Kuva: Hanna Leppänen/ Satakunnan Kansa. Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen toiminta ja tulokset

Transkriptio

1 Kuva: Hanna Leppänen/ Satakunnan Kansa Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen toiminta ja tulokset

2 Sisällysluettelo 1 (16) 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ LIVING LAB -TOIMINTA JA SEN HYÖDYT HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Sosiaalinen innovaatio ja hankkeen innovatiivisuus Tuotetestaus- ja tuotekehitystoiminta Hankkeen yhteistyö VIESTINTÄ JA HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMINEN Tiedottaminen median kautta Tilaisuudet ja tapahtumat Muu paikallinen ja kansallinen tiedottaminen Kansainvälinen tiedottaminen Kilpailut TOIMINNAN JA TULOSTEN ARVIOINTI TOIMINNAN JATKUVUUS LIITTEET Liite 1, Motivaatioverkko Oy:n Motivaari -palvelun testausraportti Liite 2 a, Univisio Oy:n Älypetauspatjan 1. testausraportti Liite 2 b, Univisio Oy:n Älypetauspatjan 2. testausraportti Liite 3, Tunstall Oy:n Telehealth -palvelun testausraportti Liite 4, Pieni piiri Oy:n Yhteisöllinen kuvapuhelimen 1. ja 2. testauksen raportti Liite 5 a, Acando Oy:n Uusihoivan - kotihoidon mobiilin tunti- ja tehtäväkirjauspalvelun 1. testausraportti Liite 5 b, Acando Oy:n Uusihoiva -mobiilisovelluksen ja esimiesportaalin 2. testausraportti Liite 6, Vaios Oy:n Confienta Patron -paikannusrannekkeen 1. ja 2. testauksen raportti Liite 7, Loikka Design Oy:n NurseBuddy - kotihoidon mobiiliraportointi- ja viestintäratkaisun testausraportti Liite 8, Everon Oy:n Turvatiimi Oyj:n kanssa toteutetun Paikantava Vega -turvarannekkeen testausraportti Liite 9, Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen ja sähköisten CareLock -lukkomoduulien testausraportti Liite 10, Sunsää Oy:n Sunsää Care -palvelun testausraportti Liite 11, Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen testausraportti Liite 12, Sportevo Oy:n Babyfit -palvelun testausraportti Liite 13, Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen loppuseminaarin ohjelma

3 2 (16) 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Väestön ikääntymisen, julkisen talouden niukkenevien resurssien sekä hoiva- ja hoitopalvelualan henkilökunnan eläköitymisestä aiheutuvan työvoimapulan vuoksi tarve uusille tavoille tuottaa palveluita asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti tulee kasvamaan entisestään. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) painottaa ikääntyneiden pidempään kotona asumisen mahdollistamista. Tämän vuoksi on tuotettava uusia innovaatioita ikäihmisten, varsinkin muistisairaiden, kotona selviytymisen tukemiseen. Yhtenä vastauksena tähän haasteeseen toimivat hyvinvointiteknologian palveluinnovaatiot, joiden avulla voidaan myös parantaa ikäihmisten elämänlaatua. Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeessa ( ) vietiin eteenpäin ylimaakunnallisessa Hyvinvointialan Living lab -hankkeessa kehitettyä uutta ja innovatiivista toimintamallia hyvinvointiteknologian käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Tämä tuloksellinen toimintamalli noteerattiin myös Euroopan komission tasolla, kun Hyvinvointialan Living lab -hanke sijoittui Euroopan komission järjestämän RegioStars kilpailun finaalissa viiden parhaan joukkoon sosiaalisten innovaatioiden kategoriassa. Euroopan komission vuosittain järjestämässä kilpailussa etsitään innovatiivisimpia hankkeita ja parhaita käytäntöjä EU:n alueelta. Living lab - käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeessa päämääränä oli testata ja kehittää yhdessä hyvinvointiteknologiayritysten, ikäihmisten, heidän omaistensa sekä vanhustyön ammattilaisten kanssa teknologiaratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen sekä henkilökunnan työhön. Ikääntyneille ja muistisairaille kehitettäessä teknologiaratkaisuja tulee erityisesti ottaa huomioon käyttäjien toimintakyky ja heidän erilaiset tarpeet ja vaatimukset tuotteiden käyttöönottamiselle ja käyttämiselle. Ikääntyneille suunnatun teknologian tuleekin olla helppokäyttöistä, luotettavaa, turvallista ja toimintavarmaa. Living lab -toiminnassa käyttäjät osallistuivat hyvinvointiteknologian tuotekehitykseen, mikä tarjosi yritykselle mahdollisuuden kehittää entistä paremmin ikääntyneille sopivia palveluita, joita heidän on luontevaa ja miellyttävää käyttää. Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen tavoitteena oli 1.) jatkaa tuotetestaustoimintaa ja laajentaa toimintaa uusiin tuotetestausympäristöihin. 2.) uuden toimintamallin käytäntöön tuominen hyvinvointipalveluihin. 3.) Living lab -palvelukonseptin vakiinnuttaminen alueella. 4.) verkostoituminen sekä hyvien käytänteiden levittäminen. Hanke tarjosi hyvinvointiteknologiayrityksille mahdollisuuden osallistua käyttäjälähtöiseen tuotekehitysprosessiin. Tuotetestausympäristöinä toimivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Hanke mahdollisti näille organisaatioille tutustumisen uusimpaan hyvinvointiteknologiaan tuotetestausten kautta. Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hanketta rahoittivat Satakuntaliitto (EAKR) ja Porin seudun kunnat (Pori, Ulvila, Harjavalta, Pomarkku, Kokemäki, Luvia, Nakkila ja Huittinen).

4 3 (16) 2. LIVING LAB -TOIMINTA JA SEN HYÖDYT Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeessa hyvinvointiteknologiayritysten tuotteiden testaajina ja kehittäjinä toimivat ikäihmiset, heidän omaisensa sekä vanhustyön ammattilaiset. Tuotteiden testaaminen tapahtui käyttäjien normaalissa arjessa. Testaukset olivat pääsääntöisesti kestoltaan kolmesta kuuteen kuukautta, jolloin saatiin kattavasti tietoa ja käyttökokemuksia teknologiatuotteiden käytettävyydestä, toimivuudesta ja soveltuvuudesta. Living lab -testaukseen osallistuminen oli maksutonta niin hyvinvointiteknologiayritykselle kuin testausympäristön tarjoajallekin. Ennen testauksia toimijoiden kanssa tehtiin tuotetestaussuunnitelma sekä testaussopimus, jossa sovittiin osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Teknologiayritykset antoivat tuotteensa maksutta testaukseen ja vastasivat tuotteiden ohjelmoinnista, asennuksista, käyttökoulutuksista sekä testauksen aikana käyttäjien opastuksesta. Tätä vastaan testausympäristön tarjoaja antoi henkilökuntansa työaikaa testaajien kartoittamiseen, teknologian käyttöön ja testauksen kehittämistapaamisiin. Testauksen aikana ja sen päätteeksi osallistujilta kerättiin niin suullista kuin kirjallista palautetta heidän käyttökokemuksistaan, teknologian hyvistä puolista sekä kehittämistarpeista. Teknologiasta saatujen kokemusten ja testaajien palautteiden pohjalta laadittiin testausraportit (laaja ja luottamuksellinen & tiivis ja julkinen) yritysten tuotekehityksen tueksi. Lisäksi hankkeessa tiedotettiin aktiivisesti testatuista teknologiaratkaisuista ja niistä saaduista kokemuksista. Living lab -toiminnasta hyötyvät kaikki osapuolet. Toiminnan myötä: 1.) Yritykset voivat hyödyntää ikäihmisten, omaisten ja vanhustyön ammattilaisten asiantuntemusta ja osaamista, arvokasta palautetta ja konkreettisia kehittämisehdotuksia tuotekehityksessään. 2.) Testausympäristöt saavat tärkeää tietoa ja käyttökokemuksia uusimmista teknologioista mm. hankintapäätösten tueksi. 3.) Käyttäjät voivat vaikuttaa heille suunniteltuihin tuotteisiin, jolloin voidaan kehittää käyttäjien tarpeet ja toiveet huomioivaa, helppokäyttöistä ja luotettavaa teknologiaa. 3. HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET 3.1. Sosiaalinen innovaatio ja hankkeen innovatiivisuus Prizztech Oy:n Living lab -toimintamalli on sosiaalinen innovaatio, joka tuo yhteen kunnat, yritykset, käyttäjät, kolmannen sektorin toimijat, yliopistot, ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, asiantuntijat, rahoittajat sekä muut sidosryhmät ja verkostot luomaan tulevaisuuden teknologiaratkaisuja. Living lab -toimijoiden moniammatillisella tuotetestaus- ja tuotekehitysyhteistyöllä voidaan kehittää tarve- ja käyttäjälähtöisiä sekä käyttäjäystävällisiä tuote- ja palveluinnovaa-

5 4 (16) tioita. Laaja-alaisella yhteistyöllä ja käyttäjien osallistumisella yritysten tuotekehitysprosesseihin voidaan nopeuttaa uusien tuotteiden valmistumista ja luoda selkeää kilpailuetua. Kuva 1. Prizztech Oy:n Living lab -toiminnan sosiaalinen innovaatio Living lab -toiminnassa eri toimijoiden yhteistyössä testattiin ja kehitettiin uusia teknologiaratkaisuja, sovellettiin olemassa olevia tuotteita ikääntyneille soveltuviksi ja edelleen kehitettiin markkinoilla olevia hyvinvointiteknologioita vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin ja toiveisiin. Hankkeessa testattiin myös Suomessa täysin uudenlaista teknologiaa ja sen soveltuvuutta suomalaiseen toimintaympäristöön. Hyvinvointiteknologiayritykset kokivat toimintamallin merkittävänä mahdollisuutena toteuttaa käyttäjälähtöistä tuotekehitystä. Living lab -tuotekehitysprosessi koettiin tulokselliseksi, nopeaksi, sujuvaksi ja kustannustehokkaaksi toimintatavaksi. Useiden tuotteiden osalta käyttäjät esittivät kehitysajatuksia jo testauksen alkuvaiheessa. Moniin näistä asioista pystyttiinkin reagoimaan prosessin edetessä. Lisäksi yritykset halusivat testata uudelleen tuotekehityksen alkuvaiheessa olevia teknologiaratkaisuja niihin ensimmäisen testauksen myötä toteutettujen kehittämistoimenpiteiden jälkeen, jotta voidaan seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja saada lisää tietoa ja uu-

6 5 (16) sia ideoita käyttäjiltä tuotteen jatkokehitystä varten. Hankkeen loppuvaiheessa yrityksiltä on tullut useita yhteydenottoja toiveenaan päästä kehittämään palveluitaan Living lab -yhteistyössä Porin seudulla. Testausympäristöt toimivat hankkeessa aktiivisina ja merkittävinä yhteistyökumppaneina ja edelläkävijöinä osallistumalla Living lab -tuotetestauksiin kehitettäessä asiakas- ja tarvelähtöistä teknologiaa. Hanke tarjosi testausympäristöille uudenlaisen toimintatavan saada tietoa ja arvokkaita käyttökokemuksia teknologiaratkaisujen käytettävyydestä, toimivuudesta ja soveltuvuudesta mm. hankintapäätösten tueksi. Henkilökunnan teknologisen tietämyksen ja osaamisen lisääntymisen myötä vanhustyön ammattilaiset pystyvät kertomaan ikäihmisille ja heidän omaisilleen teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä miten teknologian avulla voidaan tukea ikääntyneen toimintakykyä, lisätä turvallisuutta sekä mahdollistaa arjessa pärjäämistä ja kotona asumista. Hankkeen aikana tehtiin myös erittäin vahvaa oppilaitosyhteistyötä. Tietoa ja kokemuksia uusimmista teknologiaratkaisuista jaettiin aktiivisesti tulevaisuuden ammattilaisten koulutuksen yhteydessä. Innovatiivinen Living lab -yhteistyö on koettu erittäin tärkeäksi toiminnaksi kaikkien osapuolten näkökulmasta. Yhdessä luotuja hyviä käytäntöjä on levitetty laajasti sekä paikallisesti, kansallisesti että kansainvälisesti Tuotetestaus- ja tuotekehitystoiminta Living lab - käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeessa testattiin ja kehitettiin teknologiaratkaisuja ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen, turvallisuuden parantamiseen ja terveyden seurantaan. Myös kotihoidon toiminnan suunnitteluun, kirjaamiseen ja raportointiin liittyviä järjestelmiä ja sovelluksia kehitettiin. Hankkeen loppuvaiheessa toimintamallin soveltuvuutta testattiin muille kohderyhmille suunnatulla palvelulla. Hankkeessa toteutettiin yhdentoista hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa seitsemäntoista tuotetestausprosessia, joissa keskityttiin kahdentoista teknologiatuotteen ja -palvelun käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Kehitystyötä varten niin julkinen, yksityinen kuin kolmas sektori tarjosi tuotetestaus- ja kehitysalustan hyvinvointiteknologiayrityksille. Testauksissa oli aktiivisesti osallisena yli 300 testaajaa (ikäihmiset, omaiset, hoitohenkilökunta). Living lab -toiminnassa kartoitettiin käyttäjien kokemusten pohjalta monipuolisesti tietoa ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä yrityksille teknologian soveltuvuuteen ja käytettävyyteen liittyen, jotta teknologiaratkaisuista voitaisiin kehittää entistä paremmin käyttäjien tarpeita ja toiveita vastaavia. Tieto tarjolla olevista teknologiaratkaisuista, niiden toimivuudesta, käytettävyydestä ja soveltuvuudesta koettiin erittäin tärkeäksi testausympäristöjen keskuudessa. Testausten avulla hoitohenkilökunnan teknologinen osaaminen ja asiantuntemus kasvoivat. Erityisesti toiminta lisäsi

7 6 (16) käyttäjien (ikäihmiset, omaiset, vanhustyön ammattilaiset) mahdollisuuksia vaikuttaa heille suunnattujen teknologiatuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen. Hankkeessa toteutettiin seuraavat tuotetestaukset: - Motivaatioverkko Oy:n liikuntaan kannustavan Motivaari -palvelun testaus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Porin ja Ulvilan kotihoidossa, 4 kk: Motivaatioverkko Oy:n työikäisille suunnatusta Motivire -palvelusta kehitettiin hankkeessa ikäihmisille soveltuva Motivaari -palvelu, jonka tarkoituksena on kannustaa ikäihmisiä liikkumaan sekä kiinnittämään huomiota omaan terveyteensä ja fyysiseen toimintakykyynsä. Testauksessa ikäihmiset ja hoitohenkilökunta saivat käyttöönsä askelmittarit, joista askelmäärät siirrettiin nettipohjaiseen ohjelmistoon. Testauksen aluksi ja lopuksi testaajille tehtiin kuntomittaukset (Inbody kehonkoostumus-, puristusvoima- ja leposykemittaus). Testauksen jälkeen yritys toteutti ikäihmisille suunnattuja Motivaari -liikuntaryhmiä yhdessä Otsolan kansalaisopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. - Univisio Oy:n Älypetauspatjan testaukset Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Kiilarinteen vanhainkodissa Merikarvialla, 3 kk + 5 kk: Hankkeessa testattiin Univisio Oy:n kehitteillä olevaa Älypetauspatjaa. Älypetauspatja kerää tietoa ikäihmisen nukkumisesta ja hälyttää sängystä poistumisesta. Laitoskäytössä tuote mahdollistaa heikkokuntoisille ikääntyneille henkilökunnan tuen, jolloin voitaisiin mahdollisesti myös ennaltaehkäistä ikääntyneiden kaatumisia. Kotona asuvien ikääntyneiden käytössä älypetauspatja mahdollistaa nopean avun saamisen, mikäli ikäihminen ei palaa yöllä takaisin sänkyyn tietyn ajan kuluessa. Testausten yhteydessä kerättiin vanhustenhoidon ammattilaisilta toiveita ja ideoita tuotteen edelleen kehittämiseksi. - Tunstall Oy:n etälääketieteen Telehealth -palvelun testaus Länsi-Suomen Diakonialaitoksella, 3,5 kk: Hankkeessa testattiin Suomessa täysin uutta Tunstall Oy:n etälääketieteen telehealth - palvelun demoversiota. Palvelun avulla ikäihminen voi tehdä kotonaan omaan terveydentilaansa liittyviä mittauksia (esim. verenpaine, happisaturaatio, paino ja verensokeri). Mittausten tekemistä opastaa MyMedic -laitteisto, joka lähettää mittaustuloksen automaattisesti lääkärin käyttämään järjestelmään. Palvelu mahdollistaa nopeamman puuttumisen terveydentilan heikkenemiseen. Testauksessa koottiin käyttäjiltä toiveita siitä, miten palvelusta saataisiin helposti suomalaiseen toimintaympäristöön sopiva. - Pieni piiri Oy:n Yhteisöllisen kuvapuhelimen testaukset Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Länsi-Porin kotihoidossa, 3 kk + 2 kk: Pieni piiri Oy:n tabletissa toimivan Yhteisöllinen kuvapuhelin tukee ikäihmisten sosiaalista toimintakykyä ja mahdollistaa esimerkiksi kauempana asuvien omaisten ja ystävien säännöllistä näkemistä ja kuulumisten vaihtamista. Palvelua voidaan myös hyödyntää esimerkiksi kotihoidossa. Hankkeen tuotetestausten yhteydessä yritys sai tietoa mm. palvelun soveltuvuudesta erilaisille käyttäjäryhmille sekä palvelun yhteyksien toimivuudesta eri alueilla.

8 7 (16) - Acando Oy:n Uusihoiva -mobiilisovelluksen ja esimiesportaalin testaukset Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Uudenkoiviston kotihoidossa, 4 kk +3 kk: Acando Oy kehitti hankkeen testauksissa kotihoitoon Uusihoiva -mobiilisovelluksen ja siihen liittyvän esimiesportaalin. Uusihoivan tarkoituksena on säästää aikaa raportoinneista hoitotyöhön. Uusihoiva -sovelluksen avulla asiakaskäyntikirjaukset voidaan tehdä asiakkaan luona ja tiedot asiakaskäynneistä siirtyvät automaattisesti esimiesportaaliin raportointia varten. Testausten aikana käyttäjiltä saatiin jatkuvasti monipuolista palautetta ja uusia ideoita palvelun edelleen kehittämiseksi. - Vaios Oy:n Confienta Patron -paikannusrannekkeen testaukset Länsi-Suomen Diakonialaitoksella, 2 kk + 3 vkoa: Vaios Oy:n Confienta Patron -paikannusrannekkeen tarkoituksena on tukea muistisairaan ikääntyneen aktiivista liikkumista ulkona ja tarvittaessa mahdollistaa avun saaminen rannekkeen hälytystoiminnolla. Rannekkeeseen voidaan asettaa rajattu alue, jolta poistuttaessa ranneke hälyttää tekstiviestitse ja paikannus aktivoituu automaattisesti. Henkilön sijaintitiedot voidaan tarkistaa kartalta yrityksen verkkopalvelusta. Yritys sai hankkeen kautta käyttäjiltä hyviä ehdotuksia tuotteen käytettävyyden parantamiseen. - Loikka Design Oy:n NurseBuddy - kotihoidon mobiiliraportointi ja viestintäratkaisun testaus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Keski-Porin kotihoidossa, 3 kk: Loikka Design Oy:n NurseBuddy -palvelun tarkoituksena on tukea ja tehostaa kotihoidon työtä. NurseBuddy -sovellus mahdollistaa kotihoidon asiakaskäyntien kirjaamisen mobiilisti asiakkaan luota. Hallintajärjestelmästä saadaan tärkeää raportointitietoa esimerkiksi välittömän asiakasajan seurantaan. Hankkeen testauksen myötä yritys sai paljon hyödyllistä tietoa suuren julkisen sektorin toimijan kotihoidon toimintatavoista sekä tarpeista raportointiin liittyen. - Everon Oy:n paikantavan Vega -turvarannekkeen testaus Turvatiimi Oyj:n kanssa Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Länsi-Porin kotihoidossa, 3 kk: Hankkeessa testattiin Everon Oy:n paikantavaa Vega -turvaranneketta yhdessä Turvatiimi Oy:n kanssa. Paikannusranneke on kehitetty ehkäisemään ikäihmisten katoamistapauksia, luomaan turvallisuuden tunnetta ja mahdollistamaan muistisairaan aktiivista liikkumista. Rannekkeen hälytystoiminnot mahdollistavat nopean avun saamisen. Tarvittaessa ikäihminen voidaan myös paikantaa karttaohjelmistosta. Hankkeessa toteutetun testauksen pohjalta Turvatiimi Oyj sai käyttäjiltä hienoja ideoita uusiin toiminnallisuuksiin ja tuotteen muotoiluun liittyen. - Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp - mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien testaukset Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Ulvilan kotihoidossa ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSan alueella Pomarkun kotihoidossa, 6 kk & 6 kk: Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmä on kehitetty asiakaskäyntien ja henkilöstöresurssien suunnitteluun, optimointiin ja raportointiin. Asiakaskäynnit ja niiden sisällöt päivittyvät toiminnanohjausjärjestelmästä CareApp -mobiilisovellukseen, jo-

9 8 (16) ka mahdollistaa käyntikirjausten tekemisen reaaliajassa älypuhelimella. Asiakkaan ulkooven sisäpuolelle asennettava sähköinen CareLock -lukkomoduuli mahdollistaa asiakkaan oven avaamisen älypuhelimella. Hankkeen testauksista saatujen kokemusten perusteella palvelukokonaisuus koettiin erittäin kattavaksi. Testausten palautteiden pohjalta palvelua voidaan kehittää entistä paremmaksi. - Sunsää Oy:n Sunsää Care -palvelun testaus Porin Vanhustenkotiyhdistys ry:n Viikkarin Valkamassa, Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistys ry:n Pappilanlammen palvelukeskuksessa ja Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen päivätoiminnassa, 3 kk: Hankkeessa Sunsää Oy kehitti näytössä toimivan selainpohjaisen säädataan perustuvan Sunsää Care -palvelun, jonka tavoitteena on aktivoida ikäihmisiä tekemään kulloiseenkin säähän sopivia aktiviteettejä. Palvelun avulla voidaan varoittaa huonosta, liukkaasta, kylmästä tai kuumasta säästä. Palvelussa voidaan tiedottaa paikallisista tapahtumista tai uutisista. Lisäksi Sunsää Care -palvelua voidaan myös hyödyntää muistelun tukena esimerkiksi lisäämällä sinne vanhoja valokuvia. Hankkeen testauksessa yritys sai paljon tietoa palvelun hyödyntämismahdollisuuksista sekä ehdotuksia palvelun sisältöön liittyen. - Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen testaus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella Himmelin päivätoiminnassa, 4 kk: Flow Factory Oy kehitti hankkeessa ikäihmisille Brain Farmer -muistipelisovelluksen yrityksen lapsille suunnatun Brain vs. Zombies -pelisovelluksen pohjalta. Tabletissa toimivan maatila-aiheisen pelin tarkoituksena on tarjota ikääntyneille mielekäs tapa ylläpitää ja kehittää muistitoimintoja. Ikäihmisten ja vanhustyön ammattilaisten kokemusten ja palautteiden perusteella yritys sai uusia tuoteideoita ikäihmisille suunnatuista pelisovelluksista. Muut testaukset: - Sportevo Oy:n Babyfit -palvelun testaus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen Itä- ja Länsi-Porin neuvoloissa, 2 kk: Hankkeen loppuvaiheessa toimintamallin soveltuvuutta pilotoitiin muille kohderyhmille yhteistyössä Sportevo Oy:n ja Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen Terveys- ja hyvinvointipalveluiden kanssa. Sportevo Oy kehitti odottaville ja synnyttäneille äideille Babyfit - palvelua, jonka testaus toteutettiin Itä-Porin ja Länsi-Porin neuvoloiden terveydenhoitajien ja asiakkaiden kanssa. Palvelun tarkoituksena on ohjata, tukea ja tarjota luotettavaa tietoa ja havainnollistavia videoita äideille raskaus- ja vauva-aikaan. Testauksen myötä yritys sai paljon lisää ehdotuksia ja ideoita palvelun sisältöön. Babyfit -palvelu julkaistiin kuukauden päästä testauksen päättymisestä. Hankkeessa testattujen teknologioiden tiiviit ja julkiset testausraportit ovat tämän raportin liitteenä.

10 9 (16) 3.3. Hankkeen yhteistyö Hankkeeseen osallistui yrityksiä, joilla oli suunnitteilla, kehitteillä tai markkinoilla hyvinvointiteknologian tuote tai palvelu, jolla voidaan tukea ikääntyneen toimintakykyä ja kotona asumista tai vanhustenhoidon ammattilaisten työtä. Hankkeeseen saatiin laaja-alaisesti eri tarpeisiin kohdistuvia teknologiatuotteita. Hankkeen tarjoamaan tuotekehitysprosessiin osallistui niin paikallisia kuin kansallisiakin yrityksiä. Osalla yrityksistä on toimintaa myös ulkomailla. Hankkeen alussa laadittiin yhteistyösopimus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kanssa, mikä mahdollisti uusien testausten käynnistämisen vaivattomasti ja nopeasti. Yhteistyötä vahvistettiin myös Länsi-Suomen Diakonialaitoksen kanssa. Hankkeessa tiedotettiin aktiivisesti Porin seudun muille toimijoille mahdollisuudesta toteuttaa Living lab -testauksia, ja tämän myötä uusina testausympäristöinä mukaan tulivat Ulvilasta Pappilanlammen palvelukeskus, Porista Viikkarin Valkama, Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSan alueelta Pomarkun kotihoito ja Kokemäeltä Vuollekoti ry. Hankkeen ohjaus- ja projektiryhmät kokoontuivat säännöllisesti. Ryhmien jäsenet edustivat Porin perusturvan yhteistoiminta-aluetta, Länsi-Suomen Diakonialaitosta, Dagmaaria Oy:tä ja TEKESiä. Ohjausryhmän ja projektiryhmän jäsenten kanssa suunniteltiin hankkeen toimintaa hyvässä yhteistyössä, ja heille jaettiin tietoa hankkeen etenemisestä. Hankkeessa tehtiin myös tiivistä yhteistyötä seudun oppilaitosten kanssa. Hankkeen aikana järjestettiin 10 teknologiainfoa, joihin osallistui Sataedusta, WinNovasta ja Satakunnan ammattikorkeakoulusta yli 200 lähihoitaja- ja hyvinvointiteknologian (YAMK) opiskelijaa. Lisäksi yksi Metropolian hyvinvointiteknologian (AMK) opiskelija, kaksi Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian (YAMK) opiskelijaa sekä Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan koulutusohjelman diplomi-insinööriopiskelija tekivät lopputyönsä hankkeessa testattuihin ja kehitettyihin teknologiaratkaisuihin liittyen. Hankkeen nettisivuilta löytyviä materiaaleja hyödynnettiin myös Jyväskylän avoimen yliopiston gerontologian opintojakson "Vanhustyön ja -tutkimuksen eettisiä kysymyksiä" opintomateriaalina. Yksi opintojakson teemoista käsitteli teknologiaa ja ikääntymistä. Hankkeessa testattujen teknologiaratkaisujen kehittämiseen on osallistunut Tampereen teknillisen yliopiston Porin ja Kankaanpään yksiköiden opiskelijoita. Lisäksi yhteistyötä on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Green ICT -hankkeen kanssa. Hankkeessa tehtiin myös hyvien käytäntöjen levittämisessä vahvaa kansallista yhteistyötä alan yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kanssa. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Euroopan komission aluepolitiikan (REGIO), Tutkimus- ja innovointi (RTD), Terveys- ja kuluttaja-asioiden (SANCO) sekä Yritys- ja teollisuustoiminnan (ENTR) pääosastojen ja OECD:n kanssa. Hankkeessa toteutettu eri toimijoiden välinen moniammatillinen yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa ja tuloksellista.

11 10 (16) 4. VIESTINTÄ JA HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN LEVITTÄMINEN Hankkeen toiminnasta ja tuloksista sekä testatuista ja kehitetyistä teknologioista tiedotettiin erittäin laajasti ja aktiivisesti. Tietoa välitettiin tiedotusvälineiden, sosiaalisen median, hankkeen nettisivujen, tilaisuuksien ja tapahtumien, kilpailujen sekä yhteistyöverkostojen kautta. Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen nettisivut löytyvät osoitteessa Nettisivuilla kerrotaan hankkeen toiminnasta, ja sieltä löytyvät tuotetestausten julkiset raportit sekä hankkeesta tehdyt artikkelit. Hankkeen alkuvaiheessa hankkeesta tehtiin sekä suomenkielinen että englanninkielinen esittelyvideo, jota on hyödynnetty runsaasti viestinnässä Tiedottaminen median kautta Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hanke sai loistavaa paikallista, kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, ja mediaosumia kertyi noin 60 kappaletta. Vuosi 2012: - Iäkkäät ihmiset testaavat uutta teknologiaa, Porin kaupungin henkilöstölehti Karhunpalvelus 2/ Käyttäjät kehittäjinä ja hankintojen arviointimalli Porin seudun Living Lab:ssä, Kehittämiskeskus Oy Häme: Hyvinvointiverkoston uutiskirje, toukokuu Mittari tsemppaa askelia, patja kertoo poissaolosta, Satakunnan Kansa Living lab - käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan, Prizztech Oy:n nettisivut Living lab törmäyttää käyttäjät kehittäjiksi, Prizz.Uutiset 2/ Porissa syntynyt Living lab ylsi kansainvälisen kilpailun finaaliin, Satakunnan Kansan verkkosivut Hyvinvointialan Living lab -hanke RegioStars 2013 finalisti, Prizztech Oy:n verkkosivut Porista EU:n terävintä hoivateknologiaa, Satakunnan Kansa Hyvinvointialan Living lab -hanke RegioStars 2013 finalisti, Satakuntaliiton verkkosivut Hyvinvointi-hanke kansainvälisen kilpailun finaaliin, Porin kaupungin verkkosivut Hyvinvointialan Living lab -hanke RegioStars 2013 finalisti, TEKELin verkkosivut Hyvinvointialan kokeilu onnistui - EU noteerasi, Kankaanpään Seutu Hyvinvointialan Living lab -hanke mukana EU:n innovaatiokilpailussa, Uusi Aika Hyvinvointialan Living lab -hanke RegioStars 2013 finalisti, Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n verkkosivut

12 11 (16) - Hyvinvointialan Living lab -hanke EU:n RegioStars-finaalissa, Innovaatioverkoston verkkosivut Hyvinvointialan Living lab -hanke RegioStars 2013 finalisti, Kansallisen hyvinvointiverkoston blogi Hyvinvointialan Living lab sai tunnustusta, Prizztech Oy:n kuntainfo syyskuu Hyvinvointialan Living lab -hanke RegioStars 2013 finalisti, Prizz.Uutiset 3/ Hyvinvointialan hanke Suomesta EU:n RegioStars 2013 finaaliin, Kehittämiskeskus Oy Häme: Hyvinvointiverkoston uutiskirje, marraskuu 2012 Vuosi 2013: - Hyvinvointialan Living lab RegioStars palkintogaalassa, Prizztech Oy:n verkkosivut Living lab mahdollisti älypetauspatjan käyttäjätestauksen, Prizz.Uutiset 1/ Verenpainemittarista ystävä, Satakunnan Kansa Ikäihmiset pääsivät testaamaan etälääketieteen palveluja kotonaan, Uusi Aika Living lab testasi, Prizz.Uutiset 2/ Porissa kehitettiin uusi sovellus kotihoidon avuksi, Satakunnan Kansa Uutuus testissä: Ranneke ehkäisemään ikäihmisten katoamisia, Satakunnan Kansan nettisivut Ranneke näyttää missä olet, Satakunnan Kansa Uusihoivalla lisää aikaa hoitotyöhön, Prizz.Uutiset 3/ Paikannusranneke luo turvaa arkeen, Prizz.Uutiset 4/ Julkaisu: Käytännöllisiä puheenvuoroja alueellisen innovaatiotoiminnan arjesta, Jari Kolehmainen (toim.), Senten työraportteja 34/2013; Hyvinvointiteknologiayritysten odotukset käyttäjälähtöisestä tuotetestauksesta: Case Hyvinvointialan Living lab Vuosi 2014: - Living lab kiinnostaa Euronewsia, Uuden Ajan nettisivut Euronews kuvaa ohjelmaansa Porissa, Porin kaupungin nettisivut Kansainvälinen Euronews kuvaa ohjelmaansa Porissa, Radio Porin nettisivut Oho: Kansainvälinen Euronews kuvaa tänään ja huomenna Porissa, Satakunnan Kansan nettisivut Teknologia toi Euronewsin Poriin, Satakunnan Viikko Teknologia toi Euronewsin Poriin, Satakunnan Viikon nettisivut Euronews uutisoi suomalaisesta, käyttäjälähtöisestä innovaatiotoiminnasta, SEKESin nettisivut Searching for a silver lining to Europe s age-old problem, Euronewsin Real Economy - ohjelma Ranneke tuo turvaa kävelyretkillä, Satakunnan Viikko Ranneke tuo turvaa kävelyretkillä, Satakunnan Viikon nettisivut Ruutuvihko vaihtui tablettiin Keski-Porin kotihoidossa, Uusi Aika Ruutuvihko vaihtui tablettiin Keski-Porin kotihoidossa, Uuden Ajan nettisivut Euronews kuvasi Porissa, Prizz.Uutiset 1/2014

13 12 (16) - Euronews uutisoi suomalaisesta, käyttäjälähtöisestä innovaatiotoiminnasta, Kansallisen innovaatioverkoston uutiskirje helmikuu Euronews uutisoi Living labista, Satakuntaliiton verkkolehti Satanen 1/ Anturit kertovat kaatumisesta, Sydän-Satakunta Uudet tekniikat kokeilussa Ulvilassa, Ulvilan Seutu Living Lab environments, OECD:n julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta kertova sivusto The Observatory of Public Sector Innovation - Porin seudun hyvinvointiteknologian kehittämistoiminta OECD:n parhaimmistoa, Prizztech Oy:n nettisivut Kotihoito testaa uutta teknologiaa, Kankaanpään Seutu Living lab OECD:n parhaimmistoa, Luoteisväylä Kotihoito testaa uutta teknologiaa, Luoteisväylä Kotihoito testaa uutta teknologiaa, Luoteisväylän nettisivut Isomummolle iloa ja muistin virkeyttä, Satakunnan Kansa Tietokonepeli opettaa muistamaan, Satakunnan Kansan nettisivut Brain Farmer tuo isomummolle iloa ja muistin virkeyttä, Aamulehti Mobiilisovellus säästää aikaa varsinaiseen hoitotyöhön, Uusi Aika Babyfit.fi - Asiantuntijoilta äideille, HealthBerry terveysblogi, Muistin aktivointia peliteknologialla, Prizz.Uutiset 3/ Älypetauspatjasta turvaa ikäihmisille, Prizztech Oy:n nettisivut Tilaisuudet ja tapahtumat Tietoa hankkeen toiminnasta ja siinä kehitetyistä teknologiaratkaisuista haluttiin jakaa mahdollisimman laajasti myös tulevaisuuden ammattilaisille. Hankkeen aikana järjestettiin yhteistyössä Sataedun, WinNovan ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa Porissa, Harjavallassa, Nakkilassa ja Eurassa kymmenen hyvinvointiteknologiainfoa, joihin osallistui yli 200 lähihoitaja- ja hyvinvointiteknologian (YAMK) opiskelijaa. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen järjestämässä omaishoitajien virkistyspäivässä kerrottiin omaishoitajille hyvinvointiteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Living lab - käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeella oli oma ständi Kokemäellä järjestetyllä Voimaa vanhuuteen -messuilla ja Ulvilassa Pappilanlammen palvelukeskuksessa järjestetyillä Hyvän olon -messuilla. Tapahtumissa kävijöille jaettiin tietoa toiminnasta sekä siinä testatuista ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumista sekä hoitohenkilökunnan työtä tukevista teknologioista. Living lab -toimintaa esiteltiin myös Pomarkku -päivän tapahtumassa Living lab - käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hanketta esiteltiin kansallisen innovaatioverkoston verkostotapaamisessa Porvoossa. Innovaatioverkosto on Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtäävä kansallinen teemaverkosto, jota koordinoi Frami Oy Seinäjoelta. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista kerrottiin Käyttäjälle kätevä teknologia -hankkeen KÄKÄTE -seminaarissa "Uusinta tietoa ikäteknologiasta - tätä Suomessa tutkitaan ja kehitetään nyt" teemaryhmässä Kehittämisympäristöt ja yritysyhteistyö Hel-

14 13 (16) singissä. Lisäksi toimintaa on esitelty Innovatiivisten hankintojen näkökulmasta TEKESin vierailulla Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeen loppuseminaari pidettiin Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Pihlajasalissa Porissa. Tilaisuudessa käytiin läpi hankkeen toimintaa ja keskeisimpiä tuloksia. Hankkeeseen osallistuneet yritykset esittelivät seminaariosallistujille hankkeessa testattuja ja kehitettyjä hyvinvointiteknologiaratkaisuja omilla ständeillään. Futuristi Elina Hiltunen visioi tulevaisuuden teknologian kehitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia vanhustenhoitoon. Lisäksi Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula kertoi perusturvan kokemuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista hyvinvointiteknologian suhteen. Seminaariin osallistui monipuolisesti eri sidosryhmien (julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin, teknologiayritysten, oppilaitosten, rahoittajien ja muiden organisaatioiden edustajia). Loppuseminaarin julkiset esitykset ovat katsottavissa hankkeen nettisivuilta Muu paikallinen ja kansallinen tiedottaminen Hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotettiin aktiivisesti paikallisissa tiedostusvälineissä. Tuotetestausten yhteydessä järjestetyissä testaustapaamisissa välitettiin tietoa säännöllisesti yhteistyökumppaneille ja heidän henkilökunnalleen hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Hankkeessa testattujen ja kehitettyjen teknologiaratkaisujen julkiset raportit toimitettiin Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen Ikäpisteeseen, joka toimii ikäihmisten neuvontapisteenä. Lisäksi tietoa hankkeen tuloksista toimitettiin myös Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsenille. Hankkeesta viestittiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n ja Vanhustyön keskusliiton KÄKÄTE -verkoston (Käyttäjälle kätevä teknologia), Kehittämiskeskus Oy Hämeen hallinnoiman kansallisen Hyvinvointiverkoston sekä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) innovaatiotoiminnan edistämiseen tähtäävän kansallisen Innovaatioverkoston kautta. Hankkeen etenemisestä toimitettiin säännöllisesti tietoa Työ- ja elinkeinoministeriöön, joka toimi myös tärkeänä linkkinä Euroopan komissioon. Lisäksi hanketta esiteltiin Euroopan komission Suomen-edustustolle. Hankkeen tuloksista viestitettiin myös Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n kautta. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kehittämistoiminnasta jaettiin ja vaihdettiin Yrityssalo Oy:n ja Salon kaupungin Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin -projektin kanssa. Lisäksi hanketta ja Living lab -toimintaa esiteltiin Isojoen kunnalle ja Suupohjan peruspalveluliikelaitokselle sekä Hämeenlinnan kaupungille Kansainvälinen tiedottaminen Hyvinvointialan Living lab -hankkeen Euroopan komission RegioStars kilpailussa menestymisen myötä tietoa toiminnasta toimitettiin Euroopan komission aluepolitiikan (REGIO), Tutkimus-

15 14 (16) ja innovointi (RTD), Terveys- ja kuluttaja-asioiden (SANCO) sekä Yritys- ja teollisuustoiminnan (ENTR) pääosastoille. Lisäksi Living lab -toimintaa esiteltiin Euroopan 27 jäsenmaan teollisuusministeriöiden edustajille Brysselissä Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston järjestämässä tilaisuudessa. Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan -hankkeesta toimitettiin Työ- ja elinkeinoministeriön kautta tietoa Euroopan komission hanketietokantaan, jossa esitellään menestyksekkäimpiä hankkeita Euroopan alueelta. Living lab -toiminnasta tehtiin artikkeli Panorama -kustannusyhtiön International Economics - lehden Suomen Länsirannikkoa koskevaan venäjänkieliseen erikoispainokseen, joka ilmestyi maaliskuussa Kansainvälinen tv-yhtiö Euronews uutisoi Porin seudun Living lab -toiminnasta Real Economy -ohjelman jaksossa Searching for a silver lining to Europe s age-old problem Yhteydenotto perustui Euronewsin Euroopan komissiolta saamiin tietoihin Living lab - toiminnasta. Living lab -toimintamallilla osallistuttiin helmikuussa 2013 Euroopan komission julkisen hallinnon innovaatiokilpailuun (European Prize for Innovation in Public Administration) kategoriassa Toimenpiteet yrityksille. Komissiosta pyydettiin syksyllä 2013 lisätietietoja hankkeesta OECD:lle toimitettavaksi. OECD julkaisi kesäkuussa 2014 uuden julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta kertovan sivuston nimeltä The Observatory of Public Sector Innovation (OPSI), jossa esitellään erittäin ansioituneita julkisen sektorin uusia toimintatapoja. Porin seudulla toteutettu Prizztech Oy:n hyvinvointiteknologian kehittämistoiminta nostettiin yhdeksi malliesimerkiksi siitä, kuinka julkinen sektori on tarjonnut tuotetestaus- ja kehitysalustan hyvinvointiteknologiayrityksille. Lisäksi hankkeesta tullaan kertomaan Union Baltic Cities -julkaisussa Kilpailut Living lab -toimintamallilla osallistuttiin Euroopan komission Julkisen hallinnon innovaatiokilpailuun (European Prize for Innovation in Public Administration) sarjassa Toimenpiteet yrityksille. Kilpailuun osallistuminen poiki hankkeelle maailman laajuista näkyvyyttä OECD:n The Observatory of Public Sector Innovation -sivuston kautta. Hyvinvointiteknologian käyttäjälähtöisellä kehittämistoiminnalla osallistuttiin myös Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKELin Uusi Avaus kilpailuun. Lisäksi Living lab -toimintamallilla haettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TERVESOS palkintoa. Samalla toimintamalli kuvattiin Innokylään. 5. TOIMINNAN JA TULOSTEN ARVIOINTI Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Hankkeessa yritysten, kuntien, kolmannen sektorin, käyttäjien ja muiden sidosryhmien välinen yhteistyö vahvistui, ja Living lab -toiminta laajentui uusien yhteistyökumppaneiden tullessa osaksi toimintaa.

16 15 (16) Hanke tuki uusien hyvinvointiteknologian innovaatioiden kehittämistä ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksien paranemista tarjoamalla mahdollisuuden valmiiksi organisoituun käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyttä painottavaan tuotekehitysprosessiin. Yritykset arvostivat erityisesti testaajien aktiivista osallistumista ja sitoutumista teknologioiden käyttöön ja palautteen antamiseen. Osa yrityksistä teki saamiensa palautteiden perusteella tuotteeseensa muutoksia jo tuotetestausprosessin aikana. Testausten myötä yritykset kokivat saaneensa nopeasti ja kustannustehokkaasti arvokasta tietoa käyttäjiltä tuotekehitykseensä. Hyvinvointiteknologiayrityksiltä saatujen palautteiden mukaan Living lab -toimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä. Tuotetestaustoiminta lisäsi hyvinvointiteknologiayritysten osaamista hyvinvointialasta ja sen tarpeista. Myös kontaktit toimijoihin, joiden kanssa yhteistyöhön pääseminen muutoin voisi olla haastavaa, koettiin tärkeiksi. Uudenlaisen toimintamallin hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa niin teknologian tarvelähtöisen kehittämisen kuin tiedon saamisen kannalta koettiin tärkeäksi. Hankkeen toiminnan myötä testausympäristöt saivat monipuolisesti käyttökokemuksia hyvinvointiteknologian tarjoamien mahdollisuuksien nykytilasta sekä teknologiayritysten tulevaisuuden suunnitelmista. Kuntien taloudellisen tilanteen ja sote -uudistuksen vuoksi isoja hankintoja ei välttämättä voida tehdä tässä vaiheessa. Kuitenkin kiinnostus hyvinvointiteknologian ratkaisuihin, joilla voitaisiin tehostaa toimintoja, oli suurta. Käyttökokemukset teknologiaratkaisuista koettiin erittäin tärkeiksi. Ne auttavat suunnittelemaan ja valmistelemaan tulevaisuuden hankintoja hoitokustannusten hillitsemiseksi ja niukkenevien henkilöstöresurssien paremmin kohdentamiseksi. Hankkeessa tehdyn yhteistyön jatkolle on koettu olevan tarvetta. Hankkeessa testattiin ja kehitettiin erilaisia ikäihmisten fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen, turvallisuuden parantamiseen ja terveyden seurantaan liittyviä tuotteita. Hoitohenkilökunnan tietämys ja osaaminen näistä teknologiaratkaisuista mahdollistaa sen, että omaisille voidaan entistä kattavammin tarjota tietoa ikääntyneiden arjen ja turvallisesti pidempään kotona asumisen tukemiseen kehitetyistä tuotteista. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan myös lisätä omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä ja heidän osallistumistaan ikääntyneen hoitoon. Ikäihmisten, heidän omaistensa sekä vanhustyön ammattilaisten osallistuminen yritysten tuotekehitysprosesseihin lisäsi merkittävästi heidän vaikutusmahdollisuuksiaan heille suunnattujen teknologioiden kehittämisessä. Kiinnostus ja innostus testauksiin osallistumiseen oli suurta, ja testaajat olivat erittäin sitoutuneita testauksiin. Käyttäjät antoivat monipuolisesti palautetta testaamistaan tuotteista, ja heiltä saatiin paljon loistavia ehdotuksia hyvinvointiteknologian tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Erityisesti ikäihmiset arvostivat sitä, että heidän mielipiteitään kysytään, ja ne otetaan huomioon. Testauksiin osallistuminen toi ikäihmisten arkeen uudenlaisia rutiineja ja virikkeitä sekä loi heille uusia, tärkeitä rooleja, joiden koettiin lisäävän oman elämän merkityksellisyyden tunnetta ja hyödylliseksi kokemista. Motivaatioita testaukseen osallistumiseen toi ymmärrys siitä, että testattavana olevasta tuotteesta voisi hyötyä itse tai se voisi olla tarpeellinen sukulaiselle, ystävälle tai tuttavalle, ja siksi oma työpanos koettiin tärkeäksi. Lisäksi testauksiin liittyvät yhteiset tapaamiset osallistujien kesken lisäsivät ikäihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja mahdollistivat uusien sosiaalisten kontaktien luomista.

17 16 (16) Aktiivisen toiminnan, verkostoitumisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kautta eri sidosryhmien välinen yhteistyö lisääntyi ja vahvistui. Hanke toimii erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta Public-Private-People -yhteystyöstä ja kumppanuudesta. 6. TOIMINNAN JATKUVUUS Toiminnan edelleen kehittämiseksi ja laajentamiseksi Prizztech Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat päättäneet vahvistaa keskinäistä yhteistyötään ja jättäneet elokuussa 2014 hakuun yhteisen hankehakemuksen HYVÄKSI - Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto - Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeesta. Uusi hanke mahdollistaisi mm. yhteistyön kehittämisen, toimijaverkoston laajentamisen ja uusien kohderyhmien mukaan ottamisen toimintaan. HYVÄKSI -hanke edistäisi mm. Valtion ja Porin kaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen sekä Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista.

18 Liite 1 Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan 1 (3) Kuva: Hanna Leppänen/Satakunnan Kansa Motivaatioverkko Oy:n Motivaari -palvelun tuotetestaus Raportin laatijat: Ulla-Maija Leppäkoski ja Niina Holappa Prizztech Oy Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan

19 2 (3) 1. Testattavat tuotteet ja testausaika Motivaari -palvelun tuotetestaus toteutettiin Porissa ja Ulvilassa. Testaajina toimi sekä ikäihmisiä että kotihoidon henkilökuntaa. Testauksen aluksi ikäihmisille tehtiin kuntomittaus, joka koostui Inbody kehokoostumusanalyysistä, puristusvoimatestistä ja Polarin leposykemittauksesta. Myös henkilökuntaan kuuluville tehtiin Inbody kehonkoostumusmittaus. Molemmille ryhmille jaettiin Silva ex30 Connect askelmittarit. Askelmittari on 3D-mittari, joka nollaa päivän askeleet yöllä. Mittari tallentaa askelmäärät muistiin ja ne säilyvät siellä 30 päivää. Askelmittarissa on USB-liitäntä, jonka avulla se voidaan liittää tietokoneeseen ja askelten tiedot voidaan ladata Motivaatioverkon nettipohjaiseen OmaMotivire -palveluun. Palvelusta on mahdollista seurata omia askelmääriä myös pidemmällä aikavälillä. Ikäihmiset toimittivat askelmittarinsa noin kahden viikon välein henkilökunnalle tulosten siirtämistä varten. 2. Asiakaskuvaukset Porissa testaajina toimivat 11 kotona asuvaa ikäihmistä sekä viisi perusturvan kotihoidon työntekijää. Ulvilassa testaukseen osallistui neljä kotona asuvaa ikäihmistä ja neljä työntekijää. 3. Onnistumisia Sekä henkilökunnan että ikäihmisten mielestä Motivaari -kokonaispalvelu (kuntomittaukset, alkukoulutus, askelmittari ja nettipohjainen järjestelmä) soveltuivat erittäin hyvin sekä ikäihmisille että henkilökunnalle. Palvelun käyttäminen oli helppoa, tuote toimi erittäin hyvin ja askelmittarin kantaminen koettiin mielekkääksi. Erityisesti kiiteltiin Motivaari -palvelun liikuntaan kannustamista ja motivoimista. Testauksen alun koulutustilaisuuden ja kuntomittauksien koettiin antavan hyvää tietoa omasta kunnosta sekä toimintakyvyn ylläpitämisestä ja sen parantamisesta. Sekä henkilökunta että ikäihmiset kokivat palvelun pidentävän kotona asumista, suurin osa ikäihmisistä yli kolme vuotta. Hyvänä pidettiin sitä, että yhteistyö lisääntyi ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Myös teknologiaan liittyvä osaaminen vahvistui sekä ikäihmisillä että henkilökunnalla.

20 3 (3) 4. Kehitettävää Joissakin kotihoidon toimipisteissä oli ongelmia ohjelmiston asennuksen kanssa. Ne saatiin ratkaistua yhdessä Porin kaupungin IT-palveluiden kanssa. Yleisesti askelmittariin oltiin tyytyväisiä, mutta testaajien mukaan askelmittari ei rekisteröinyt hiipiviä askeleita liukkaalla kelillä. Testaajat toivoivat, että askelmittari olisi vesitiivis, jotta se mahdollistaisi esimerkiksi vesijuoksun askeleiden rekisteröitymisen. Lisäksi testaajat toivoivat, että myös vaihtoehtoiset liikuntamuodot kuten uinti tai pyöräily olisi huomioitavissa Motivaari -palvelussa. Koska ryhmäkokoontumiset motivoivat liikkumiseen, toivoivat testaajat, että jatkossa ryhmät kokoontuisivat säännöllisesti esim. ikäpisteessä tai vastaavassa paikassa. 5. Soveltuvuus Testaus osoitti, että Motivaatioverkko Oy:n Motivaari -palvelu soveltuu hyvin ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen. Askelmittari oli helppokäyttöinen ja sitä kannettiin mielellään. Kuntotestaukset koettiin hyviksi. Henkilökunnan mielestä askelten siirto nettipohjaiseen ohjelmaan oli niin helppoa, että myös ikäihmiset, jotka ovat tottuneita tietokoneeseen, voisivat ladata askeleet tietokoneelle itse, mikäli ohjelma olisi asennettu heille valmiiksi. Motivaari -palvelu motivoi kaikkia testaajia (ikäihmiset, hoitohenkilökunta) liikkumaan. Testauksen kohderyhmä oli pieni, joten tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta antavat suuntaa siitä, että Motivaari -palvelu motivoi ikäihmisiä huolehtimaan omasta kunnosta ja seuraamaan oman toimintakyvyn ylläpitämistä. Erityisen hyvin palvelu soveltuu kotona asuvien ikäihmisten liikkumisen kannustamiseen.

21 Liite 2 a Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan 1 (3) Univisio Oy:n älypetauspatjan tuotetestaus Raportin laatijat: Ulla-Maija Leppäkoski ja Niina Holappa Prizztech Oy Living lab käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan

22 2 (3) 1. Testattavat tuotteet ja testausaika Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella, Merikarvialla Kiilarinteen vanhainkodissa testattiin alkaen kolmen kuukauden ajan Univisio Oy:n älypetauspatjaa. Älypetauspatjaan on pitkittäissuuntaisesti koko patjan mitalta ommeltu anturit. Patjaan liitettävä mittalaite mittaa sängyssä oloajan sekä liikkumisen määrän ja kerättyä tietoa voidaan verrata aikaisempiin öihin, jolloin saadaan selville muutokset nukkumisessa. Patjan pinnassa on irrotettava puuvillakangaspäällinen, joka kestää 60 asteen konepesun. Antureita ei poisteta pesun ajaksi. Kiilarinteelle toimitettiin kahdeksan patjaa sekä neljä varapäällistä. 2. Asiakaskuvaukset Kahdeksan Kiilarinteen vanhainkodin asukasta testasi älypetauspatjaa. Heistä neljä oli miestä ja neljä naista. Osa testaajista oli parempikuntoisia ja liikkui hyvin ja osa oli huonommin liikkuvia ja huonokuntoisia. 3. Onnistumisia Hoitohenkilökunnan mielestä tuotteen käyttökoulutus oli järjestetty hyvin. Henkilökunnan mukaan oli mielenkiintoista seurata testaajien liikkeiden määrää. Lähes kaikki henkilökuntaan kuuluvat arvioivat tuotteen käyttämisen ja mittalaitteen tietojen lukemisen erittäin helpoksi tai melko helpoksi. Myös mittalaitteen vaihto toiseen patjaan koettiin erittäin helpoksi. Mittalaite koettiin huomaamattomaksi ja hiljaiseksi. Sen käynnistys sekä sammuttaminen eivät häirinneet potilasta. Toiset testaajat nukkuivat älypetauspatjalla paremmin patjan pehmusteen ansiosta. Toisaalta patjan pehmeys voi olla haastavaa vuodepotilaille. Henkilökunta totesi kuitenkin patjan materiaalin toimivan laitoskäytössä hyvin. Testaajille ei tullut uusista patjoista makuuhaavoja, joten patja vaikuttaa soveltuvan ikäihmisille. Petauspatjat pystyttiin suojaaman hyvin. Henkilökunnan mukaan patjan materiaali oli hyvä ja patjaa voisi ajatella itsellekin petauspatjaksi. Henkilökunnan mielestä testauksesta ei koettu olevan haittaa ja se ei työllistänyt liikaa.

23 3 (3) 4. Kehitettävää Tuotteen sopivuutta ja toimivuutta oli testaajien vaikea arvioida, koska tuotekehitys oli vasta alkuvaiheessa. Eniten ongelmia testaajat havaitsivat mittalaitteen toiminnassa. Mittalaitteet eivät aina näyttäneet kokonaisliikkeiden määrää, vaikka liikkeet rekisteröityivätkin järjestelmään. Niiden käynnistyksessä oli välillä ongelmia ja välillä ne sammuivat itsestään. Hoitajat olivat sitä mieltä, että mittalaitteen tulisi olla sellainen, että sitä ei tarvitsisi erikseen käynnistää ja sammuttaa. Osa asukkaiden liikkeistä on voinut jäädä rekisteröitymättä, mikäli nämä ovat liikkuneet, mutta eivät ole siirtyneet toisen anturin päälle. Samoin asukkaiden kääntämiset voivat jäädä antureilta huomaamatta, mikäli heitä käännetään samojen antureiden päälle. Patja vaikuttaa mukavalta, mutta hoitotyössä kovempi patja voisi olla parempi. Voi olla, että pehmeä patja tekee omatoimisesta liikkumisesta vaikeampaa. Myös patjan paikoillaan pysyvyys tulisi varmistaa. Patjan voisi kehittää kosteutta hylkiväksi. 5. Soveltuvuus Testaus osoitti, että Univisio Oy:n älypetauspatjan seuraava, kaupallinen versio voisi hyvin soveltua ikäihmisten nukkumisen levollisuuden ja sängyssä olemisen seuraamiseen. Henkilökunnan mukaan älypetauspatja sopisi ehkä parhaiten palveluasumiseen sekä mielenterveyspuolelle. TTY:n tutkijoiden mielestä tuotetestaus suoritettiin ulkopuolisten testaajien avulla ehkä hieman liian varhaisessa vaiheessa tuotteen elinkaarta. Testauksen kohderyhmä oli pieni, joten tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta antavat suuntaa siitä, että älypetauspatja soveltuu ikäihmisille. Älypetauspatja voisi jatkossa olla integroitavissa erilaisiin hälytyslaitteisiin, jolloin sen hyödyt moninkertaistuisivat.