MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS 1 (16)

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lupalautakunta Pohjolankatu Lappeenranta MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS 1 (16) LPR/1794/ /2018 Annetaan julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija TTK-Murskaus Oy Pasalanmäki LAPPEENRANTA 2. Ottopaikka Lappeenranta, Rapattilan kylä, tila Papusen sora-alue ( ). Sijainti on esitetty kuvassa 1. Ottoalueen pinta-ala on 2,3 ha ja kokonaisottomäärä m 3 ktr. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Hakija hakee MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 3. Asian vireille tulo Maa-aineksen ottosuunnitelma hiekan ja soran ottamiseen sekä soran murskaamiseen, joka on päivätty on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Maaaineksenlupahakemus on toimitettu myöhemmin ja sen hakija on päivännyt Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake, listaus rajanaapureista, kaivannaisjätteen huoltosuunnitelma sekä ottosuunnitelma ( ), Geocom Oy. Suunnitelmat on laadittu seuraaville kartoille: - maastokartta (1: ) - rekisterikartta (1:5000) - suunnitelmakartta, nykytilanne (1 : 2000) - suunnitelmakartta, lopputilanne (1 : 2000) - poikkileikkaukset (1:1000/1: 100) - Kaivannaisjätekartta yksikkölista rajanaapureista Maa-aineslupapäätös TTK Murskaus Oy, tila Papusen sora-alue (3:106)

2 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , ottoalue sijaitsee ns. valkoisella alueella, jolle ei ole osoitettu mitään erityisiä toimia. Alueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa, eikä vireillä ole uuttaa kaavoitusta. Alueella on ollut aiemmin maa-ainestenotto, mutta lupa on päättynyt Alueelta on aiemmin otettu noin vain 2000 m 3 rtk hiekkaa ja soraa. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottamisalue sijaitsee Lappeenrannan Rapattilan kylässä Kärkjärven Kipunanlahdesta länsiluoteeseen Vironhiekon ja Rantasuon välisellä harjanteella n.20 km etäisyydellä Lappeenrannasta. Alueelle on olemassa tie yhteys Rapattilantieltä Jouslahdentietä pitkin n.1 km. Ottamisalue on pääsääntöisesti metsämaata. Muu ympäröivä alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Viereisellä tilalla (3:101) on sorakuoppa, jonka nykyinen pohja on tasolla Luonnollinen maanpinta ottoalueella vaihtelee tasojen välillä. Ottoalue ei kuulu arvokkaiden harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Alueella ei ole yleistai asemakaavaa, eikä myöskään tiedossa olevaa seutu-kaavasta johtuvaa estettä maa-ainesotolle. Alueen ympäristöön on myönnetty muitakin maa-aineslupia. Lupahakemuksen mukaan ottoalueen pinta-ala on 2,3 ha. Ottamisalueen alimpana tasona tulisi hakemuksen mukaan olemaan + 58,0 mpy. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus 6.1 Soran otto Toiminta ja kokonaistuotanto Ottoalueen pinta-ala on noin 2,3 ha, ja vuosittain maa-aineksen ottomäärä on m 3 ktr. Alueen kokonaisottamismäärä on n m 3 ktr, josta pintamaita on n m 3 ktr.

3 Toiminta-ajat Soraa on tarkoitus ottaa ympäri vuoden, mutta toiminta painottuu ajanjaksolle keväästä syksyyn. Ottotoiminta päättyy, kun pohjataso on saavutettu ja kun alue on maisemoitu suunnitelman mukaisesti. Toiminta Maa-ainesten ottaminen rajataan alimmillaan tasoon + 58,0 mpy. Suojakerroksen paksuus noin 2 meriä. Ottaminen aloitetaan ottoalueen jo ennestään avatusta osasta ja se etenee kohti ottoalueen rajoja. 6.2 Liikennöinti Ottoalueelle liikennöintiin käytetään olemassa olevia liittymiä. 6.3 Varotoimenpiteet Ottoalue on merkitty asianmukaisesti sekä jyrkät lusikat varustettu tarvittaessa lippusiimalla. 6.4 Polttoaineiden säilytys ja jätteet Ottoalueella ei varastoida polttonesteitä. Alueelle varataan kuitenkin imeytysmateriaalia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan ottotoiminnassa syntyy kaivannaisjätteitä n m 3 ktr, jotka ovat pääasiassa pintamaita ja ne käytetään alueen maisemoinnissa Jälkihoito Ottoalue tasataan ja muotillaan mahdollisimman luonnon-mukaiseen tilaan maisemallisesti. Maaston muotoilun jälkeen luiskat metsitetään. Alue jää metsämaaksi. 6.6 Ottotoiminnan ympäristövaikutukset Ottamistoiminta ei aiheuta mahdollista pohjavesien pilaantumista, kun noudatetaan riittävää suojakerrosta. Alueen lähiympäristö on jo

4 ennestään soranoton käytössä. Perusteltua on keskittää ottotoimintaa jo avatun alueen yhteyteen. 7. Hakemuksen käsittely Lupahakemus maa-ainesten ottamiseen, jonka hakija on päivännyt , on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla, Lappeenrannan seudun ympäristö-toimen ilmoitustaululla sekä nettisivulla välisen ajan. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut raja-naapurit. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet 8.1. Lausunnot Maa-ainestenottolupahakemukseen pyydettiin lausunnot Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta ja Lappeenrannan kaupunkisuunnittelulta ja Lappeenrannan seudun ympäristöterveydensuojelulta.. Kaakkois-Suomen ELY:n lausunto, Kaakkois-Suomen EL Y-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voidaan toteuttaa suunnitelman ja hakemuksen mukaisesti niin, että kaivutasoa ei missään kohdin ottoaluetta uloteta 2,0 m lähemmäs ylintä havaittua pohjavedenpintaa tai tasoa +58 m alemmaksi. Maa-ainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee ottaa huomioon myös maa-aineslain 3 :n 4 mom. säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Tämä säädös tulee erityisesti ottaa huomioon lupapäätöstä ja lupamääräyksiä harkittaessa (vrt. esim. mahdolliset suoja /reunavyöhykkeet Kipunanlahden /asutuksen suuntaan). Kalliolouhosten osalta ja niiden sijoituspaikkoja harkittaessa lähtökohtana tulee olla riittävä suojaetäisyys asutukseen nähden ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien

5 haitallisten vaikutusten eliminoimiseksi sekä turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Kallionlouhintahankkeissa suojaetäisyyden lähimpään asutukseen samoin kuin arvokkaisiin/herkkiin luonnonsuojelualueisiin tulee olla tapauksesta ja maasto-oloista riippuen vähintään metriä. Lupaharkinnassa ja ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Liikennöinti alueelle voi tapahtua entisellä tavalla. Papusen sora-alueen osalta on esitetty tietoja, joiden mukaan kallio kohoaa maa-ainesten ottoalueella pohjaveden pinnan yläpuolelle. Alueella jo tehtyjen luonto- ja lähdekartoitusten sekä käytettävissä olevien kalliopintatietojen perusteella, ELY-keskus näkee tarpeelliseksi tarkastella Järventauksen alueen hydrogeologisia olosuhteita ja luokitusta uudelleen (täyttääkö muodostuma vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen tunnuspiirteet vai ei). Tällä hetkellä ELY-keskuksella ei kuitenkaan ole vielä riittävästi valmiuksia tarkasteluun, vaan alueelta tarvitaan laajemmin lisätietoja kallion, maaperän ja pohjaveden esiintyvyydestä ja antoisuuden arvioinnista Lappeenrannan kaupunki, kaupunkisuunnittelun lausunto, Lähin loma-asutus sijaitsee noin 300 metrin päässä suunnitellusta toiminnasta. Lupakäsittelyssä tulisi huomioida lähimmänhäiriintyvän kohteen suojaaminen. Kaupunkisuunnittelulla ei ole muuta huomautettavaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, terveydensuojelu Lappeenrannan seudun ympäristöterveysvalvonta on tarkastanut TTK-Murskaus Oy:n lupahakemuksen ja esittää seuraavaa:.. Lupahakemuksessa on esitetty, että ottomäärästä ktrm 3 on kalliokiviainesta. Ympäristölupaa ei tässä yhteydessä ole louhinnalle ja murskaukselle haettu. Ottosuunnitelmassa on maininta, että kalliota ei kuitenkaan ole tarkoitus irrottaa tässä yhteydessä. Murskausta on tarkoitus suorittaa siirrettävällä murskainlaitteistolla. Mikäli ympäristölupaa kallion louhinnalle ja kiviaineksen murskaukselle ei haeta, tulee toiminnan meluvaikutukset tunnistaa ja käsitellä meluilmoitusmenettelyn yhteydessä. Lähin asutus on noin 290 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Mikäli murskausta tai louhintaa tehdään, tulee

6 meluvaikutukset huomioida ja sijoittaa toiminnot siten, että melun ohjearvot eivät ylity. Pölyhaittoja tulee tarvittaessa ehkäistä kastelemalla. Mikäli kalliota louhitaan, tulee lähimmän talousvesikaivon sijainti selvittää ja veden laatua tarkkailla säännöllisesti 8.2. Muistutukset Kuulutuksen aikana ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia. 9. Kohteen lupatarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt lupavalmisteluun liittyvän tarkastuksen alueelle Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Kuva 1. Karttakuva ottoalueesta Lappeenranta, Rapattilan kylä tila Papusen sora-alue ( ).

7 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää TKK-Murskaukselle maaainestenottoluvan hiekan ja soran ottoon sekä soran murskaukselle Rapattilan kylän tilalle Papusen sora-alue (3:106). Maa-ainestenotossa on noudatettava ottosuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue 2,3 ha (Maa-aineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on + 58 mpy. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Ottamistoiminta etene päivättyjen ottosuunnitelman ja karttaliitteiden mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. Kokonaisottomäärä on k-m 3. Lupa ei sisällä kalliolouhintaa eikä kalliokiviaineksen ottoa. (Maaaineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja tarvittaessa varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Ottoalueen rajan ja pohjoisessa olevan naapurikiinteistön rajan välille tulee jättää 5 m suojavyöhyke puustoinen, jotta ottotoiminta ei

8 vaikeuta naapuritilan maankäyttöä. Ottoalueen ja Jouslahdentien väliin tulee jättää 10 metrin suojavyöhyke puustoineen. Ottoalueelle ei saa säilyttää eikä sinne saa tuoda muualta maaaineksia ellei siitä ole erikseen sovittu valvontaviranomaisen kanssa. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pohjavesien suojelu ja tarkkailu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna vähintään yksi muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivoa. Putki-kortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maaainesluvan valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen. Pohjaveden tarkkailuputkista tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ennen ottotoiminnan aloittamista tulee alueelle sijoitettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta ottaa vesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt. Tämän jälkeen tutkimukset tehdään maalis-toukokuun aikana viiden vuoden kuluttua sekä ottotoiminnan päättyessä. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa maa-ainelupaa valvovan viranhaltijan päätöksellä. Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda aineita jotka ovat haitallisia ympäristölle tai pohjavedelle. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita vesistölle haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai ympäristöön. Mikäli öljyä tai muuta pintavesille haitallista pääsee maaperään tai vesistöön, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maaaineslaki 3, 11 )

9 5. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Jos alueelle sijoitetaan irrallisia polttonestesäiliöitä, tulee ne sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asian-mukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua määräyksen mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 6. Sora-aineksen murskaaminen ja melun torjunta Murskausta ei saa tehdä 300 metriä lähempänä asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. Alueelle sijoitettava murskaamo, tulee sijoittaa alueen alimmalle tasolle ja myös vähintään 300 metrin päähän asutuksesta tai loma-asunnosta. Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. ( VnA 800/ ).

10 Murskausta voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät melun raja-arvot ylity: - Murskaus: ma-pe, arkipäivisin klo Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) Juhlapyhinä ja niiden aattoina kaikki melua aiheuttavat työvaiheet ovat kiellettyjä. (VNA 800/2010: 8 ) Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun rajaarvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo ja keskiäänitasoa 50 db klo Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo ja 40 db klo (Vnp /993, Naap 17 ) Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee lisäksi mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Melumittauksen tekijän tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten päättymisestä. (VnA 800/ ). Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että lupamääräyksissä annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa ottotoiminta voidaan keskeyttää. Soran murskaamisesta on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Jos murskaamista harjoitetaan vähintään 50 vrk kokon toiminnan aikana, tulee toiminnalle hakea yhtenäislupa.

11 7. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (Maa-aineslaki 11 ). 8. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön siten että otetaan huomioon naapuritilojen maa-ainestenotto. Suojavyöhykkeitä naapuritiloihin ei tarvitse jättää. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hieno-jakoisella maalla. Pohja ja luiskat annetaan metsittyä ja tarvittaessa istutetaan männyn taimia. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen pyydettävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana. (Maa-aineslaki 11 ). 9. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava euron hyväksyttävä vakuus, joka tulee asettaa ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 10. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus Nottotietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvan-haltijan / ottajan

12 on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maaaineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). Luvanhaltijan tulee ilmoittaa ennen ottamistoimintaan ryhtymistään valvontaviranomaiselle ottamisen alkamisajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä (Maa-ainesasetus 9, maa-aineslaki 23, 23 a ). 11. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maan-omistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 12. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettu ja hyväksyttynä. (Maa-ainesasetus 9 ). 13. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 14. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ).

13 15. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana tai valvontaviranomainen voi tulouttaa vakuuden ja teettää lopputyöt. (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 16. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 2535 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeen-rannan seudun ympäristölautakunnassa , :t 2 ja 8 Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m naapurikuulemiset 4 kpl 120 = 2535 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maaaineslaki 23 ) 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

14 Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Pohjaveden tarkkailuputki on asennettu alueelle oikein luotettavien havaintojen tekemiseksi. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Määräykset 1-5 sekä 11 ja 13 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Pohjaveden laatuanalyysit on määrätty tehtäväksi (lupamääräys 4). Polttonesteiden varastointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota (lupamääräys 5) asutuksen vedenhankinnalle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Ottoalueelle on todennäköisesti tarpeen asentaa useampia korkomerkintöjä ottotason valvomiseksi, sillä ottoalue on kohtuullisen laaja (lupamääräys 2). Tämän maa-ainesluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu luiskaamalla, palauttamalla pintamaat kasvupohjaksi ja tarvittaessa metsittämällä (lupamääräys 7 ja 8). Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asian-osaisille (lupamääräys 3). Määräys 6 on annettu melun liittyviä raja-arvot, joita ei saa ylittää tai toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä melun osalta (VNA 800/2010). Määräys 9 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 10 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella.

15 Määräyksessä 11 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maaaineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohja-veden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maaainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pää-sääntöisesti tienpitäjä. Määräys 12 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 11 :n nojalla. Määräys 14 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 15 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräys 16 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Vaikutukset luontoon ja ympäristön pyritään minimoimaan ja jälkihoitotoimenpiteisiin on annettu määräyksiä (lupamääräys 4, 7 ja 12). Pohjavedensuojelusta on annettu erikseen määräyksiä (määräykset 4 ja 5). Soran murskaamista ei saa tehdä 300 metriä lähempänä asutukseen nähden ja murskausjakoista tulee tehdä meluilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melun ohjearvoja tulee noudattaa ja tarvittaessa tulee tehdä melusuojauksia (määräys 6.) 17. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lupalautakunta määrää, että TTK-Murskaus Oy saa aloittaa hiekan ja soran oton lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli toiminnanharjoittaja asettaa ennen toiminnan aloittamista suuruisen hyväksyttävän vakuuden Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

16 Vakuus tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelunviranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Perustelut Lupalautakunta katsoo, että ottoalueella on ollut jo aiemmin ollut maaainestenotto. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. MAL21). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon (MAL 21 ) 18. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen maaainesvalvontaviranomaisen taksa ( ) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, VNA 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp 993/1992 Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL (26/1920) 19. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. 20. Lupapäätöksestä tiedottaminen 21. Muutoksenhaku Tämä päätös lähetetään hakijalle ja Kaakkois-Suomen Elykeskukselle. Luvan myöntämisestä ilmoitetaan niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla ja se pidetään ilmoitustaululla valituksen tekemiselle varatun ajan. Päätös pidetään nähtävillä kuulutusajan. Tähän päätökseen saa hakea muutosta liitteenä olevan muutoksenhakuosoituksen mukaisesti. Liitteet: Muutoksenhakuosoitus