohjanmaa Länsi-Pohja P-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi HUS P-Pohjanmaa Päijät-Häme SUOMI *) VLP PTH ESH YKS. YHT Pasi Parkkila

7 195 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT /AS SEKÄ YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET /AS V (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) Vihanti Siikalatva Vaala Pudasjärvi Yli-Ii Reisjärvi Utajärvi Siikajoki Taivalkoski Pyhäjärvi Oulainen Haapavesi Kuusamo Raahe Hailuoto Merijärvi Muhos Ii Nivala Haapajärvi Oulu Kärsämäki Alavieska Pyhäjoki Tyrnävä Kalajoki Ylivieska Haukipudas Sievi Pyhäntä Oulunsalo Liminka Kiiminki Kempele Lumijoki VLP PTH ESH YKS. YHT Pasi Parkkila 2011 P-Pohjanmaa Suomi *)

8 Kuntien lainakanta Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin euroa/asukas Lainakanta, /asukas: Alle 500 /as /as /as. Yli 2500 /as. (34 kpl) (119 kpl) (112 kpl) (83 kpl) /hp Kuntarajat: Tilastokeskus.

9 . Kuntien. tuloveroprosentit vuonna 2011 Lähde: Verohallinto Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,17 % - aritmeettinen keskiarvo 19,66 % 16,25 18,25 (23 kuntaa) 18,50 19,00 (50 kuntaa) 19,25 19,75 (124 kuntaa) 20,00 20,50 (104 kuntaa) 20,75 21,50 (35 kuntaa) Timo Kietäväinen Kuntarajat: Tilastokeskus.

10 Itä-Savo 60,5 103 HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Etelä-Savo E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa 58,7 58,6 58, Demografinen Satakunta Vaasa 57,3 56, (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala 55,9 55,9 55, Kanta-Häme 55,4 78 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-S. 55,0 54,5 54,3 54,1 54,1 53,4 52, Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Lappi Pirkanmaa HUS 51,2 51,0 44, SUOMI 51,6 73 Pasi Parkkila

11 Sievi Alavieska Nivala Ylivieska KALLIO Reisjärvi Pyhäjärvi HUOLTOSUHDE Kärsämäki Haapajärvi SELÄNNE Siikalatva Demografinen Haapavesi Pyhäntä (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) HELMI Vihanti Vuosina 2009 Siikajoki Pyhäjoki ja 2030 Raahe RAAHE Kalajoki Merijärvi KJ+MJ Demografinen (tai väestöl- Oulainen OULUN ETEL. linen) huoltosuhde ilmaisee, Hailuoto Kempele kuinka monta alle 15- Liminka vuotiasta ja 65-vuotta Lum ijoki Muhos täyttänyttä on sataa Tyrnävä LAKEUS vuotiasta (työikäistä) kohti. Haukipudas Kiiminki Oulu Oulunsalo Mitä enemmän on lapsia Yli-Ii ja/tai eläkeikäisiä, sitä UUSI OULU Ii korkeampi huoltosuhteen Pudasjärvi Utajärvi arvo on V aala OULUNKAARI Kuusamo Taivalkoski Pasi Parkkila 2011 PPSHP KOKO MAA

12 HO/JKatainen Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sote palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia.

13 HO/JK(2) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveysalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote alue).

14 HO/JK(3) Kuntien ja sote alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (ERVA) Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteensovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi.

15 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen/Polemiikki3/11 Jos uudistus toteutuu aiotusti, kuntayhtymät ja erilaiset yhteistoimintaelimet siirtyvät vahvojen peruskuntien myötä aikanaan valtaosin historiaan. Näiden joukossa mm. sairaanhoitopiirit.

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Työryhmän esitykset Kari Välimäki

17 Rakennelinjaukset 1. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti 2. sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena 3. sosiaali- ja terveydenhuolto on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa 4. järjestämis- ja rahoitusvastuu on oltava samassa organisaatiossa 5. palvelut on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla 6. palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueellisesti erityispiirteet 7. tuotannossa on hyödynnettävä myös kumppanuutta ja markkinoita 8. palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta 9. kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu Kari Välimäki

18 Rahoituslinjaukset 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen on perustuttava pääosin verorahoitteiseen yhteisvastuuseen 2. Asiakkaalle aiheutuvat kustannukset eivät saa estää tarpeen mukaista palvelujen käyttöä tai toimeentuloa 3. Rahoituksen on oltava läpinäkyvää väestölle, tuottajalle, järjestäjälle ja valtakunnalliselle ohjaukselle 4. Rahoituksen on kannustettava vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen (sovittu laatu-taso, hallinnollinen tehokkuus, myös asiakkaan vastuunotto) 5. Rahoituksen ei tule mahdollistaa osaoptimointia Kari Välimäki

19 Pohjois-Pohjanmaan Työryhmän sairaanhoitopiirin kuntayhtymä esittämät sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen vaihtoehdot Vaihtoehto A: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Vaihtoehto B: Kaksitasoinen kuntamalli Vaihtoehto C: Yksitasoinen kuntamalli Kari Välimäki

20 Pohjois-Pohjanmaan Vaihtoehto sairaanhoitopiirin kuntayhtymä C: Yksitasoinen kuntamalli Kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa koko sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä Jos perus- ja erityispalveluiden järjestämisestä vastaavia kuntia olisi alle 20 Vahva perustason ja erityistason integraatio samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen integraatio sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteys muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Kunnat pystyisivät itse huolehtimaan väestönsä tarvitseman koko sosiaalija terveydenhuollon voimavarojen tasapainoisesta ja yhdenvertaisesta kohdentamisesta sekä palvelujen asiakaskeskeisestä toteuttamisesta. Kari Välimäki

21 Vaihtoehto B: Kaksitasoinen kuntamalli Kunta olisi yksin järjestämis- ja rahoitusvastuussa hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisestä, perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueen kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Jos kuntia olisi noin ja yhteisistä erityistason palveluista vastaavia alueita 5 Vahva sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen perustason integraatio sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason yhteys muuhun kunnalliseen päätöksentekoon kunnalla selkeästi nykyistä vahvemmat edellytykset huolehtia väestön sosiaali- ja terveydenhuollosta ja asiakkaiden tarpeenmukaisista palveluista. Kari Välimäki

22 Vaihtoehto A: Kaksitasoinen kunta- ja aluemalli Kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä erityispalveluista, jotka kunnassa tai alueella on tarkoituksenmukaista itse hoitaa. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen kuntien ja alueen yhteistyönä Jos kuntien määrä säilyisi lähes nykyisenä, perustasosta vastaavia kuntien muodostamia alueita tai suuria kuntia olisi yhteensä vajaasta 20 noin 50:een ja erityistasosta vastaavia alueita 5. Pienten kuntien muodostamalla järjestämisalueella erillinen rahoitusratkaisu (kapitaatio) Vahva sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäinen perustason integraatio perustason alueella selkeästi nykyistä vahvemmat edellytykset huolehtia väestön sosiaali- ja terveydenhuollosta ja asiakkaiden tarpeenmukaisista palveluista. Kari Välimäki

23 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Rahoitusta kuntayhtymä koskevat ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista koskevat uudistukset on toteutettava samanaikaisesti. Järjestämistä koskevat rakenteelliset muutokset edellyttävät niitä tukevia rahoituksen muutoksia ja toisaalta rahoitusmuutoksia ei tule toteuttaa nykyiseen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteeseen tukeutuen. Kaikissa vaihtoehdoissa laskennalliset valtionosuudet maksettaisiin ensisijaisesti järjestämisvastuussa olevalle kunnalle. Vaihtoehdossa A järjestämisalueen muodostavat kunnat rahoittaisivat alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoa kapitaatioperusteisesti. Kari Välimäki

24 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakennetta koskevat esitykset Tarvitaan edelleen valtioneuvoston hyväksymä kansallinen kehittämisohjelma (Kaste). Sosiaali- ja terveydenhuollon laadun sekä asiakas- ja potilas-turvallisuuden kehittämisen tulee perustua soveltuvin osin tutkittuun tietoon sekä kansallisiin linjauksiin ja kriteeristöihin. Viiden erityistasosta vastaavan alueen tulee huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja palvelujärjestelmän välisestä yhteistyöstä sekä antaa kunnille/alueille niiden kehittämistyöhön tarvitsema tuki. Kehittämistä ja siihen liittyvää kuntien / alueiden yhteistyötä tukee kansallisella tasolla Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kari Välimäki

25 Mitä lausuttu?

26 Ministeri Henna Virkkunen: Kriteerit linjataan kuntakuulemisen jälkeen! Oheisessa kartassa on tarkasteltu yhtä aikaa työssäkäyntia, asiointia ja saavutettavuutta.

27

28 HS : Kunnat voisivat muodostaa 18 jättimäistä terveydenhuoltoaluetta

29 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Vaikuttamisen paikka; ei kannata vain odottaa mitä tuleman pitää Luotava yhteiset alueelliset tavoitteet

30 NEUVOTTELUALUEET KUUSAMO 1. Oulu pohjoinen 2. Oulu eteläinen HAUKIPUDAS II KIIMINKI YLI-II PUDASJÄRVI O-p TAIVALKOSKI HAILUOTO OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI UTAJÄRVI RAAHE SIIKAJOKI RUUKKI LIMINKA TYRNÄVÄ PYHÄJOKI VIHANTI MERIJÄRVI KALAJOKI OULAINEN KALAJOKI ALAVIESKA YLIVIESKA O-e HAAPAVESI SIIKALATVA PYHÄNTÄ VAALA NIVALA KÄRSÄMÄKI SIEVI HAAPAJÄRVI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI

31 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Länsi- Pohja Keski- Suomi HYKS Lappi OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala TAYS Päijät- Häme Etelä-Karjala Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu henkeä ( , 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,1 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu ,7 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 ENONTEKIÖ KALAJOKI MUONIO Länsi-Pohjan keskussairaala KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO 2 KEMI KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala ROVANIEMI SIMO YLI-II HAUKIPUDAS KIIMINKI ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI YLIVIESKA PYHÄNTÄ KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KOKKOLA SIEVI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI 5 REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI HAILUOTO OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- RAAHE JOKI PYHÄJOKI VIHANTI MERIJÄRVI SIIKALATVA 1 INARI SODANKYLÄ RANUA OULU PELKOSENNIEMI PUDASJÄRVI UTAJÄRVI KEMIJÄRVI PERHO OULAINEN II POSIO PUOLANKA KAJAANI SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala 3 VAALA PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI 4 HYRYNSALMI RISTIJÄRVI KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO

32 Pohjois-Pohjanmaan Alueellinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä hyvinvointia ja sen kehittämistä koskeva tahto ja tavoitetila Alueellisten toimijoiden (Kela, Ouka+, OY, Oamk, Poske, PPL, PPSHP, PSAVI, THL, tilastokeskus,ttl) tieto ja osaaminen yhteiseen käyttöön ja sama P-S -tasolla

33 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUODOT (VAHVA PERUS)KUNTA ISÄNTÄKUNTA VASTUUKUNTA OpO? KUNTAYHTYMÄ (SOTE ALUE); OeT KUNTAYHTYMÄ (SOTE PIIRI); PPSHP

34 KUUSAMO 1. Oulu pohjoinen 2. Oulu eteläinen HAUKIPUDAS II KIIMINKI YLI-II PUDASJÄRVI O-p TAIVALKOSKI HAILUOTO OULU OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI UTAJÄRVI RAAHE SIIKAJOKI RUUKKI LIMINKA TYRNÄVÄ PYHÄJOKI VIHANTI MERIJÄRVI KALAJOKI OULAINEN KALAJOKI ALAVIESKA YLIVIESKA O-e HAAPAVESI SIIKALATVA PYHÄNTÄ VAALA NIVALA KÄRSÄMÄKI SIEVI HAAPAJÄRVI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI

35 MISTÄ LUOTTAMUS???

36 Mitä tehtävä rinnalla? THLaki: järjestämissuunnitelma THLaki: järjestämissopimus Sote järjestämislakiperusteet/hallitusohjelma+ voimia koottava