SAK:n toimintakertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n toimintakertomus 2009"

Transkriptio

1 SAK:n toimintakertomus 2009

2

3 SAK Toimintakertomus SISÄLTÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti... 3 Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi... 3 Järjestölliset lähtökohdat... 4 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET... 5 Sopimuskierros käynnistyi... 5 Sata-komitea sai työnsä päätökseen... 5 Eläkekiista purettiin työryhmiin... 6 Työllisyyden edistäminen... 6 Aikuiskoulutusuudistuksen ehdotukset valmistuivat... 6 SAK vaikutti ilmasto- ja energiapolitiikkaan... 7 Työelämän laadun parantaminen... 7 Joustoturvan periaatteet hyväksyttiin... 7 Työhyvinvointia edistävät hankkeet Työ- ja muun lainsäädännön valmistelu Yhdenvertaisuustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi Tekijänoikeuslain heikennys torjuttiin Kansainvälisen edunvalvonnan painopisteet Euroopan parlamentin vaalit Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY Sosiaalinen vuoropuhelu Pohjoismainen yhteistyö Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC Kansainvälinen työjärjestö ILO Itämeriyhteistyö Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK Monipuolinen ay-yhteistyö JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN PARANTAMINEN SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja Alue- ja paikallistoiminnan kehittäminen Nuorisotoiminta Ruotsinkielinen toiminta Svenskspråkiga verksamheten Maahanmuuttaja-asiat Viestintä Ay-koulutus Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen Verkko-opisto ja DeLTTUE-projekti Rakennerahastot Opettajayhteistyö Kansainvälinen koulutusyhteistyö Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta SAK:n kulttuurirahasto Tulevaisuushanke HENKILÖSTÖ- JA TALOUSVOIMAVARAT... 22

4 2 SAK Toimintakertomus 2009 Tietohallinta Työpaikkatoimikunta SAK:n henkilöstö TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus HALLINNON KOKOUKSET Valtuusto Hallitus HALLINTOELIMET Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Työvaliokunta Muut hallituksen asettamat valiokunnat Toimialaneuvottelukunnat JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET JÄSENMÄÄRÄT 2008 JA LAUSUNNOT... 55

5 SAK Toimintakertomus TOIMINTAYMPÄRISTÖ Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti Vuosi 2009 oli Suomen talouden musta vuosi. Talouskehityksen taantuminen johtui koko maailmantalouden hidastumisesta ja investointien pysähtymisestä. Suomi on hyvin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä, sillä viennin osuus kokonaistuotannostamme nousi viime vuosina yli 40 prosenttiin. Viennin pysähtymisen seurauksena kokonaistuotantomme romahti nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 1991 BKT putosi 6,2 prosenttia ja vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan yli 7 prosenttia. Myös työllisyys putosi nopeammin kuin 1990-luvun lamassa. Vuonna 2009 menetettiin yhteensä noin työpaikkaa ja työllisyyden pudotuksen ennakoidaan jatkuvan vielä pitkälle vuoteen Työllisten lukumäärää enemmän putosi tehtyjen työtuntien määrä, sillä yritykset sopeutuivat kysynnän vähenemiseen myös lomautuksin ja muin työaikajärjestelyin. Myös eläkkeellesiirtyminen kasvoi suhdannetilanteen ja ikärakenteen vuoksi, mikä osaltaan vähensi avoimen työttömyyden kasvua. Tästä huolimatta työttömiä Tilastokeskuksen määritelmän mukaan oli vuoden 2009 lopulla yli SAK:n yt-neuvottelu- ja irtisanomisseurannan mukaan irtisanottujen määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Työllisyyden aleneminen leikkasi merkittävästi palkansaajaväestön ostovoimaa, mutta työpaikkansa säilyttäneiden tilanne pysyi verraten hyvänä. Vuoden 2009 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 3,9 prosenttia ja reaaliansioiden nousu oli myös 3,9 prosenttia. Inflaatiota ei siten keskimäärin vuonna 2009 esiintynyt. Tuloverotus keveni hieman vuonna 2009, mikä osaltaan tuki työllisten ostovoiman kasvua. Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi Toimintavuotta 2009 leimasi taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliittisen että työmarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Maan hallituksella ei ollut riittävää näkemystä, miten Suomea pitäisi luotsata vaikeassa toimintaympäristössä. Työmarkkinoilla elettiin taloudellisen kriisin sekä globaalin kilpailun haasteissa. SAK:n esityksen mukaan maahan olisi pitänyt saada synnytettyä työmarkkinoiden raamisopimus, jossa olisi sovittu toimista, joilla olisi ollut myönteistä vaikutusta muun muassa työllisyyteen, työttömyysturvan kehittämiseen, julkisen talouden vakauttamiseen ja palkansaajien ostovoimaan. Lisäksi raamisopimuksella olisi helpotettu liittoneuvotteluja. EK kuitenkin kaatoi sopimuksen jo kättelyvaiheessa, vaikka yhteinen malli oli jo löydetty. Asioista ei päästy varsinaisesti edes neuvottelemaan. Myös maan hallituksen rooli raamisopimuksen edistämisessä oli heikko. Se ei halunnut juurikaan panostaa siihen, että tietyillä porkkanoilla tai kepeillä työnantaja olisi saatu pysymään yhteisessä pöydässä. Kolmikanta ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Maan hallituksen harjoittama politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tulo- ja varallisuuserot samoin kuin terveyserot olivat edelleen liian suuret.

6 4 SAK Toimintakertomus 2009 Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kun pääministeri ilmoitti hallituksen nostavan eläkeiän alarajaa kahdella vuodella 63 vuodesta 65 vuoteen. Palkansaajajärjestöjen ja kansalaisten laaja vastustus muutti tilanteen niin, että kolmikantaisesti alettiin hakea keinoja, joilla todellista eläkkeellesiirtymisikää voitaisiin myöhentää. Työmarkkinapolitiikassa työnantajaleirin uusi linja näkyi erityisesti kaivatun raamisopimuksen torjumisen ohella siinä, että työurien pidennystä pohtineen eläketyöryhmän työ takkusi ikääntyneiden työttömyysturvan erimielisyyksiin. Eräiden työttömyyskassojen ruuhkautuminen työttömyyden ennakoimattoman nopean kasvun myötä kesällä 2009 sai laajaa huomiota. Ruuhkautumisen alettua ryhdyttiin määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen helpottamiseksi. Kassojen omien toimenpiteiden lisäksi työttömyysturvalainsäädäntöä kehitettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta joustavammaksi mm. lomautetuille maksettavien päivärahojen osalta. Oman työmarkkinapoliittisen voiman lisäämiseksi ja uuteen toimintaympäristöön paremmin vastaamiseksi SAK ja sen ammattiliitot perustivat kaksi työryhmää, joiden tarkoitus on kehittää keskusjärjestön ja liittojen välistä yhteistyötä sekä toisaalta sopia jäsen- ja sopimusrajoista. Varsinaisesti nämä työryhmät aloittivat työnsä vuoden 2010 puolella. Syksyllä SAK aloitti yhteiskuntavaikuttamiskampanjan, jonka pääpaino on paikallisella ja alueellisella tasolla. Toimillaan järjestö haluaa saada vaalien alla palkansaajille tärkeitä asioita keskusteluun, lisätä jäsenistön äänestysaktiivisuutta sekä saada palkansaajille tärkeitä asioita tulevaan hallitusohjelmaan. Järjestölliset lähtökohdat SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin lokakuussa. Tavoitteena oli muokata organisaatiota vastaamaan toimintakentän strategisiin haasteisiin. Osasto- ja linjarakenne muuttui ja noin 30 henkilön tehtävät uudistuivat merkittävästi. Järjestörakenteen kehityksessä koettiin takaisku, kun useita vuosia valmisteltu teollisuuden ammattiliittojen TEAM-hanke kaatui. Hanke olisi toteutuessaan johtanut Metalliliiton, Kemianliiton, Puu- ja erityisalojen liiton, Sähköliiton, Rautatieläisten liiton ja Viestintäalan ammattiliiton yhdistymiseen ja uuden Suomen suurimman ammattiliiton perustamiseen. Vaikka suurliittohanke kaatui, perustivat Kemianliitto ja Viestintäalan ammattiliitto vuoden lopussa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n, josta tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto. Kuljetusalojen liittojen kesken jatkui yhteistyön syventämiseen tähtäävä hanke. Sen johtopäätökset valmistuivat vuoden lopulla, ja liittojen päättävät elimet ottivat niihin kantaa vuoden 2010 alussa.

7 SAK Toimintakertomus EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET Sopimuskierros käynnistyi Vuoden 2009 alussa SAK ja yhdessä liittojen kanssa jatkoi yhteisten työehtosopimustavoitteiden valmistelua. Tavoitteiden asettamisessa huomioitiin, että tavoitteet ovat sovellettavissa sekä keskitetyllä että liittokierroksella. Keväällä 2009 varmistui, että liittokohtainen sopimuskierros on todennäköinen vaihtoehto. SAK:n hallitus hyväksyi tavoitteet huhtikuussa Syksyllä sopimuskierroksen käynnistyttyä SAK seurasi yhteisten tavoitteiden toteutumista liittokohtaisissa sopimuksissa. Taloudellisen tilanteen ollessa edelleen heikko tavoitteiden toteutuminen työehtosopimuksissa näytti jäävän heikoksi. Myös lainsäädäntötavoitteiden edistäminen liittokierroksen aikana tuntui vaikealta. Ennen vuodenvaihdetta uusien työehtosopimusten piirissä oli noin palkansaajaa. Uusien sopimusten ensimmäisen vuoden korotus oli noin puolen prosentin luokkaa. Monissa sopimuksissa tekstiasiat jäivät ennalleen. Laajin vuoden 2009 puolella tehty sopimus solmittiin teknologiateollisuudessa. Sata-komitea sai työnsä päätökseen Sosiaaliturvaa uudistaneen Sata-komitean umpikuja purkautui tammikuussa, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ratkaisut tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä. Ns. sosiaalitupossa työttömyysturvaan kohdistuneet suuret leikkausuhkat torjuttiin ja samalla työttömyysturvaan saatiin neuvoteltua parannuksia. Olennaisen tärkeä saavutus oli myös sopimus työeläketurvan rahoituksen vahvistamisesta vuosina Myönteisten elementtien ohella sosiaalitupo sisälsi myös heikennyksiä osaaikaeläkkeeseen ja lisäpäivärahaoikeuteen. Maan hallitus kiitteli sosiaalitupoa ja sen linjaukset kirjattiin yksimielisenä jätettyyn Sata-komitean välimietintöön. Elvytyspakettineuvotteluissaan hallitus uudelleen hyväksyi järjestöjen sosiaalitupossa tekemät linjaukset. Tammikuussa 2009 sosiaalitupon solmimisen jälkeen komitea luovutti peruslinjaukset sosiaali- ja terveysministerille. Peruslinjaukset sisälsivät sosiaalitupossa sovitut muutokset työttömyysturvaan sekä mm. vuorotteluvapaan vakinaistamisen. Palkansaajajärjestöt pidättäytyivät Sata-komitean työstä ns. eläkekiistan ajan, koska tiedossa ei ollut, miten maan hallitus on sitoutunut Sata-komitean peruslinjauksiin sisältyneisiin sosiaalitupossa sovittuihin uudistuksiin ja mikä hallituksen luotettavuus sopijaosapuolena oli. Sata-komitea sai työnsä päätökseen vuoden 2009 lopussa. Komitean loppumietintö on päälinjoiltaan yksimielinen, mutta erityisesti taloustilanteen takia moni ehdotuksista jäänee jatkovalmisteluun ja tuleville vuosille päätettäväksi. Palkansaajien kannalta tärkeimmät uudistukset ovat työttömyysturvaan tehtävät muutokset, ml. työmarkkinatuki, asumistuen yksinkertaistaminen ja käsittelytakuu työttömyysturvaan. Keskustelu esimerkiksi työttömyysturvan kehittämisestä jatkuu. SAK:ssa on aloitettu työttömyysturvan kehittämisprojekti tavoitteenaan parantaa jäsenten palvelua ja selkeyttää ja parantaa työttömyysturvaa.

8 6 SAK Toimintakertomus 2009 Eläkekiista purettiin työryhmiin hallituksen politiikkariihen päätteeksi tuli ilmoitus, jonka mukaan hallitus aikoi nostaa joustavan eläkeiän alarajaa 63 vuodesta 65 vuoteen ja lisäksi ottaa uudelleen harkintaan sosiaalitupossa sovitut osa-aikaeläkettä, lisäpäivärahaoikeutta ja vuorotteluvapaata koskeneet esitykset. SAK ja muut palkansaajajärjestöt torjuivat hallituksen eläkeikäesitykset tuoreeltaan. Linjalle saatiin laaja kansalaistuki allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan hallitus perääntyi ja eläkekiista purettiin kahteen työryhmään, työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmään ja erikseen perustettuun työelämäryhmään. Niiden yhteiseksi tehtäväksi kirjattiin yhteistyössä valtiovallan edustajien kanssa etsiä vaihtoehdot eläkeiän korottamiselle ja valmistella linjaukset, joiden avulla eläkkeelle siirtymisiän odote nousisi uskottavasti kolmella vuodelle vuoteen 2025 mennessä. Työryhmille annettiin määräaika vuoden 2009 loppuun. SAK:ssa työryhmien työn ja tavoitteiden valmistelu käynnistyi heti. Laaja asiantuntijaseminaari työurien pidentämistä työelämän kehittämisen keinoin järjestettiin SAK:n hallitus hyväksyi tavoitteet kokouksessaan ja samalla julkistettiin myös SAK:n puheenvuoro työurien pidentämisen keinoista. Työryhmiä varten tehtiin myös palkansaajajärjestöjen yhteiset tavoitteet. Palkansaajajärjestöjen työryhmäedustajien kokouksia pidettiin säännöllisesti ja työuraneuvottelujen etenemisestä raportoitiin SAK:n hallituksen kokouksissa. Myös SAK:n eri valiokunnissa esiteltiin työryhmien työn tilannetta useaan otteeseen. Lisäksi SAK:n valtuustolle annettiin toimintavuoden molemmissa kokouksissa selostus valmistelu- ja neuvottelutilanteesta. Työryhmien tiiviistä työskentelystä huolimatta eteneminen oli hidasta. Palkansaajapuoli korosti, että kestävät ratkaisut työurien pidentämiselle löytyvät työelämän kehittämisestä ja että pääsyyt työurien ennenaikaiseen katkeamiseen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän alhaisuuteen ovat työttömyys ja työkyvyttömyys. Työnantajien painopiste taas oli eläkeneuvotteluryhmän puolella, jossa he valtiovallan tuella vaativat selkeitä leikkauksia. Työryhmien työn kuluessa niiden alkuperäisen, eläkekiistasopimuksessa määritellyn tehtävän rinnalle nostettiin valtiovallan ja työnantajien puolelta julkisen talouden kestävyysvajeen helpottaminen. Leikkauksia perusteltiin voimallisesti myös syksyn aikana julkistetulla Tilastokeskuksen uudella väestöennusteella, jonka mukaan elinajan odote kasvaisi selvästi aiempaa voimakkaammin. Ennen joulua työryhmät päätyivät pyytämään työlleen lisäaikaa tammikuun 2010 loppuun asti. Lisäaika neuvotteluille saatiin tilanteessa, jossa työelämätyöryhmässä neuvottelut oli saatu hyvään alkuun ja eläkeneuvotteluryhmässä palkansaajapuolen liikkumavara oli todettu erittäin kapeaksi. Työllisyyden edistäminen Aikuiskoulutusuudistuksen ehdotukset valmistuivat Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovittu ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) keskeiset ehdotukset valmistuivat alkuvuodesta. Uudistuksen tärkein tavoite on lisätä työelämän tarpeisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta laajennetaan niin, että siitä tulee tulevaisuudessa työssä olevien keskeinen

9 SAK Toimintakertomus jatko- ja täydennyskoulutuksen väylä. Korkeakoulutetuille tulee oma oppisopimustyyppinen koulutusmalli jatko- ja täydennyskoulutukseen. SAK:n tavoitteet uudistuksessa toteutuivat varsin hyvin. Työmarkkinoiden kannalta aikuiskoulutuksen suurimman haasteen muodostavat vähäisellä tai vanhentuneella koulutuksella työssä olevat ja työtä hakevat. AKKU-johtoryhmä ehdotti koulutuspaikkojen lisäämistä tutkintoa vailla oleville aikuisille, opiskelijamaksujen poistamista heiltä sekä oppilaitoksille mahdollisuutta saada erityistukea kohderyhmän kouluttamiseen. Näiden ehdotusten toimeenpano ei kuitenkaan ole edennyt määrärahojen puuttumisen takia. Koulutukseen osallistumista haluttiin tukea myös parantamalla koulutuksen aikaista toimeentuloa aikuiskoulutustuki nostetaan työttömyysajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle. Kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttävä voi saada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijä, joka siirtyy opintojen takia osa-aikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tulee jatkossa vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyyspäivärahan suuruinen lähtien työttömyyden aikaisessa opiskelussa on vain yksi tukimuoto; työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen samoin ehdoin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen. SAK vaikutti ilmasto- ja energiapolitiikkaan Ilmasto- ja energiapoliittisia asioita käsiteltiin SAK:n ilmasto- ja energiatyöryhmässä sekä talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa. SAK osallistui ministeriöiden valmistelutyöryhmiin ja jaostoihin. SAK:n edustajat osallistuivat myös Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä pidettyyn maailman ay-liikkeen tapahtumaan. Energiatehokkuuden parantamista valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa toimikunnassa, johon SAK:n ja liittojen edustajat osallistuivat. SAK antoi lausuntonsa meneillään olevista ydinvoimalahakemuksista. Lausunnoissa kannatettiin ydinvoiman lisärakentamista ottamatta kuitenkaan kantaa rakentamislupien määrään. Joulukuussa julkaistiin SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro, jossa korostettiin tarvetta torjua ilmastonmuutosta maailmanlaajuisella sopimuksella. Puheenvuorossa todettiin, että lähtökohtana tulee olla enemmän elintasoa vähemmillä päästöillä. Tarvitaan enemmän panostuksia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Suomen teollisuuden ja palvelujen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan riittävästi kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on muistettava työllisyys- ja tulonjakovaikutuksien arvioiminen. Työelämän laadun parantaminen Joustoturvan periaatteet hyväksyttiin SAK:n edustajat osallistuivat työministerin johdolla toimivan joustoturvatyöryhmän ja sen alatyöryhmien työhön. Kesäkuussa 2009 ryhmä hyväksyi yhteiset joustoturvan periaatteet. SAK:n lähtökohtana oli erityisesti uudelleentyöllistymisen edistäminen muutosturvaa kehittämällä. Työryhmän mukaan

10 8 SAK Toimintakertomus 2009 tärkeimmät kehittämistarpeet koskevat työntekijöiden mahdollisuuksia elämäntilanteen mukaisiin työaika- ja työjärjestelyihin. Työllisyysastetta pitää nostaa parantamalla työelämän laatua ja hyvinvointia, tukemalla työelämässä pysymistä ja tehostamalla muutosturvaa. Erilaisiin muutostilanteisiin varautumista on parannettava. Työsuojelu ja työterveys SAK osallistui työsuojeluhallinnon resurssityöryhmän työhön, joka saatiin päätökseen helmikuussa. Päätösraportissa korostetaan, että tehokas työsuojeluvalvonta edellyttää riittäviä resursseja. SAK vaikutti siihen, että tuottavuusohjelmasta huolimatta varsinaista tarkastajamäärää ei vähennetä, vaan resurssisupistukset kohdistuvat muihin toimintoihin. Tarkastusmäärien lisääminen 50 prosentilla edellyttää toimintojen tehostamista ja riittävää henkilöstöä. Työsuojeluhallinnon resursseista käytäviin keskusteluihin vaikutti vuoden aikana merkittävästi aluehallintouudistus. SAK koetti vaikuttaa siihen, että työsuojelupiirit olisi irrotettu aluehallintouudistuksesta, koska ne ovat paikallisviranomaisia. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan entiset työsuojelupiirit liitettiin viiteen aluehallintovirastoon (AVI). Työsuojeluvalvonnan itsenäisyys ja riippumattomuus pystyttiin kuitenkin turvaamaan. SAK järjesti yhteistyössä JHL:n kanssa seminaarin työsuojelutarkastajien toiminnan tulevista haasteista aluehallintouudistuksessa. SAK osallistui työterveyshuollon korvauskäytännön muutoksen valmisteluun. Tavoitteena on kannustaa työpaikkoja kokonaisvaltaiseen työkyvyn hallintaan ja työkyvyttömyyden vähentämiseen. Muutoksen jälkeen työterveyshuoltopalvelujen tuottaja voi hankkia laboratorio- ja kuvantamispalvelut myös erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetulta sairaalalta tai toimintayksiköltä. Työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutuksen rahoitus varmistui hallituksen esityksestä määräaikaisena kehyskauden ajan, vaikka tavoitteena oli toistaiseksi voimassa oleva päätös. SAK osallistui vuoden aikana useisiin EU-komission työturvallisuutta ja työterveyttä käsitteleviin elimiin, työryhmiin ja seminaareihin. SAK:n edustaja oli mukana Luxemburgin neuvoa-antavan komitean työsuojelun koulutusta ja kasvatusta käsittelevässä työryhmässä puheenjohtajana ja jäsenenä EU:n työsuojelustrategia toimeenpano- ja seurantatyöryhmässä sekä työperäisiä tuki- ja liikuntaelin sairauksia ennalta ehkäisevän direktiivin valmistelutyöryhmässä. Työsuojeluasioissa vahvistettiin yhteistyötä suomalaisten EU-parlamentin jäsenien kanssa. Syyskuussa 2009 järjestettiin Tanskan LO:n, Ruotsin LO:n ja Norjan LO:n kanssa yhteistyötilaisuus työsuojelu- ja työterveysasioissa sekä sovittiin SAK:n järjestelyvastuulla olevasta tapaamisesta vuodelle Tutkimus ja tuottavuus Vuonna 2009 organisaatiomuutoksen yhteydessä kehittämisosastoon perustettiin tutkimustiimi, joka kantaa vastuun toistettavista kyselytutkimuksista. Vuoden aikana toteutettiin työolobarometri ja luottamusmieskysely. Laajan jäsentutkimuksen valmistelu aloitettiin. Työelämän ohjelmallisen kehittämistoiminnan siirryttyä osaksi Teknologian kehittämiskeskus Tekesin toimintaa SAK säilytti hallinnollisen mandaatin sekä Työelämän kehittämisohjelma Tykesin johtoryhmässä että asiantuntijaryhmässä.

11 SAK Toimintakertomus EK-SAK, EK-STTK ja EK-YTN tuottavuustyöryhmät kehittivät yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa työpaikoille suunnattua nettisivustoa tuottavuustyo.fi. Työ on osa Työturvallisuuskeskuksen ns. Tutulla-ryhmän (tuottavuus, tuloksellisuus, työelämän laatu) toimintaa. Korkean tason Tuottavuuden pyöreä pöytä piti kolmannen vuosiseminaarinsa. EK-SAK tuottavuustyöryhmää uudistettiin siten, että yhden ryhmän sijasta on kaksi ryhmää, joista toinen koostuu liittojen johdosta ja toinen asiantuntijoista. Myös rationalisointikoulutusvaliokunnan toiminta uudistettiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä SAK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Jo aiemmin käynnistyneiden palkkauksellisten kehittämishankkeiden lisäksi vuoden aikana käynnistyi uusi segregaation lieventämiseen tähtäävä hanke. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti vanhempainvapaajärjestelmää kehittämään laajapohjaisen työryhmän, jossa SAK on mukana. Kaikki sukupuolten tasa-arvoon liittyvät työryhmät etenivät hitaasti. Keskimääräinen palkkaeron kaventuminen yhdellä prosenttiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan naisten palkat olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Naisten määräaikaistyö väheni hieman ja miehet pitivät vanhempainvapaita hiukan aiempaa useammin. SAK koordinoi yhdessä jäsenliittojen kanssa tasa-arvoon liittyviä sopimusneuvottelutavoitteita mm. palkkaukseen ja perhevapaisiin liittyen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen tasa-arvon pyöreä pöytä antoi suosituksensa sopijaosapuolille sukupuolivaikutusten arvioinnista työehtosopimusneuvotteluissa. Työmarkkinajärjestöt raportoivat Suomen toimista liittyen EU:n sosialidialogin sukupuolten tasa-arvon puiteohjelmaan. Eri maiden hyvien käytäntöjen kerääminen hyödytti eniten uusia jäsenvaltioita ja niitä maita, joissa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on heikkoa. SAK osallistui moniin eri tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja opistoille koulutus- ja konsultointiapua liittyen tasa-arvosuunnitteluun, palkkakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin. Tasa-arvoklinikka-nettiportaalin tasa-arvoklinikka.fi toiminta vakinaistettiin. Klinikan ylläpitoon osallistuu myös viisi STTK:n liittoa. Vuonna 2009 SAK osallistui ensimmäisenä työmarkkinajärjestönä Prideviikkoon. SAK:lla oli tapahtumassa oma seminaari, jossa julkistettiin puheenvuoro Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ayliikkeessä. Keväällä järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen SAK:n tasaarvoviikonloppu Lahdessa. Aiemmin vuonna 1938 alkanut naistoiminta ja sen myötä ay-naisten ajankohtaispäivät oli suunnattu vain naisille. Tasaarvoteeman alle kootaan laajemminkin yhdenvertaisuuteen ja työelämän monimuotoisuuteen liittyviä aiheita ja puheenvuoroja. Osallistujista noin 40 prosenttia oli miehiä.

12 10 SAK Toimintakertomus 2009 Vuoden lopussa päätettiin käynnistää SAK:n pätkätyöhanke Työn teettämisen ja työn hankinnan muuttuvat tavat. Kaksivuotinen hanke alkaa Työhyvinvointia edistävät hankkeet SAK:n edustajat toimivat lukuisissa työhyvinvointia ja työuria edistävissä hankkeissa ja elimissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön laajapohjainen Työhyvinvointifoorumi kokoaa kaikki keskeiset työhyvinvoinnin toimijat vuoropuheluun tuottaen mm. seminaareja ja julkaisuja. Masennuksen ehkäisyyn pyrkivä MASTO-hanke jatkui. Osittain siihen liittyen SAK oli mukana valmistelemassa osasairauspäivärahauudistusta, jolla tuetaan työntekijän mahdollisuuksia säilyttää siteet työpaikalle ja helpotetaan työhön paluuta sairausloman jälkeen. SAK:n edustajat sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan työterveyshuoltoneuvottelukunnassa että ministeriön työsuojeluneuvottelukunnassa ovat osallistuneet työterveyshuollon ja työsuojelun kehittämiseen huomioiden EU:n strategian ja kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoitteet. Työterveyshuollon neuvottelukunnan kokouksissa ja seminaareissa on arvioitu työterveyshuollon kehittämisen tulevaisuuden linjoja. Keskeiseksi linjaukseksi on noussut työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Myös työttömien ja lomautettujen työterveyshuoltoa on käsitelty ja ministeriö on ohjeistanut asiasta työterveyshuoltoyksiköitä. Vuoden 2009 aikana alettiin valmistella ohjeistusta hyvästä sairaanhoitokäytännöstä työterveyshuollossa. Työryhmässä oli mukana SAK:n edustus. Ohjeistuksen viimeistely jäi vuoden 2010 puolelle. Syksyllä 2009 SAK julkaisi työsuojelusta esitteen, jonka tarkoituksena oli motivoida työpaikkoja valitsemaan työsuojeluvaltuutettuja. Työ- ja muun lainsäädännön valmistelu Kolmikantaisen työryhmän vuonna 2007 sopimat, vuokratyötä koskeneet työsopimuslain ja tilaajavastuulain muutokset sekä työturvallisuuslain tekninen muutos tulivat voimaan Muutosturva ulotettiin määräaikaisiin työsuhteisiin voimaan tulleella säännöksellä. Vuonna 2009 vuorotteluvapaa vakinaistettiin. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima hallinnollisen taakan selvittämistyö käynnistyi. Tilaajavastuulaista tehtiin selvitys. Työriitalainsäädännön uudistamistyö valmistui. Väkivallan uhasta työelämässä laadittiin kolmikantainen raportti. Työmarkkinajärjestöt laativat selvityksen työehtosopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten soveltamisesta vuokratyöntekijöihin. Kolmikantaisesti tehty vuokratyöopas valmistui helmikuussa Oppaassa annetaan käytännön neuvoja vuokatyöntekijöille, työnantajille ja käyttäjäyrityksille. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin kolmikantainen selvitys eityösuhteisten työsuhde- ja sosiaaliturvasta. Selvitys jäi riitaiseksi ja palkansaajat jättivät esitykseen laajan eriävän mielipiteen.

13 SAK Toimintakertomus Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin työsuojelun valvontalain osittaisuudistus lainsäädännön ja valvontakäytännön selkeyttämiseksi. SAK on mukana myös valvontalain tehokkuutta selvittävän tutkimushankkeen ohjausryhmässä. Kolmikantaisesti valmisteltu lakiuudistus henkilöstörahastoista saatiin valmiiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta hallituksen esityksen. Lakiuudistus tullee voimaan vuoden 2011 alussa. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja yt-lain valvonnasta valmisteltiin kolmikantaisesti. Tarkoitus on parantaa yhteistoimintalain neuvontaa, ohjeistusta ja valvontaa. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamisen keskeisistä periaatteista saavutettiin yhteisymmärrys, jonka mukaan valmistelua jatketaan vuoteen 2011 ulottuvalla toimeksiannolla. Luottamushenkilöiden asemasta ja tehtävistä tehtiin tammikuussa 2009 yhdessä Toimihenkilöunionin kanssa kalvosarja liitoille. Yhdenvertaisuustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi Yhdenvertaisuuslain uudistamistoimikunta päätti työnsä vuoden lopussa. Esityksessä yhdenvertaisuuden edistäminen laajenisi koskemaan kaikkia työnantajia, syrjintäperusteet laajenevat sekä moniperusteinen syrjintä, läheissyrjintä ja olettamaan perustuva syrjintä huomioidaan nykyistä paremmin. Toimikunnan mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Myös SAK jätti eriävän yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa. Eriävän mielipiteen jättämisestä huolimatta SAK:n tavoitteet saavutettiin hyvin. Mietinnön mukaan työnantajalle tulisi velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kolmikantaisesti laadittu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikoilla ilmestyi syksyllä Tekijänoikeuslain heikennys torjuttiin Opetusministeriössä valmistui virkamiestyönä tehty esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Esityksellä oli tarkoitus siirtää merkittävällä tavalla nykytilasta poiketen tekijänoikeudet työnantajalle. Esitys jätettiin lopulta antamatta palkansaaja- ja tekijänoikeusjärjestöjen aktiivisen vastustuksen vuoksi. Kansainvälisen edunvalvonnan painopisteet Euroopan parlamentin vaalit SAK järjesti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa keskustelutilaisuuden palkansaajia koskevista EU-asioista ennen parlamenttivaaleja sekä osallistui Eurooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.

14 12 SAK Toimintakertomus 2009 Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY EAY korosti vaalimanifestissaan talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä, työelämän perusoikeuksia sekä työoikeuden parantamista, julkisten palvelujen merkitystä, tasa-arvoa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. SAK vaikutti Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n hallituksessa ja työryhmissä. EAY:n Pariisin konferenssissa painotettiin talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä sekä hyväksyttiin ns. Pariisin julistus. Yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa SAK kannatti Lissabonin sopimuksen pikaista voimaansaattamista. EAY korosti vaalimanifestissaan talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä, työelämän perusoikeuksia sekä työoikeuden parantamista, julkisten palvelujen merkitystä, tasa-arvoa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Sosiaalinen vuoropuhelu Euroopan työmarkkinajärjestöjen (EAY, BUSINESSEUROPE, UEAPME ja CEEP) sosiaalinen vuoropuhelu jatkui työohjelman puitteissa tiiviinä. SAK osallistui sosiaalidialogikomitean työhön ja neuvottelutoimintaan. Joulukuussa saatiin aikaan neuvottelutulos itsenäisestä puitesopimuksesta koskien osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Puitesopimus sisältää työmarkkinajärjestöjen toimia osallisuuden edistämiseksi muun muassa koulutuksen avulla. Osallisuuden edistäminen koskee tilanteita, joissa tullaan työmarkkinoille tai palataan esimerkiksi perhevapailta tai ollaan töissä ja kehitytään työelämässä eteenpäin. Vanhempainvapaadirektiivin uudistamisesta saatiin aikaan sopimus keväällä Täytäntöönpano Suomessa on alkanut. Työmarkkinaosapuolet pyrkivät etsimään yhteisiä toimenpiteitä, joilla edistetään työllisyyttä, talouden vakautta ja Euroopan kilpailukykyä. SAK on pitänyt tärkeänä tällaisessa asiassa työmarkkinaosapuolten Euroopan tason vuoropuhelun kehittämistä. Euroopan työmarkkinaosapuolten tekemien puitesopimusten kansallinen toimeenpano on edennyt kangerrellen. Vuonna 2007 sovitun häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen kansallinen toimeenpano oli edelleen käynnissä vuonna Pohjoismainen yhteistyö Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvässä asiakirjassa korostettiin Pohjolan ay-liikkeen kannalta keskeisiä asioita EU-vaaleissa. SAK osallistui PAY:n hallitukseen, Eurooppa-valiokuntaan ja työryhmiin sekä seminaareihin. SAK:n puheenjohtaja oli vuonna 2009 PAY:n varapuheenjohtaja. Syksyllä 2009 SAK osallistui PAY:n toimintalinjoista päättävään ja joka kolmas vuosi kokoontuvaan toimintakonferenssiin.

15 SAK Toimintakertomus Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Globaalissa edunvalvonnassa SAK on keskittynyt vaikuttamaan ITUCissa ja kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa erityiskysymyksenä ammattiyhdistysoikeuksien puolustaminen. SAK vaikutti ITUCin hallituksessa ja naiskomiteassa sekä kauppa- ja työelämän normit - ja kehitysyhteistyöverkostoissa sekä osallistui PERCin hallituksen ja vastaperustetun naiskomitean työhön. SAK:n edustaja oli yksi ITUCin sisäisistä tilintarkastajista. Syksyllä 2009 SAK osallistui ITUCin ensimmäiseen naiskonferenssiin Brysselissä. OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa jatkui. Talouskriisi oli TUACin työn painopisteenä. Kansainvälinen työjärjestö ILO ILOn kansainvälinen työkonferenssi pidettiin kesäkuussa 2009, jolloin hyväksyttiin globaali työllisyyssopimus (Global Jobs Pact). Siinä todetaan, että kriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusrakennelman uudistamista. Työllisyyssopimuksessa painotetaan työpaikkojen säilyttämistä ja uusien luomista, sosiaaliturvan kehittämistä, laadukkaita julkisia palveluita ja koulutusta, työelämän perusoikeuksien kunnioittamista ja työmarkkinaosapuolten roolia. Jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan oma elvytyspakettinsa kunnon työn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Työkonferenssi korosti sosiaalidialogin ja kollektiivisen neuvottelutoiminnan merkitystä erityisesti, kun sosiaaliset jännitteet uhkaavat. SAK oli edustettuna ILOn viisihenkisen valvontakomitean IOAC:n (Independent Oversight Advisory Committee) jäsenenä. SAK on vaikuttanut kolmikantaisessa työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa ILOneuvottelukunnassa. Syksyllä Suomessa järjestettiin ILOn 90- vuotisjuhlaseminaari. Pohjoismainen yhteistyö on ollut ILO-asioissa tiivistä. Itämeriyhteistyö SAK osallistui Itämeren alueen ay-verkoston BASTUNin kevätkokoukseen Minskissä ja BASTUNin puheenjohtajatason kokoukseen Vilnassa marraskuussa. SAK toimi aktiivisesti Baltic Sea Labour Network- eli BSLNhankkeessa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. BSLN-projektin tarkoitus on ehkäistä työvoiman dumppausta, edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä ongelmista ja haasteista ja vaikuttaa siihen, että työvoiman liikkuvuus tapahtuisi hallitusti. Vuonna 2009 järjestettiin kolme seminaaria ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuttajien asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenliitoille, kartoitettiin ammattiliiton jäsenyyden siirtymistä koskevia malleja sekä tutkimus- että koulutustarpeita. Hanketta tukevaa tutkimusta varten neuvoteltiin yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin yliopisto, Ceren, Helsingin tietokeskus). Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK SAK toimi SASK:n hallituksessa ja osallistui SASKin järjestämiin tilaisuuksiin. SAK:n ja SASKin solidaarisuushankkeita jatkettiin. Hanketoiminnassa

16 14 SAK Toimintakertomus 2009 painottui edelleen tuki ay-liikkeen koulutus- ja tutkimustoiminnalle sekä kansainväliselle yhteistyölle. Hankeyhteistyötä ja koordinaatiota ITUCin kanssa lisättiin. Kotimaan hankkeena tuettiin FinnWatchin selvityksiä, jotka tuovat julkiseen keskusteluun tietoa, miten suomalainen yritystoiminta ja julkiset hankinnat vaikuttavat työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen kehitysmaissa. Monipuolinen ay-yhteistyö SAK tiivisti edelleen yhteistyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa erityisesti kansainvälisessä edunvalvonnassa. Vuoropuhelua Kiinan ammattiyhdistysliikkeeseen kehitettiin. Norjan ja Tanskan LO:t ja SAK järjestivät yhdessä Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa seminaarin Pekingissä. Seminaarin teemoina olivat ilmastonmuutos ja talouskriisi. Syyskuussa SAK järjesti yhteistyössä ILOn Torinon koulutuskeskuksen kanssa kurssin Kiinan keskusjärjestön aktiiveille Helsingissä. Teemoina olivat ay-oikeudet, kolmikantayhteistyö, työehtosopimusjärjestelmä ja työlainsäädäntö. SAK vastaanotti myös kolmikantadelegaatioita eri maista. Vieraita kiinnostivat SAK:n kannat mm. talous- ja työllisyyskriisissä, eläkeasioissa ja työttömyysturvassa sekä koulutuksessa.

17 SAK Toimintakertomus JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN PARANTAMINEN SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja Työpaikalla tapahtuvan jäsenhankinnan rinnalla kehitettiin liittymistä netin kautta. SAK:n ja jäsenliittojen yhteisellä jäsenyyskampanjalla kokeiltiin erilaisia lähestymistapoja, joista voidaan jatkossa jalostaa pysyviä toimintoja: nettikampanjointia, kauppakeskuksiin ja muihin näkyville paikoille jalkautumista, festarikampanjointia ja tekstiviestejä. Tavoitteena oli tavoittaa erityisesti nuoria, joiden kosketuspinta ay-liikkeeseen on muuten heikko. Jäsenyyskampanjointi toteutettiin osin alueellisin, osin valtakunnallisin toimin. Viikoilla 4 ja 5 jalkauduttiin kauppakeskuksiin Duudson-hahmojen tähdittämän mainonnan tukemana. 11 tapahtumassa eri puolilla Suomea tavoitettiin noin 2500 kävijää, joista 50 liittyi välittömästi liittoon. Viikoilla 9 13 toteutettiin työelämän pelisäännöistä kertova Kesäduunarikiertue. Perinteeksi muodostunut Kesäduunaripuhelin päivysti toukokuusta elokuun puoliväliin. Touko-elokuussa jäsenhankintakampanja kiersi kesäfestareita. SAK:n ja liittojen esittelypisteellä vieraili 5100 nuorta, joista 130 toivoi liiton ottavan heihin yhteyttä jäseneksi liittyäkseen. Lisäksi syyskuussa lähestyttiin tekstiviestillä liittojen valmistuneita opiskelijajäseniä. Kampanjasivustolla turvapakki.fi kävi tammi heinäkuussa vierailijaa. Sähköisen liittymisen sivustolla liitot.fi vieraili samaan aikaan keskimäärin noin 200 henkilöä vuorokaudessa. Internetissä toteutetun bannerimainonnan aikana kävijöitä oli tammi-helmikuussa (varsinainen kampanjaaika) noin 400 ja touko-kesäkuussa (uusinta) noin 200 henkilöä/vuorokausi. Alue- ja paikallistoiminnan kehittäminen 2009 oli SAK:n uuden alueorganisaation (Etelä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen toiminta-alueet) ensimmäinen kokonainen vuosi. Toiminnan suunnittelu ja osin budjetointi tehtiin alueiden kesken yhteistyössä. Siirtymä uuteen organisaatioon sujui jouhevasti. Aluetoimintaa kehitettiin kouluttamalla aluetoimikuntia ja työllisyyden edistämistoimikuntien jäseniä (TE-toimikuntia) ajankohtaisissa asioissa, kuten valtion aluehallintouudistuksessa, EU:n rakennerahastojen alueellisessa hallinnoinnissa ja TE-toimikuntien työn muutoksissa. SAK:n paikallisjärjestöille järjestettiin useita kehittämiskoulutuksia. Nuorisotoiminta SAK:n nuorisovaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Valiokunta käsitteli nuorison työllisyystilannetta sekä seurasi ja otti kantaa sosiaaliturvan uudistamistyöhön. SAK Nuoret tarttui konkreettisesti nuorisotyöttömyysteemaan ja järjesti yhdessä SAKKI ry:n sekä muiden opiskelijaja nuorisojärjestöjen kanssa mielenosoituksen eduskuntatalolla samana päivänä, jolloin maan hallitus sai vastattavakseen välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä. Mielenosoitus, johon osallistui yli 200 pääosin ammattiyhdistysliikkeen aktiivinuorta, sai laajan valtakunnallisen näkyvyyden.

18 16 SAK Toimintakertomus 2009 SAK Nuoret osallistuivat myös Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n Fight the Crisis put people first -teemalla järjestettyyn mielenosoitukseen Brysselissä toukokuussa. Yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa nuoret toteuttivat Operaatio Ville -tempauksen maailman ayjärjestön ITUCin kansainvälisenä kunnon työn päivänä lokakuussa. Operaation tarkoituksena oli etsiä Metallityöväenliiton jäsenelle Ville Karhulle kunnon työpaikka yhden päivän aikana ja siten herättää keskustelua kunnon työstä ja nuorisotyöttömyydestä. Tempaus sai hyvin medianäkyvyyttä. Yhteistyössä Tatsin kanssa nuorisovaliokunta järjesti työttömille nuorille suunnatun kuntokurssin. Koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Tiedotus käynnistyi Jyväskylässä järjestetyillä Next Step-messuilla tammikuussa. Kesäduunarikiertue kiersi maata maaliskuusta huhtikuuhun ja tavoitti noin ammattiin opiskelevaa nuorta. Työelämän pelisäännöt -video tuotettiin koulu- ja työmarkkinatiedotuksen tueksi. Nuorisovaliokunta osallistui toimintavuoden aikana kirkkovenesoutujoukkueen voimin TUL:n liittojuhlien starttiviikonloppuun Tampereella. Soutujoukkueen lisäksi starttiviikonlopun viralliset jatkot toteutettiin Arvo-klubi konseptilla yhteistyössä TUL:n kanssa. Pohjantähti-perheleiri järjestettiin yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa 22. kerran. Leirin osallistujamäärä nousi yli kymmenen vuoden tauon jälkeen yli kahden sadan. Nuorisovaliokunta järjesti yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa järjestää liittojen yhteisen uusien jäsenten kurssin pilottikokeiluna lokakuussa. Kokemusten ja palautteen perusteella nuorisovaliokunta päätti jatkaa kokeilua. Alueellisten nuorten toimintaryhmien toimintaa tuettiin ja kehitettiin. Käynnistystapahtumia järjestettiin alueilla, joissa toiminta on ollut hiljaisempaa (esim. Helsingissä ja Jyväskylässä). Ruotsinkielinen toiminta SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui kahdeksan kertaa. Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille tapahtui Löntagaren-lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta jatkui entisessä laajuudessa. Vuosittaisena julkaisuna toteutettiin ruotsinkielinen aykalenteri FFC fackliga kalender Toisen asteen ammattioppilaitoksiin oltiin yhteydessä kirjeitse. Heille tarjottiin asiantuntijoita kertomaan työelämästä ja ammattiliitoista sekä markkinoitiin työelämävideota (tekstitetty ruotsiksi). Vuoden aikana toteutettiin yksi kurssi ja kaksi seminaaria. Lisäksi järjestettiin yhdessä Kiljavan Opiston kanssa Nordiska Sommarskola. Syksyllä SAK:n ruotsinkielistä toimintaa esiteltiin yhdessä Löntagarenlehden kanssa ruotsinkielisten järjestöjen Föreningsfestival-tapahtumassa Vaasassa.

19 SAK Toimintakertomus Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheena oli jäsenhankinta erityisesti nuoriin kohdistuvat jäsenhankintatoimet. Svenskspråkiga verksamheten FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger. Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i Löntagare-tidningen, FFC-bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materialproduktionen och översättningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Den årliga publikationen FFC fackliga kalender 2009 har förverkligats. Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och dem har erbjudits sakkunniga för att föreläsa om arbetslivsfrågor samt facklig verksamhet. Arbetslivsvideon försedd med svensk text har också marknadsfört. Under verksamhetsåret genomfördes en svensk kurs och två seminarium. Nordiska Sommarskolan ordnades tillsammans med Kiljavainstitutet. På hösten presenterades FFC:s svensk verksamhet tillsammans med Löntagaren-tidningen på Föreningsfestival i Vasa. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten behandlades medlemsrekrytering och speciellt de åtgärder som riktas till unga. Maahanmuuttaja-asiat SAK järjesti kolmannen Maahanmuuttofoorumin, joka keskittyi maahanmuuttajien järjestäytymiseen ja liittojen maahanmuuttaja-toimintaan. Maahanmuuttoon ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä asioista on annettu haastatteluja ja pidetty asiantuntijapuheenvuoroja. Suomalaista ay-liikettä ja ammatillista järjestäytymistä kuvaileva esite Ayliikkeen ABC neljällä kielellä (suomi, viro, venäjä ja englanti) päivitettiin nettiin ja painettuna. Viestintä Viestintälinjan työtä leimasivat vuonna 2009 SAK:n puheenjohtajavaihdos sekä eläkekiista ja sitä seuranneet työuraneuvottelut. Eläkekiistan näkyvin toimenpide oli järjestöjen yhteinen nettiadressi, johon saatiin kerättyä ennätysmäärä allekirjoituksia, yli kappaletta. Nettiadressi herätti myös tiedotusvälineet ja allekirjoitusten määrän kehitystä seurattiin tiedotusvälineissä tarkasti. Kiista raukesi työuraneuvotteluryhmien perustamiseen. Työuraneuvottelut hallitsivatkin viestinnän työtä syksyn aikana. SAK:n uuden puheenjohtajan valinta sai runsaasti huomiota eri viestimissä. Puheenjohtajaehdokkaat esiintyivät yhteisessä tiedotustilaisuudessa, joka lähetettiin myös suorana netissä. Puheenjohtajavaihdoksen myötä SAK:n valtuuston kevätkokousta seurasi ennätysmäärä tiedotusvälineitä.

20 18 SAK Toimintakertomus 2009 Vuoden aikana järjestettiin useita tiedotus- ja taustoitustilaisuuksia toimittajille, mm. ajankohtaisseminaarit työmarkkina-, artikkeli- ja naistoimittajille sekä kesätoimittajille. Tiedotusvälineille lähetettiin 81 tiedotetta ja sak.fisivustolla julkaistiin 170 uutista. Vuoden aikana tehostettiin asiantuntija- ja mielipidekirjoitusten tarjontaa lehdille. Vappuaattona järjestettiin yhteistyössä kokonaistoimintojen johdon sekä yhteiskuntavaikuttamisen työryhmän kanssa SAK:n perinteinen vappuvastaanotto toimittajille ja muille sidosryhmille. Myös Valkeakosken työväenmusiikkijuhlat huomioitiin sidosryhmätapaamisissa. Työmarkkinatoimittajille pidettiin jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset pikkujoulut, joiden järjestelyvuorossa oli Akava. Syksyn aikana ryhdyttiin valmistelemaan SAK:n sosiaalisen median toimintasuunnitelmaa. Viestintälinja järjesti yhteistyössä tulevaisuushankkeen kanssa seminaarin, jossa pohdittiin sosiaalisen median hyödyntämistä ayliikkeessä. SAK:lle perustettiin Facebook-sivu ja aloitettiin sosiaalisen median pelisääntöjen valmistelu. Loppuvuodesta aloitettiin SAK:n viestintästrategian uudistustyö. Sak.fi-sivustolla oli vuoden aikana kävijää. Netissä pidettiin yllä erillisiä teemasivuja sosiaaliturvan uudistamisesta, työura-asioista ja eurovaaleista. Sisäisen verkkoviestinnän kehittämistä jatkettiin Santratyöryhmässä. Viestintä osallistui SAK:n jäsenhankintakampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Vain hullu jättää liittymättä -kampanja palkittiin Bronze Effie - palkinnolla markkinoinnin tuloksellisuudesta. Kampanjan Turvapakki.fi - sivustolla vieraili yhteensä noin kävijää. SAK:n lehdet jatkoivat ilmestymistään entiseen tapaan. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestynyt Palkkatyöläinen keskittyi teemoin ja jutuin tarjoamaan luottamushenkilöstölle edunvalvonnan eväitä. Työelämän muutos ja SAK:laisen ay-liikkeen järjestörakenteet olivat keskeisesti esillä myös kymmenen kertaa vuodessa ilmestyneessä ruotsinkielisessä Löntagarenlehdessä. Nuorten Arvo-lehti ilmestyi viisi kertaa sisältäen Vappu-Arvon. Aikakausmedia palkitsi Arvon vuoden 2009 parhaasta aikakauslehden ilmeuudistuksesta. Ay-koulutus Kiljavan opiston ja ay-koulutuksen strategiatyöryhmä luovutti loppuraporttinsa SAK:n hallitukselle kesäkuussa. Työryhmä ehdotti Kiljavan opiston, Työväen Sivistysliitto TSL:n ja Kansan Sivistyön Liitto KSL:n yhteistyön tiivistämistä. Erityisesti työryhmä korosti opistokoulutuksen ja paikallisen koulutuksen yhteistyön kehittämistä. SAK:n hallitus antoi edelleen tehtäväksi jatkaa koulutusyhteistyön mahdollisuuksien selvittämistä. Selvitysmieheksi nimitettiin Mauri Lundén. Työnantajan tuen piiriin kuuluvat ammattiyhdistyskurssit neuvoteltiin SAK- EK koulutustyöryhmässä. Kurssilistalle tuli 333 kurssia tai kurssin osaa. Aikuiskoulutuspolitiikan uudistamiseen osallistuttiin opetushallinnon työryhmissä ja uudessa Elinikäisen oppimisen neuvostossa. SAK vaikutti myös vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamisessa ja kehittämisoh-

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

SAK:n toimintakertomus 2008

SAK:n toimintakertomus 2008 SAK:n toimintakertomus 2008 Toukokuu 2009 ISBN 978-951-714-262-5 Tilaukset: SAK ry puh. 020 774 000 SAK Toimintakertomus 2008 1 SISÄLLYS TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 Globaali talouskriisi syöksi talouden taantumaan...

Lisätiedot

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015

KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 KILJAVAN OPISTON KURSSiKALENTERI 2015 Ota talteen! Runsaasti työelämän kehittämiseen, edunvalvontaan ja erilaisia harrastustoimintaan liittyviä koulutuksia. Ilmoittaudu heti! KILJAVAN OPISTON KURSSIT 2015

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI

UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI UUSI KESKUSJÄRJESTÖ -hanke LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 HELSINKI LIITTOJEN KOKOUS 12.2.2015 - esityslista 1. Valitaan kokouksen puheenjohtajisto 2. Todetaan selvitystyöhön 10.2.2015 mennessä ilmoittautuneet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin palvelut

Työhyvinvoinnin palvelut Työhyvinvoinnin palvelut Tilanne ja suunnitelmat nyt Toiminta vuonna 2010 40-vuotisjuhlavuosi, hieno tilaisuus Taloudellinen tulos oli hyvä Toiminnallisesti kiireinen ja laadullisesti hyvä vuosi Koulutus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv Koulutus 2016 VML:n järjestämät koulutukset Puheenjohtajapäivät 2 pv Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 2 pv Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011. SAK:n toimintakertomus 2010

SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011. SAK:n toimintakertomus 2010 SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011 SAK:n toimintakertomus 2010 SAK Toimintakertomus 2010 1 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS... 3 1 YHTEISKUNNALLISET JA JÄRJESTÖLLISET LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Sopimuspoliittinen tilanne...

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta Akava ry Lausunto 1 (6) Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta TyV@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen tiistaina 10.11.2015 klo 12.15 HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

28.11.2013 Yleiskirjeen 18/2013 liite 4

28.11.2013 Yleiskirjeen 18/2013 liite 4 Kunta-alan Unioni 13.1. 17.1. JHL-opisto, 24.3. 26.3. JHL-opisto, 2.6. 4.6. JHL-opisto, 25.8. 27.8. JHL-opisto, 8.12. 10.12. JHL-opisto, 27.1. 31.1. JHL-opisto, 3.3. 7.3. JHL-opisto, 7.4. 11.4. JHL-opisto,

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

KT 3.12.2014 Yleiskirjeen 14/2014 liite 2

KT 3.12.2014 Yleiskirjeen 14/2014 liite 2 Luottamusmieskoulutus Johdantokurssit /JHL ry 12.1. - 16.1. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv /JHL ry 1.6. - 5.6. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdanto, 5 pv /JHL ry 23.3. - 25.3. Edunvalvonnan

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Osaava ja oikeudenmukainen Suomi

Osaava ja oikeudenmukainen Suomi SAK:n 18. edustajakokous 6. 8.6.2011 Osaava ja oikeudenmukainen Suomi Katsaus edustajakokouskauteen 2006 2011 Katsaus edustajakokouskauteen 2006 2011 1 Sisällys ESIPUHE... 2 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ...

Lisätiedot