JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSSTRATEGIA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSSTRATEGIA Hyväksytty kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa

2 2 SISÄLTÖ Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutustehtävä 3 Tutkinnot ja opetussuunnitelmat 4 Koulutuksen ja koulutusyhteistyön kansainvälistäminen...5 Opiskelijarekrytointi...6 Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen....8 Opetus ja opetusjärjestelyt Yliopiston sisäinen ja muu kansallinen koulutusyhteistyö ja tehtäväjako..9 Henkilöresurssit ja niiden kehittäminen...10 Liite...11

3 3 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ Kasvatustieteiden tiedekunta edustaa kasvatustieteellistä koulutusalaa Jyväskylän yliopistossa. Tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta: kasvatustieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos. Ensin mainitun osana toimii yliopiston rehtorin määräajaksi asettama Rehtori-instituutti. Lisäksi tiedekuntaan kuuluu harjoittelukouluna toimiva Normaalikoulu. Tiedekunnassa on edustettuina neljä pääainetta: aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, kasvatustiede ja varhaiskasvatustiede. Jyväskylän yliopisto on maan johtava kasvatusalan koulutuksen yliopisto, jonka vahvuutena on opettajankoulutuksen laaja-alaisuus. Se ulottuu varhaiskasvatuksesta luokan- ja aineenopettajakoulutuksen kautta aikuiskoulutukseen, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien sekä oppilaitosjohtamisen ja opetushallinnon koulutukseen. Myös viittomakielisille opiskelijoille tarjotaan luokan- ja aineenopettajakoulutusta. Monialaisessa yliopistossa opiskelijoille on tarjolla laajat sivuainemahdollisuudet. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on keskittynyt opettajankoulutuksen osalta luokanopettajien aikuiskoulutukseen. Opettajankoulutustehtävä on kummallakin laitoksella sekä Kokkolan yliopistokeskuksella, minkä lisäksi opettajankoulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden tiedekuntien ainelaitosten ja Normaalikoulun kanssa. Jyväskylän yliopisto toteuttaa yliopistoista laajimmin aineenopettajien suoravalintaa, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Eri alojen opettajien lisäksi tiedekunta kouluttaa kasvatusalan asiantuntijoita kaikissa pääaineissa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua autonomisiksi, koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi, eettisesti vastuullisiksi opettajiksi, oppilaitosten johtajiksi ja kasvatusalan asiantuntijoiksi. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät 1. oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; 2. kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä 3. ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Tiedekunnan koulutus pohjautuu näillä alueilla tehtävälle kansainvälisesti korkeatasoiselle tutkimukselle. Tällä tavalla luodaan kestävä pohja suomalaisen, kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle.

4 4 TUTKINNOT JA OPETUSSUUNNITELMAT Tiedekunnan strategiset tavoitteet: Järjestää kasvatusalan johtavaa asiantuntija- ja tutkijakoulutusta. Laajentaa tiedekunnan koulutusten yhteisesti järjestettyjä opintoja Kehittää laaja-alaista opettajankoulutusta Kasvatusalan johtava asiantuntija- ja tutkijakoulutus Koulutuksen kehittämisen ohjaavana tavoitteena on opetuksen tiede- ja tutkimuspohjaisuus. Toiminta nivoutuu kiinteästi kasvatukselliseen todellisuuteen ja vastaa ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin. Tiedekunnan koulutuksen keskeisiä periaatteita ovat: 1. autonomiseksi asiantuntijaksi/pedagogiksi kasvaminen, 2. verkostoituminen, joustavuus, yhteistyökykyisyys, yhteistoiminnallisuus 3. dialogisuus, yhteisöllinen oppiminen 4. tutkimuksellisuus ja ymmärtäminen, 5. omakohtaisen opetus- ja ohjaus- tai johtamisajattelun rakentaminen sekä 6. yhteiskunnallisen tietoisuuden virittäminen. Yhteiskunnallisiin ja työelämän haasteisiin vastataan kasvatusalan ydinosaamisen tunnistamisen kautta. Opetussuunnitelmia kehitetään niin, että niistä käyvät selkeästi ilmi oppimistavoitteet kompetenssien tasolla. Opinnoissa hahmotetaan laajempia kokonaisuuksia, joissa hyödynnetään henkilöstön kollegiaalista asiantuntijuutta. Avainjuonteiden tunnistamisen kautta opinnot muodostavat sujuvan jatkumon. Opetussuunnitelman valinnaisuudella tuetaan opiskelijoiden joustavien, yksilölliset tavoitteet mahdollistavien opintopolkujen rakentamista. Opiskelu kytketään tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen opintojen alusta alkaen. Gradu- ja jatko-opintoseminaareja toteutetaan nykyistä enemmän tutkimuksen vahvuusalueiden ja yhteisten teema-alueiden mukaisina tiedekunnan yhteisinä seminaareina. Vastaavasti seminaarien ohjaus- ja vetovastuu jakautuu yli oppiaineiden kollegioille/pooleille, joilla on riittävän laaja-alainen ja monipuolinen asiantuntemus. Tiedekunnan yhteiset opinnot Kasvatustieteen perusopinnot ja metodiopinnot järjestetään tiedekunnan yhteisinä. Opettajankoulutuksessa tehdään paljon yhteistyötä; mm. eri oppiaineiden opettajiksi opiskelevat työskentelevät yhteisissä ryhmissä hankkien samalla valmiuksia opettajien yhteistyöhön työelämässä. Muita keskeisiä opettajankoulutuksen tuottamia valmiuksia ovat kriittinen pedagoginen ajattelu, yhteistyö- ja yhteisölliset taidot, ryhmän ohjaamisen taidot ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön valmiudet. Lisäksi opettajankoulutuksen kautta tarjotaan mahdollisuus ohjausalan, oppilaitosjohtamisen ja opetushallinnon opintoihin.

5 5 Kasvatustieteiden tiedekunta näkee tärkeäksi kehittää kasvatustieteellisen alan tutkintoja siten, että kasvatusalan asiantuntijoilla on riittävän yhteinen teoreettinen perusta asiantuntijatyölleen. Kandidaatin- ja maisterin tutkintoon liittyy yhteisesti järjestettäviä opintojaksoja, jotka tuottavat ns. yleisiä akateemisia valmiuksia. Tavoitteena on lisätä yksiköiden yhteistyötä pedagogisten opintojen tarjoamisessa. Tulevan opetussuunnitelmakierroksen keskeinen tavoite on etsiä oppiaineittain sellaisia opintojaksoja, joita voidaan järjestää yhdessä. Laaja-alaisen opettajan- ja asiantuntijakoulutuksen kehittäminen Tiedekunnan opettajankoulutus toimii kouluyhteisöjen ja pedagogisen kehittämisen edelläkävijänä ja luo uusia koulutusratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Luokan- ja aineenopettajakoulutuksen vahvempi vuoropuhelu luo perustan yhtenäiselle perusopetukselle. Ainelaitosyhteistyön myötä osa luokanopettajista saa aineenopettajakelpoisuuden. Osalle luokanopettajaopiskelijoita tarjotaan erityisopettajan kelpoisuuden tuottavat opinnot. Lisäksi opettajalla tulee olla valmiuksia mm. varhaiseen puuttumiseen, oppilaanohjaukseen, tukikäytänteiden suunnitteluun ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Ajankohtaisena haasteena on yhteiskunnan monikulttuuristuminen, jonka myötä maahanmuuttajien opetuksen ja ohjauksen tarve eri kouluasteilla ja työelämässä kasvaa. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksella on osaamista tällä alueella. Tämä mahdollistaa laajemman koulutusvastuun ottamisen monikulttuurisen opetuksen ja ohjauksen alueella. Jyväskylän yliopisto antaa ainoana yliopistona maassamme varhaiskasvatustieteen pääaineopetusta. Sillä on erityinen tehtävä kehittää paitsi alueen tutkimusta myös varhaiskasvatustieteen asiantuntijakoulutusta niin kandidaatti-, maisteri- kuin jatkokoulutuksessakin. Jyväskylän yliopisto on myös maan johtava erityispedagogiikan kouluttaja. Hyödyntämällä tiedekunnan varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan asiantuntemusta on mahdollista järjestää inklusiivista varhaiskasvattajien koulutusta. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaa kehitetään siten, että peruskoulutus ja täydennyskoulutus muodostavat yhtenäisen jatkumon. Peruskoulutuksessa saatuja valmiuksia laajennetaan ja syvennetään systemaattisesti toteutetulla täydennyskoulutuksella. KOULUTUKSEN JA KOULUTUSYHTEISTYÖN KANSAINVÄLISTÄMINEN Strategiset tavoitteet: Vieraskielisen opetuksen tarjontaa lisätään Koulutusyhteistyötä ja hankevientiä laajennetaan

6 6 Vieraskielisen opetuksen tarjonnan lisääminen Tiedekunnan yhteisen englanninkielisen opetuksen tarjontaa lisätään. Valmiudet myös saksan- ja ruotsinkielisen opetuksen tarjoamiseen ovat olemassa. Vieraskielisen opetuksen lisäämisessä hyödynnetään myös ulkomaisten, vierailevien tutkijoiden ja opettajien tuomaa asiantuntemusta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on tällä hetkellä yksi kansainvälinen maisteriohjelma, Master s Degree Program in Educational Leadership. Tätä maisteriohjelmaa kehitetään kiinteäksi osaksi tiedekunnan koulutustarjontaa. Tiedekunta on mukana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koordinoimassa Development and International Cooperation maisteriohjelmassa. Erityisesti opettajankoulutukseen kohdistuu paljon kansainvälistä kiinnostusta. Maisteriohjelmia tuotetaan kuitenkin harkiten ja niiden kysyntää etukäteen selvittäen. Koulutusyhteistyö ja hankevienti lisääntyvät Tiedekunnan asema on hyvä suhteessa kansainväliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi erityispedagogiikassa on jo vuosien ajan tehty ja edelleen tehdään merkittävää kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä EU-maiden ohella mm. Itä-Afrikassa, Venäjällä, Balkanin maissa ja Yhdysvalloissa. Rehtori-instituutin oppilaitosjohtamisen osaamista kohtaan on laaja kansainvälinen kiinnostus mm. Aasian ja Afrikan maissa. Opettajankoulutuslaitos on laatinut oman kansainvälistymisstrategiansa, jonka tehtävä on tukea ja kehittää sekä henkilökunnan että tulevien opettajien globaalin tietoisuuden ja monikulttuurisen pedagogiikan rakentumista. Sekä opettaja- että opiskelijavaihdon määrää korkeatasoisiin partneriyliopistoihin lisätään, siten, että vuositasolla opettajaliikkuvuus on 5-6. Kansainvälinen hankevienti aloitetaan yhteistyössä Uniservicen ja EduCluster Finlandin kanssa siten, että se ei vaaranna perustehtävää, mutta avaa osaltaan uusia näkökulmia opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. OPISKELIJAREKRYTOINTI Strategiset tavoitteet: Koulutusten sisäisiä rakenteita kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita Opiskelijavalintoja edelleen kehitetään tutkimuspohjaisesti Potentiaaliset jatko-opiskelijat tunnistetaan ja rekrytoidaan varhaisessa vaiheessa Työelämän tarpeet koulutustarjonnan suuntaajina Tiedekunnan opiskelijoiden työelämään sijoittumista ja urapolkuja seurataan muun muassa rekrytointipalvelujen tilastojen valossa, alumnitoiminnan kautta sekä alan työllisyysselvityksistä. Opettajakoulutukseen rekrytoinnissa huomioidaan valtakunnalliset opettajatarveselvitykset ja koulutusta suunnataan pitkäjänteisesti tarpeen mukaisesti.

7 7 Tiedekunnan tavoitteena on vakiinnuttaa ohjausalan koulutus sekä oppilaitosjohtamisen ja opetushallinnon koulutus. Nämä koulutukset ovat toimineet tähän saakka väliaikaisen rahoituksen turvin. Kuitenkin näiden alojen asiantuntijuudelle on selkeä yhteiskunnallinen kysyntä, ja niihin kohdistuu kansainvälistä mielenkiintoa. Työelämärelevanssi ja yhteiskuntatietous nähdään osana yliopiston opettajien ammatillista osaamista Työelämätietous kytketään osaksi opetussuunnitelmatyötä sekä opiskelijoiden henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä mahdollistaa joustavat koulutusväylät ja nopean reagoimisen työvoimatarpeisiin. Suoravalittujen aineenopettajaopiskelijoiden siirtymistä kandidaattivaiheen jälkeen kasvatustieteen maisteriopintoihin selvitetään. Työelämän asettamat vaatimukset suuntaavat myös täydennyskoulutustarjontaa. Koulutuksen rakenteellisella kehittämisellä ja tiedekunnassa toimivien yksikköjen yhteistyöllä päästään yli 40 opiskelijan sisäänottoihin. Tämä mahdollistaa myös joustavat koulutusväylät tiedekunnan sisällä. Opiskelijavalintojen kehittäminen tutkimuspohjaisesti Tiedekunnan kaikkien koulutusten etuna on se, että niihin on runsaasti hakijoita. Opiskelijavalintoja on jo useita vuosia kehitetty kasvatusalan valtakunnallisena valintayhteistyönä (VAKAVA). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on keventää ja yksinkertaistaa valintaprosessia sekä edistää uusien ylioppilaiden pääsyä koulutukseen. Kehittämistyön tukena on pitkäjänteinen ja systemaattinen valintakoetutkimus, jota jatketaan edelleen. Aineenopettajakoulutuksessa siirrytään vahvemmin suoravalintaan. Jatko-opiskelijoiden varhainen tunnistaminen ja rekrytointi Jatko-opintomahdollisuus tulee olla tarjolla mahdollisimman monille lahjakkaille opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden valinnassa noudatetaan yliopiston yleisiä valintakriteerejä. Jatko-opiskelijoiksi hakevien tutkimushankkeiden tulee suuntautua tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille, ja tutkimussuunnitelman laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Jatko-opiskelijoiden rekrytointia kohdennetaan perustutkintovaiheeseen siten, että jatkoopinnoista kiinnostuneita lahjakkaita opiskelijoita otetaan nykyistä aikaisemmin ja systemaattisemmin mukaan tutkimusryhmiin. Ulkomaisia tohtorikoulutettavia rekrytoidaan mm. kansainvälisten maisteriohjelmien kautta. Tärkeää on varmistaa tohtoriopinnoista kiinnostuneiden valmiudet ja motivaatio jatko-opintoihin. Tämä haaste koskee myös kv-maisteriohjelmien opiskelijarekrytointia ja opetussuunnitelmatyötä. Monitieteisen kansainvälisen tohtoriohjelman rakentaminen on yksi tiedekunnan tavoite.

8 8 KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Strategiset tavoitteet: Omaa työtä kehitetään tutkimuspohjaisesti Palautejärjestelmää kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa Oman työn tutkimuspohjainen kehittäminen Tiedekunnan korkeatasoista opetusta kehitetään edelleen tutkimusperustaisesti. Tutkimuksellinen ote näkyy kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa, ja se toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Koulutuksessa kehitetään tutkivan opettajuuden ja jaetun asiantuntijuuden mallia, jolloin opiskelijat hankkivat toimintaedellytyksiä oman asiantuntijuutensa hyödyntämiseen kouluyhteisöjen kehittämisessä. Palautejärjestelmän kehittäminen Haasteena on kehittää arviointia siten, että sen kautta saadaan tietoa myös laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä edellyttää järjestelmän sisään rakennettua laadullista arviointijärjestelmää. Esimerkiksi asiantuntijuuden kehittymiseen kohdentuvat seminaarit ja opintojaksot ovat osoittautuneet toimiviksi työskentelymuodoiksi jäsentää opiskelijoiden oppimista sekä tieteellistä ja pedagogista asiantuntijuutta. Opetuksen arviointia systematisoidaan sopimalla vuosittain tiedekunnan sisäisistä arviointiteemoista. Näin saatu palaute on joustavasti hyödynnettävissä toiminnan kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena on kehittää palautejärjestelmä koulutuksen työelämävastaavuudesta. Myös alumniyhteistyötä tiivistetään ja systematisoidaan. Tiedekunnan laatukäsikirjassa on kuvattu yksityiskohtaisemmin opetuksen ja ohjauksen arviointia ja kehittämistä. OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT Strategiset tavoitteet: Dialogisuutta ja jaettua asiantuntijuutta kehitetään edelleen Pedagogisia ratkaisuja monipuolistetaan Dialogisuus ja jaettu asiantuntijuus Koulutuksen lähtökohtana olevien periaatteiden toteuttaminen asettaa vaatimuksensa opetusmenetelmille: edellytetään henkilökohtaista kohtaamista, pienissä ryhmissä tapahtuvaa ongelmanratkaisua, keskustelua ja pohdintaa. Koulutuksessa luodaan laadukkaita, dialogisuutta edistäviä oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat opettajien

9 9 ja opiskelijoiden kohtaamisen ja yhteistyön, kriittisen arvioinnin, yhteisen oppimisen ja yhteisiin tutkimusprojekteihin osallistumisen. Opiskelijoita tuetaan ja kannustetaan omien tavoitteidensa määrittelyyn, itsetuntemuksen syventämiseen ja oppimisen kriittiseen arviointiin. Opetuksen ja ohjauksen toteutusta on kuvattu tiedekunnan laatukäsikirjassa ja laitosten toimintakäsikirjoissa. Pedagogisten ratkaisujen monipuolisuus Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa ja siihen pohjautuvassa opetuksessa tarkastellaan aikuisten oppimiseen ja korkeakoulupedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tiedekunnan koulutuksessa kehitetään pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan monimuotoistaa opetuksen toteuttamista. Modernin tieto- ja viestintätekniikan monipuolista pedagogista soveltamista tiedekunnan koulutus- ja ohjaustehtävän toteuttamisessa jatketaan. Allianssiyhteistyön mahdollistamia pedagogisia avauksia kehitetään luovasti ja monipuolisesti. Tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opiskelijat saavat asiantuntevaa opintojen ohjausta opintopolkunsa kaikissa vaiheissa. Ohjaus käsittää opiskelijan persoonallisen kehityksen tukemisen, opiskelun ohjauksen sekä uranvalinnan ohjauksen. YLIOPISTON SISÄINEN JA MUU KANSALLINEN KOULUTUSYHTEISTYÖ JA TEHTÄVÄJAKO Strateginen tavoite: Koulutusyhteistyötä kehitetään vastauksena yhteiskunnan kasvatuksellisiin ja koulutuksellisiin haasteisiin Tiedekunta tekee Jyväskylän yliopistossa monipuolista koulutusyhteistyötä kaikkien tiedekuntien kanssa erityisesti aineenopettajakoulutuksessa ja opetushenkilöstön yliopistopedagogisessa koulutuksessa. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä on musiikin laitoksen kanssa tehtävä yhteistyö, jonka pohjalta aloitetaan opettajankoulutuslaitoksen ja musiikin laitoksen yhteisten perusopintojen järjestäminen. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa selvitetään koulutusvastuiden jakoa ja koulutusyhteistyön mahdollisuuksia. Jo käynnistynyttä allianssiyliopistojen välistä tutkimusyhteistyötä jatketaan. Jatko-opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Ihmistieteiden menetelmäkeskuksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Lisäksi tiedekunnan jatko-opiskelijat voivat osallistua humanistisen tiedekunnan järjestämille yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia kehittäville kursseille. Yliopiston kielikeskuksen järjestämät tieteellisen viestinnän kurssit ja kirjaston järjestämät tiedonhankinnan koulutukset ovat tarjolla perus- ja jatko-opiskelijoille.

10 10 Avoin yliopisto järjestää laajalti perus- ja aineopintoja kaikissa kasvatustieteellisissä oppiaineissa. Avoimen yliopiston väylän kautta varsinaisiksi opiskelijoiksi on siirtynyt vuosina keskimäärin opiskelijaa/vuosi. Hakijamäärissä ei ole odotettavissa suurta kasvua. Avoimen väylää yhtenä yliopistoon hakeutumisen reittinä kehitetään edelleen Opisk. valitut/hakeneet *) 17 / / / /48 *) Huom! Kaikki hakeneet eivät välttämättä täytä hakukriteereitä. Tiedekunnan sisäisen yhteistyön lisäämistä on käsitelty aiemmissa luvuissa. HENKILÖRESURSSIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Strategiset tavoitteet: Virkarakennetta kehitetään tutkimustoimintaa voimakkaammin tukevaksi Henkilökunnan osaamista kehitetään yliopiston muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti Tutkimustoimintaa tukeva virkarakenne Virkarakennetta kehitetään asteittain tutkimustoimintaa voimakkaammin tukevaksi. Opetus- ja tutkimusvirkojen kohdentamisessa otetaan huomioon tiedekunnan tutkimustoiminnan vahvuusalueet. Tutkimusansioihin kiinnitetään niin opetus- kuin tutkimushenkilöstönkin valinnassa huomiota. Lisäksi opetushenkilöstön rekrytoinnissa painotetaan pedagogista koulutusta ja pedagogisia ansioita. Ydinsisältöjen opetus tulee olla hoidettavissa vakinaisen henkilökunnan voimin. Allianssiyhteistyö luo synergiaa tarjoamalla mahdollisuuksia voimavarojen yhdistämiseen ja asiantuntijavaihtoon. Tiedekunnan yhteisiin opetusalueisiin voidaan perustaa yhteisiä opetusvirkoja. Myös tutkimusvirkoihin sisällytetään kohtuullisessa määrin opetustehtäviä. Opetussuunnitelmien kehittämisen opetusviroissa työskentelevien työsuunnitelmiin voidaan varata nykyistä enemmän aikaa tutkimustyölle. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Henkilökunnan osaamiseen ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yliopiston muuttuvat ja uudet tehtävät edellyttävät myös uudenlaista osaamista sekä yksilöiltä että tiedekunnalta ja laitoksilta yhteisöinä. Yksi uusista tehtävistä on koulutusvienti ja sen vaatima osaaminen. Myös yliopiston oikeudellisen aseman muutos asettaa henkilöstön osaamiselle uusia haasteita. Muutosten keskellä henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen tulee olla erityisen huomion kohteina.

11 11 LIITE Suoritetut tutkinnot ja erilliset opinnot vuosina Sisältää myös Kokkolan yliopistokeskuksessa suoritetut tutkinnot ja erilliset opinnot KK KM KL KT (FT) Erill.opinnot Perustutkinto-opiskelijoiden määrä Opintosuoritukset opintoviikkoina/opintopisteinä vuosina Sisältää myös Kokkolan yliopistokeskuksen opintosuoritukset (op) *) Pääaineopetus (37668) Sivuaineopetus , (15271) Yhteensä , (52939) *) Suluissa laskennallinen ov-määrä, 1 ov=1,8 op Julkaisut Artikkelit (referee) Artikkelit kokoomateoksissa tai kongressijulkaisuissa Monografiat suom. ulkom. yht. suom. ulkom. yht. suom. ulkom. yht. Julkaisut yhteensä

12 12 Henkilökunta Professorit Lehtorit Opetus- ja tutkimushenkilök. yhteensä Muu henkilök. yhteensä Rahoituksen käyttö Toimintamenot Täydentävän rahoituksen käyttö Maks.palvelutoiminta Suomen Akatemia Muut Täydentävä rahoitus yht Huom! Edellä mainitut tiedot eivät sisällä Normaalikoulun tietoja julkaisuja ja suoritettuja jatkotutkintoja lukuun ottamatta. Lähteinä käytetty: KOTA, Jyväskylän yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat , Tilastotietoa Jyväskylän yliopistosta , tiedebarometri