VALTUUSTON INFO Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Transkriptio

1 VALTUUSTON INFO Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ HAASTAA JT KT 1+ SOTE+tu 3 I A D

3 Sote-kustannusten, bkt:n ja inflaation muutos , (2000=100) Lähde: SOTKAnet 2014 ja Tilastokeskus 2014 Pasi Parkkila 2015

4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ( /as) muutos % vuodesta 2000 vuoteen Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Sairaanhoitopiireittäin Perusdatan lähde: Sotkanet

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ( /as) muutos % vuodesta 2000 vuoteen Terveydenhuolto Sosiaalihuolto PPSHP: kunnat Perusdatan lähde: Sotkanet

7 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) / AS V Itä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Länsi-Pohja Lappi Vaasa E-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso K-Pohjanmaa V-Suomi P-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi P-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Hki ja Um. VLP PTH ESH YKS YHT KYS TYKS OYS TAYS HYKS Koko maa

8 KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2013, VAKIOITU Lähde: KELA, Suomi= ,6 100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit PPSHP KA 137,7 56,4 *) *) manner-suomi Pasi Parkkila 2014

9 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) / AS V Menot kansansairauksien summaindeksillä korjattuna /as Nettomenot /as Suomi ka.

10 Soten tarvevakioiduista 2012 menoista POHJOISELLA SOTE- ALUEELLA

11 OYS-ERVAn kunnat: Sote-palvelujen tarve ja tarvevakioidut kustannukset v (THL 2014)

12 Sairaanhoitopiirit: Sote-palvelujen tarve ja tarvevakioidut kustannukset v (THL 2014)

13 * Kainuun kunnat eivät ole mukana, koska kuntakohtaisia tietoja tarvevakioiduista kustannuksista ja tarvekertoimesta ei vuonna 2012 ollut. Isot kunnat: Miten sijoittuvat nelikentässä? KUUSAMO KEMPELE OULU TORNIO RAAHE YLIVIESKA KALAJOKI

14 Selittävinä tekijöinä tarkasteltavat indikaattorit Väestö vuonna 2013 ja väestön muutos vuoteen 2030 Koulutustasomittain Huoltosuhde ja huoltosuhde-ennuste vuodelle 2030 Ikärakenne (alle 15-vuotiaiden ja 65 v. täyttäneiden osuudet) Elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) Rakennetyöttömyys (vaikeasti työllistyvät) Gini-kerroin Kunnan pienituloisuusaste Kaupunkimaisuus Maaseudun kolmijako Väestöntiheys Lainakanta Vuosikate Verotulot Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Ikääntyneet: Kotona asuvat, omaishoidon tuen asiakkaat, säännöllinen kotihoito, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai pitkäaikainen laitoshoito

15 Sotepalvelujen sairasta- THL:n tarvekerroin vuusindeksi (Suomi = (Suomi = 1,00) 100) 75 vuotta täyttäneet, % Sotetoimen nettokustannukset, /asukas Soten tarvevakioidut menot, indeksi (Suomi = 100) Ymp.- vrk:ssa hoidossa olleet 75 v. täyttäneet, % Verorahoitustulot, /asukas Taajamaaste, % Kalajoki 1, Ylivieska 1, Kuusamo 1, Kempele 0, Kemi 1, Tornio 1, Raahe 1, Kajaani Kokkola 1, Rovaniemi 1, Oulu 0,

16 Pienimmät kunnat: Miten sijoittuvat nelikentässä? Pelkosenniemi Enontekiö Utsjoki Halsua Alavieska Perho Pyhäntä Merijärvi Kärsämäki Lestijärvi Lumijoki

17 Sotepalvelujen sairasta- THL:n tarvekerroin vuusindeksi (Suomi = (Suomi = 1,00) 100) 75 vuotta täyttäneet, % Sotetoimen nettokustannukset, /asukas Soten tarvevakioidut menot, indeksi (Suomi = 100) Ymp.- vrk:ssa hoidossa olleet 75 v. täyttäneet, % Verorahoitustulot, /asukas Taajamaaste, % Lestijärvi 1, Pelkosenniemi 1, Hailuoto 1, Savukoski 1, Merijärvi 1, Halsua 1, Utsjoki 1, Pyhäntä 1, Enontekiö 1, Lumijoki 1, Muonio 0, Kärsämäki 1, Alavieska 1, Perho 1, Reisjärvi 1,

18 Keskikokoiset kunnat Ryhmä 1. Utajärvi - Ranua

19 Ryhmä 1: Miten sijoittuvat nelikentässä? Pello Salla Kolari Posio Toholampi Simo Veteli Tervola Vaala Utajärvi Pyhäjoki

20 Sotepalvelujen sairasta- THL:n tarvekerroin vuusindeksi (Suomi = (Suomi = 1,00) 100) 75 vuotta täyttäneet, % Sotetoimen nettokustannukset, /asukas Soten tarvevakioidut menot, indeksi (Suomi = 100) Ymp.- vrk:ssa hoidossa olleet 75 v. täyttäneet, % Verorahoitustulot, /asukas Taajamaaste, % Utajärvi 1, Vaala 1, Tervola 1, Pyhäjoki 1, Veteli 1, Simo 1, Toholampi 1, Paltamo Posio 1, Pello 1, Kolari 1, Salla 1, Ranua 1,

21 Keskikokoiset kunnat Ryhmä 2. Taivalkoski - Haapavesi

22 Ryhmä 2: Miten sijoittuvat nelikentässä? Kittilä Kruunupyy Siikalatva Kaustinen Tyrnävä Kannus Taivalkoski Sievi Siikajoki Pyhäjärvi

23 Sotepalvelujen sairasta- THL:n tarvekerroin vuusindeksi (Suomi = (Suomi = 1,00) 100) 75 vuotta täyttäneet, % Sotetoimen nettokustannukset, /asukas Soten tarvevakioidut menot, indeksi (Suomi = 100) Ymp.- vrk:ssa hoidossa olleet 75 v. täyttäneet, % Verorahoitustulot, /asukas Taajamaaste, % Taivalkoski 1, Kaustinen 1, Ylitornio 1, Sievi 1, Siikajoki 1, Kannus 1, Pyhäjärvi 1, Siikalatva 1, Kittilä 1, Tyrnävä 0, Kruunupyy 0, Inari 1, Haapavesi 1,

24 Keskikokoiset kunnat Ryhmä 3. Haapajärvi - Nivala

25 Ryhmä 3: Miten sijoittuvat nelikentässä? Kemijärvi Keminmaa Ii Muhos Haapajärvi Oulainen Nivala Liminka

26 Sotepalvelujen sairasta- THL:n tarvekerroin vuusindeksi (Suomi = (Suomi = 1,00) 100) 75 vuotta täyttäneet, % Sotetoimen nettokustannukset, /asukas Soten tarvevakioidut menot, indeksi (Suomi = 100) Ymp.- vrk:ssa hoidossa olleet 75 v. täyttäneet, % Verorahoitustulot, /asukas Taajamaaste, % Haapajärvi 1, Oulainen 1, Kemijärvi 1, Keminmaa 0, Pudasjärvi 1, Suomussalmi Sodankylä 1, Muhos 1, Kuhmo Liminka 0, Ii 1, Sotkamo Nivala 1,

27

28 SoTe:n NETTOKUSTANNUKSET, / asukas SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TARVE (TARVEKERROIN) JA SOTE:N NETTOKUSTANNUKSET /AS. V (Lähde:THL ja Sotkanet) Tarve matala, korkeat kustannukset HAILUOTO SIIKALATVA PUDASJÄRVI Tarve korkea, korkeat kustannukset PYHÄJÄRVI VAALA LIMINKA Suomi TYRNÄVÄ OULU II PPSHP YLIVIESKA LUMIJOKI KALAJOKI KÄRSÄ- KUU- MÄKI ALAVIESKA SAMO TAIVALKOSKI UTAJÄRVI HAAPAJÄRVI OULAINEN NIVALA PYHÄNTÄ SIEVI SIIKAJOKI RAAHE HAAPAVESI MUHOS MERIJÄRVI PYHÄJOKI KEMPELE Tarve matala, alhaiset kustannukset Tarve korkea, alhaiset kustannukset Pasi Parkkila 2015 SoTe-PALVELUIDEN TARVEKERROIN (SUOMI=1)

29 Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 OYS ERVA, sairaanhoitopiirit Perusdatan lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden- ja sosiaalihuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Ero: tarve - netto /as Terveyden- ja vanhustenhuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi tai tehohyöty euroa ALUE /as Suomi=100 Suomi= 1,00 Suomi= 100 Suomi ka. /as Suomi=100 Suomi=1,00 Suomi=100 Suomi ka. SoTe Th+vlp 0 Lappi , , K-Pohjanmaa , , Kainuu , , Länsi-Pohja , , P-Pohjanmaa , , Ero: tarve - netto /as KUSTANNUSPOIKKEAMA EUROINA - merkki edessä: "käyetty liikaa", ilman miinusta: tehokkuuden tuoma "säästö" Pasi Parkkila 2014

30 SIMULOINTILASKELMAA Jos nykyisellä sh-piirijaolla terveydenhuollon palvelut ja vanhusten laitospalvelut tuotettaisiin (ja käytettäisiin) tarpeeseen suhteutettuna samalla kustannustasolla kuin PPSHP:n alueella, olisi säästöt koko Suomen osalta vuodessa noin: , laskettuna sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimella vakioituna (THL) , laskettuna kansansairauksien summaindeksin perusteella vakioituna (KELA) Pasi Parkkila 2015

31 Kuntatalousohjelma

32 MITÄ ALUEELLA TEHTÄVÄ!!!!

33 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos Asiakas/elämänkaari KUHMO KAJAANI Vanhukset PALTAMO SOTKAMO SUOMUS- SALMI Lapsiperheet PUOLANKA RISTIJÄRVI Työikäiset HYRYNSALMI VUOLIJOKI Muut Hannu Leskinen 33

34 päätoiminen oman työn ohella erikoisalasta vast. ylilääk. tms

35 AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS , ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITOKÄYNNIT ,6 % HOITOPÄIVÄT -20,2 %

36 POHJOIS-POHJANMAA: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet vuonna ,0 82,0 84,0 86,0 88,0 90,0 92,0 94,0 96,0 98,0 100,0 POHJOIS-POHJANMAA Pyhäntä Lumijoki Siikajoki Muhos Alavieska Pyhäjoki Nivala Oulainen Liminka Sievi Tyrnävä Haapajärvi Kärsämäki Pudasjärvi Siikalatva Merijärvi Ylivieska Oulu Raahe Taivalkoski Ii Kalajoki Haapavesi Utajärvi Pyhäjärvi Kuusamo Kempele Vaala Hailuoto 82,7 84,0 85,6 86,6 86,8 87,0 87,3 87,3 87,5 87,5 88,1 88,4 88,6 90,1 89,5 89,7 89,8 89,8 90,3 90,4 90,4 90,7 91,0 91,9 91,9 92,4 93,0 93,1 93,4 99,2

37 POHJOIS-POHJANMAA: Tehostetussa palveluasumisessa olleet vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneistä) Lukumäärä: POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Oulu Vaala Ii Haapavesi Kempele Liminka Pudasjärvi Kuusamo Taivalkoski Pyhäjärvi Raahe Utajärvi Kalajoki Muhos Siikajoki Ylivieska Siikalatva Tyrnävä Haapajärvi Pyhäjoki Merijärvi Nivala Kärsämäki Sievi Alavieska Oulainen Pyhäntä Lumijoki 0 6,9 4,8 4,8 5,2 5,7 5,7 6,1 6, ,6 7,6 7,6 7,7 8,3 8,4 8,7 8,8 8,9 9,8 9,9 10,2 11,1 11,4 11,8 11,9 12,1 Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus 14,2 16

38 POHJOIS-POHJANMAA: Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet v (% 75 vuotta täyttäneistä) Lukumäärä: POHJOIS-POHJANMAA Kalajoki Ylivieska Kempele Siikalatva Nivala Haapajärvi Vaala Raahe Haapavesi Taivalkoski Tyrnävä Pyhäjoki Ii Pudasjärvi Oulu Muhos Siikajoki Liminka Alavieska Hailuoto Kuusamo Kärsämäki Lumijoki Merijärvi Oulainen Pyhäjärvi Pyhäntä Sievi Utajärvi 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 1,1 1,1 1,2 1,5 1,7 1,8 1,8 1,9 2,2 2,6 2,7 3,0 3,1 4,0 4,1 4,8 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 5,1 5,9 6,1

39 Lukumäärä: Tehostettu + laitoshoito = yhteensä: =2882 0; = = = = = = = = ; = ; - 27; = = = = = = = = 46 11; = ; - 48; - 38; - 98; - 18; - 24; - - POHJOIS-POHJANMAA: Ympärivuorokautisessa hoidossa olleet v (% 75 vuotta täyttäneistä) POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Vaala Oulu Ii Kempele Haapavesi Liminka Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo Raahe Pyhäjärvi Utajärvi Kalajoki Muhos Siikajoki Ylivieska Siikalatva Tyrnävä Haapajärvi Pyhäjoki Merijärvi Nivala Kärsämäki Sievi Alavieska Oulainen Pyhäntä Lumijoki ,8 4,8 5,2 5,7 5,7 6,1 6,4 6, ,6 7,6 7,6 7,7 8,3 8,4 8,7 8,8 8,9 9,8 9,9 10,2 1,8 11,1 11,4 11,8 11,9 1,2 12,1 2,2 4,8 4,0 14,2 16 3,0 4,1 2,6 1,1 1,9 6,1 1,1 1,5 2,7 5,1 1,8 5,9 3,1 Valtakunnallinen tavoite ympärivuorokautisessa hoidossa olevista 1,7 Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus

40 Benchmarking 2013 ennakkotiedot Lähde: THL 9/2014 Yliopistosairaaloiden Episodituottavuus Sairaalaryhmän ka=1,00 PPSHP:n kiinteähintaiset (deflatoidut) laskennalliset kustannukset / episodi ja vakioidut laskennalliset kustannukset /asukas Indeksinä, lähtövuosi =100

41 Yhteistyö tehostajana: Erva -koordinaattori OYS-erva Erva-strategia hyväksyttiin toukokuussa 2011 Järjestämissopimus käsittelyyn hallituksissa lokakuussa 2013 ja valtuustoissa marras- joulukuussa 2013 NordLab aloitti toiminnan Palveluyksikköselvitykset (patologia, kuvantaminen) Medieco KPP-hanke Yhteiset professuurit Yhteisiä erikoislääkäreitä Erva -arviointiylilääkäri Erikoistuvien lääkäreiden lomaetuuksien säilyminen siirryttäessä keskussairaalasta toiseen Ensihoitokeskus VIRVE-päällikkö

42 Kaupungilta / kunnilta PPSHP:lle kehitysvammahuolto radiologia 2011 (Avohoitotalo) reuma 2011 (Oulu - Avohoitotalo) seudullinen apuvälinekeskus 2011 gastroenterologit silmälääkärit apteekki psykiatrian vuodeosastot Monetra Kardiologia, Välinehuolto, ravintohuolto (valmisteilla)

43 Asiakaslähtöisyys Teknologiaa hyödyntäen

44 Hallitusohjelma Rakennepoliittiset uudistukset Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhtensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

45 SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo. SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema.

46 Mielenkiintoinen?

47 Erikoissairaanhoidon kustannuserojen pienentäminen Erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemi- seksi otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, jossa vuosittain maksetaan sairaanhoitopiireille tai vastaaville erikoissairaanhoidon toimijoille kannustetukea, jos niiden aluekohtaisilla korjaustekijöillä (esim. sairastavuudella, ikärakenteella, väestötiheydellä ja roolilla valtakunnallisessa keskittämisessä) tarkistetut asukaskohtaiset käyttökustannukset ylittävät enintään 15 %:lla maan keskiarvotason.

48 Mitä suurempi mainitun tavoitetason alitus on, sitä suurempi on kannustetuki kuitenkin niin, että yksittäinen toimija ei voi saada yli puolta koko kannustetuesta. Lisäksi kannustinpalkkion saavat toimijat, jotka merkittävästi kykenevät parantamaan kustannustehokkuuttaan, elleivät ne saa palkkiota jo 15 %-säännön perusteella. Kannustetukeen varataan 250 M / vuosi. Samalla määrällä vähennetään kuntien valtionosuuksia.

49 ERIKOISSAIRAANHOIDON NETTOMENOT / AS V. 2013

50 ESH:N MENOT / AS V NETTO / ASUKAS SOTEn TARVE- KERTOIMELLA (2012) / ASUKAS SAIRASTAVUUS- INDEKSILLÄ (VAK.) / ASUKAS YO-PIIRI

51 POHJOIS-POHJANMAA Ory (pol) Jory Soteryhmä Työlistaa suunnitellaan

52 OYS- ERVA Pol. Ory : Jory (vh) siirretty x pidetty, siirretty, elo-syyskuussa 2015 toteutumassa Valmisteluryhmä: elokuussa Sote-ict, tukipalvelut(kuvantaminen), (verkko?)