Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kittilän kunnan lausunto Agnico Eagle Finland Oy:n YVA -selostuksesta koskien rikastamon syötemäärän ja rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista 183/ /2015 Khall Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-kes kuk sessa) on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/ muutokset) mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa var ten käsiteltävänä ympäristövaikutusten arviointiselostus, joka koskee Agnico Eagle Finland Oy:n rikastamon syötemäärän sekä ri kastus hie kan varastointikapasiteetin kasvattamista Kittilän kul ta kai voksel la. Lapin ELY-keskus varaa Kittilän kunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta viimeistään Hanke Agnico Eagle Finland Oy on käynnistänyt toukokuussa 2015 ym päris tö vai ku tus ten arviointimenettelyn (YVA-menettely), jossa sel vi tetään Kittilän kaivoksen rikastamon tuotantomäärän kasvattamista luvan mukaisesta 1,6 miljoonasta tonnista vuodessa 2,0 miljoonaan ton niin vuodessa. YVA-menettelyssä tarkastellaan lisäksi vaih to eh toja NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan seuraavia vaih to eh to ja: Nollavaihtoehto (VE0) Kittilän kultakaivoksen toiminta jatkuu nykyisellään ja kaivostoiminta lop puu NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin ehtyessä. Hankevaihtoehto 1 (VE1) Rikastamolle syötettävän malmin määrä nostetaan tasolle 2 Mt/a. Lisäk si rikastushiekan varastointikapasiteettia kasvatetaan aloit ta mal la NP-hiekan varastointi uuteen NP4-altaaseen. Hankevaihtoehto 2 (VE2) Rikastamolle syötettävän malmin määrä nostetaan tasolle 2 Mt/a. Lisäk si rikastushiekan varastointikapasiteettia kasvatetaan aloit ta mal la NP-hiekan varastointi uuteen NP4-altaaseen. Vaihtoehtona tar kastel laan myös NP-hiekan varastoimista Suurikuusikon avo lou hokseen. Uusi NP4-rikastushiekka-allas on suunniteltu rakennettavan ny kyi sen kaivospiirin ulkopuolelle ja sen kokonaispinta-ala on noin 170 hehtaa ria.

2 Kittilän kultakaivoksen rikastamolle syötettävän malmimäärän nos tami nen tasolle 2,0 Mt vuodessa on mahdollista, mikäli kaivosyhtiö toteut taa nostokuilu- ja nostotorni-investoinnin. Investointi tarvitaan mal min ja sivukiven nostamiseksi sekä henkilöliikenteen jär jes tä misek si. Nostokuilu tulee ulottumaan 1000 metrin syvyyteen. Nos to torni on suunniteltu rakennettavaksi kallioon louhittavan pystykuilun pääl le. Nostotornin ja -kuilun yhteyteen rakennetaan siilorakennus. Nos to tor nin korkeus maanpinnasta on noin 93 m, siilorakennuksen kor keus 41 m ja puhallinrakennuksen 17 m. Lisäksi kaivoksen prosessi- ja kuivatusvesien johtamistapana ja yhte nä vesistövaikutusten lievennyskeinona tarkastellaan purkuputken ra ken ta mis ta kaivosalueelta Loukisen alajuoksulle. Purkuputken koko nais pi tuus on noin 23,8 km. Ympärivuotisen huoltovarmuuden varmis ta mi sek si putkilinjaukselle rakennetaan lisäksi työmaa- ja huol totie tä yhteensä noin 13,6 km. Maankäyttöselvitys Kaivoslain 47 :n mukaan Kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suh de muuhun alueiden käyttöön tulee olla selvitetty. Kai vos toi minnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oi keusvai kut tei seen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ot taen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kans sa. Selvityksen riittävyys tulee varmentaa esimerkiksi kunnan, maa kun nan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen asiassa an ta milla lausunnoilla tai näiden yhteisestä neuvottelusta laaditulla muis tiolla. Lapin ELY-keskuksessa järjestettiin neuvottelu Suu ri kuu sikon kaivoksen laajennuksen maankäytönsuunnittelun ja YVA-proses sin koordinaatiosta. Neuvottelussa todettiin, että tässä ti lan tees sa kaavoituksen tarve ei ole välttämätön, kun kaivoslain 47 :n mu kaises ti selvitetään hankkeen suhde muuhun alueiden käyttöön. Päätet tiin, että asia tulee soveltuvalla tavalla käsitellä YVA:n yh tey des sä ja selvityksen mallista tulee sopia viranomaisten kanssa. Kaivoksen maankäyttöselvitys on laadittu ja on YVA -selostuksen liittee nä nro 3. Lapin ELY-keskuksessa pidettiin palaveri kos kien em. maankäyttöselvitystä. Maankäyttöselvitystä esitettiin täy den net tä väk si mm. vaikutusten arvioinnin osalta (YVA -se los tukses ta saatavat selvitykset) sekä tarkennusta hankeen edellyttämän lu pa me net te lyn osalta. Lisäksi esitettiin selvitykseen liitettäväksi havain ne ku via mahdollisten uusien rakennusten osalta (maankäytön suun ni tel ma) sekä vuorovaikutuksen järjestämistä maan käyt tö sel vi-

3 tyk sen osalta. Viranomaiset ottavat YVA-lausunnossaan kantaa myös maankäyttöselvityksen riittävyyteen, ja pidetään vielä tarvittava vi ran omais neu vot te lu ennen lopullisen maankäyttöselvityksen hy väksy mis tä. Vaikutukset maankäyttöön Alueella voimassa olevassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa on nykyi nen kaivos merkitty kaivosalueeksi (EK 1906), ja laajennus kohdis tuu sen vieressä olevalle maa- ja metsätalousvaltaiselle alu eel le (M). Purkuputkilinjaus sijoittuu pääosin M-alueelle. Poik kea mi nen maakuntakaavasta ei estä alueiden käyttöä maakuntakaavassa varat tui hin tarkoituksiin. Kaivosalueella ja suunnitellun rikastushiekka-altaan (NP4) alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Purkuputkilinjaus sijoittuu lou nais osastaan Levin ympäristön osayleiskaavan alueelle. Pur ku put ki lin jaus sijoittuu osayleiskaavan alueella maa- ja metsätalousalueelle (M), tärkeälle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (pv) ja tulva suo je lu al taa seen liittyvälle selvitysalueelle (Tu) sekä risteää voiman siir to lin jan (Z) kanssa. Purkuputki ei vaikeuta Levin osa yleis kaavan alueidenkäyttöä, kun sen rakentamisessa otetaan huomioon poh ja ve si alu eet ja mahdollinen tulvasuojelu. Lisäksi hankealueella osit tain kulkeva moottorikelkkareitti joudutaan siirtämään pois alu eelta. Maankäyttöselvityksessä on todettu, että hanke tukee val ta kun nal listen alueidenkäyttötavoitteiden elinkeinoelämää ja yh dys kun ta ra kennet ta koskevia tavoitteita. Kaivosalueen laajennus tukeutuu vahvasti ny kyi siin rakenteisiin ja toimintoihin sekä olemassa olevaan liikenneja infraverkostoon. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan hanke ei vahingoita luonnon- ja kulttuuriympäristön suojeluun liittyviä val takun nal li sia alueidenkäyttötavoitteita. Vaikutusten arviointi Suunnittelualueen lähiympäristöön ei ole maankäytön suun ni tel missa osoitettu asuin- tai lomarakentamista, eikä alueella ole ra ken tamis pai nei ta. Rikastehiekan varastoinnista muodostuvat asutukseen koh dis tu vat vaikutukset muodostuvat lähinnä melu- ja pö ly vai ku tuksis ta ja ne kohdistuvat muutamaan lähiseudun asuinkiinteistöön. Vaiku tuk sien vähentäminen voidaan ottaa huomioon ym pä ris tö lu vas sa. Kaivokselle suuntautuva raskas liikenne tulee kasvamaan tuo tan tomää rän noustessa, joka osaltaan lisää tieliikennemelua. Tuo tan non laajentuessa ja NP4 altaan rakennustöiden aikana melun mää rä tulee kasvamaan. Poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset jää vät

4 vähäisiksi. NP4-altaan alue ei ole porojen kannalta potentiaalista laidun aluet ta. Kaivostoiminta sijoittuu Kuivasalmen paliskunnan alu eelle. Maisemavaikutuksista on todettu, että nostotorni (korkeus 93 m) voi nä kyä suotuisissa olosuhteissa laajalti ympäröiville alueille kaikkiin ilman suun tiin etenkin pimeän aikaan, sillä torniin tulee lentoestevalot. Etäi syys Levi- ja Kumputunturiin on kuitenkin yli 20 km ja tornin huippu jää tunturinlaelta katsottaessa horisontin alapuolelle. Han ke vaihto eh doil la ei ole erityistä eroa maisemaan ja maankäyttöön koh dis tuvis sa vaikutuksissa. Purkuputken maisemavaikutukset ovat pai kal lisia peitteisessä metsäisessä maastossa. Haitallisia terveysriskejä tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toi minto jen vaikutuksille on jätetty riittävät suojaetäisyydet tai vyöhykkeet, ja asumiseen on tarvittava suojaetäisyys. Ympäristövaikutusten arvioin nin yhteydessä on arvioitu vaikutukset vesistöihin ja tehty suunni tel mat vesien käsittelystä ja pois johtamisesta. Kuivatus- ja pro sessi ve sien purkuputken myötä vaikutukset pintavesiin jäävät vä häi sik si. Ympäristövaikutusten arvioinnin johtopäätösten mukaan hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maisemaan, maan käyttöön, poronhoitoon ja luonnonsuojeluun. Toimintojen keskittäminen yh del le alueelle vähentää haitallisia vaikutuksia muilla alueilla. Kaivok sen laajennus tukee alueen yhdyskuntarakenteen kehitystä eikä sil lä ole ympäristöön merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Arviointiselostus ja sen liitteet ovat saatavissa ja luettavissa säh köises ti osoitteesta: Arviointiselostus ja sen liitteet ovat saatavissa sähköisesti osoit teesta: --> Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi --> Ympäristövaikutusten arviointi --> YVA-hankkeet --> Suu ri kuu sikon kai vok sen tuotanto- ja varastointimäärän kasvattaminen, Kittilä Maankäyttöselvitys esityslistan liitteenä. Vt. kj.: Kunnanhallitus päättää lausuntonaan koskien ympäristövaikutusten ar vioin ti se los tus ta ilmoittaa seuraavaa: - Hanke ei vaikeuta Levin osayleiskaavan toteuttamista, kun sen raken ta mi ses sa otetaan huomioon pohjavesialueet ja mahdollinen tulva suo je lu. - Maankäyttöselvityksen vaikutusten arviointia tulee täydentää kauko mai se maa koskevien havainnekuvien osalta. Lisäksi maan käyt tösel vi tyk sen osallistaminen ja vuorovaikutuksen toteutuminen tulee jär jes tää.

5 - Maankäyttöselvitystä pidetään riittävänä Kaivoslain 47 :n mu kai sena selvityksenä arvioimaan kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suh det ta muuhun alueiden käyttöön. - Riskien minimoimiseksi tulisi selvittää teoreettisena vaihtoehtona jä te ve sien johtaminen pur ku put kel la suoraan Ounasjokeen. Muilta osin Kittilän kunnalla ei ole ympäristövaikutusten ar vioin ti selos tuk ses ta huomautettavaa. Päätös: Asiaa selostamassa oli vs. ympäristösihteeri Pekka Nyman. Kunnanhallituksen jäsen Paula Nevalainen esitti jäsen Reijo Kyrön kan nat ta ma na seuraavaa: "Esitän, että kunnanhallituksen esityksestä poistetaan viimeinen kappa le: 'Riskien minimoimiseksi tulisi selvittää teoreettisena vaihtoehtona jäte ve sien johtaminen purkuputkella suoraan Ounasjokeen.' Kunnanhallituksen tulee kohdella tasapuolisesti molempia kunnan tär kei tä toimijoita (Matkailu). Kittilän kunta on välillisesti panostanut matkailuun tosi paljon ja tällä teo reet ti sel la poistoputkella asetamme itse uhkia matkailulle. Poistoputkeen tulisi minusta rakentaa sulkuventtiilit, jotta mah dol lisen vahingon sattuessa saataisiin lisää toiminta-aikaa mahdollisten va hin ko jen vähentämiseen. Sulkuventtiilit voivat olla vaikka 6 ki lomet rin välein, näin varmistettaisiin, että Ounasjoki säilyy puhtaana ja alu eel la sijaitseva pohjavesi-varantoalue säilyisi puhtaana. En tiedä sulkuventtiilien hintaa, mutta en usko sen kaatavan tätä inves toin tia. Tällä mahdollistettaisiin myös huoltovarmuus -> putkiin ke rään tyy aina jotain sakkaa. Venttiileihin voi myös asentaa jonkun hälyttimen, joka ilmoittaisi mahdol li sis ta pitoisuuksien noususta." Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu, vt. kunnanjohtajan esi tyk ses tä poikkeava esitys, joten asia on ratkaistava ää nes tä mäl lä. Puheenjohtaja Pekka Rajala teki seuraavaan äänestysesityksen: Ne, jotka ovat vt. kunnanjohtajan esityksen kannalla, äänestävät "jaa". Jos "ei" voittaa, on Paula Nevalaisen esitys tullut kunnanhallituksen pää tök sek si.

6 Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kuusi (6) jaa-ääntä, kaksi (2) ei-ääntä ja yksi (1) tyhjä ääni. Jaa-ääniä antoivat Hille Kuusisto, Aki Maunula, Milja Nikka, Pekka Ra ja la, Tapani Rantajääskö ja Tarmo Salonen. Ei-ääniä antoivat Rei jo Kyrö ja Paula Nevalainen. Tyhjää äänesti Merja Korva Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen vt. kun nan johta jan esityksen.