ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Transkriptio

1 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

2 1. Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke, jolle myönnetty rahoitusta Kyseessä on kaikkien OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiirien ja Kainuun maakunta kuntayhtymän yhteishanke Ohjausryhmänä toimivat sairaanhoitopiirien ja Kainuun maakunta kuntayhtymän johtajat

3 STM:n puolesta hankkeen valvojaksi on nimetty lääkintöneuvos Timo Keistinen Hankkeen työntekijät: Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen OYS-erva koordinaattori Sari Nevakivi Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Hankkeen kesto

4 2. Hankkeen tarkoitus Aluekokeiluhankkeen tarkoituksena on OYS- ERVA-alueen järjestämissopimukseen nojautuen luoda tulevaisuuden yhteistyörakenne perus- ja erikoistason sekä erityistason sosiaali- ja terveyspalveluitten kokonaisuudistusta. Yhteistyön päämääränä on palvella laadukkaasti koko alueen asukkaita järkevällä kustannusrakenteella.

5 Tavoitteet 1.Tunnistaa alueelliset kilpailukykytekijät ja organisoida ne laadukkaaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. 2.Selvittää vaihtoehdot ja valmistella niitten edellyttämät toimet perus-, erikois- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten järjestämiseksi. 3.Kehittää sosiaalihuollon erityispalveluiden ratkaisumallit Pohjois-Suomessa.

6 3. Taustaa Suomessa on 15 viime vuoden kuluessa käynnistetty lukuisia laaja-alaisia sosiaalija terveydenhuollon rahoittamiseen, järjestämiseen ja palvelutuotantoon kohdistuneita hankkeita (STM/VM/SM). Kela ja Sitra ovat tehneet omia rahoitukseen ja järjestämiseen liittyviä ehdotuksiaan.

7 terveydenhuolto 2000-luvulle hanke kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon hanke paras hanke sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) tietotekniikkahankkeet tulevaisuuden rahoitusehdotukset lainsäädäntötyö/terveydenhuoltolaki, siihen liittyvät asetukset rakenne/järjestämislakien valmistelu kuntauudistus

8 Kaikille näille hankkeille on toistaiseksi ollut yhteistä se, että ne ovat jääneet jossain määrin kesken. Niihin on käytetty runsaasti resursseja - tulokset antavat odottaa itseään.

9 Mitä tuleman pitää?? Tässä tilanteessa on 2 vaihtoehtoa: jäädä odottelemaan TAI lähteä etenemään aktiivisesti

10 4. Reunaehdot Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman (2011) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla, vahvalla peruskunnalla tai sosiaali- ja terveysalueella. Lainsäädäntö/terveydenhuoltolaki/päivystysasetus/ kuntauudistukset Kuntien odotukset? - kustannukset alemmaksi - lisää päätäntävaltaa - lisää parempia palveluita Rahoitusnäkymät Työvoiman saatavuus Tietojärjestelmät

11 5. Aluehanketyötä ohjaavat periaatteet palvelun tarve laatu palveluitten saatavuus/ saavutettavuus potilasturvallisuus kustannustehokkuus

12 6. Aluekokeiluhanketyön lopputulos Työn lopputuloksena syntyy raportti, työnimellä Pohjoinen polku. Raportissa kuvataan lähtötilanne, tavoite ja eteneminen portaittain vaihtoehtoisin ratkaisuin tavoitetilaan. Kuvataan mahdollisia vaihtoehtoja. Toimijoitten ja päättäjien myötävaikutus ja sitouttaminen. Väestön hyväksynnän hankkiminen. Työskentelytapa Kirjoittaminen Jalkatyö Vuoropuhelu

13 7. Aikataulutus 1. Nykytilan kartoitus: olemassa olevan ja uuden tiedon läpikäyminen 2. Johtopäätökset 3. Taustakeskustelut päättäjien/virkamiesten kanssa, Erva seminaari Oulu, 27.4 Erva virkamiesjohto Oulu, 7.5 STM/Mattila, Keistinen. 4. Toimijoitten ja päättäjien sitouttaminen. Jalkautuminen shpiireihin kesäkuun alkupuolella ; shp-johtajat, jyllit, hallitusten ja valtuustojen pj:t sekä kuntapäättäjät. 5. PPSHP:n kuntapäättäjien tapaaminen Nauruversio valmis ervakokoukseen , Kajaani. 7. Lapin kuntapäättäjien tapaaminen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntapäättäjien tapaaminen OYS-Erva-alueen kuntapäättäjien tapaaminen lähetetään ennakkomateriaali 10. Raportti valmis Raportin käsittely sairaanhoitopiireissä, STM:ssä ja kunnissa

14 8.Muutospaineita kasvattavia taustatekijöitä

15 8.1. Rahoitus/ taustaa Nykyisen järjestelmän heikkoudet on selkeästi tunnistettu ja todettu - ne ovat vahvuuksia suuremmat. Asia ei ole edennyt poliittisessa päätöksenteossa toistaiseksi mihinkään suuntaan. Nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää on arvosteltu voimakkaasti ulkopuolisten asiantuntijoitten (WHOn toimesta). Nyt tehtävässä projektityössä on tarkoitus toiminnallisten ratkaisujen ohella kuljettaa mukana myös tarvittavat muutokset rahoitus-järjestelmään.

16 Pääministeri Kataisen hallitusohjelman (2011) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon perusta on luotu pääosin ja 70-luvuillla, sen osa-alueita on kehitetty eri aikoina. Suuri osa järjestelmää koskevista muutoksista on toteutettu useimmiten erillisinä uudistuksina ilman, että olisi selvitetty, miten kukin uudistus muuttaa eri osapuolien kannusteita ja käyttäytymistä ja millainen taloudellinen ja toiminnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus uudistuksen tuloksena muodostuu. Myös rahoitusjärjestelmä on muodostunut ajan saatossa erillisistä osaratkaisuista ilman, että kokonaisuutta olisi tarkasteltu. Suomalainen terveydenhuollon julkinen rahoitusjärjestelmä, jossa julkinen sairaus-vakuutus toimii toisen verorahoitteisen järjestelmän rinnalla ja rahoittaa osin samoja palveluja on kansainvälisesti ainutlaatuinen (OECD 2005, Mossialos ja Srivastava 2008). Ruotsissa sairasvakuutuksilla oli aiemmin samankaltainen rooli kuin suomessa, mutta siellä on sittemmin koordinoitu julkista terveydenhuollon rahoitusta.

17 Rahoitustarpeen ennustettavuus Hoitojaksojen ennustettavuus

18 Hoitojen kustannusten ennustettavuus

19

20

21

22

23

24

25

26 Edellä esitettyjen tietojen valossa voidaan todeta, ettei nykyisen rahoitusjärjestelmän jatkaminen ole enää perusteltua.

27 8.2.Kansansairauksien summaindeksi Kansansairauksien summaindeksi 2011 Kansansairauksien summaindeksi muodostuu seuraavien sairausryhmien esiintyvyydestä alueella, suhteutettuna maan keskiarvoon (=100): verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois- Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret.

28 Vakiointi: Vakioimaton Alue Ahvenanmaa 69,7 Helsinki ja Uusimaa 72,8 Varsinais-Suomi 86,8 Pirkanmaa 93,4 Vaasa 93,7 Kanta-Häme 99,4 Päijät-Häme 99,9 Satakunta 101,3 Etelä-Karjala 109,7 Kymenlaakso 110,1 Keski-Suomi 113,9 Keski-Pohjanmaa 118,7 Pohjois-Pohjanmaa 123,0 Länsi-Pohja 127,7 Etelä-Pohjanmaa 127,8 Lappi 130,5 Etelä-Savo 133,7 Pohjois-Karjala 136,5 Itä-Savo 139,0 Pohjois-Savo 139,2 Kainuu 145,5 Vakiointi: Vakioitu Alue Ahvenanmaa 67,5 Helsinki ja Uusimaa 82,6 Varsinais-Suomi 84,1 Satakunta 90,5 Vaasa 90,8 Päijät-Häme 92,6 Kanta-Häme 94,2 Pirkanmaa 94,5 Etelä-Karjala 96,7 Kymenlaakso 97,5 Itä-Savo 111,7 Keski-Suomi 112,1 Etelä-Savo 112,5 Keski-Pohjanmaa 116,5 Länsi-Pohja 118,1 Etelä-Pohjanmaa 118,2 Lappi 122,8 Pohjois-Karjala 123,6 Kainuu 128,5 Pohjois-Savo 129,0 Pohjois-Pohjanmaa 138,9 Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi

29 8.3. Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2040

30 8.4. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa (Indeksi 2010 = 100)

31 8.5. Väestöllinen huoltosuhde 2010, 2020 ja 2030

32 8.6. Karkeasti voidaan sanoa, että ellemme tee mitään, OYS-erva-alueella palvelutarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä 50 %. Samanaikaisesti käytettävissä oleva työvoima vähenee 30 %.

33 8.7. Perusterveydenhuollon tilanne rekrytointiongelmat pitkäaikaisia sitoutuneita tk-lääkäreitä/ yleislääketieteen erikoislääkäreitä liian vähän lisääntyneet tehtävät kansanterveyslain elinkaari perusterveydenhuollon roolin hämärtyminen ennaltaehkäisevässä työssä, terveydenhuollon suunnittelussa ja sairauksien hoitamisessa

34 Suomessa työssä olevat lääkärit työskentelysektorin mukaan vuosina 1996 ja 2009 Työskentelysektori Muutos Muutos lkm lkm lkm % Sairaalat ,8 Terveyskeskukset ,4 Opetus ja tutkimus ,6 Työterveyshuolto ,2 Yksityisvastaanotot ,7 Muut lääkärin tehtävät ,0 Yhteensä ,1 Lähde: Lääkäriliitto, Lääkärikyselyt 1996 ja 2009

35 8.8. Työterveyshuolto tuottaa runsaasti lääkärikontakteja ja tutkimuksia työssäkäyvälle väestölle painopiste tulisi suunnata ennaltaehkäisevään työhön ja työhyvinvoinnin lisäämiseen työhyvinvointi/ työyhteisöiden tilanteet

36 8.9. Sosiaalihuolto väestön polarisoituminen sekava lainsäädäntö/tulkinnat haetaan eri oikeusasteista kustannustietoisuudessa puutteita kunnat/valtakunnan taso/lainsäätäjä rekrytointiongelmat riittämätön koulutus OYS-erva-alueella

37 8.10. Erikoissairaanhoito koko erikoissairaanhoito painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän päivystyksen järjestämiseen - uusi päivystysasetus tulossa erikoislääkärikoulutus arvioidut väestöpohjat tehokkaalle toiminnalle erikoissairaanhoidossa vaihtelevat, mutta vähimmäismääränä pidetään asukkaan väestöpohjaa OYS- Erva-alueella tarvitaan erittäin tiivis erikoissairaanhoidon yhteistyö päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun estämiseksi koordinaatio- ja ohjaustarve erittäin suuri potilaan vapaan valinnan vaikutus?

38 10. Rahoitusjärjestelyt Ensimmäisessä vaiheessa OYS-erva alueella tulee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten järjestämisratkaisuna olemaan pääosin ylikunnallinen järjestämistapa. Tässä järjestämis-ratkaisussa voi järjestäjätaho saada rahoituksensa kunnilta eri tavoilla. Nämä tavat voidaan ryhmitellä seuraavasti: Suoritemalli Kapitaatiomalli Meno-osuusmalli Tulo-osuusmalli Kokonaislaskutusmalli Edellä mainittujen yhdistelmät

39 Kun Sote-yhteistoiminta-alueet on muodostettu, niiden rahoitus tulisi OYS-erva alueella olla yhteneväinen. Sote alue saisi pääosan rahoituksestaan siten, että kunnat maksaisivat järjestäjälle osuutensa kapitaatioperiaatteella. Sote-valtionosuudet tulisivat suoraan järjestäjälle. Alkuvaiheessa tarvitaan siirtymäaika 2 vuotta. Vahva kunta voisi huolehtia rahoituksestaan itse. Mikäli syntyy isäntäkuntamalli, siinä tulevat samat vaihtoehdot mahdollisiksi, kuin sote-alue -malleissa.

40 11. Järjestäjä/rahoittajatehtävän kokoaminen yhdelle organisaatiolle Pohjois-Suomessa Rahoituskokonaisuus muodostuisi seuraavista osa-alueista: Kunnilta per capita Vakuutusyhtiöt käytön mukaan KELA-rahoitus koottuna niitten tehtävien mukaisesti, joita KELA nyt rahoittaa Valtionosuus, joka tasaisi kuntien erilaisen sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat palvelutarve-erot Asiakasmaksut maksuasetuksen mukaisesti Työnantajien maksamat korvaukset Ennen tämän vaiheen käynnistämistä tarvitaan rahoituspilotteja.

41 KELA:n rahoituksesta otettaisiin kokeiluun mukaan seuraavat osa-alueet SV-lain mukaiset matkakorvaukset SV-päivärahakorvaukset Lääkekorvaukset Laboratorio- ja röntgenmaksujen KELA-korvaukset Lääkärissäkäyntipalkkioitten KELA-korvaus Koko työterveyshuollon korvausjärjestelmä Käynnistettävä työttömien työterveyshuollon toiminta kestävällä pohjalla Kuntoutustoiminnan rahoitus, tämä vaatii valtakunnallista laajaa selvitystä kuntoutustoiminnan vaikuttavuudesta ja sitä kautta tämän osa-alueen järjestämisestä ja rahoittamisesta Sosiaalihuoltolain piirissä on myöskin rahoitukseen liittyvää harmaata aluetta, jossa työnjakoa KELA:n kanssa tulisi selvittää

42 Hoidon ja palvelurakenteen järjestely OYS-erva alueella Lauri Nuutinen

43 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Lappi Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. ENONTEKIÖ INARI Pohjois- Pohjanmaa Länsi- Pohja OYS Kainuu Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. MUONIO KOLARI KITTILÄ 1 SODANKYLÄ SAVUKOSKI Keski- Pohjanmaa Pohjois- PELKOSENNIEMI Savo Sata- kunta Varsinais- Suomi Vaasa Etelä- Pohjanmaa TYKS Pirkan- maa TAYS Kanta- Häme Sairaanhoitopiiri 1. Lappi HYKS Keski- Suomi Päijät- Häme Helsinki ja Uusimaa 2. Länsi-Pohja Etelä- Savo 3. P-Pohjanmaa KYS Kymenlaakso Itä- Savo Etelä-Karjala Pohjois- Karjala OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,1 4. Kainuu ,7 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 Länsi-Pohjan keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala KRUUNUPYY 5 KALAJOKI KOKKOLA KAUSTINEN VETELI PYHÄJOKI KANNUS PELLO YLITORNIO KEMI HAILUOTO MERIJÄRVI TOHO- LAMPI HALSUA TORNIO RAAHE ALAVIESKA PERHO 2 YLIVIESKA SIEVI TERVOLA KEMINMAA ROVANIEMI SIMO OULUNSALO SIIKA- JOKI OULAINEN LESTI- JÄRVI LUMIJOKI VIHANTI NIVALA REISJÄRVI II HAUKIPUDAS KEMPELE LIMINKA HAAPAVESI HAAPAJÄRVI YLI-II KIIMINKI TYRNÄVÄ MUHOS SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI PYHÄJÄRVI OULU RANUA PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VUOLIJOKI KEMIJÄRVI PUOLANKA KAJAANI POSIO SALLA Lapin keskussairaala 3 VAALA PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI Kainuun KUUSAMO SUOMUSSALMI 4 HYRYNSALMI RISTIJÄRVI keskussairaala SOTKAMO KUHMO

44 Onnistumisen perusedellytykset jokainen ymmärtää vastuunsa itsestään ja lähimmäisistään terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn hyväksi koetut keinot ovat käytössä ikääntyvän väestön toimintakyvyn lisääntyminen ja säilyminen ikärakenteen muutos huomioidaan laajasti yhdyskuntasuunnittelussa asuminen, liikkuminen, palvelut uusia toimintatapoja teknologiaa hyödyntäen onnistutaan työn tuottavuuden lisäämisessä kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

45 Jatkuu... Pohjois-Suomessa tulevaisuuden haasteista selviäminen edellyttää sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämistä yhteistoiminta-alueilla riittävän suurina kokonaisuuksina.

46 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Suunnitelmassa on sovittava: kuntien yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis-, ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista suunnitelmassa on sovittava.

47 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta /337 Väestön palvelutarpeen arviointi Kuntien välinen yhteistyö Perusterveydenhuollon yhteistyö Perusterveydenhuollon kehittäminen ja sen tueksi tarvittava tutkimus Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Kiireellinen sairaanhoito Henkilöstö perusterveydenhuollossa Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

48 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Terveydenhuoltolaki 35 Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoitoja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta.

49 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Terveydenhuoltolaki / Väestön palvelutarpeen arviointi erva alueella Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/yliopistollinen sairaala. Miten yhteistyössä toteutetaan seuraavat asiat hankintapalvelut, lääkehuolto, välinehuolto, kuljetus- ja varastointipalvelut, tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen, taudinmääritykseen liittyvät palvelut ja taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja mahdollinen tutkimuskäyttö sekä siihen liittyvät käytännöt ja muut tukipalvelut. Päivystys Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Henkilöstö erityisvastuualueella Tutkimus ja kehittäminen Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset

50

51

52

53

54 Sosiaalihuollon esitykset

55 Päivystys 2017 Taso III-IV 24/7 - Kaikki erikoisalat - Välitön leikkausvalmius Taso II 24/7 - Suuret erikoisalat - Leikkausvalmius 30 min. jaettu kovo pehmo - Synnytykset Taso I-II 24/7 - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa öisin - Synnytykset Taso I - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa virka-ajan ulkopuolella OYS LKS, KoKS KaKS, LPKS (?) OAS, Raahe Virka-ajan ulkopuolinen 24/7 PTH-päivystys lisäksi Kuusamo, Ivalo, Kemijärvi, Pello/Övertorneå, Muonio/Kittilä/Kolari, Sodankylä A-L Oukka

56 Ervan määrittely Pohjois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä vahva keskitetty koordinointi on tarpeen mm. seuraavista syistä: niukkenevat voimavarat saadaan optimaaliseen käyttöön hyödynnetään OYS-erva-alueen hyvä valmis yhteistyötapa ja työnjako varmistetaan tasapuolinen ja demokraattisesti ohjattu hoito OYS-ervan koko alueella yliopistollinen sairaala koko alueen demokraattiseen ohjaukseen (hallitus, valtuusto) vältetään epäterveen kilpailuasetelman syntyminen taataan ympärivuorokautinen päivystysvalmius asetuksen mukaisesti koko alueella

57 turvataan vaikuttavan hoidon saanti, vähennetään medikalisaation ongelmaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus sekä sosiaalihuollon palvelumalli ja valmiussuunnitelma voidaan synkronoida toimivaksi kokonaisuudeksi samat toimintatavat ja lääkekäytännöt tuovat kustannussäästöjä tietojärjestelmät helpompi koordinoida yhteensopiviksi perusterveydenhuolto saa tarvitsemansa tuen ja aseman (järjestämissuunnitelman toteutus) rakentuva vahva erva-toimija mahdollistaa kuntien budjettien ennakoitavuuden

58 Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen Sairaanhoitopiirit organisaatioina tulevat todennäköisesti uuden järjestämislain myötä lakkaamaan. Uudet yhteistoiminta-alueet joutuvat pääsääntöisesti vastaamaan OYS-erva-alueella sekä sairaanhoitopiirien aiemmista toiminnoista että kuntien toiminnoista. Pitkät etäisyydet tuovat oman lisänsä yhteistoimintaalueiden muodostamiseen. Tässä uudelleenjärjestelytyössä joudutaan tekemään paljon kompromisseja ja lähtökohtaisesti kaikkien osallistujien on varauduttava siihen, ettei kaikkea entistä toimintaa voida jatkossa toteuttaa muistojen kultaamalla tavalla, eikä varsinkaan lisätä uutta hyvää edellisten päälle.

59 Muodostuvat yhteistoiminta-alueet 1. Kainuun yhteistoiminta-alue 2. Keski-Pohjanmaan yhteistoimintaalue 3. Lapin yhteistoiminta-alue 4. Länsi-Pohjan yhteistoiminta-alue 5. Pohjois-Pohjanmaan ratkaisu

60 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Lappi Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. ENONTEKIÖ INARI Pohjois- Pohjanmaa Länsi- Pohja OYS Kainuu Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. MUONIO KOLARI KITTILÄ 1 SODANKYLÄ SAVUKOSKI Keski- Pohjanmaa Pohjois- PELKOSENNIEMI Savo Sata- kunta Varsinais- Suomi Vaasa Etelä- Pohjanmaa TYKS Pirkan- maa TAYS Kanta- Häme Sairaanhoitopiiri 1. Lappi HYKS Keski- Suomi Päijät- Häme Helsinki ja Uusimaa 2. Länsi-Pohja Etelä- Savo 3. P-Pohjanmaa KYS Kymenlaakso Itä- Savo Etelä-Karjala Pohjois- Karjala OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,1 4. Kainuu ,7 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 Länsi-Pohjan keskussairaala Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala KRUUNUPYY 5 KALAJOKI KOKKOLA KAUSTINEN VETELI PYHÄJOKI KANNUS PELLO YLITORNIO KEMI HAILUOTO MERIJÄRVI TOHO- LAMPI HALSUA TORNIO RAAHE ALAVIESKA PERHO 2 YLIVIESKA SIEVI TERVOLA KEMINMAA ROVANIEMI SIMO OULUNSALO SIIKA- JOKI OULAINEN LESTI- JÄRVI LUMIJOKI VIHANTI NIVALA REISJÄRVI II HAUKIPUDAS KEMPELE LIMINKA HAAPAVESI HAAPAJÄRVI YLI-II KIIMINKI TYRNÄVÄ MUHOS SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI PYHÄJÄRVI OULU RANUA PYHÄNTÄ PUDASJÄRVI UTAJÄRVI VUOLIJOKI KEMIJÄRVI PUOLANKA KAJAANI POSIO SALLA Lapin keskussairaala 3 VAALA PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI Kainuun KUUSAMO SUOMUSSALMI 4 HYRYNSALMI RISTIJÄRVI keskussairaala SOTKAMO KUHMO

61 PPSHP:n pohjoinen alue KUUSAMO + Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI HAUKIPUDAS KIIMINKI OULU OULUNSALO KEMPELE + MUHOS LUMIJOKI LIMINKA + HAILUOTO TYRNÄVÄ Ylikiiminki YLIKIIMINKI UTAJÄRVI VAALA + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa

62 Oulun Eteläisen alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueet

63

64 Mitä vanhasta mallista pois? Monikanavainen rahoitus Hitaat, yhteensopimattomat tietojärjestelmät Odotusajat, kynnys matalaksi Turhat lähetteet ja päivystyskäynnit Perus- ja täydennyskoulutuksen kapeaalaisuus Lyhytjännitteisyys, henkilöstön vaihtuvuus, keikkalääkäritoiminta Monitasoisesta johtamisesta käytännön työhön

65 Mitä tilalle Hoitoonsa osallistuva, vaihtoehdoista tietoinen potilas/asiakas Kokonaisnäkemyksen omaavat ammattilaiset Toimivat tietojärjestelmät (myös th-sosiaalih) Ennakoivat palvelusuunnitelmat, monimuotoinen kotihoito (v yli 1 milj. yli 75 v.) Yhteispäivystysten uusi rakenne (nopean dgyksiköt, psykiatria, selviämisasema, sosiaalipäivystys, yhteys kuntoutukseen)