PÄIVITETTY KEPAN STRATEGIA

Transkriptio

1 PÄIVITETTY KEPAN STRATEGIA Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Lähtötilanne ja strategian arviointi 1.2 Toiminta-ajatus ja visio 1.3 Asiakirjojen keskinäinen järjestys 2. Toimintaympäristö 2.1 Globaalit trendit 2.2 Suomen trendit 3. Resurssit 3.1. Jäsenistö 3.2 Organisaatio 3.3 Henkilöstö 3.4. Toimintakulttuuri ja johtaminen 3.5 Fyysiset resurssit 4. Strategia Päätavoite 4.2 Strategiset tavoiteet 4.3 Mittarit strategisille tavoitteille 4.4 Toimeenpano 1. JOHDANTO YLEISTÄ Kepan uusi strategia on kuusivuotinen ja se kattaa seuraavan viiden vuoden jakson eli v ajanjakson vuodesta Uusi strategia otetaan käyttöön asteittain vuoden 2006 aikana, joka on samalla nykyisen ohjelmakauden viimeinen vuosi. Keskeinen osa toiminnallistamisprosessia on 2-3 -vuotisten alastrategioiden laadinta Kepan eri toiminta-alueille. Tällä järjestelyllä varmistetaan strategioiden ja Kepan kolmivuotisten ohjelmakausien asianmukainen limittyminen. Osa strategian toiminnallistamisprosessia oli Kepan keskeisille toiminta-alueille laaditut alastrategiat. Ne päivitetään päästrategiaan tehtyjen muutosten mukaisesti. Köyhyys ja köyhdyttäminen ovat uuden strategian keskeisiä käsitteitä. Köyhyys ymmärretään siinä laajasti. Se nähdään tuloköyhyyden lisäksi muun muassa koulutuksen, ravitsemuksen, terveyden, sukupuolten tasa-arvon, ruumiillisen koskemattomuuden ja yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien puutteena ja sosiaalisena eriarvoisuutena. Köyhdyttämisellä puolestaan viitataan niihin rakenteisiin ja käytäntöihin paikallisyhteisössä, yhteiskunnassa tai kansainvälisessä järjestelmässä, jotka synnyttävät ja ylläpitävät köyhyyttä. Köyhyys on aktiivisen toiminnan tulosta, joten sitä ei ole mahdollista kestävästi se voidaan myös poistaa pelkästään teknisillä ratkaisuilla sitä ylläpitävien rakenteiden ja menettelytapojen murtamisella. Jotta kaikille ihmisille voitaisiin turvata aito mahdollisuus rakentaa omaa hyvinvointiaan, köyhdyttävät rakenteet ja käytännöt on tunnistettava, murrettava ja 1 (18)

2 muutettava. Tämä on pitkäjänteistä työtä. Kepa on nostanut köyhdyttämisen lopettamisen uuden, viisivuotisen strategiakautensa päätavoitteeksi. 1.1 LÄHTÖTILANNE JA STRATEGIAN ARVIOINTI Kepan voidaan katsoa vakiinnuttaneen asemansa suomalaisten kehitysmaajärjestöjen kattojärjestönä ja näkyvänä vaikuttajana 2000-luvun alkuvuosien aikana. Jäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvuaan ja strategian kirjoitushetkellä vuoden 2005 lopulla se oli jo yli 270 oli elokuussa 2008 jo 278. Mielipidekartoitusten mukaan jäsenet ovat tyytyväisiä Kepan tarjoamiin palveluihin. Kahdessa Kolmessa viimeisessä jäsenjärjestökyselyssä (vuosina 1999, 2004 ja 2007) järjestöt antavat Kepalle hyvän yleisarvosanan (8,14 vuonna 1999; 8,18 vuonna 2004 ja 2007). Järjestöt pitivät kaikissa näissä kyselyissä Kepan tarjoamia palveluja tärkeinä tai erittäin tärkeinä omalle toiminnalleen. Kaikkein tärkeimpinä on pidetty järjestöjen kotimaista yhteistyötä kuten tapahtumia, verkostoitumista, kampanjoita, tiedotusta sekä koulutusta ja hankeneuvontaa. Suhteellisesti vähemmän tukea saivat toiminnot Etelässä, mutta toisaalta hanketoimintaa Etelässä tekevät järjestöt pitävät niitäkin tärkeinä luvun uusi haaste on ollut kehityspoliittisen vaikuttamistyön nouseminen keskeiseksi kansalaisjärjestöjen agendalle. Kansainvälisen kaupan "vapauttaminen", kansainvälisten rahoituslaitosten lainaehtojen vaikutukset Etelässä ja kehitysrahoituksen lisääminen ovat vaikuttaneet voimakkaasti kehitysmaiden talouspoliittiseen liikkumavaraan ja sitä kautta niiden kykyyn rakentaa omaa hyvinvointiaan. Tämän tematiikan analysointia ja uusiin haasteisiin reagointia kansalaisjärjestöt ovat pitäneet tärkeänä niin Suomessa kuin muuallakin teollisuusmaissa. Kepan vastaus näihin haasteisiin on ollut vahvistaa järjestön kehityspoliittista vaikuttamistyötä luvun lopulla Kepan maailmanpankkiryhmän piiristä nousi ajatus suunnitelmallisemman kehityspoliittisen työn aloittamisesta. Keväällä 2000 järjestöön perustettiin kehityspoliittinen tiimi. Vuonna 2000 hyväksyttiin Kepan ensimmäinen kehityspoliittinen tavoiteohjelma. Kepan kehityspoliittisen työn keskeisin haaste on ollut tehdä paikoin monimutkaiset teemat tutuiksi jäsenjärjestöille. Arvio strategiasta vuosille Kehitysjoukko-ohjelman alasajo 1990-luvun lopulla toi Kepalle suuria haasteita. Periaatejulistuksessa (1997) luotiin pohja kumppanuusohjelmalle, josta tuli Kepan uusi väline sen perustehtävän toteuttamiseksi. Kumppanuusohjelma ja sen toiminnallistaminen olivat myös nykyisen strategian keskeiset lähtökohdat. Strategiasuunnitelmassa Kepalle luotiin kolme uutta visiota: 1. Kansalaisjärjestöjen Etelä-pohjoinen resurssikeskus, 2. vahva mielipidevaikuttaja, 3. Jäsenjärjestöjensä etu- ja yhteistyöjärjestö. Tavoitteista ensimmäisen katsottiin liittyvän Kepan koko toimintaan sekä Etelässä että Pohjoisessa. Kahden muun vision tavoitteet liittyivät ensisijaisesti toimintaan Suomessa ja kansainvälisessä yhteisössä. Vaikka strategiaan pyrittiin tuomaan konkretiaa eritasoisilla tavoitteilla ja mittareilla, jäi suunnitelma liian abstraktiksi ja yleiseksi, jotta se olisi kyennyt ohjaamaan käytännön toimeenpanoa Kepassa. Parhaiten kolmesta visiosta ovat toteutuneet vahvan 2 (18)

3 mielipidevaikuttajan ja jäsenjärjestöjen etu- ja yhteistyöjärjestön roolit. Heikommalle sen sijaan on jäänyt Etelä-pohjoinen resurssikeskus, joka ei saanut riittävää jalansijaa järjestön toiminnassa. Tämän puutteen paikkaamiseksi Kepassa luotiin 2003 kolmivuotinen toimintasuunnitelma, niin sanottu Ohjelmapolitiikka vuosille Vaikka tämä suunnitelma toikin paljon uusia käytäntöjä ja rakenteita Kepaan, ei se ole täysin kyennyt vastaamaan käytännön haasteisiin. 1.2 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO TOIMINTA-AJATUS Tämä Uusi strategia perustuu voimassaolevaan periaatejulistukseen. Osittain julistuksen teksti on omaan historialliseen kontekstiinsa sidottu, mutta sen pääkohdat Kepan toimintaajatukseksi pätevät edelleen. Periaatejulistuksen arviointi tapahtuu yhdessä uuden strategian tarkistamisen yhteydessä elokuussa 2008 tehtiin strategian puolivälin arvioinnin yhteydessä. Siihen tehtävät muutokset tai päivitykset tehdään ennen seuraavaa strategiakautta Miksi KEPA on? (toiminta-ajatus; purpose statement`) Kepan perustehtävä on rohkaista, tukea ja organisoida suomalaista kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan toimintaan maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolesta. - Miten KEPA tekee sen? (toiminta-ajatus; business statement`) Pääväline tämän perustehtävän toteuttamiseksi on Kumppanuusohjelma, jonka avulla Kepa 1) lisää suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta maailmanlaajuisista kysymyksistä ja parantaa sen toimintakykyä järjestämällä tiedotus-, koulutus-, kampanja- ja palvelutoimintaa suomalaisille kansalaisjärjestöille ja yhdessä niiden kanssa sekä 2) vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia niin oman kenttätoimintansa kautta kuin rakentamalla yhteistyöverkostoja suomalaisten ja Etelän kansalaisjärjestöjen välillä. Kepa ei ole pyrkinyt kuvaamaan sitä lopullista tilaa, päämäärää, jota kohti se pyrkii toiminnassaan vaan niissä ennemminkin ohjeistetaan ja varustetaan Kepaa matkalle. Keskustelu uuden strategian visiosta on samansuuntaista kuin nykyisen strategian valmisteluprosessissa vuonna 1999: Visio kuvaa toivottua tilaa tai toimintaa Kepalle seuraavan viiden vuoden aikana eikä niinkään unelmaa maailman tilasta, jonka edes osittaiseen saavuttamiseen Kepan toiminta voi vaikuttaa. Tämä tehtävä jää samoin vuoteen 2008, jolloin nykyistä Periaatejulistusta ja uutta strategiaa arvioidaan. Ulkoinen visio tullaan laatimaan osana uuden strategian suunnitteluprosessia. VISIO Kepan uusi strategia pyrkii vastaamaan toimintaympäristössä oleviin haasteisiin. Kepan toiminnan tarkoituksena on muun muassa hankkia mahdollisimman paljon monipuolista tietoa ja kokemusta köyhdyttämisestä, sillä se on tunnistettu Kepan suurimmaksi haasteeksi seuraavien viiden kuuden vuoden aikana. Menestyksellinen poliittinen vaikuttamistyö vaatii asiantuntemusta, toimivia yhteistyöverkostoja ja vaikutuskanavia. Puolustaakseen jäsenjärjestöjensä vaikutusmahdollisuuksia sekä turvatakseen omaa asemaansa suomalaisen kehitysmaaliikkeen toimikentällä, Kepan on panostettava asiantuntemuksensa lisäämiseen köyhdyttämisestä sekä yhteistyö- ja jäsenverkostonsa vahvistamiseen. Tämän pohjalta Kepan uusi vision on: 3 (18)

4 Kepa on innostava ja asiantunteva yhteistyöjärjestö, joka kokoaa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimimaan köyhdyttämisen lopettamiseksi. 1.3 ASIAKIRJOJEN KESKINÄINEN JÄRJESTYS Kepan toimintaa määrittelevien dokumenttien keskinäinen järjestys on: Periaatejulistus (sis. toimintaajatuksen) - tarkistetaan/arvioidaan 6 vuoden välein Alastrategia 1 (esim. laatu/ palvelutyö Päästrategia Alastrategia 2 (esim. viestintä) Ohjelma - laaditaan 5-6 vuoden välein; pyritään rytmittämään rytmitetään UM:n 3 vuoden rahoitusraamien kanssa - vuodesta 2012 vain yksi strategiataso Laaditaan 2-3 vuodeksi - voimassa v saakka sen jälkeen ei enää alastrategioita - laaditaan 3 vuodeksi Toimintasuunnitelmat - laaditaan vuosittain Niinsanottu Nykyinen ohjelmapolitiikka hyödynsi ja jatkotyösti strategiaa tuomalla sen konkreettisemmalle tasolla. Tämän Uuden strategian keskeinen haaste on oli tehdä siitä ohjelmaa aidosti linjaava asiakirja, mutta tässä ei täysin ole onnistuttu puolivälinarvion mukaan. Alastrategioiden ohella strategiaa tuodaan konkreettisemmalle tasolle seuraavassa ohjelmassa Seuraavalla strategiakaudella ei laadita enää ala- tai teemastrategioita, vaan vuodesta 2012 Kepalla on strateginen suunnitelma, jossa ilmaistaan tarkemmin painopistealueet. Uuden strategian tarkistus tullaan tekemään elokuussa 2008 hallituksen kokopäivän työskentelypäivänä 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kepan toimintaympäristössä seuraavan viiden vuoden vuosien aikana vaikuttavat trendit on jaettu kahteen: globaalit ja Suomessa vaikuttavat trendit. Strategiasuunnitelmassa käsitellään niitä trendejä, joihin vastaaminen merkitsee haasteita Kepalle: nämä virtaukset ja Kepan strategiset painotukset ikään kuin seurustelevat keskenään. 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN GLOBAALIT TRENDIT A. Köyhdyttävät rakenteet eivät merkittävästi heikkene Kansainvälinen päätöksenteko ei merkittävästi muutu kehitysmaiden kannalta nykyistä tasa-arvoisemmaksi ja siten niiden rooli päätöksenteossa ei merkittävästi kasva. Tämän trendin vahvistuminen näkyy katsottiin v vahvistuvan ja sen näkyvän muun muassa köyhien maiden epävirallisen enemmistön olemattomissa mahdollisuuksissa osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Trendin jatkuminen asettaa entistä suurempia paineita 4 (18)

5 suomalaisten kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen tähtäävälle toiminnalle. Tässä työssä Kepa jatkaa paikallisten kumppaneiden tukemista kenttämaissa. Samaan aikaan voidaan todeta, että köyhdyttävät rakenteet ja sen seurauksena globaali eriarvoisuus ovat lisääntyneet niin kehittyneissä kuin kehittyvissä kansantalouksissa. Kaupan mekanismit, jotka sulkevat yli puolet maailman väestöstä virallisen talouden ulkopuolelle, eivät edelleenkään välttämättä aina suosi kehitysmaiden omaehtoista taloudellista kehitystä eivätkä salli maille ja saattavat rajoittaa niiden poliittista liikkumavaraa oman talouspolitiikkansa määrittelyssä. Kansalaisten tarpeiden sijaan maan talouspoliittista päätöksentekoa voivat ohjata muut, esimerkiksi yritysmaailman intressit. Samaan aikaan on yleisesti tunnustettu, että kauppa ja esimerkiksi pienyrittäjätoiminta luovat edellytyksiä kehitysmaiden taloudelliselle kehitykselle ja sen myötä äärimmäisen köyhyyden vähentämiselle. Köyhdyttämisen lopettamisen haaste Kepalle on ymmärtää näitä mekanismeja riittävän hyvin niin, että se voi perustellusti valita tehokkaimman toimintakontekstin: oman osaamisen kannalta keskeisimmät aiheet, teemat ja kumppanit. B. Kansalaisjärjestöjen rooli poliittisessa päätöksenteossa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ei vahvistu itsestään Kansalaisjärjestöjen osallistaminen päätöksentekoon niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa ei välttämättä aina tarkoita, että marginaalissa elävien ihmisten ääni tulee aidosti kuulluksi. Valtaryhmittymät voivat esimerkiksi itse perustaa näennäisiä kansalaisten edusfoorumeita tai järjestöjä, jotka ovat täysin valtaapitävien tahojen valvonnassa. Nimellisestä kuulemisesta voi pahimmillaan muodostua uusi este syrjäytyneiden ryhmien toiminnalle vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kansalaistoimijoille on toisaalta avautunut uusia tiloja osallistua poliittisiin prosesseihin ja vaikuttaa niissä, mutta järjestöjen ja kansalaistoimijoiden kapasiteetti ei aina riitä. Kepan tulee olla perillä vaikeuksista, jotka liittyvät kansalaisyhteiskunnan roolin muuttumiseen poliittisessa päätöksenteossa, ja selkeyttää kantansa kysymykseen, millaisia kansalaisjärjestöjä Kepa haluaa tukea ja vahvistaa. Tavoitteena on tukea syrjäytyneitä ryhmiä aidosti tukevia järjestöjä. C. Muutokset kansainvälisessä kehitysyhteistyössä Uusien toimijoiden, kuten esimerkiksi Kiinan, Brasilian, Intian tai Venezuelan mukaantulo näyttää jo nyt vähentävän länsimaisten kehitysyhteistyön ja kansainvälisten rahoituslaitosten merkitystä. Uudet toimijat eivät aseta tuelleen samanlaisia ehtoja kuin perinteiset rahoittajat. Varsinkaan Kiinan kohdalla ei voi puhua kehitysyhteistyöstä sanan perinteisessä merkityksessä. Kiinan rahoitus on osa kaupankäyntiä ja sen kehitysvaikutusten arvioiminen on ennenaikaista. Samaan aikaan kehitysmaat näyttävät tukevan uusien yhteistyötoimijoiden esiintuloa, jonka ne näkevät lisäävän niiden valinnanmahdollisuuksia. Suoraa budjettitukea halutaan edelleen lisätä EU:n puitteissa, mutta monet avunantajamaat kuten Suomi suhtautuvat siihen kriittisesti. Kehitysavussa tapahtuvat muutokset kuten suoran budjettituen lisääntyminen hanketukityyppisen toiminnan kustannuksella pakottavat Kepan arvioimaan paikkaansa ja palveluitaan palveluissa jäsenjärjestöille. Paineet hanketyyppisen toiminnan lisäämiselle ja samalla rahoituksen kanavoimiselle sen kautta lisääntyvät Suomessa. Sen lisäksi Kepan täytyy seurata ja arvioida 5 (18)

6 kuinka eri painotukset Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa (harmonisointi, koherenssi, budjettiapu, katastrofiapu) vaikuttavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma 2007 painottaa myös muita kuin sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kehityksen alueita; esimerkiksi energiaa, tietotekniikkaa ja metsäsektoria. On todennäköistä että nämä painotukset säilyvät liki vuoden loppuun Avun tuloksellisuusprosessin (aid effectiveness) sisällä tehty Nordic+ maiden aloite tuen lisäämisestä suoraan etelän kansalaisliikkeille ja ohi` pohjoisten kansalaistoimijoiden lähtee käyntiin strategian loppukauden aikana. Tämäntyyppinen lähestymistapa ja rahoitusinstrumenttien käyttö tuovat etelän kansalaisyhteiskunnille uusia haasteita ja mahdollisuuksia mm. niiden koolle, monimuotoisuudelle ja yleensä asemalle esimerkiksi suhteessa kohdemaan hallituksiin. Rahoituksen riittävyys vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi sekä turvallisuus- ja ilmastonmuutoshaasteiden vastaamiseen johtavat yhä tiiviimpiin kehitysrahoitusneuvotteluihin. Niiden valmisteluissa on noussut kaksi pääteemaa, jotka liittyvät kehitysmaiden oman rahoituspohjan vahvistamiseen ja uusiin innovatiivisiin rahoituslähteisiin. Innovatiivisia rahoituslähteitä, kuten uusia veroja ja rahastoja, on käsitelty vuodesta 2006 saakka yli 50 maan johtoryhmässä, johon Suomi liittyi vuosien vaihteessa. Osin sen tuloksena on jo otettu käyttöön esimerkiksi yli 20 maan lentolippumaksu (lentovero), köyhien maiden tietoyhteiskuntahankkeita rahoittava Digital Solidarity Fund sekä kaksi uutta lääkerahastoa. On oletettavaa, että uusien kehitysrahoitustarpeiden kuten ilmastonmuutoksen torjumisen konkretisoituessa uusia rahoitusmuotoja tullaan viemään käytäntöön enemmänkin. EU on tällä hetkellä ja hyvin todennöisesti myös jatkossakin suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Samalla EU-integroitumisen syventyminen näkyy jäsenmaiden harjoittaman ja EU:n kautta toteutetun kehityspolitiikan yhä tiiviimpänä linkittymisenä. Suomen kehityspoliittisiin prosessihin vaikuttaminen siis edellyttää laajemman kehityspoliittisen keskustelun ymmärtämistä ja seurantaa EU-viitekehyksessä. D. Ympäristö- ja ilmastokysymykset Ilmastonmuutoksen kaltaiset ympäristöongelmat aiheuttavat välittömiä ongelmia kehitysmaille. Ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymykset ovat tulleet polttavan ajankohtaisiksi. Ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuvat ympäristöongelmat heijastuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja aiheuttavat välittömiä ongelmia etenkin kaikkein köyhimmille kehitysmaille. Usein kaikkein haavoittavimmassa asemassa ovat ilman minkäänlaisia yhteiskunnan suojaverkkoja elävät epävirallisella sektorilla itseään elättävät köyhät. Kepa seuraa köyhdyttämisen ja ympäristökysymysten yhtymäkohtia ja syventää ymmärtämistään ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. E. Turvallisuus Turvallisuuden järkkyminen on muuttanut myös kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä. Muun muassa kehitysyhteistyötä on alettu arvioida turvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuuspainotus luo uutta tilaa tarvetta kehitysjärjestöille. Globaalia oikeudenmukaisuutta lisäävät toimenpiteet ymmärretään yhä enemmän turvallisuuden lisäämiseen tähtäävänä työnä. Yhä laajempi keskustelu turvallisuudesta lisää mielenkiintoa globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Konfliktit ja niihin liittyvä turvattomuus on monille köyhille maille niiden näkökulmasta 6 (18)

7 ongelma ja todellisen kehityksen este. Turvallisuuspainotus lähtee kuitenkin Turvallisuusdiskurssin korostuminen ei siis johdu vain rikkaiden maiden itsekkyydestä tarpeesta turvata oma olemassaolo. Argumenttien käyttö ei lisää ymmärrystä kansalaisyhteiskunnan perinteisille oikeusperustaiselle ajattelutavalle, jossa kehitysyhteistyö nähdään keinona toteuttaa ihmisoikeudet. Pohjoisessa pintaan ovat nousseet sellaiset turvallisuusongelmat, jotka ovat seurauksia tai heijastumia köyhän etelän turvallisuusongelmista. Turvallisuusongelmien identifiointi ei välttämättä ole ristiriidassa oikeusperustaisen ajattelutavan kanssa. Kansainvälisessä politiikassa radikaalin islamismin korostaminen yhtenä suurimmista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä on vähenemässä. Yleisessä keskustelussa termi turvallisuus käsitetäänkin nykyisin laajemmin kuin ennen, kattaen esimerkiksi ympäristökysymykset, pandemiat ja köyhyyden. Samaan aikaan rauhan rakentamisen, kehityksen, humanitaarisen avun ja ns. perinteisten turvallisuustoimintojen lähentymistä on tapahtunut myös käytännön työssä. Yhdessä nämä rinnakkaiset sekä päällekkäiset prosessit ovat tuottaneet uudenlaisen lähestymistavan turvallisuuden ja kehityksen väliseen risteymään, joka kulminoituu ajatuksena inhimillisestä turvallisuudesta`. Siinä missä laajempi turvallisuuskäsite voi luoda uusia tiloja kehitysyhteistyölle, se voi myös tuottaa uusia riskejä, jos kehitysyhteistyö nähdään paikallisesti vain osana ulkopuolista interventiota. Joissakin maissa länsimaisten sotilaallisten ja siviilijärjestöjen roolien osittainen sekaantuminen on johtanut siihen, että kehitysyhteistyöjärjestöjä on alettu pitää osana epäsuosittua ulkopuolista interventiota. Tämä on osittain vähentänyt järjestöjen liikkumavaraa ja johtanut uusiin vaaratilanteisiin. Kansainvälisessä politiikassa on korostettu muun muassa radikaalia islamismia yhtenä suurimmista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä. Samalla keskustelu ja asenteet aiheesta ovat osoittaneet, kuinka vähän islamilaista tai muita kulttuureja ja perinteitä esimerkiksi Suomessa tunnetaan. Kepa määrittelee kantansa konfliktien eston ja hallinnan sekä kehityksen ja turvallisuuden yhteydestä, ja samalla edistää oikeusperustaista kehitysyhteistyötä. 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TRENDIT SUOMESSA F. Kansalaisten kiinnostus globaaleihin kysymyksiin kasvaa, mutta ei välttämättä kanavoidu vakiintuneisiin järjestöihin tai toimintamuotoihin Kaakkois-Aasian tsunami vuonna 2004 havahdutti suomalaiset näkemään oman roolinsa globaalin hädän lievittäjinä. Tämä herääminen globaalien ongelmien edessä luo suotuisan maaperän Kepan vaikuttamis- ja koulutustoiminnalle. Tätä johtopäätöstä tukee myös RISC Monitor -tutkimuksen havainto suomalaisten halukkuudesta vaikuttaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin nimenomaan kansalaisjärjestöjen kautta. Suomalaista asenneilmastoa kartoittavat tutkimukset ovat kuitenkin myös todenneet, ettei sitoutumista edellyttävä joukkoliikehdintä enää samassa määrin viehätä suomalaisia. Yhteiskunnallisiin kysymyksiin halutaan vaikuttaa ja järjestöjen toimintaan osallistua, mutta ei välttämättä maksamalla jäsenmaksuja tai istumalla yhdistysten hallituksissa. Kepa on mukana kehittämässä ja tarjoamassa suomalaiselle kehitysmaaliikkeelle ideoita ja toimintamuotoja, jotka vastaavat näitä muuttuneita odotuksia. G. Rahoitus - Kehitysavun määrä kasvaa 7 (18)

8 Kehitysyhteistyön määrärahat ovat kasvamassa tasaisista vauhtia, jolloin myös kansalaisjärjestöjen osuus kasvaa. Osa tästä rahoituksen kasvusta voi tulla myös Kepalle. Uhkana on pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien kapeneminen. Ministeriön uudet kirjanpito- ja seurantavaatimukset vaikeuttavat monien vapaaehtoispohjalla toimivien järjestöjen toimintaa. Kepan edunvalvonnan keskeisin painopiste on hankerahoituksen tasoon, rahoituksen hakemiseen, hankkeiden seurantaan ja raportoimisen liittyvissä kysymyksissä. Sen lisäksi kehityspoliittisen ohjelma 2007:n myötä on esille noussut uusia haasteita: ulkoasiainministeriö kannustaa innovointiin ja kilpailuun ilman, että järjestöjen kautta kanavoitavan rahoituksen osuutta halutaan määritellä poliittisella ohjauksella. Hankkeiden laatu ja kehitysjärjestöjen toiminnan tuloksellisuus on tärkeää, mutta ohjauksen puute rahoitusosuuden osalta on haastavaa kaikille hanketyötä tekeville mutta erityisesti pienille järjestöille. Samoin syntynyt tilanne voi asettaa kehitysjärjestöjen keskinäisen solidaarisuuden koetukselle. UM:n voimassaolevien linjausten mukaan Kumpanuusjärjestöjen saama osuus järjestöjen kehitysrahoituksesta on maksimissaam n 70%. Hankehallinnoinnin ulkoistaminen, joka todenäköisesti toteutuu jo tämän strategiakauden aikana tuo Kepalle ja sen jäsenjärjestöille mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita. H. Yksityisen sektorin kiinnostus kehitysmaita kohtaan kasvaa Vastuullista yritystoimintaa koskeva keskustelu on aktivoitunut viime vuosina. Samanaikaisesti myös yksityissektorin rooli kehitysmaiden köyhyyden vähentämisessä on noussut voimakkaasti esille. Käytännön mallit yksityisen sektorin roolista köyhyyden vähentämisessä eivät ole selkiytyneet, joskin kehitystä tapahtuu koko ajan. Suomalaiset yritykset eivät ole joitakin yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta köyhyyden vähentämisen edelläkävijöitä. Kepa kartoittaa köyhyyttä ja köyhdyttämisen mekanismeja vähentävän yritystoiminnan tuntemista ja sen tunnetuksi tekemistä. I. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus kasvaa Eri syiden takia suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus lisääntyy. Toisaalta monikulttuurisuutta lisäävät ihmisten henkilökohtaisten maailmanlaajuisten yhteyksien myötä syntyvät kontaktit, ja toisaalta esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan omat työvoimatarpeet. Monikulttuurisuuden lisääntyminen näkyy myös Kepan jäsenistössä. Syksyllä 2005 jäsenjärjestöinä oli määritelmästä ja laskentatavasta riippuen noin 30 maahanmuuttajajärjestöä. Määrä on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Kepa etsii toimintakanavia, yhteistyötahoja ja resursseja, joilla se pystyy vastaamaan maahanmuuttajajärjestöjen tarpeisiin. J. Jäsenjärjestöjen toimintatavat muuttuvat Kepan jäsenjärjestöjen kiinnostus kehityspolitiikkaan on kasvanut. Kampanjatyön kurssit, osallistumiset kv-prosessien valmistelukokouksiin, laaja kiinnostus ja osallistuminen Kepan näkökantojen hiomiseen tai osallistuminen yhdistyskokousten seminaareihin kehityspoliittisista aiheista kertovat tästä trendistä. Tämä on hieno potentiaali ja suurilla jäsenjärjestöillä on kehityspoliittisia ja vaikuttamistyötä tekeviä työntekijöitä luvun jälkipuoliskolla on tullut selvemmin esille se, että kehitysmaaliikkeen 8 (18)

9 kentällä toimii jo tahoja, jotka hakevat laajempaa näkyvyyttä ja tilaa kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestöinä tai palveluiden tarjoajina. Näiden tahojen ei toistaiseksi ole koettu haastavan Kepan mandaattia tai roolia kattojärjestönä. On kuitenkin viitteitä siitä, että aika ajoin järjestökentässä ilmenee epätietoisuutta siitä, mikä taho edustaa niitä. Samaan aikaan pienempien yhteistyöjärjestöjen pienemmät puitteet ja joustavat yhteistyömuodot koetaan mielekkäiksi. Tässä viitekehyksessä Kepa nähdään ajoittain etäisenä järjestönä, jota jäsenistön on vaikea mieltää innostavana tahona. Kepan tunnustetaan edelleen suurimpana ja kattavimpana etu- ja yhteistyöjärjestönä mutta se ei voi luottaa siihen, että sen mandaatti ja asema säilyvät automaattisesti. Noin 40% Kepan jäsenjärjestöistä toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kepan ylläpitämät tai koordinomat verkostot kuten Mahdollisuuksien torit, globbarit tai kansalainvälisyyskasvatuksen verkosto linkittävät merkittävän joukon paikallisia järjestöjä Kepaan. Samaan aikaan, kun Kepan jalkautuminen ja toiminta paikallisella tasolla on poikkeuksetta koettu myönteisenä kehityksenä, niin Kepa mielletään pääkaupunki-vetoiseksi tahoksi. Tämä on merkittävä haaste Kepan valtakunnalliselle vaikuttavuudelle ja sen kattojärjestöroolille. 3. RESURSSIT 3.1 JÄSENISTÖ JA LUOTTAMUSELIMET Keskeinen kysymys Kepan tulevaisuuden kannalta on se, kokevatko sen jäsenjärjestöt, että Kepa on niiden legitiimi puolesta puhuja ja jolla Kepalla on sellaisia on sellaisia palveluita, joita he jäsenjärjestöt tarvitsevat ja pitävät tärkeinä. Viime vuoden Vuosina 2004 ja 2007 toteutettujen jäsenjärjestökyselyjen palaute paljastaa vastaukset paljastavat, että jäsenjärjestöt ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Kepan toimintaan ja palveluihin. Viimeisen kyselyn mukaan tyytyväisyys Kepan palveluihin ja toimintaan on säilynyt vähintään yhtä vahvana. Kepaa ei kuitenkaan pidetä innostavana järjestönä. Jäsenistön tieto-taitoa ja kokemusta ei ole riittävästi hyödynnetty: jäsenistö tarjoaa myös merkittävän resurssin. Etelän kosketuspintaa olisi mahdollista lisätä, koska Kepalla on myös merkittävä, mutta käyttämätön resurssi sen jäsenistössä: liki 15 prosenttia Kepan tämänhetkisestä jäsenistöstä koostuu maahanmuuttajajärjestöistä. Sihteeristö keskittyy tekemään viesteistään jäsenistölle selkeitä ja ymmärrettäviä. Samalla sihteeristön suunnitelmia lisätä asiantuntemustaan korostetaan juuri korkealaatuisempien palveluiden tuottamisena jäsenjärjestöille. Samoin jäsenistön tieto-taitoa ja kokemusta ei ole riittävästi hyödynnetty: jäsenistö tarjoaa myös merkittävän resurssin. Kepan mielipidevaikuttaminen, lobbaaminen ja kampanjointi tehostuvat tiiviimmän yhteistyön kautta jäsenistön kanssa. Samalla se vahvistaa jäsenistön omistajuutta. Jäsenistön kasvattamisen asemesta Kepa pyrkii vahvistamaan palveluitaan ja yhteistyötään nykyiselle jäsenistölle ja sen kanssa. 3.2 ORGANISAATIO Tiimiorganisaatioon siirtyminen on ollut oli haastavaa. INTRAC (englantilainen konsulttiyritys joka evaluoi Kepan keväällä 2005) tunnustaa totesi evaluaatiossaan, että Kepan nykyistä toimintakulttuuria leimaa avoin keskustelu ja osallistavat päätöksentekojärjestelmät. Kevään 2008 aikana toteutettu VERVE-konsulttiyrityksen arvio Kepan organisaatiorakenteesta esitti, ettei rakenteen muuttamiselle olisi tarvetta. Sen sijaan kehittämisalueiksi tunnistettiin johtamisen vahvistaminen organisaation kaikilla eri tasoilla sekä joustavampien tiimien välisten yhteistyömuotojen kehittäminen. 9 (18)

10 Vastuusuhteiden selkiyttämisen osalta laaditaan vuoden 2006 aikana esityksiä laadittiin esitys osana hallituksen hyväksymää suunnitelmaa evaluaation suositusten toiminnallistamiseen toiminnallistamiseksi. Sen lisäksi hallitus hyväksyi vuonna 2007 johtosäännön, joka selventää päätöksentekosääntöä mm. kuvaamalla päätösprosessien eri vaiheet. Samoin Kepan tunnetuksitekeminen ja viestintä tulevat olemaan keskeisessä asemassa Kepan profiiliin nostamiseksi ja yleisen tunnettuuden varmistamisessa. 3.3 HENKILÖSTÖ Kevään 2006 aikana päivitetään päivitettiin Kepan henkilöstöstrategia osana uuden päästrategian toiminnallistamista. Henkilöstön vaihtuvuus on muun muassa muodostunut yhdeksi merkittäväksi haasteeksi Kepan henkilöstöstrategialle yksi merkittävä haaste Kepan asiantuntemuksen syventämiselle ja henkilöstöhallinnolle. Uuden Henkilöstöstrategian keskeinen tehtävä on taata Kepan toiminta ja sen tuottamien palvelujen laatu, joka merkitsee pitkälti sen henkilöstön asiantuntijuuden ylläpitämistä ja kehittämistä, sekä Kepan kehittäminen entistä houkuttelevammaksi ja halutuksi työyhteisöksi. Kepan henkilöstöstrategian tulee olla myös joustava niin, että esimerkiksi Helsingin toimistoon avautuisi tehtäviä, joita voisi hoitaa työntekijä Etelästä. Kepalla on myös merkittävä, mutta käyttämätön resurssi sen jäsenistössä: liki 15 prosenttia Kepan tämänhetkisestä jäsenistöstä koostuu maahanmuuttajajärjestöistä. Lisäksi esitetyn uuden strategian menestyksellinen toteuttaminen edellyttäisi uudelta henkilöstöstrategialta painotuksia muun muassa asiantuntijuuden kasvattamisessa ja henkilökunnan pysyvyydessä. Jälkimmäisen kohdalla on paneuduttava henkilöstön kanssa laadittujen henkilökohtaisen koulutus- ja kehityssuunnitelman laatiminen, henkilöstön palkitsemiseen ja kannustamiseen. 3.4 TOIMINTAKULTTUURI JA JOHTAMINEN Toimintakulttuuri Kepan oma arviointi sekä evaluaation tulokset osoittavat, että sisäisen tiedon ja kokemuksen tallentamista, käsittelyä ja raportointia tulee kehittää. Samoin INTRAC kannustaa kannusti suosituksissaan Kepaa vahvistamaan toimintatapoja, jotka edelleen kehittävät sitä avoimena ja oppivana organisaationa. Esitys Kepan uudeksi strategiaksi Kepan strategia asettaa joitakin erityisiä odotuksia Kepan toimintakulttuurille ja sen kehittämiselle vuosille Toimintavuoden 2006 aikana laaditaan suunnitelmat järjestelyistä, jotka takaavat Kepan kehittymisen oppivana ja itseään haastavana organisaationa. Vuodesta 2007 Kepa on omaksunut ja käyttänyt sen organisatorisen ja toiminnan kehittämiseen ns. EFQM:n (European Foundation for Quality Management) laadun kehittämismallia. Johtaminen ja päätöksenteko Evaluaatioraportissa ehdotetaan ehdotettiin, että Kepan hallitus ja operatiivinen johto selkeämmin fokusoivat Kepan toimintaa ja huolehtivat sen riittävästä resursoinnista. Tämä tehtävä on ollut keskeinen Kepan hallituksille toimintavuodesta 2006 eteenpäin. Samoin raportissa hallitusta kannustetaan arvioimaan ja hahmottamaan Kepan toimintaa ja haasteita kokonaisuutena. Hallituksen roolia tulee entisestään selkiyttää ja vahvistaa on suhteessa jäsenistöön ja toimivaan johtoon entisestään selkiytetty ja vahvistettu mm. vuonna 2007 laaditulla johtosäännöllä. Sen lisäksi uudet hallitukset läpikäyvät Kepa-perehdytyskurssin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi uusille hallituksen jäsenille suunnatulla koulutuksella sekä lisäämällä 10 (18)

11 Puheenjohtajiston roolin vahvistamisella on myös tuettu hallituksen keskittymistä Kepan strategisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Kepan intressien kannalta on elintärkeää, että hallituksessa on edustettuna monenlaista osaamista ja asiantuntemusta. 3.5 FYYSISET RESURSSIT Rahoitus oma varainkeruu Kepa on saavuttanut strategiassa asetetun tavoitteen nostaa omavaraisuusasteensa 7,5%:iin. Omavaraisuuden lisääminen sallisi ylläpitäminen antaa Kepalle enemmän joustonvaraa, se tekisi mahdolliseksi sillä se mahdollistaa esimerkiksi tärkeäksi koetun yhteistyösuhteen jatkamisen tai uudenlaisen hankkeen toteuttamisen ilman, että Kepan tarvitsee neuvotella rahoittajien kanssa. Kepan tämänhetkinen omarahoitus koostuu jäsenmaksuista, Kumppanilehden tilausmaksuista, kirjamyynnistä, Maailma Kylässä -sponsorituesta sekä IT- ja kirjanpitopalveluiden myynnistä. Vuonna 2004 jäsentulot olivat yhteensä noin 24,000 euroa. Jäsentulot ovat yhteensä noin 40,000-45,000 euroa. Samaan aikaan huolehditaan, etteivät omavaraisuusasteen ylläpitämiseen tarvittavat rahoituslähteet kilpaile Kepan jäsenten varainhankinnan kanssa. Kepan omavaraisuutta pyritään tulevalla strategiakaudella parantamaan. Kepan kasvanut profiili ja julkisuusarvo tukevat Kepaa omarahoituksen nostamisessa. Koska ulkoministeriön hanketuen ehtona on tällä hetkellä 15 prosentin omavastuuosuus, josta tosin puolet voi olla vapaaehtoista henkilöstötukea, tulisi Kepan pystyä kokoamaan noin 350,000 euroa (7,5 prosenttia). Ne rahoitusmuodot ja -kanavat, joilla Kepa nostaa omavaraisuusastettaan, eivät kilpaile sen jäsenten varainhankinnan kanssa. Kepa Suomessa Jäsenkyselyn ja hallituksen konsultaation pohjalta ei ole tarvetta laajentaa toimipisteitä muualle Suomeen tulokset osoittavat, että jäsenjärjestöt ovat tyytyväisiä Kepan palveluihin ja toimintaan. Sen sijaan Kepan valtakunnallisen kattojärjestöroolin vahvistaminen, edellytysten luominen Kepan kvk- ja vaikuttamistyölle sekä potentian kehittäminen uusille strategisille yhteistyösuhteille edellyttävät Kepan läsnäolon lisäämistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Se toteutetaan lisäämällä toimintaa ja jalkautumista eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Kepan toimipiste tulee säilymään Helsingissä. Kepa etelässä Yleistä Kepan toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus edellyttävät sen läsnäoloa Etelässä. Tätä tuki myös vuoden 2005 Kepasta tehty evaluaatio. Kepan toiminnalle välttämätön tieto ja ymmärrys lisääntyvät Etelän läsnäolon kautta. Samoin jäsenjärjestöjen palveleminen tehokkaasti ja ammattitaitoisesti edellyttää omakohtaista Etelän kansalaisyhteiskuntien tuntemusta. Suorat kontaktit Etelässä edesauttavat Kepan ohjelman pysymisen merkityksellisenä. Etelän työ antaa Kepalle oikeutuksen tukien muun muassa Kepan kehityspoliittista, vaikuttamis- ja koulutus- ja neuvontatyötä. Samoin uskottavuus suhteessa jäsenjärjestöön sekä muuhun yhteiskuntaan edellyttää kokemusta Etelän todellisuudesta. Kepan omalla toiminnalla Etelässä on ollut myös lisäarvoa joka täydentää suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemää kehitystyötä Etelässä. Kepan Etelän kumppanuusjärjestöjen antama palaute evaluaatio 2005 kyselyyn osoittaa että Kepan ja Etelän järjestöjen yhteistyö on osallistavaa ja tasa-arvoista. Sen lisäksi Kepan Etelän toiminnan lisäarvoksi katsottiin mahdollisuuksien, resurssien ja tiedon tarjoaminen poliittisen vaikuttamistyön tekemiseen. 11 (18)

12 Jäsenjärjestöjen mukaan Etelän oma työ auttaa Kepaa tarjoamaan verkostointi- ja logistisia palveluita sekä oppimisfoorumin. Suuremmat resurssit Etelässä mahdollistavat Kepan kartoittamaan uusia, innovatiivisia työmuotoja jäsenjärjestöjensä hyväksi. Toiminnan volyymi Etelän toiminnan volyymi ja muodot määräytyvät Kepan toiminnallisista tavoitteista. Järjestön Suomen ja Etelän toimintojen välillä ylläpidetään tarkoituksenmukaista tasapainoa. Tulevalla Tällä strategiakaudella ei ole tarvetta muuttaa olennaisesti resurssijakoa Etelän ja Suomen toimintojen välillä. Kriteerit Kepan läsnäololle Etelässä Yksittäisiä maavalintoja ei tehdä Kepan päästrategian tasolla. Sen sijaan se ohjaa niiden tekemistä yleisempien kriteereiden pohjalta. A. Yleiset i. Kaikilla Kepa-mailla on oltava jokin lisäarvo Kepan ja sen jäsenjärjestöjen toiminnalle. ii. Etelän läsnäolon tulee kasvattaa Kepan monipuolista asiantuntemusta köyhdyttämisen prosesseista, kulttuurisista konteksteista ja globaalista eriarvoisuudesta. iii. Kepan asiantuntija- ja hallinnollisten resurssien näkökulmasta: kohdemaiden kokonaisuus ei saa olla hallinnollisesti liian raskas muun muassa talous- ja it-logistiikka sekä kielikysymykset eivät voi syödä kohtuuttomasti resursseja vaan pääosa resursseista on käytössä sisällölliseen yhteistyöhön (kokonaisuutena katsoen, ei maakohtaisesti) B. Välttämättömät kriteerit: i. Maantieteellinen alue on Kepan valitsemien, köyhdyttämistä vähentävien tavoitteiden kannalta keskeinen alue Aluevalinta lisää Kepan asiantuntemusta kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erilaisista alueista. Demokratian aste on erilainen eri maissa: kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. ii. Kepan valitut tavoitteet ja poliittiset teemat ovat myös Etelän kansalaisyhteiskuntien kannalta tärkeitä asioita, joihin halutaan muutosta iii. Toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus: missä Kepa voi tuoda lisäarvoa jo olemassa olevaan Pohjoisen ja Etelän yhteistyöhön. C. Lisäksi huomioon otettavat kriteerit i. Kansainvälisen verkostoitumisen mahdollisuus: yhdessä oppiminen (Pohjoinen-Etelä, Etelä-Etelä) Kepa on läsnä maissa, joissa vahvasti kansainvälisiä kehitysinterventioita tai joissa kansalaisyhteiskunnan kansainväliselle verkostoitumiselle on vahva valmius. ii. Kansainvälisen verkostoitumisen mahdollisuus yhdessä oppiminen Pohjoinen-Etelä iii. Suomen kahdenvälinen ohjelmamaa: Suomen kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikan seuranta iv. Aiempi kokemus ja maan tuntemus: yhteyksiä, kokemuksia ja maatuntemusta Kepassa tai jäsenjärjestöissä 12 (18)

13 v. Maat, joissa suomalaisten järjestöjen, erityisesti pienten, toiminnan keskittyminen on suuri. 4. STRATEGIA tehdyn jäsenjärjestökyselyn ja Vuoden 2005 evaluaation perusteella voidaan sanoa, että Kepan toiminta on olennaisilta osin saanut jäsenjärjestöjen ja ulkopuolisen arvioijan tuen, eikä merkittäviin suunnan muutoksiin ole syytä ryhtyä. Sekä evaluaatio, että henkilökunnalta saatu palaute tukevat sitä käsitystä, että muutosten sijaan on syytä keskittyä toimintojen ja toimintamuotojen vakiinnuttamiseen sekä selkeyttää tavoitteen asettelua, parantaa toimintojen vaikuttavuuden mittausta ja valmistautua vastaamaan myös muuttuviin ympäristön haasteisiin suositusten mukaisesti Kepa on keskittynyt organisaation ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Kepa on kehittynyt vaiheeseen, jossa se voi harkiten tehdä uusia avauksia, etsiä vieläkin joustavampia työtapoja saadakseen toimintaansa dynaamisemman otteen, sekä ottaa aktiivisempi asemointi ajankohtaiseksi katsottujen trendien ja teemojen seuraamiseen ja niitä koskettaviin prosesseihin osallistumiseen. Näiden varovaisten muutosten lisäksi Kepa jatkaa toimintansa tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittämistä. Näiden tavoitteiden yksityiskohtaisemmaksi ohjaamiseksi luodaan edunvalvonnan, laatutyön sekä vaikuttamistyön alastrategiat. Sen lisäksi viestinnän kokonaisuutta selkeyttämään luodaan viestinnän alastrategia. Kepan jäsenjärjestöilleen tarjoamien palveluiden ja edunvalvonnan korkea laatu, samoin kuin vaikuttamistyön ammattimaisuus ovat myös strategian sisään kirjoitettuja tavoitteita. Kepan kansainvälisyys- ja kehityskasvatustyön käsitteitä selvennetään sekä arvioidaan Kepan ideaalipaikka ja rooli sen tuoman lisäarvon maksimoinniksi näillä toiminta-alueilla. Edellämainittujen tavoitteiden yksityiskohtaisemmaksi ohjaamiseksi on luotu edunvalvonnan, koulutuksen, vaikuttamistyön ja Etelän Vapaaehtoisohjelman (ETVO) alastrategiat. Sen lisäksi henkilöstön kehittämistä ohjaa henkilöstöstrategia. Viestinnän kokonaisuutta selkeyttämään luodaan viestinnän alastrategia. 4.1 PÄÄTAVOITE 4.1 PÄÄTAVOITE Kepa toimii yhdessä jäsenjärjestönsä kanssa köyhdyttämisen lopettamiseksi niin, että kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua poliittiseen päätöksentekoon sekä saavuttaa ihmisarvoiset elinolosuhteet. Kepa on nostanut köyhdyttämisen lopettamisen strategiakauden päätavoitteeksi, koska Kepan arvion mukaan tämä on koko kehitysmaaliikkeen yhteinen ylätavoite, johon jäsenjärjestöjen monimuotoinen toiminta eri tavoilla tähtää. Tähän samaan ylätavoitteeseen tähtää myös Kepan oma vaikuttamistyö kaikilla tasoilla. Pystyäkseen vastaamaan asettamaansa päätavoitteen haasteeseen, Kepa keskittyy seuraaviin asioihin: 1. Kepa syventää omaa ja jäsenjärjestöjensä asiantuntemusta köyhdyttämisestä Köyhdyttämisen lopettamiseksi on ensiksi tunnistettava köyhdyttämisen mekanismit, minkä vuoksi Kepa jatkaa jo alkanutta köyhdyttämisen mekanismien analysointia ja tutkimista. Kepan ja sen jäsenjärjestöjen monipuolista kokemusta Etelän yhteiskunnista sekä yhteistyötä paikallisten kumppanuusjärjestöjen kanssa hyödynnetään köyhdyttämisanalyyseissä, esimerkiksi koskien naisten köyhyyden lisääntymistä. Kepa kartoittaa myös köyhyyttä ja köyhdyttämisen mekanismeja vähentävän yritystoiminnan tuntemista ja sen tunnetuksi tekemistä. Sen lisäksi Kepa toimii olemassa olevissa ja uusissa verkostoissa vaihtaakseen ja hankkiakseen kokemuksia köyhdyttämisestä ja sitä 13 (18)

14 ylläpitävistä mekanismeista, ja on valmis tarkastelemaan uudenlaisia ratkaisuja, joilla osaltaan voidaan edesauttaa köyhdyttämisen lakkauttamista. Kepa määrittelee kantansa konfliktien eston ja hallinnan sekä kehityksen ja turvallisuuden yhteydestä, ja samalla edistää oikeusperustaista kehitysyhteistyötä. 2. Kepa toimii turvatakseen kehitysmaaliikkeen toimintaedellytykset Suomalaisen kehitysmaaliikkeen köyhdyttämisen lopettamiseen tähtäävän toiminnan mahdollistamiseksi Kepa kiinnittää yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa huomiota myös kehitysmaaliikkeen omien toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittymiseen niin Suomessa kuin Etelässä. Kepa käyttää ja vahvistaa omaa ja jäsenjärjestöjensä kasvavaa asiantuntemusta laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden palvelujen tarjoamiseen jäsenistölle. Kepa on mukana kehittämässä ja tarjoamassa suomalaiselle kehitysmaaliikkeelle ideoita ja toimintamuotoja, jotka vastaavat näitä muuttuneita odotuksia. Sihteeristö keskittyy tekemään viesteistään jäsenistölle selkeitä ja ymmärrettäviä sekä jäsentiedotuksen kehittämistä jatketaan edelleen. Samalla sihteeristön suunnitelmia lisätä asiantuntemustaan korostetaan juuri korkealaatuisempien palveluiden tuottamisena jäsenjärjestöille. 3. Kepa on aktiivinen kehityspoliittinen toimija Etelässä Kepa oppii ja samalla antaa oman suoran panoksensa Etelän kansalaisyhteiskunnille köyhdyttämisen vastaisessa taistelussa oman Etelän työn kautta. Kepa jatkaa paikallisten kumppaneiden tukemista kenttämaissa pyrkien lisäämään niiden kapasiteettiä. Toiminnan ja viestien sisällön on heijastettava mahdollisimman totuudenmukaisesti kehitysmaiden ihmisten todellisuutta ja kokemuksia. Oma toiminta Etelässä antaa Kepalle uskottavuutta lisäten sen vaikutusmahdollisuuksia jäsenjärjestöjensä edunvalvojana. Kepan ja jäsenjärjestöjen Etelä-kokemus sekä yhteistyö Etelän kansalaisjärjestöjen kanssa auttavat Kepaa ymmärtämään paremmin köyhdyttämisen mekanismeja ja vaikutuksia, sekä tavoittamaan kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä, kuten vammaisia, lapsia, pakolaisia tai muita vähemmistöjä, joiden ääntä ei helposti saada kuuluviin, mutta joita ilman köyhdyttämisen kierrettä ei pystytä katkaisemaan joiden osallistumista ja kuulemista tarvitaan köyhdyttämisen kierteen katkaisemiseen. 4.2 STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen tavoite 1: Kepa kehittää yhteistyöverkostoja toimimaan aktiivisesti Suomessa ja kansainvälisesti Suomalaisten Yhteistyöverkostojen rooli suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aktivoimisessa ja kokemusten jakamisessa ja kasvattamisessa on keskeinen. Sen vuoksi Kepa rakentaa aktiivisesti verkostoja, joissa sen jäsenjärjestöt voivat toimia yhdessä Kepan kanssa yhteisten tavoitteiden ajamiseksi ja toimijoiden oman osaamisen ja valmiuksien lisäämiseksi. Näiden verkostojen ja strategisten yhteistyösuhteiden avulla Kepa jäsenjärjestöineen kasvattaa asiantuntemustaan sekä vaikuttaa Suomen, EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kehityspoliittisiin ja kehitysyhteistyön linjauksiin niin, että köyhdyttämisen mekanismit tulevat tunnetuiksi ja että köyhdyttävät rakenteet poistetaan. Strateginen tavoite 2: Kepa profiloituu merkittävänä kehityspoliittisena vaikuttajana Tavoitteena on, että Kepan kehityspoliittisen vaikuttamistyön myötävaikutuksella 14 (18)

15 köyhdyttämisen rakenteet tunnistetaan ja niiden haitallisuus myönnetään yleisesti. Tämä vaikuttamisyö perustuu analyyttiseen tietoon, jota jaetaan viestintästrategian mukaisesti suunnitelmallisesti vaikuttamistyön kannalta keskeisille tahoille. Vaikuttavan ja asiantuntevan tiedon myötä Kepan oma profiili kehityspoliittisissa kysymyksissä nousee Suomessa ja muissa Kepan kannalta tärkeissä maissa. Kehityspoliittisen vaikuttamisen asianmukainen organisoiminen saattaa edellyttää organisaation ja resurssien käytön muutoksia vaikuttamistyötä paremmin tukevaksi. Kepa lisää EU-tason kehityspoliittisen keskustelun ja prosessien seurantaa ja pystyäkseen tehostamaan vaikuttamistyötään Suomessa. Se tapahtuu nykyisten kehitysjärjestöjen EUverkostojen Eurodadin ja Eurostepin kautta sekä Concorden työryhmiin osallistumalla. Vaikuttamis- ja lobbaustyön eri EU-instituutioissa hoitavat Kepan nykyiset euroverkostot sekä Concord. Sen lisäksi Kepa arvioi toimenpiteitä, joilla se voi tämän strategiakauden aikana ottaa osaa kehitysjärjestöjen EU-laajuisiin mielenilmaisuihin, kannanottoihin sekä kampanjoihin. Kepan ja Kehyksen välistä työnjakoa ja yhteistyötä selkeytetään jäsenistöä tiedottaen ja tarvittaessa osallistaen. Alastrategia-tasolla valittujen Kepan kehityspoliittisten teemojen (kauppa ja kehitysrahoitus) lisäksi Kepa seuraa köyhdyttämisen ja ympäristökysymysten yhtymäkohtia ja syventää ymmärtämystään ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Kepan aktivoituu ympäristö- ja ennenkaikkea ilmastonmuutoskysymyksissä. Se edellyttää vahvemman verkostoitumisen lisäksi asiantuntijuuden syventämistä organisaatiossa. Kepalla tulee olla aktiivisempi kanta siihen, miten ja mistä rahaa kanavoidaan erilaisiin ilmastomekanismeihin esim. multilateraalisen yhteistyön kautta, sekä mitä näistä varoista voidaan laskea osaksi virallista kehitysrahoitusta. Strateginen tavoite 3: Kepa valvoo kehitysmaaliikkeen etua kasvattaakseen liikkeen toimintaedellytyksiä Kepa toimii suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysmaaliikkeen edunvalvojana. Sekä Kepan että sen jäsenjärjestöjen kannalta on ensiarvoisen tärkeää turvata kaikkien kansalaisjärjestöjen toiminnan edellytykset. Toiminnan edellytyksien turvaamiseen kuuluvat yhtä lailla jäsenjärjestöjen taloudellisten ja inhimillisten resurssien kehittäminen, samoin kuin hanketoiminnan kasvavien vaatimusten ja pienten järjestöjen kapasiteetin rajallisuuden välisen tasapainon löytäminen ja turvaaminen. Kepa myös etsii toimintakanavia, yhteistyötahoja ja resursseja, joilla se pystyy vastaamaan maahanmuuttajajärjestöjen tarpeisiin. Uusia kehitysyhteistyön muotoja kehitettäessä Kepa tuo aktiivisesti esille myös pienten järjestöjen ominaispiirteitä paremmin huomioivia hankkeiden valmistelu-, seuranta- ja toteutusmalleja. Hankehallinnoinnin ulkoistamisen Kepa näkee mahdollisuutena varmistaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset hallinnoinnin, hankekriteerien sekä hallinnointimenettelytapojen kehittämisellä. Korkealaatuisilla, järjestöjen omista lähtökohdista nousevilla hankkeilla voivat järjestöt osaltaan edistää strategisen päätavoitteen, köyhdyttämisen lopettamisen, toteutumista. Kepan edunvalvonnan painopisteet säilyvät hankerahoituksen tason, rahoituksen hakemisen, hankkeiden seurantaan ja raportoimiseen liittyvissä kysymyksissä. Sen lisäksi Kepan täytyy seurata ja arvioida kuinka eri painotukset Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa (harmonisointi, koherenssi, budjettiapu, katastrofiapu) vaikuttavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. 15 (18)

16 Kepan mielipidevaikuttaminen, lobbaaminen ja kampanjointi tehostuvat tiiviimmän yhteistyön kautta jäsenistön kanssa. Samalla se vahvistaa jäsenistön omistajuutta. Jäsenistön kasvattamisen asemesta Kepa pyrkii vahvistamaan palveluitaan ja yhteistyötään nykyiselle jäsenistölle ja sen kanssa. Strateginen tavoite 4: Kepa pyrkii valtavirtaistamaan kehitysyhteistyöhön liittyviä aiheita ja kehityspoliittista keskustelua suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa Kepan strategian päätavoitteen toteuttamiseksi on koko suomalaisessa yhteiskunnassa kehityskysymyksistä käytävää keskustelua aktivoitava useilla tasoilla. Viestintästrategiassa laaditaan tarkempi suunnitelma julkisen keskustelun aktivoimiseksi määritellään, miten Kepa aktivoi julkista keskustelua tiedotusvälineissä ja muussakin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskustelun laajuuden turvaamiseksi on tärkeää, että yhteiskunnassa on aktiivisia ihmisiä, jotka omalla panoksellaan ottavat osaa keskusteluun. Siksi on perusteltua, että Kepa tarjoaa asiasta kiinnostuneille kansalaisille mahdollisuuksia kartuttaa omakohtaisia kokemuksia ja hankkia ensikäden tietoja kehityskysymyksistä Kepan ohjelmien kautta. Näille ihmisille esitellään myös Kepan jäsenjärjestöjen tarjoamia moninaisia osallistumismahdollisuuksia. Strateginen tavoite 5: Kepa kehittää ja tekee aloitteita uusista ja tarkoituksenmukaisista toiminta- ja yhteistyömuodoista köyhdyttämisen vähentämiseksi Kehitystyö on ollut useiden haasteiden edessä viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi terrorisminvastainen toiminta on synnyttänyt paineita kehitystyön integroimisesta osaksi konfliktinestoon tähtääviin ohjelmiin. Samoin useimpien teollistuneiden maiden pyrkimykset keskittää kehitysapua yhä enemmän valtioiden välisen budjettituen kautta voivat vähentävät kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia tai ainakin asettavat niille uusia haasteita. Kepa hyödyntää resurssejaan ja lisäarvoaan liki 300 jäsenorganisaation kattojärjestönä etsiessään jäsenistölle uusia tapoja osallistua kehitysyhteistyöhön. Yritysten roolista köyhyyden vähentämisessä on keskusteltu laajalti. Kepan omat analyysit osoittavat, että monille köyhille yrittäjyys on tapa ratkoa henkilökohtaista köyhyyden ongelmaa. Kepalle on tärkeää lisätä ymmärrystään yritysten toiminnasta köyhyyden vähentämiseksi, jotta sekä sen omat että jäsenjärjestöjen edellytykset osallistua asiasta käytäviin kehityspoliittisiin keskusteluihin paranevat. Kepa keskittyy erityisesti köyhyyttä ja köyhdyttämisen mekanismeja vähentävän yritystoiminnan tuntemiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Strateginen tavoite 6: Kepa vakiinnuttaa ja vahvistaa organisaatiotaan Vuonna 2005 suoritetun evaluaation suositusten mukaisesti Kepa kehittää hallinnollisia käytäntöjään jatkaa hallinnollisten käytäntöjen kehittämistä, kiinnittäen erityisesti huomiota toimintansa vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioimiseen. Ollakseen uskottava toimija, Kepalla on oltava myös riittävä ja asianmukainen ohjeistus sen oman toiminnan aikaasaaman ympäristökuormituksen minimoiseksi. Asiantuntemuksen syventämiseksi Kepan henkilöstöstrategian tulee olla myös joustava niin, että esimerkiksi työntekijävaihdot Kepan Helsingin toimiston ja kentän maatoimistojen välillä olisivat mahdollisia. Strategian menestyksellinen toteuttaminen edellyttää henkilöstöstrategialta painotuksia muun muassa asiantuntijuuden kasvattamisessa ja henkilökunnan pysyvyydessä. Jälkimmäisen kohdalla on paneuduttava henkilöstön kanssa laadittujen 16 (18)