MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ. Oulu

Transkriptio

1 MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ Oulu Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT

2 Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön ikääntyminen ja elatussuhteen muutos. Palvelujen lisääntyvä tarve ja kansalaisten kasvavat vaatimukset. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen. Teknologian kehitys ja uusien hoitomenetelmien hallittu käyttöönotto. Aluerakenteen muutos ja kasvavat sosioekonomiset erot. Työikäisen väestön määrän muutos. Kansainvälistyminen ja kansalaisten lisääntyvä liikkuvuus. Julkisen rahoituksen rajallisuus ja rahoituksen turvaaminen.

3 Väestömuutos

4 VANHUSTEN LAITOSPALVELUJEN (VLP) JA TERVEYDENHUOLLON (PTH, ESH) NETTOMENOT JA YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET /AS V (Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA) OYS-ERVA (pl. Kainuu) *) Suomi = mannersuomi pl. Kainuu, Kainuun tietoja ei ole saatavissa samoin perustein Pasi Parkkila 2011 Itä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-S. Pirkanmaa Vaasa Lappi K-Pohjanmaa Kymenlaakso E-Pohjanmaa Länsi-Pohja P-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi HUS P-Pohjanmaa Päijät-Häme SUOMI *) VLP PTH ESH YKS. YHT

5 ESH NETTOMENOT /AS. MENOT /AS V.2009 Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto ja KELA Itä-Savo V-Suomi K-Pohjanmaa K-Häme P-Pohjanmaa P-Savo Vaasa L-Pohja P-Karjala Kymenlaakso E-Savo E-Karjala E-Poh- Satakunta janmaa Kainuu SUOMI Lappi P-Häme HUS K-Suomi Pirkanmaa Pasi Parkkila 2011 PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS

6 ESH NETTOMENOT /AS. KANSANSAIRAUKSIEN VAKIOIDUN SUMMAINDEKSIN MUKAAN TARVEVAKIOIDUT MENOT /AS V Tietolähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, THL ja KELA P-Pohjanmaa Kymenlaakso Itä-Savo SUOMI L-Pohja E-Savo P-Savo E-Poh- K-Pohjanmaa janmaa P-Karjala K-Suomi Kainuu Lappi E-Karjala Vaasa K-Häme P-Häme V-Suomi HUS Satakunta Pirkanmaa Pasi Parkkila 2011 PTH+VLP NETTOMENOT + YKS. (KELA) KUSTANNUKSET /AS

7 Kuntien lainakanta Lähde: Tilastokeskus Koko maa keskimäärin euroa/asukas Velattomia kuntia on 6 kpl (Harjavalta, Juuka, Kauniainen, Kuortane, Luumäki ja Valtimo) Suurimmat lainat asukasta kohti: Kökar /as. ja Hanko /as. Lainakanta, /asukas: Alle 500 /as /as /as. Yli /as. (36 kpl) (110 kpl) (113 kpl) (83 kpl) /hp Kuntarajat: Tilastokeskus.

8 Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2012 Lähde: Kuntaliiton tiedustelu Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,25 % - aritmeettinen keskiarvo 19,81 % 16,25 18,50 (33 kuntaa) 18,75 19,50 (83 kuntaa) 19,75 20,25 (126 kuntaa) 20,50 20,75 (56 kuntaa) 21,00 21,75 (38 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus.

9 Kuntarajat: Tilastokeskus. Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurimmat alijäämät: Luvia /as. ja Utsjoki /as. Suurimmat ylijäämät: Kaskinen /as. ja Eurajoki /as. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: Alijäämää yli 500 /as. (22 kpl) Alijäämää alle 500 /as. (53 kpl) Ylijäämää alle 500 /as. (86 kpl) Ylijäämää /as. (128 kpl) Ylijäämää yli /as. (53 kpl) Alijäämäisiä kuntia yhteensä /hp

10 Verotuloihin perustuva valtionosuudentasaus vuonna 2012, /as. Suurin tasausvähennys asukasta kohti: /as. (Kauniainen) Suurin tasauslisäys asukasta kohti: /as. (Merijärvi) Suurin absoluuttinen tasausvähennys: - 258,8 milj. (Helsinki) Suurin absoluuttinen tasauslisäys: 18,5 milj. (Joensuu) Tasausvähennys yli 100 /as. Tasausvähennys alle 100 /as. 32 kuntaa 31 kuntaa Yht. 63 kuntaa Tasauslisäys alle 350 /as. Tasauslisäys /as. Tasauslisäys yli 700 /as. 61 kuntaa 128 kuntaa 68 kuntaa /hp Yht. 257 kuntaa Kuntarajat: Tilastokeskus.

11 % Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

12 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit , mrd. (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot.

13

14 Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v , vakioitu Lähde: THL PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) Pasi Parkkila 2012

15 VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT TERVEYSPALVELUT perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito KOULUTUSPALVELUT Lähde STM Pasi Parkkila 2011

16 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikeaaikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Muodostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Vaihtoehtona poikkeusmenettely, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita.

17 Pienten erityisryhmien vaativia ja kansallisesti keskitettäviä palveluja sekä alueiden koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden roolia tarkennetaan jatkotyössä. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu

18 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet (väliraportti) Alueellinen ja väestöryhmien välinen yhdenvertaisuus on varmistettava Asiakaskeskeisyyttä on parannettava Väestömuutoksen haasteeseen on kyettävä vastaamaan Kantokyky on varmistettava Henkilöstön riittävyys on varmistettava Palvelujärjestelmän heikkoudet on korjattava Palvelujärjestelmän vahvuuksia on kehitettävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on vahvistettava Tieto- ja viestintäteknologiaa on hyödynnettävä paremmin Demokraattista päätöksentekoa ja kansallista ohjausta on vahvistettava

19

20 Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä evästi väliraportin perusteella palvelurakenneuudistuksen valmistelua Ministeriryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa ja koottava sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle. Erityisvastuualueiden roolia on selkeytettävä jatkotyössä. Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi.

21 Hallituksen 5.6. hyväksymä Palvelurakennemalli jatkovalmistelua varten

22 Malli C= vahva kunta/vastuukunta/sote kuntayhtymä + 5 ervaa Integroi sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalisesti Jättää vielä avoimeksi, miltä osin se integroi terveydenhuollon vertikaalisesti Pelkona (joillakin), että vahvistaa entisestään vahvaa erikoissairaanhoitoa ja että Samalla tuhoaa perusterveydenhuollon kehittymisen ja vahvistumisen Jatkotyössä onkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten säädetään kunnan/vastuukunnan/sote-alueen ja ERVAn rooleista Pitäisi mahdollistaa erilaiset toiminnalliset ratkaisut maan eri osissa, vaikka vastuumääritykset olisitkin yhtenevät

23 Melko vahva erva tarvittaisiin, jotta voidaan estää erikoissairaanhoidon kilpavarustelu ja varmistaa tehokas toiminta; näin voidaan resursseja allokoida uudelleen Tehokas, vahvahko erva turvaa samalla vahvemmat resurssit perusterveydenhuollolle Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei pidätä tuhota, uhrata Tuo Keskeiseksi vaihtoehdoksi Sote alueen (kuntayhtymä) Käytännössä osin irrottaa Soten muusta kuntajärjestelmästä

24 MALLI C Mielestäni Sote-alueiden olisi oltava pakollinen vaihtoehto (riittävän isoja, vahvoja) Sote-alueita ja kuntia järjestämisvastuullisina ei pitäisi olla enempää Valtiollisen ohjauksen toteutuminen vaatii vahvahkoja Ervoja Onko Erva liian kaukainen? Voidaanko sen päätöksenteko luoda sellaiseksi, että se on kuntien/sote alueiden ohjattavissa? Valtion ohjaus onnistuu aika hyvin Viiden ervan järjestelmässä potilastietojärjestelmissä päästään 5 kokonaisuuteen; kansallisesti hoidetaan muu tarvittava tiedonsiirto

25 TÄLLÄ EI MENNÄ

26

27 PPSHP:n alueen Yhteistoimintaalueet 2013 (suunitelmat) Oulun kaupunki (uusi Oulu) Lakeus Helmi, sosiaali- ja terveyspiiri Oulunkaaren palveluky. Raahen seudun hyvinvointiky. Kallion peruspalveluky. Selänteen peruspalveluky. Kalajoki + Merijärvi Ei yhteistoiminta-aluetta Raahen, Kallion, Selänteen, Helmen, Kalajoen, Merijärven ja Oulaisten alueilla on käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on alueen palvelujärjestelmän kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen. Pasi Parkkila P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosaston Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Seutukunnan raja (2013) PYHÄJOKI YLIVIESKA Ruukki + Kuivaniemi II VIHANTI Rantsila Oulun seutukunta HAILUOTO + KEMPELE + LUMIJOKI + MUHOS SIIKA- LIMINKA Raahen + + Pattijoki JOKI TYRNÄVÄ seutuk. + OULU Ylikiiminki YLIKIIMINKI MERIJÄRVI Pulkkila Kestilä + KALAJOKI + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA + HAAPAVESI Piippola + Himanka Ylivieskan seutuk. RAAHE + NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + REISJÄRVI PYHÄJÄRVI + PUDASJÄRVI Oulunkaaren sk. UTAJÄRVI + PYHÄNTÄ VAALA as. Siikalatvan seutuk.. Nivala- Haapajärven sk. Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi TAIVALKOSKI OULU Länsi- Pohja Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi KUUSAMO Koillismaan seutukunta OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Pohjois- Karjala Pirkan- Itämaa Etelä- Savo Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa

28 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Vaasa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Länsi- Pohja Keski- Suomi HYKS Lappi OYS Pohjois- Savo KYS Etelä- Savo Kainuu Itä- Savo Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Pohjois- Karjala TAYS Päijät- Häme Etelä-Karjala Kanta- Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu henkeä ( , 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,1 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu ,7 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 ENONTEKIÖ MUONIO Länsi-Pohjan keskussairaala PELLO KITTILÄ YLITORNIO 2 TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI ROVANIEMI Oulun yliopistollinen HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO OULU sairaala OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI LUMIJOKI 3 LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- RAAHE JOKI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI Keski-Pohjanmaan keskussairaala KALAJOKI KANNUS KOKKOLA KOLARI MERIJÄRVI ALAVIESKA YLIVIESKA SIEVI SIMO II HAAPAVESI NIVALA YLI-II SIIKALATVA KÄRSÄMÄKI 5 TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI PERHO OULAINEN INARI 1 SODANKYLÄ RANUA PYHÄNTÄ PELKOSENNIEMI KEMIJÄRVI PUDASJÄRVI VUOLIJOKI POSIO PUOLANKA KAJAANI SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala PALTAMO Pasi Parkkila 2011 TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI 4 RISTIJÄRVI KUHMO Kainuun keskussairaala SOTKAMO

29 MISTÄ PONNISTETAAN? VALINTA: RUTTO VAI KOLERA RUTTO JA KOLERA MITÄ TARKOITTAA DEMOKRATIAVAJE? KUNTAYHTYMÄ VASTUUKUNTA VÄHÄN KUNTIA

30 Menestyvä työyhteisö ennakoi itse tulevaisuuden toimintaansa osallistuu muutosten suunnitteluun auttaa kaikki jäsenensä muutoksen yli huolehtii vuorovaikutuksen toimivuudesta kokee yhdessä tekemisen iloa