SAK:n toimintakertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n toimintakertomus 2009"

Transkriptio

1 SAK:n toimintakertomus 2009

2

3 SAK Toimintakertomus SISÄLTÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti... 3 Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi... 3 Järjestölliset lähtökohdat... 4 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET... 5 Sopimuskierros käynnistyi... 5 Sata-komitea sai työnsä päätökseen... 5 Eläkekiista purettiin työryhmiin... 6 Työllisyyden edistäminen... 6 Aikuiskoulutusuudistuksen ehdotukset valmistuivat... 6 SAK vaikutti ilmasto- ja energiapolitiikkaan... 7 Työelämän laadun parantaminen... 7 Joustoturvan periaatteet hyväksyttiin... 7 Työhyvinvointia edistävät hankkeet Työ- ja muun lainsäädännön valmistelu Yhdenvertaisuustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi Tekijänoikeuslain heikennys torjuttiin Kansainvälisen edunvalvonnan painopisteet Euroopan parlamentin vaalit Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY Sosiaalinen vuoropuhelu Pohjoismainen yhteistyö Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC Kansainvälinen työjärjestö ILO Itämeriyhteistyö Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK Monipuolinen ay-yhteistyö JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN PARANTAMINEN SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja Alue- ja paikallistoiminnan kehittäminen Nuorisotoiminta Ruotsinkielinen toiminta Svenskspråkiga verksamheten Maahanmuuttaja-asiat Viestintä Ay-koulutus Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen Verkko-opisto ja DeLTTUE-projekti Rakennerahastot Opettajayhteistyö Kansainvälinen koulutusyhteistyö Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta SAK:n kulttuurirahasto Tulevaisuushanke HENKILÖSTÖ- JA TALOUSVOIMAVARAT... 22

4 2 SAK Toimintakertomus 2009 Tietohallinta Työpaikkatoimikunta SAK:n henkilöstö TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus HALLINNON KOKOUKSET Valtuusto Hallitus HALLINTOELIMET Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta Muut hallituksen asettamat valiokunnat Toimialaneuvottelukunnat JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET JÄSENMÄÄRÄT 2008 JA LAUSUNNOT... 55

5 SAK Toimintakertomus TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti Vuosi 2009 oli Suomen talouden musta vuosi. Talouskehityksen taantuminen johtui koko maailmantalouden hidastumisesta ja investointien pysähtymisestä. Suomi on hyvin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä, sillä viennin osuus kokonaistuotannostamme nousi viime vuosina yli 40 prosenttiin. Viennin pysähtymisen seurauksena kokonaistuotantomme romahti nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 1991 BKT putosi 6,2 prosenttia ja vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan yli 7 prosenttia. Myös työllisyys putosi nopeammin kuin 1990-luvun lamassa. Vuonna 2009 menetettiin yhteensä noin työpaikkaa ja työllisyyden pudotuksen ennakoidaan jatkuvan vielä pitkälle vuoteen Työllisten lukumäärää enemmän putosi tehtyjen työtuntien määrä, sillä yritykset sopeutuivat kysynnän vähenemiseen myös lomautuksin ja muin työaikajärjestelyin. Myös eläkkeellesiirtyminen kasvoi suhdannetilanteen ja ikärakenteen vuoksi, mikä osaltaan vähensi avoimen työttömyyden kasvua. Tästä huolimatta työttömiä Tilastokeskuksen määritelmän mukaan oli vuoden 2009 lopulla yli SAK:n yt-neuvottelu- ja irtisanomisseurannan mukaan irtisanottujen määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Työllisyyden aleneminen leikkasi merkittävästi palkansaajaväestön ostovoimaa, mutta työpaikkansa säilyttäneiden tilanne pysyi verraten hyvänä. Vuoden 2009 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 3,9 prosenttia ja reaaliansioiden nousu oli myös 3,9 prosenttia. Inflaatiota ei siten keskimäärin vuonna 2009 esiintynyt. Tuloverotus keveni hieman vuonna 2009, mikä osaltaan tuki työllisten ostovoiman kasvua. Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi Toimintavuotta 2009 leimasi taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliittisen että työmarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Maan hallituksella ei ollut riittävää näkemystä, miten Suomea pitäisi luotsata vaikeassa toimintaympäristössä. Työmarkkinoilla elettiin taloudellisen kriisin sekä globaalin kilpailun haasteissa. SAK:n esityksen mukaan maahan olisi pitänyt saada synnytettyä työmarkkinoiden raamisopimus, jossa olisi sovittu toimista, joilla olisi ollut myönteistä vaikutusta muun muassa työllisyyteen, työttömyysturvan kehittämiseen, julkisen talouden vakauttamiseen ja palkansaajien ostovoimaan. Lisäksi raamisopimuksella olisi helpotettu liittoneuvotteluja. EK kuitenkin kaatoi sopimuksen jo kättelyvaiheessa, vaikka yhteinen malli oli jo löydetty. Asioista ei päästy varsinaisesti edes neuvottelemaan. Myös maan hallituksen rooli raamisopimuksen edistämisessä oli heikko. Se ei halunnut juurikaan panostaa siihen, että tietyillä porkkanoilla tai kepeillä työnantaja olisi saatu pysymään yhteisessä pöydässä. Kolmikanta ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Maan hallituksen harjoittama politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tulo- ja varallisuuserot samoin kuin terveyserot olivat edelleen liian suuret.

6 4 SAK Toimintakertomus 2009 Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kun pääministeri ilmoitti hallituksen nostavan eläkeiän alarajaa kahdella vuodella 63 vuodesta 65 vuoteen. Palkansaajajärjestöjen ja kansalaisten laaja vastustus muutti tilanteen niin, että kolmikantaisesti alettiin hakea keinoja, joilla todellista eläkkeellesiirtymisikää voitaisiin myöhentää. Työmarkkinapolitiikassa työnantajaleirin uusi linja näkyi erityisesti kaivatun raamisopimuksen torjumisen ohella siinä, että työurien pidennystä pohtineen eläketyöryhmän työ takkusi ikääntyneiden työttömyysturvan erimielisyyksiin. Eräiden työttömyyskassojen ruuhkautuminen työttömyyden ennakoimattoman nopean kasvun myötä kesällä 2009 sai laajaa huomiota. Ruuhkautumisen alettua ryhdyttiin määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen helpottamiseksi. Kassojen omien toimenpiteiden lisäksi työttömyysturvalainsäädäntöä kehitettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta joustavammaksi mm. lomautetuille maksettavien päivärahojen osalta. Oman työmarkkinapoliittisen voiman lisäämiseksi ja uuteen toimintaympäristöön paremmin vastaamiseksi SAK ja sen ammattiliitot perustivat kaksi työryhmää, joiden tarkoitus on kehittää keskusjärjestön ja liittojen välistä yhteistyötä sekä toisaalta sopia jäsen- ja sopimusrajoista. Varsinaisesti nämä työryhmät aloittivat työnsä vuoden 2010 puolella. Syksyllä SAK aloitti yhteiskuntavaikuttamiskampanjan, jonka pääpaino on paikallisella ja alueellisella tasolla. Toimillaan järjestö haluaa saada vaalien alla palkansaajille tärkeitä asioita keskusteluun, lisätä jäsenistön äänestysaktiivisuutta sekä saada palkansaajille tärkeitä asioita tulevaan hallitusohjelmaan. Järjestölliset lähtökohdat SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin lokakuussa. Tavoitteena oli muokata organisaatiota vastaamaan toimintakentän strategisiin haasteisiin. Osasto- ja linjarakenne muuttui ja noin 30 henkilön tehtävät uudistuivat merkittävästi. Järjestörakenteen kehityksessä koettiin takaisku, kun useita vuosia valmisteltu teollisuuden ammattiliittojen TEAM-hanke kaatui. Hanke olisi toteutuessaan johtanut Metalliliiton, Kemianliiton, Puu- ja erityisalojen liiton, Sähköliiton, Rautatieläisten liiton ja Viestintäalan ammattiliiton yhdistymiseen ja uuden Suomen suurimman ammattiliiton perustamiseen. Vaikka suurliittohanke kaatui, perustivat Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto vuoden lopussa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n, josta tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto. Kuljetusalojen liittojen kesken jatkui yhteistyön syventämiseen tähtäävä hanke. Sen johtopäätökset valmistuivat vuoden lopulla, ja liittojen päättävät elimet ottivat niihin kantaa vuoden 2010 alussa.

7 SAK Toimintakertomus EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET Sopimuskierros käynnistyi Vuoden 2009 alussa SAK ja yhdessä liittojen kanssa jatkoi yhteisten työehtosopimustavoitteiden valmistelua. Tavoitteiden asettamisessa huomioitiin, että tavoitteet ovat sovellettavissa sekä keskitetyllä että liittokierroksella. Keväällä 2009 varmistui, että liittokohtainen sopimuskierros on todennäköinen vaihtoehto. SAK:n hallitus hyväksyi tavoitteet huhtikuussa Syksyllä sopimuskierroksen käynnistyttyä SAK seurasi yhteisten tavoitteiden toteutumista liittokohtaisissa sopimuksissa. Taloudellisen tilanteen ollessa edelleen heikko tavoitteiden toteutuminen työehtosopimuksissa näytti jäävän heikoksi. Myös lainsäädäntötavoitteiden edistäminen liittokierroksen aikana tuntui vaikealta. Ennen vuodenvaihdetta uusien työehtosopimusten piirissä oli noin palkansaajaa. Uusien sopimusten ensimmäisen vuoden korotus oli noin puolen prosentin luokkaa. Monissa sopimuksissa tekstiasiat jäivät ennalleen. Laajin vuoden 2009 puolella tehty sopimus solmittiin teknologiateollisuudessa. Sata-komitea sai työnsä päätökseen Sosiaaliturvaa uudistaneen Sata-komitean umpikuja purkautui tammikuussa, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ratkaisut tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä. Ns. sosiaalitupossa työttömyysturvaan kohdistuneet suuret leikkausuhkat torjuttiin ja samalla työttömyysturvaan saatiin neuvoteltua parannuksia. Olennaisen tärkeä saavutus oli myös sopimus työeläketurvan rahoituksen vahvistamisesta vuosina Myönteisten elementtien ohella sosiaalitupo sisälsi myös heikennyksiä osaaikaeläkkeeseen ja lisäpäivärahaoikeuteen. Maan hallitus kiitteli sosiaalitupoa ja sen linjaukset kirjattiin yksimielisenä jätettyyn Sata-komitean välimietintöön. Elvytyspakettineuvotteluissaan hallitus uudelleen hyväksyi järjestöjen sosiaalitupossa tekemät linjaukset. Tammikuussa 2009 sosiaalitupon solmimisen jälkeen komitea luovutti peruslinjaukset sosiaali- ja terveysministerille. Peruslinjaukset sisälsivät sosiaalitupossa sovitut muutokset työttömyysturvaan sekä mm. vuorotteluvapaan vakinaistamisen. Palkansaajajärjestöt pidättäytyivät Sata-komitean työstä ns. eläkekiistan ajan, koska tiedossa ei ollut, miten maan hallitus on sitoutunut Sata-komitean peruslinjauksiin sisältyneisiin sosiaalitupossa sovittuihin uudistuksiin ja mikä hallituksen luotettavuus sopijaosapuolena oli. Sata-komitea sai työnsä päätökseen vuoden 2009 lopussa. Komitean loppumietintö on päälinjoiltaan yksimielinen, mutta erityisesti taloustilanteen takia moni ehdotuksista jäänee jatkovalmisteluun ja tuleville vuosille päätettäväksi. Palkansaajien kannalta tärkeimmät uudistukset ovat työttömyysturvaan tehtävät muutokset, ml. työmarkkinatuki, asumistuen yksinkertaistaminen ja käsittelytakuu työttömyysturvaan. Keskustelu esimerkiksi työttömyysturvan kehittämisestä jatkuu. SAK:ssa on aloitettu työttömyysturvan kehittämisprojekti tavoitteenaan parantaa jäsenten palvelua ja selkeyttää ja parantaa työttömyysturvaa.

8 6 SAK Toimintakertomus 2009 Eläkekiista purettiin työryhmiin hallituksen politiikkariihen päätteeksi tuli ilmoitus, jonka mukaan hallitus aikoi nostaa joustavan eläkeiän alarajaa 63 vuodesta 65 vuoteen ja lisäksi ottaa uudelleen harkintaan sosiaalitupossa sovitut osa-aikaeläkettä, lisäpäivärahaoikeutta ja vuorotteluvapaata koskeneet esitykset. SAK ja muut palkansaajajärjestöt torjuivat hallituksen eläkeikäesitykset tuoreeltaan. Linjalle saatiin laaja kansalaistuki allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan hallitus perääntyi ja eläkekiista purettiin kahteen työryhmään, työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmään ja erikseen perustettuun työelämäryhmään. Niiden yhteiseksi tehtäväksi kirjattiin yhteistyössä valtiovallan edustajien kanssa etsiä vaihtoehdot eläkeiän korottamiselle ja valmistella linjaukset, joiden avulla eläkkeelle siirtymisiän odote nousisi uskottavasti kolmella vuodelle vuoteen 2025 mennessä. Työryhmille annettiin määräaika vuoden 2009 loppuun. SAK:ssa työryhmien työn ja tavoitteiden valmistelu käynnistyi heti. Laaja asiantuntijaseminaari työurien pidentämistä työelämän kehittämisen keinoin järjestettiin SAK:n hallitus hyväksyi tavoitteet kokouksessaan ja samalla julkistettiin myös SAK:n puheenvuoro työurien pidentämisen keinoista. Työryhmiä varten tehtiin myös palkansaajajärjestöjen yhteiset tavoitteet. Palkansaajajärjestöjen työryhmäedustajien kokouksia pidettiin säännöllisesti ja työuraneuvottelujen etenemisestä raportoitiin SAK:n hallituksen kokouksissa. Myös SAK:n eri valiokunnissa esiteltiin työryhmien työn tilannetta useaan otteeseen. Lisäksi SAK:n valtuustolle annettiin toimintavuoden molemmissa kokouksissa selostus valmistelu- ja neuvottelutilanteesta. Työryhmien tiiviistä työskentelystä huolimatta eteneminen oli hidasta. Palkansaajapuoli korosti, että kestävät ratkaisut työurien pidentämiselle löytyvät työelämän kehittämisestä ja että pääsyyt työurien ennenaikaiseen katkeamiseen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän alhaisuuteen ovat työttömyys ja työkyvyttömyys. Työnantajien painopiste taas oli eläkeneuvotteluryhmän puolella, jossa he valtiovallan tuella vaativat selkeitä leikkauksia. Työryhmien työn kuluessa niiden alkuperäisen, eläkekiistasopimuksessa määritellyn tehtävän rinnalle nostettiin valtiovallan ja työnantajien puolelta julkisen talouden kestävyysvajeen helpottaminen. Leikkauksia perusteltiin voimallisesti myös syksyn aikana julkistetulla Tilastokeskuksen uudella väestöennusteella, jonka mukaan elinajan odote kasvaisi selvästi aiempaa voimakkaammin. Ennen joulua työryhmät päätyivät pyytämään työlleen lisäaikaa tammikuun 2010 loppuun asti. Lisäaika neuvotteluille saatiin tilanteessa, jossa työelämätyöryhmässä neuvottelut oli saatu hyvään alkuun ja eläkeneuvotteluryhmässä palkansaajapuolen liikkumavara oli todettu erittäin kapeaksi. Työllisyyden edistäminen Aikuiskoulutusuudistuksen ehdotukset valmistuivat Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovittu ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) keskeiset ehdotukset valmistuivat alkuvuodesta. Uudistuksen tärkein tavoite on lisätä työelämän tarpeisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta laajennetaan niin, että siitä tulee tulevaisuudessa työssä olevien keskeinen

9 SAK Toimintakertomus jatko- ja täydennyskoulutuksen väylä. Korkeakoulutetuille tulee oma oppisopimustyyppinen koulutusmalli jatko- ja täydennyskoulutukseen. SAK:n tavoitteet uudistuksessa toteutuivat varsin hyvin. Työmarkkinoiden kannalta aikuiskoulutuksen suurimman haasteen muodostavat vähäisellä tai vanhentuneella koulutuksella työssä olevat ja työtä hakevat. AKKU-johtoryhmä ehdotti koulutuspaikkojen lisäämistä tutkintoa vailla oleville aikuisille, opiskelijamaksujen poistamista heiltä sekä oppilaitoksille mahdollisuutta saada erityistukea kohderyhmän kouluttamiseen. Näiden ehdotusten toimeenpano ei kuitenkaan ole edennyt määrärahojen puuttumisen takia. Koulutukseen osallistumista haluttiin tukea myös parantamalla koulutuksen aikaista toimeentuloa aikuiskoulutustuki nostetaan työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijä, joka siirtyy opintojen takia osa-aikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tulee jatkossa vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivärahan suuruinen lähtien työttömyyden aikaisessa opiskelussa on vain yksi tukimuoto; työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen samoin ehdoin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen. SAK vaikutti ilmasto- ja energiapolitiikkaan Ilmasto- ja energiapoliittisia asioita käsiteltiin SAK:n ilmasto- ja energiatyöryhmässä sekä talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa. SAK osallistui ministeriöiden valmistelutyöryhmiin ja jaostoihin. SAK:n edustajat osallistuivat myös Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä pidettyyn maailman ay-liikkeen tapahtumaan. Energiatehokkuuden parantamista valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa toimikunnassa, johon SAK:n ja liittojen edustajat osallistuivat. SAK antoi lausuntonsa meneillään olevista ydinvoimalahakemuksista. Lausunnoissa kannatettiin ydinvoiman lisärakentamista ottamatta kuitenkaan kantaa rakentamislupien määrään. Joulukuussa julkaistiin SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro, jossa korostettiin tarvetta torjua ilmastonmuutosta maailmanlaajuisella sopimuksella. Puheenvuorossa todettiin, että lähtökohtana tulee olla enemmän elintasoa vähemmillä päästöillä. Tarvitaan enemmän panostuksia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Suomen teollisuuden ja palvelujen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan riittävästi kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on muistettava työllisyys- ja tulonjakovaikutuksien arvioiminen. Työelämän laadun parantaminen Joustoturvan periaatteet hyväksyttiin SAK:n edustajat osallistuivat työministerin johdolla toimivan joustoturvatyöryhmän ja sen alatyöryhmien työhön. Kesäkuussa 2009 ryhmä hyväksyi yhteiset joustoturvan periaatteet. SAK:n lähtökohtana oli erityisesti uudelleentyöllistymisen edistäminen muutosturvaa kehittämällä. Työryhmän mukaan

10 8 SAK Toimintakertomus 2009 tärkeimmät kehittämistarpeet koskevat työntekijöiden mahdollisuuksia elämäntilanteen mukaisiin työaika- ja työjärjestelyihin. Työllisyysastetta pitää nostaa parantamalla työelämän laatua ja hyvinvointia, tukemalla työelämässä pysymistä ja tehostamalla muutosturvaa. Erilaisiin muutostilanteisiin varautumista on parannettava. Työsuojelu ja työterveys SAK osallistui työsuojeluhallinnon resurssityöryhmän työhön, joka saatiin päätökseen helmikuussa. Päätösraportissa korostetaan, että tehokas työsuojeluvalvonta edellyttää riittäviä resursseja. SAK vaikutti siihen, että tuottavuusohjelmasta huolimatta varsinaista tarkastajamäärää ei vähennetä, vaan resurssisupistukset kohdistuvat muihin toimintoihin. Tarkastusmäärien lisääminen 50 prosentilla edellyttää toimintojen tehostamista ja riittävää henkilöstöä. Työsuojeluhallinnon resursseista käytäviin keskusteluihin vaikutti vuoden aikana merkittävästi aluehallintouudistus. SAK koetti vaikuttaa siihen, että työsuojelupiirit olisi irrotettu aluehallintouudistuksesta, koska ne ovat paikallisviranomaisia. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan entiset työsuojelupiirit liitettiin viiteen aluehallintovirastoon (AVI). Työsuojeluvalvonnan itsenäisyys ja riippumattomuus pystyttiin kuitenkin turvaamaan. SAK järjesti yhteistyössä JHL:n kanssa seminaarin työsuojelutarkastajien toiminnan tulevista haasteista aluehallintouudistuksessa. SAK osallistui työterveyshuollon korvauskäytännön muutoksen valmisteluun. Tavoitteena on kannustaa työpaikkoja kokonaisvaltaiseen työkyvyn hallintaan ja työkyvyttömyyden vähentämiseen. Muutoksen jälkeen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja voi hankkia laboratorio- ja kuvantamispalvelut myös erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetulta sairaalalta tai toimintayksiköltä. Työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutuksen rahoitus varmistui hallituksen esityksestä määräaikaisena kehyskauden ajan, vaikka tavoitteena oli toistaiseksi voimassa oleva päätös. SAK osallistui vuoden aikana useisiin EU-komission työturvallisuutta ja työterveyttä käsitteleviin elimiin, työryhmiin ja seminaareihin. SAK:n edustaja oli mukana Luxemburgin neuvoa-antavan komitean työsuojelun koulutusta ja kasvatusta käsittelevässä työryhmässä puheenjohtajana ja jäsenenä EU:n työsuojelustrategia toimeenpano- ja seurantatyöryhmässä sekä työperäisiä tuki- ja liikuntaelin sairauksia ennalta ehkäisevän direktiivin valmistelutyöryhmässä. Työsuojeluasioissa vahvistettiin yhteistyötä suomalaisten EU-parlamentin jäsenien kanssa. Syyskuussa 2009 järjestettiin Tanskan LO:n, Ruotsin LO:n ja Norjan LO:n kanssa yhteistyötilaisuus työsuojelu- ja työterveysasioissa sekä sovittiin SAK:n järjestelyvastuulla olevasta tapaamisesta vuodelle Tutkimus ja tuottavuus Vuonna 2009 organisaatiomuutoksen yhteydessä kehittämisosastoon perustettiin tutkimustiimi, joka kantaa vastuun toistettavista kyselytutkimuksista. Vuoden aikana toteutettiin työolobarometri ja luottamusmieskysely. Laajan jäsentutkimuksen valmistelu aloitettiin. Työelämän ohjelmallisen kehittämistoiminnan siirryttyä osaksi Teknologian kehittämiskeskus Tekesin toimintaa SAK säilytti hallinnollisen mandaatin sekä Työelämän kehittämisohjelma Tykesin johtoryhmässä että asiantuntijaryhmässä.

11 SAK Toimintakertomus EK-SAK, EK-STTK ja EK-YTN tuottavuustyöryhmät kehittivät yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa työpaikoille suunnattua nettisivustoa tuottavuustyo.fi. Työ on osa Työturvallisuuskeskuksen ns. Tutulla-ryhmän (tuottavuus, tuloksellisuus, työelämän laatu) toimintaa. Korkean tason Tuottavuuden pyöreä pöytä piti kolmannen vuosiseminaarinsa. EK-SAK tuottavuustyöryhmää uudistettiin siten, että yhden ryhmän sijasta on kaksi ryhmää, joista toinen koostuu liittojen johdosta ja toinen asiantuntijoista. Myös rationalisointikoulutusvaliokunnan toiminta uudistettiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä SAK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Jo aiemmin käynnistyneiden palkkauksellisten kehittämishankkeiden lisäksi vuoden aikana käynnistyi uusi segregaation lieventämiseen tähtäävä hanke. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti vanhempainvapaajärjestelmää kehittämään laajapohjaisen työryhmän, jossa SAK on mukana. Kaikki sukupuolten tasa-arvoon liittyvät työryhmät etenivät hitaasti. Keskimääräinen palkkaeron kaventuminen yhdellä prosenttiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan naisten palkat olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Naisten määräaikaistyö väheni hieman ja miehet pitivät vanhempainvapaita hiukan aiempaa useammin. SAK koordinoi yhdessä jäsenliittojen kanssa tasa-arvoon liittyviä sopimusneuvottelutavoitteita mm. palkkaukseen ja perhevapaisiin liittyen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tasa-arvon pyöreä pöytä antoi suosituksensa sopijaosapuolille sukupuolivaikutusten arvioinnista työehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinajärjestöt raportoivat Suomen toimista liittyen EU:n sosialidialogin sukupuolten tasa-arvon puiteohjelmaan. Eri maiden hyvien käytäntöjen kerääminen hyödytti eniten uusia jäsenvaltioita ja niitä maita, joissa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on heikkoa. SAK osallistui moniin eri tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja opistoille koulutus- ja konsultointiapua liittyen tasa-arvosuunnitteluun, palkkakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin. Tasa-arvoklinikka-nettiportaalin tasa-arvoklinikka.fi toiminta vakinaistettiin. Klinikan ylläpitoon osallistuu myös viisi STTK:n liittoa. Vuonna 2009 SAK osallistui ensimmäisenä työmarkkinajärjestönä Prideviikkoon. SAK:lla oli tapahtumassa oma seminaari, jossa julkistettiin puheenvuoro Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ayliikkeessä. Keväällä järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen SAK:n tasaarvoviikonloppu Lahdessa. Aiemmin vuonna 1938 alkanut naistoiminta ja sen myötä ay-naisten ajankohtaispäivät oli suunnattu vain naisille. Tasaarvoteeman alle kootaan laajemminkin yhdenvertaisuuteen ja työelämän monimuotoisuuteen liittyviä aiheita ja puheenvuoroja. Osallistujista noin 40 prosenttia oli miehiä.

12 10 SAK Toimintakertomus 2009 Vuoden lopussa päätettiin käynnistää SAK:n pätkätyöhanke Työn teettämisen ja työn hankinnan muuttuvat tavat. Kaksivuotinen hanke alkaa Työhyvinvointia edistävät hankkeet SAK:n edustajat toimivat lukuisissa työhyvinvointia ja työuria edistävissä hankkeissa ja elimissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön laajapohjainen Työhyvinvointifoorumi kokoaa kaikki keskeiset työhyvinvoinnin toimijat vuoropuheluun tuottaen mm. seminaareja ja julkaisuja. Masennuksen ehkäisyyn pyrkivä MASTO-hanke jatkui. Osittain siihen liittyen SAK oli mukana valmistelemassa osasairauspäivärahauudistusta, jolla tuetaan työntekijän mahdollisuuksia säilyttää siteet työpaikalle ja helpotetaan työhön paluuta sairausloman jälkeen. SAK:n edustajat sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan työterveyshuoltoneuvottelukunnassa että ministeriön työsuojeluneuvottelukunnassa ovat osallistuneet työterveyshuollon ja työsuojelun kehittämiseen huomioiden EU:n strategian ja kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoitteet. Työterveyshuollon neuvottelukunnan kokouksissa ja seminaareissa on arvioitu työterveyshuollon kehittämisen tulevaisuuden linjoja. Keskeiseksi linjaukseksi on noussut työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Myös työttömien ja lomautettujen työterveyshuoltoa on käsitelty ja ministeriö on ohjeistanut asiasta työterveyshuoltoyksiköitä. Vuoden 2009 aikana alettiin valmistella ohjeistusta hyvästä sairaanhoitokäytännöstä työterveyshuollossa. Työryhmässä oli mukana SAK:n edustus. Ohjeistuksen viimeistely jäi vuoden 2010 puolelle. Syksyllä 2009 SAK julkaisi työsuojelusta esitteen, jonka tarkoituksena oli motivoida työpaikkoja valitsemaan työsuojeluvaltuutettuja. Työ- ja muun lainsäädännön valmistelu Kolmikantaisen työryhmän vuonna 2007 sopimat, vuokratyötä koskeneet työsopimuslain ja tilaajavastuulain muutokset sekä työturvallisuuslain tekninen muutos tulivat voimaan Muutosturva ulotettiin määräaikaisiin työsuhteisiin voimaan tulleella säännöksellä. Vuonna 2009 vuorotteluvapaa vakinaistettiin. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima hallinnollisen taakan selvittämistyö käynnistyi. Tilaajavastuulaista tehtiin selvitys. Työriitalainsäädännön uudistamistyö valmistui. Väkivallan uhasta työelämässä laadittiin kolmikantainen raportti. Työmarkkinajärjestöt laativat selvityksen työehtosopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten soveltamisesta vuokratyöntekijöihin. Kolmikantaisesti tehty vuokratyöopas valmistui helmikuussa Oppaassa annetaan käytännön neuvoja vuokatyöntekijöille, työnantajille ja käyttäjäyrityksille. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin kolmikantainen selvitys eityösuhteisten työsuhde- ja sosiaaliturvasta. Selvitys jäi riitaiseksi ja palkansaajat jättivät esitykseen laajan eriävän mielipiteen.

13 SAK Toimintakertomus Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin työsuojelun valvontalain osittaisuudistus lainsäädännön ja valvontakäytännön selkeyttämiseksi. SAK on mukana myös valvontalain tehokkuutta selvittävän tutkimushankkeen ohjausryhmässä. Kolmikantaisesti valmisteltu lakiuudistus henkilöstörahastoista saatiin valmiiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta hallituksen esityksen. Lakiuudistus tullee voimaan vuoden 2011 alussa. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja yt-lain valvonnasta valmisteltiin kolmikantaisesti. Tarkoitus on parantaa yhteistoimintalain neuvontaa, ohjeistusta ja valvontaa. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamisen keskeisistä periaatteista saavutettiin yhteisymmärrys, jonka mukaan valmistelua jatketaan vuoteen 2011 ulottuvalla toimeksiannolla. Luottamushenkilöiden asemasta ja tehtävistä tehtiin tammikuussa 2009 yhdessä Toimihenkilöunionin kanssa kalvosarja liitoille. Yhdenvertaisuustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi Yhdenvertaisuuslain uudistamistoimikunta päätti työnsä vuoden lopussa. Esityksessä yhdenvertaisuuden edistäminen laajenisi koskemaan kaikkia työnantajia, syrjintäperusteet laajenevat sekä moniperusteinen syrjintä, läheissyrjintä ja olettamaan perustuva syrjintä huomioidaan nykyistä paremmin. Toimikunnan mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Myös SAK jätti eriävän yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa. Eriävän mielipiteen jättämisestä huolimatta SAK:n tavoitteet saavutettiin hyvin. Mietinnön mukaan työnantajalle tulisi velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kolmikantaisesti laadittu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikoilla ilmestyi syksyllä Tekijänoikeuslain heikennys torjuttiin Opetusministeriössä valmistui virkamiestyönä tehty esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Esityksellä oli tarkoitus siirtää merkittävällä tavalla nykytilasta poiketen tekijänoikeudet työnantajalle. Esitys jätettiin lopulta antamatta palkansaaja- ja tekijänoikeusjärjestöjen aktiivisen vastustuksen vuoksi. Kansainvälisen edunvalvonnan painopisteet Euroopan parlamentin vaalit SAK järjesti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa keskustelutilaisuuden palkansaajia koskevista EU-asioista ennen parlamenttivaaleja sekä osallistui Eurooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.

14 12 SAK Toimintakertomus 2009 Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY EAY korosti vaalimanifestissaan talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä, työelämän perusoikeuksia sekä työoikeuden parantamista, julkisten palvelujen merkitystä, tasa-arvoa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. SAK vaikutti Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n hallituksessa ja työryhmissä. EAY:n Pariisin konferenssissa painotettiin talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä sekä hyväksyttiin ns. Pariisin julistus. Yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa SAK kannatti Lissabonin sopimuksen pikaista voimaansaattamista. EAY korosti vaalimanifestissaan talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä, työelämän perusoikeuksia sekä työoikeuden parantamista, julkisten palvelujen merkitystä, tasa-arvoa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Sosiaalinen vuoropuhelu Euroopan työmarkkinajärjestöjen (EAY, BUSINESSEUROPE, UEAPME ja CEEP) sosiaalinen vuoropuhelu jatkui työohjelman puitteissa tiiviinä. SAK osallistui sosiaalidialogikomitean työhön ja neuvottelutoimintaan. Joulukuussa saatiin aikaan neuvottelutulos itsenäisestä puitesopimuksesta koskien osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Puitesopimus sisältää työmarkkinajärjestöjen toimia osallisuuden edistämiseksi muun muassa koulutuksen avulla. Osallisuuden edistäminen koskee tilanteita, joissa tullaan työmarkkinoille tai palataan esimerkiksi perhevapailta tai ollaan töissä ja kehitytään työelämässä eteenpäin. Vanhempainvapaadirektiivin uudistamisesta saatiin aikaan sopimus keväällä Täytäntöönpano Suomessa on alkanut. Työmarkkinaosapuolet pyrkivät etsimään yhteisiä toimenpiteitä, joilla edistetään työllisyyttä, talouden vakautta ja Euroopan kilpailukykyä. SAK on pitänyt tärkeänä tällaisessa asiassa työmarkkinaosapuolten Euroopan tason vuoropuhelun kehittämistä. Euroopan työmarkkinaosapuolten tekemien puitesopimusten kansallinen toimeenpano on edennyt kangerrellen. Vuonna 2007 sovitun häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen kansallinen toimeenpano oli edelleen käynnissä vuonna Pohjoismainen yhteistyö Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvässä asiakirjassa korostettiin Pohjolan ay-liikkeen kannalta keskeisiä asioita EU-vaaleissa. SAK osallistui PAY:n hallitukseen, Eurooppa-valiokuntaan ja työryhmiin sekä seminaareihin. SAK:n puheenjohtaja oli vuonna 2009 PAY:n varapuheenjohtaja. Syksyllä 2009 SAK osallistui PAY:n toimintalinjoista päättävään ja joka kolmas vuosi kokoontuvaan toimintakonferenssiin.

15 SAK Toimintakertomus Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Globaalissa edunvalvonnassa SAK on keskittynyt vaikuttamaan ITUCissa ja kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa erityiskysymyksenä ammattiyhdistysoikeuksien puolustaminen. SAK vaikutti ITUCin hallituksessa ja naiskomiteassa sekä kauppa- ja työelämän normit - ja kehitysyhteistyöverkostoissa sekä osallistui PERCin hallituksen ja vastaperustetun naiskomitean työhön. SAK:n edustaja oli yksi ITUCin sisäisistä tilintarkastajista. Syksyllä 2009 SAK osallistui ITUCin ensimmäiseen naiskonferenssiin Brysselissä. OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa jatkui. Talouskriisi oli TUACin työn painopisteenä. Kansainvälinen työjärjestö ILO ILOn kansainvälinen työkonferenssi pidettiin kesäkuussa 2009, jolloin hyväksyttiin globaali työllisyyssopimus (Global Jobs Pact). Siinä todetaan, että kriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusrakennelman uudistamista. Työllisyyssopimuksessa painotetaan työpaikkojen säilyttämistä ja uusien luomista, sosiaaliturvan kehittämistä, laadukkaita julkisia palveluita ja koulutusta, työelämän perusoikeuksien kunnioittamista ja työmarkkinaosapuolten roolia. Jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan oma elvytyspakettinsa kunnon työn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Työkonferenssi korosti sosiaalidialogin ja kollektiivisen neuvottelutoiminnan merkitystä erityisesti, kun sosiaaliset jännitteet uhkaavat. SAK oli edustettuna ILOn viisihenkisen valvontakomitean IOAC:n (Independent Oversight Advisory Committee) jäsenenä. SAK on vaikuttanut kolmikantaisessa työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa ILOneuvottelukunnassa. Syksyllä Suomessa järjestettiin ILOn 90- vuotisjuhlaseminaari. Pohjoismainen yhteistyö on ollut ILO-asioissa tiivistä. Itämeriyhteistyö SAK osallistui Itämeren alueen ay-verkoston BASTUNin kevätkokoukseen Minskissä ja BASTUNin puheenjohtajatason kokoukseen Vilnassa marraskuussa. SAK toimi aktiivisesti Baltic Sea Labour Network- eli BSLNhankkeessa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. BSLN-projektin tarkoitus on ehkäistä työvoiman dumppausta, edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä ongelmista ja haasteista ja vaikuttaa siihen, että työvoiman liikkuvuus tapahtuisi hallitusti. Vuonna 2009 järjestettiin kolme seminaaria ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuttajien asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenliitoille, kartoitettiin ammattiliiton jäsenyyden siirtymistä koskevia malleja sekä tutkimus- että koulutustarpeita. Hanketta tukevaa tutkimusta varten neuvoteltiin yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin yliopisto, Ceren, Helsingin tietokeskus). Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK SAK toimi SASK:n hallituksessa ja osallistui SASKin järjestämiin tilaisuuksiin. SAK:n ja SASKin solidaarisuushankkeita jatkettiin. Hanketoiminnassa

16 14 SAK Toimintakertomus 2009 painottui edelleen tuki ay-liikkeen koulutus- ja tutkimustoiminnalle sekä kansainväliselle yhteistyölle. Hankeyhteistyötä ja koordinaatiota ITUCin kanssa lisättiin. Kotimaan hankkeena tuettiin FinnWatchin selvityksiä, jotka tuovat julkiseen keskusteluun tietoa, miten suomalainen yritystoiminta ja julkiset hankinnat vaikuttavat työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen kehitysmaissa. Monipuolinen ay-yhteistyö SAK tiivisti edelleen yhteistyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa erityisesti kansainvälisessä edunvalvonnassa. Vuoropuhelua Kiinan ammattiyhdistysliikkeeseen kehitettiin. Norjan ja Tanskan LO:t ja SAK järjestivät yhdessä Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa seminaarin Pekingissä. Seminaarin teemoina olivat ilmastonmuutos ja talouskriisi. Syyskuussa SAK järjesti yhteistyössä ILOn Torinon koulutuskeskuksen kanssa kurssin Kiinan keskusjärjestön aktiiveille Helsingissä. Teemoina olivat ay-oikeudet, kolmikantayhteistyö, työehtosopimusjärjestelmä ja työlainsäädäntö. SAK vastaanotti myös kolmikantadelegaatioita eri maista. Vieraita kiinnostivat SAK:n kannat mm. talous- ja työllisyyskriisissä, eläkeasioissa ja työttömyysturvassa sekä koulutuksessa.

17 SAK Toimintakertomus JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN PARANTAMINEN SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja Työpaikalla tapahtuvan jäsenhankinnan rinnalla kehitettiin liittymistä netin kautta. SAK:n ja jäsenliittojen yhteisellä jäsenyyskampanjalla kokeiltiin erilaisia lähestymistapoja, joista voidaan jatkossa jalostaa pysyviä toimintoja: nettikampanjointia, kauppakeskuksiin ja muihin näkyville paikoille jalkautumista, festarikampanjointia ja tekstiviestejä. Tavoitteena oli tavoittaa erityisesti nuoria, joiden kosketuspinta ay-liikkeeseen on muuten heikko. Jäsenyyskampanjointi toteutettiin osin alueellisin, osin valtakunnallisin toimin. Viikoilla 4 ja 5 jalkauduttiin kauppakeskuksiin Duudson-hahmojen tähdittämän mainonnan tukemana. 11 tapahtumassa eri puolilla Suomea tavoitettiin noin 2500 kävijää, joista 50 liittyi välittömästi liittoon. Viikoilla 9 13 toteutettiin työelämän pelisäännöistä kertova Kesäduunarikiertue. Perinteeksi muodostunut Kesäduunaripuhelin päivysti toukokuusta elokuun puoliväliin. Touko-elokuussa jäsenhankintakampanja kiersi kesäfestareita. SAK:n ja liittojen esittelypisteellä vieraili 5100 nuorta, joista 130 toivoi liiton ottavan heihin yhteyttä jäseneksi liittyäkseen. Lisäksi syyskuussa lähestyttiin tekstiviestillä liittojen valmistuneita opiskelijajäseniä. Kampanjasivustolla turvapakki.fi kävi tammi heinäkuussa vierailijaa. Sähköisen liittymisen sivustolla liitot.fi vieraili samaan aikaan keskimäärin noin 200 henkilöä vuorokaudessa. Internetissä toteutetun bannerimainonnan aikana kävijöitä oli tammi-helmikuussa (varsinainen kampanjaaika) noin 400 ja touko-kesäkuussa (uusinta) noin 200 henkilöä/vuorokausi. Alue- ja paikallistoiminnan kehittäminen 2009 oli SAK:n uuden alueorganisaation (Etelä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen toiminta-alueet) ensimmäinen kokonainen vuosi. Toiminnan suunnittelu ja osin budjetointi tehtiin alueiden kesken yhteistyössä. Siirtymä uuteen organisaatioon sujui jouhevasti. Aluetoimintaa kehitettiin kouluttamalla aluetoimikuntia ja työllisyyden edistämistoimikuntien jäseniä (TE-toimikuntia) ajankohtaisissa asioissa, kuten valtion aluehallintouudistuksessa, EU:n rakennerahastojen alueellisessa hallinnoinnissa ja TE-toimikuntien työn muutoksissa. SAK:n paikallisjärjestöille järjestettiin useita kehittämiskoulutuksia. Nuorisotoiminta SAK:n nuorisovaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Valiokunta käsitteli nuorison työllisyystilannetta sekä seurasi ja otti kantaa sosiaaliturvan uudistamistyöhön. SAK Nuoret tarttui konkreettisesti nuorisotyöttömyysteemaan ja järjesti yhdessä SAKKI ry:n sekä muiden opiskelijaja nuorisojärjestöjen kanssa mielenosoituksen eduskuntatalolla samana päivänä, jolloin maan hallitus sai vastattavakseen välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä. Mielenosoitus, johon osallistui yli 200 pääosin ammattiyhdistysliikkeen aktiivinuorta, sai laajan valtakunnallisen näkyvyyden.

18 16 SAK Toimintakertomus 2009 SAK Nuoret osallistuivat myös Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n Fight the Crisis put people first -teemalla järjestettyyn mielenosoitukseen Brysselissä toukokuussa. Yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa nuoret toteuttivat Operaatio Ville -tempauksen maailman ayjärjestön ITUCin kansainvälisenä kunnon työn päivänä lokakuussa. Operaation tarkoituksena oli etsiä Metallityöväenliiton jäsenelle Ville Karhulle kunnon työpaikka yhden päivän aikana ja siten herättää keskustelua kunnon työstä ja nuorisotyöttömyydestä. Tempaus sai hyvin medianäkyvyyttä. Yhteistyössä Tatsin kanssa nuorisovaliokunta järjesti työttömille nuorille suunnatun kuntokurssin. Koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Tiedotus käynnistyi Jyväskylässä järjestetyillä Next Step-messuilla tammikuussa. Kesäduunarikiertue kiersi maata maaliskuusta huhtikuuhun ja tavoitti noin ammattiin opiskelevaa nuorta. Työelämän pelisäännöt -video tuotettiin koulu- ja työmarkkinatiedotuksen tueksi. Nuorisovaliokunta osallistui toimintavuoden aikana kirkkovenesoutujoukkueen voimin TUL:n liittojuhlien starttiviikonloppuun Tampereella. Soutujoukkueen lisäksi starttiviikonlopun viralliset jatkot toteutettiin Arvo-klubi konseptilla yhteistyössä TUL:n kanssa. Pohjantähti-perheleiri järjestettiin yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa 22. kerran. Leirin osallistujamäärä nousi yli kymmenen vuoden tauon jälkeen yli kahden sadan. Nuorisovaliokunta järjesti yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa järjestää liittojen yhteisen uusien jäsenten kurssin pilottikokeiluna lokakuussa. Kokemusten ja palautteen perusteella nuorisovaliokunta päätti jatkaa kokeilua. Alueellisten nuorten toimintaryhmien toimintaa tuettiin ja kehitettiin. Käynnistystapahtumia järjestettiin alueilla, joissa toiminta on ollut hiljaisempaa (esim. Helsingissä ja Jyväskylässä). Ruotsinkielinen toiminta SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui kahdeksan kertaa. Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille tapahtui Löntagaren-lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta jatkui entisessä laajuudessa. Vuosittaisena julkaisuna toteutettiin ruotsinkielinen aykalenteri FFC fackliga kalender Toisen asteen ammattioppilaitoksiin oltiin yhteydessä kirjeitse. Heille tarjottiin asiantuntijoita kertomaan työelämästä ja ammattiliitoista sekä markkinoitiin työelämävideota (tekstitetty ruotsiksi). Vuoden aikana toteutettiin yksi kurssi ja kaksi seminaaria. Lisäksi järjestettiin yhdessä Kiljavan Opiston kanssa Nordiska Sommarskola. Syksyllä SAK:n ruotsinkielistä toimintaa esiteltiin yhdessä Löntagarenlehden kanssa ruotsinkielisten järjestöjen Föreningsfestival-tapahtumassa Vaasassa.

19 SAK Toimintakertomus Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheena oli jäsenhankinta erityisesti nuoriin kohdistuvat jäsenhankintatoimet. Svenskspråkiga verksamheten FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger. Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i Löntagare-tidningen, FFC-bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materialproduktionen och översättningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Den årliga publikationen FFC fackliga kalender 2009 har förverkligats. Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och dem har erbjudits sakkunniga för att föreläsa om arbetslivsfrågor samt facklig verksamhet. Arbetslivsvideon försedd med svensk text har också marknadsfört. Under verksamhetsåret genomfördes en svensk kurs och två seminarium. Nordiska Sommarskolan ordnades tillsammans med Kiljavainstitutet. På hösten presenterades FFC:s svensk verksamhet tillsammans med Löntagaren-tidningen på Föreningsfestival i Vasa. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten behandlades medlemsrekrytering och speciellt de åtgärder som riktas till unga. Maahanmuuttaja-asiat SAK järjesti kolmannen Maahanmuuttofoorumin, joka keskittyi maahanmuuttajien järjestäytymiseen ja liittojen maahanmuuttaja-toimintaan. Maahanmuuttoon ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä asioista on annettu haastatteluja ja pidetty asiantuntijapuheenvuoroja. Suomalaista ay-liikettä ja ammatillista järjestäytymistä kuvaileva esite Ayliikkeen ABC neljällä kielellä (suomi, viro, venäjä ja englanti) päivitettiin nettiin ja painettuna. Viestintä Viestintälinjan työtä leimasivat vuonna 2009 SAK:n puheenjohtajavaihdos sekä eläkekiista ja sitä seuranneet työuraneuvottelut. Eläkekiistan näkyvin toimenpide oli järjestöjen yhteinen nettiadressi, johon saatiin kerättyä ennätysmäärä allekirjoituksia, yli kappaletta. Nettiadressi herätti myös tiedotusvälineet ja allekirjoitusten määrän kehitystä seurattiin tiedotusvälineissä tarkasti. Kiista raukesi työuraneuvotteluryhmien perustamiseen. Työuraneuvottelut hallitsivatkin viestinnän työtä syksyn aikana. SAK:n uuden puheenjohtajan valinta sai runsaasti huomiota eri viestimissä. Puheenjohtajaehdokkaat esiintyivät yhteisessä tiedotustilaisuudessa, joka lähetettiin myös suorana netissä. Puheenjohtajavaihdoksen myötä SAK:n valtuuston kevätkokousta seurasi ennätysmäärä tiedotusvälineitä.

20 18 SAK Toimintakertomus 2009 Vuoden aikana järjestettiin useita tiedotus- ja taustoitustilaisuuksia toimittajille, mm. ajankohtaisseminaarit työmarkkina-, artikkeli- ja naistoimittajille sekä kesätoimittajille. Tiedotusvälineille lähetettiin 81 tiedotetta ja sak.fisivustolla julkaistiin 170 uutista. Vuoden aikana tehostettiin asiantuntija- ja mielipidekirjoitusten tarjontaa lehdille. Vappuaattona järjestettiin yhteistyössä kokonaistoimintojen johdon sekä yhteiskuntavaikuttamisen työryhmän kanssa SAK:n perinteinen vappuvastaanotto toimittajille ja muille sidosryhmille. Myös Valkeakosken työväenmusiikkijuhlat huomioitiin sidosryhmätapaamisissa. Työmarkkinatoimittajille pidettiin jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset pikkujoulut, joiden järjestelyvuorossa oli Akava. Syksyn aikana ryhdyttiin valmistelemaan SAK:n sosiaalisen median toimintasuunnitelmaa. Viestintälinja järjesti yhteistyössä tulevaisuushankkeen kanssa seminaarin, jossa pohdittiin sosiaalisen median hyödyntämistä ayliikkeessä. SAK:lle perustettiin Facebook-sivu ja aloitettiin sosiaalisen median pelisääntöjen valmistelu. Loppuvuodesta aloitettiin SAK:n viestintästrategian uudistustyö. Sak.fi-sivustolla oli vuoden aikana kävijää. Netissä pidettiin yllä erillisiä teemasivuja sosiaaliturvan uudistamisesta, työura-asioista ja eurovaaleista. Sisäisen verkkoviestinnän kehittämistä jatkettiin Santratyöryhmässä. Viestintä osallistui SAK:n jäsenhankintakampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Vain hullu jättää liittymättä -kampanja palkittiin Bronze Effie - palkinnolla markkinoinnin tuloksellisuudesta. Kampanjan Turvapakki.fi - sivustolla vieraili yhteensä noin kävijää. SAK:n lehdet jatkoivat ilmestymistään entiseen tapaan. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestynyt Palkkatyöläinen keskittyi teemoin ja jutuin tarjoamaan luottamushenkilöstölle edunvalvonnan eväitä. Työelämän muutos ja SAK:laisen ay-liikkeen järjestörakenteet olivat keskeisesti esillä myös kymmenen kertaa vuodessa ilmestyneessä ruotsinkielisessä Löntagarenlehdessä. Nuorten Arvo-lehti ilmestyi viisi kertaa sisältäen Vappu-Arvon. Aikakausmedia palkitsi Arvon vuoden 2009 parhaasta aikakauslehden ilmeuudistuksesta. Ay-koulutus Kiljavan opiston ja ay-koulutuksen strategiatyöryhmä luovutti loppuraporttinsa SAK:n hallitukselle kesäkuussa. Työryhmä ehdotti Kiljavan opiston, Työväen Sivistysliitto TSL:n ja Kansan Sivistyön Liitto KSL:n yhteistyön tiivistämistä. Erityisesti työryhmä korosti opistokoulutuksen ja paikallisen koulutuksen yhteistyön kehittämistä. SAK:n hallitus antoi edelleen tehtäväksi jatkaa koulutusyhteistyön mahdollisuuksien selvittämistä. Selvitysmieheksi nimitettiin Mauri Lundén. Työnantajan tuen piiriin kuuluvat ammattiyhdistyskurssit neuvoteltiin SAK- EK koulutustyöryhmässä. Kurssilistalle tuli 333 kurssia tai kurssin osaa. Aikuiskoulutuspolitiikan uudistamiseen osallistuttiin opetushallinnon työryhmissä ja uudessa Elinikäisen oppimisen neuvostossa. SAK vaikutti myös vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamisessa ja kehittämisoh-

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

SAK:n toimintakertomus 2008

SAK:n toimintakertomus 2008 SAK:n toimintakertomus 2008 Toukokuu 2009 ISBN 978-951-714-262-5 Tilaukset: SAK ry puh. 020 774 000 SAK Toimintakertomus 2008 1 SISÄLLYS TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 Globaali talouskriisi syöksi talouden taantumaan...

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot