tähden EIaman Pöytäkirja Osallistujat Asiat:

Transkriptio

1 EIaman Toimialue liholsk (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Paikka Osallistujat 28.'l' klo Finn-Medi 5, lso kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Piispa Juha Pihkala Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Parkanon kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto Pirkanmaan kehitysvammaisten tukipiiri ry:n piirikoordinaattori Mauri J Niemi TaY:n terveystieteen laitoksen yliassistentti, dosentti Anne Konu Mummon Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Arviointiylilääkäri Heli Majamaa puheenjohtaja Ylilääkäri Heikki Oksa Elina Kinnunen Osastonylilääkäri Jaana Ruuska Apulaisylilääkäri Saara Metso Hallintopäällikkö Vuokko Ylinen Apulaisosastonhoitaja Tanja Lönnberg Sairaanhoitaja Mira Jokinen sihteeri kutsuttuna kutsuttuna, asia 3 kutsuttuna, asiat 3 ja 4 kutsuttuna,asiat3-5 kutsuttuna, asia 5 kutsuttuna, asia 5 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Syömishäiriöpotilaan (erityisesti anoreksiapotilaan) hoito Syömishäiriöt ovat erityisesti nuoruusikäisten tyttöjen ongelma. Syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö eli anoreksia nervosa sekä ahmimishäiriö. Anoreksia voi johtaa hengenvaaralliseen aliravitsemustilaan. Anoreksiapotilaan hoidossa tarvitaan usein sekä psykiatrista hoitoa että, erityisesti vaikeassa aliravitsemustilanteessa, ravitsemuksen korjaavaa sairaalahoitoa. Ravitsemustilan korjaamista voi vaikeuttaa se, ettei potilas itse näe hoidon tarvetta. Hoidossa voidaan joutua turvautumaan esimerkiksi nenämahaletkun käyttöön sekä liikunnan rajoittamiseen. Sairaalahoito voi vaatia erityistä valvontaa. Osastonylilääkäri Jaana Ruuska kertoi syömishäiriöistä nuorisopsykiatrisesta näkökulmasta. Syömishäiriötä sairastavat ovat valtaosin sairastuneet ennen 25 vuoden ikää. Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin krooninen sairaus nuoruusiässä. 60 % syömishäiriöpotilaista kärsiijostakin muustakin psyykkisestä häiriöstä. Hoito pyritään toteuttamaan avohoidossa, mutta vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan sairaalaosastohoitoon. Hoidon alussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) o Faksi (03)

2 Cu:p Etämän IL. ' (5) keskeistä on ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normaalistaminen. Jatkohoidossa käytetään psykoterapeuttisia hoitomuotoja. Taysissa nuorisopsykiatrian tutkimus- ja akuuttityöryhmä selvittää asiaa ensivaiheessa. Jatkohoito tapahtuu nuorisopsykiatrian poliklinikalla, tehostetun avohoidon yksikössä taijoskus myös Pitkäniemen alueella sijaitsevassa nuorisopsykiatrian osastossa. Yhteistyö sisätautien tai lastentautien erikoisalan kanssa on tärkeää. Nuorisopsykiatrian näkökulmasta haasteena on se, että hoitopaikka ja hoitokäytäntö voi muuttua riippuen siitä, onko lapsuusikäinen, nuorisoikäinen vai aikuinen. Olisi tärkeä kehittää toimintaa niin, että hoito voisi tapahtua samassa yksikössä ainakin vuotiaana. Apulaisylilääkäri Saara Metso alusti anoreksian aiheuttaman vaikean aliravitsemuksen hoidosta. Anoreksiaan liittyy 0,56 %:n kuolleisuus vuodessa. Tärkeimpiä kuolinsyitä ovat rytmihäiriöt sekä itsemurhat. Sairaus pyrkii kroonistumaan noin 25 %:lla. Sairaus uusiutuu samoin noin 25 %:lla. Anoreksiaan liittyy runsaasti elimellisiä muutoksia. Kasvu hidastuu, keskittymiskyky heikkenee, iho kuivuu ja alkaa kasvaa ohutta lanugo-karvaa. Saattaa esiintyä oksentelua, ummetusta ja vatsavaivoja. Hampaissa voi esiintyä kiillevaurioita. Myös maksan ja munuaisten vajaatoimintaa, luuydinvauriota ja osteoporoosia voi olla. Sydämen rytmi hidastuu ja voi esiintyä erilaisia rytmihäiriöitä. Verenpaine myös mataloituu. Veren kalium ja natrium - pitoisuudet saattavat laskea, samoin verensokeri voi olla matala. Veren kalkki, fosforija magnesium voivat olla alentuneita. Veren valkuaispitoisuus voi myös pienetä. Sisätautilääkärin tehtävänä on sulkea pois muita sairauksia, kuten diabetes, keliakia, kilpirauhasen ylitoiminta, Addisonin tauti, tulehduksellinen suolistosairaus, pahanlaatuiset kasvaimet ja niin edelleen. Niin sanottu somaattinen hoito tähtää potilaan hengissä pitämiseen, kunnes psykiatrinen hoito rupeaa vaikuttamaan. Tärkeä osa hoitoa on ravitsemusohjaus. Sisätautiosastolle anoreksiapotilas otetaan, jos kysymyksessä on henkeä uhkaava aliravitsemustila. Hoito kestää yleensä vuorokautta. Ravitsemus ja nestetasapaino turvataan ohuen nenämahaletkun avulla. Lääkäri laittaa nenämahaletkun. Se päästään yleensä asentamaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Hengenvaarallisessa aliravitsemustilassa potilasta pidetään vuodelevossa. Potilaalle hankitaan omahoitaja kolmeen vuoroon. Omahoitaja voi usein olla psykiatriaan erikoistunut hoitaja. Potilaan siirtyessä jatkohoitoon psykiatriselle tai nuorisopsykiatriselle osastolle, nenämahaletku voi olla vielä käytössä. Hengenvaarallinen aliravitsemus on kuitenkin tässä vaiheessa jo hoidettu. Jos alaikäinen kieltäytyy hoidosta, voidaan edetä hoidossa vanhempien kanssa sopien vedoten nuoren riittämättömään päätöksentekokypsyyteen. Myös lastensuojeluilmoitus voidaan tarvittaessa joutua tekemään. M1 - lähete tahdonvastaiseen hoitoon edellyttää, että hoito tapahtuu psykiatrian osastolla. Vaikeassa aliravitsemustilassa tämä ei useinkaan tule kysymykseen. Sisätautien vuodeosastolla anoreksiapotilaita on ollut hoidossa noin 20 potilasta vuodessa. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti anoreksiapotilaan hoitokäytäntöä Taysissa eettiseltä kannalta perusteltuna. Jatkossa olisi tärkeää, että eri-ikäiset syömishäiriöpotilaat voitaisiin hoitaa yhteneväisin menetelmin samassa yksikössä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03)

3 Elämän (5) 4. Voiko alaikäinen nuori kieltää sai raustietojensa lähettämisen vanhemmilleen tai koulu unsa? Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajalle on tullut kysymys, voiko lapsi tai nuori kieltää tietojensa lähettämisen vanhemmilleen tai kouluunsa. Koska kysymykseen liittyy eettisiä näkökohtia, asiaan halutaan hoitoeettisen neuvottelukunnan näkemys. Lastentautien erikoisalalla on normaali käytäntö, että lapsipotilaan tiedot lähetetään lapsen vanhemmalle tai huoltajalle. Tietoja voidaan lähettää tarvittaessa myös potilaan kouluun. 15 vuotta täyttäneitä lapsia tai nuoria ei yleensä enää hoideta lastentautien erikoisalalla, vaan heidän hoitonsa siirtyy aikuisten kanssa samoille lääketieteellisille erikoisaloille. Pitkäaikaissairaus, jonka hoito on alkanut lastentautien erikoisalalla, saattaa siirtyä tässä iässä esimerkiksi sisätautien erikoisalalle. Näillä aikuisia hoitavilla erikoisaloilla aina kysytään potilaalta potilastietojen lähettämisestä. Jos potilas kieltää tietojen lähettämisen, niitä ei ole lähetetty. Tällöin vanhemmat tai koulu saattavat jäädä ilman mahdollisesti sairauden hoidon kannalta tärkeääkin tietoa. On herännyt kysymys, onko tämä käytäntö, vaikka se olisi lainsäädännön perusteella oikein, myös eettisesti asianmukainen. Hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen kertoi lapsipotilaan hoitoon liittyvistä juridisista näkökohdista. Potilaslain mukaan alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden on mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Terveydenhuollon ammattihenkilö arvio lapsen kehitysasteen ja sen, pystyykö lapsi ymmärtämään hoitopäätöksen merkityksen. Edelleen potilaslain mukaan jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Sosiaalihuollon asiakaslaissa on säännös, joka antaa sosiaalihuollolle mahdollisuuden arvioida lapsen kielto-oikeutta lapsen edun kannalta, Terveydenhuollolla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsi kieltää yhteistyön huoltajien kanssa ja lapsi on lastensuojelun tukitoimien tarpeessa. Koululle terveydenhuolto voi antaa tietoja vain huoltajan tai nuoren suostumuksella. Tällaisessa tilanteessa lääkärin pitäisi keskustellen löytää tyydyttävä ratkaisu. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä on oikeus saada salassapidon estämättä välttämättömät tiedot oppilaasta opetuksen järjestämistä varten terveydenhuollolta tai terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Tällöin koulun on esitettävä kirjallinen, perusteltu pyyntö. Tiedot annetaan tällöin lausuntomuodossa. Periaatteessa 15-vuotias tai vanhempi ikätasoisesti kehittynyt nuori pystynee antamaan suostumuksen hoitoonsa ja tietojensa luovuttamiseen eritahoille vuotiaiden kohdalla on käytettävä ammattihenkilön harkintaa. Päätöksen tekoa ei voi siirtää lapselle vaan aina kysymys on aikuisen ammattihenkilön päätöksestä. Lainsäädäntö ei estä lapsen tietojen luovuttamista huoltajalle tai huoltajan suostumuksella koululle, jos lapsi ei pysty ymmärtämään asian merkitystä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) 3' Faksi (03)

4 {rr Toimialue Elaman 1/HO/sk (5) Hoitoeettinen neuvottelukunta piti tärkeänä, että vaikka potilaslain mukaan nuorilla on oikeus päättää potilastietojensa luovutuksesta, asia hoidettaisiin keskustellen yhteisymmärryksessä nuoren potilaan ja hänen vanhernpiensa tai huoltajansa kesken. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti myös tärkeänä, että potilastietojen luovutukseen liittyviä asioita käsiteltäisiin esimerkiksi sairaanhoitopiirin henkilökunnan lehdessä. 5. Potilasturvallisuustyö ruohonjuuritasolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Sekä terveydenhuoltolaki että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin strategia nostavat potilasturvallisuuden tärkeäksi edistettäväksi asiaksi. Edellisessä hoitoeettisen neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin käyttöön tulevaa "Hyvän hoidon huoneentaulua", jossa potilaalle luvataan mm. turvallista hoitoa. Useassa hoitoeettisessä seminaarissa on myös käsitelty potilasturvallisuutta. Hoitoeettiselle neuvottelukunnalle ei kuitenkaan ole esitelty niitä käytännön toimenpiteitä ja ratkaisuja, joiden avulla potilasturvallisuutta voidaan edistää ja saada se näkyväksi arjen työssä. Apulaisosastonhoitaja Tanja Lönnberg kertoi käytännön potilasturvallisuustyöstä Taysin toimialueella 1. Paikalla oli myös potilasturvalllisuustyössä mukana oleva sairaanhoitaja Mira Jokinen. Potilasturvallisuuteen liittyvää tietoa kerätään erilaisilla menetelmillä. Tietoa saadaan mm. HaiPro-ilmoituksilla (haittatapahtumailmoitus), riskikartoituksista sekä potilaspalautteista. Näin saadaan erilaisia potilasturvallisuuteen liittyviä ongelmia ja haasteita näkyväksi. Pyritään näiden perusteella tekemään konkreettisia käytänteiden muutoksia. Muutosten toteutumista seurataan. Oleellista on henkilökunnan säännöllinen koulutus potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kaikki ammattiryhmät ovat mukana potilasturvallisuustyössä jokaisena päivänä ja jokaisessa työvuorossa. Potilasturvallisuuden kannalta erityisiä haasteita liittyy lääkehoidon toteuttamiseen, hoitotapahtumiin sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan. Oikea lääkehoito turvataan kaksoistarkastuksella ennen lääkkeiden potilaalle vientiä. Lisäksi tehdään kahdesti vuodessa lääkehoidon virheiden prevalenssiselvitys. Siinä käydään tiettynä päivänä järjestelmällisesti läpi kaikki lääkehoitoon liittyvät asiat ja verrataan eri tietojärjestelmissä olevia lääkehoitoon liittyviä tietoja. Potilaan tunnistamisessa on aika ajoin ongelmia. Saattaa olla, että lääkehoito annetaankin väärälle potilaalle. Muistamaton potilas voi myös poistua osastolta ilman, että potilaan osasto on tiedossa, jos hän ei sitä itse muista. Edellytetäänkin, että kaikille osastopotilaille asennetaan ranneke, jossa on potilaan henkilötiedot. Tämä varmistetaan määräajoin ns. rannekeratsioilla. Potilaan lääkehoitoon liittyviä tietoja on useassa paikassa ja helposti tiedot eivät ole yhteneväiset. Lisäksi ongelmia aiheuttaa se, että sama vaikuttava aine voi olla eri kauppanimillä. Sähköiseen tietojärjestelmään Mirandaan onkin kehitetty lääkeosion tarkastusominaisuus. Sen käyttöä tarkistetaan määräajoin katsomalla potilaskertomuksista, onko tarkastusominaisuus ohjeiden mukaan ollut käytössä. Toimenpiteiden yhteydessä esim. dialyysihoitoon liittyen on vaara, että dialyysilaitteeseen on ohjelmoitu vääriä tietoja tai potilas saa vää- Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000,33521 TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03)

5 t# Elämän (5) rää lääkitystä. Tämä voidaan estää kaksoistarkistuksella ja tarkistuslistan käytöllä. Jatkossa on tarkoitus entistä enemmän hyödyntää potilaspalautteita potilasturvallisuuden parantamisessa. On tärkeä edelleen kehittää konkreettisia potilasturvallisuutta parantavia käytänteitä potilaan hoitopolkuun. Eri tietojärjestelmistä saatavaa tietoa voidaan edelleen hyödyntää aikaisempaa tehokkaammin. Henkilökunnan koulutusta tarvitaan edelleen lisää. Erilaisissa tarkastuksissa, esim. lääkeosion tarkastusominaisuuden käytössä, joudutaan menemään potilaskertomustietoihin. Hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen piti tärkeänä, että tällaisissa tilanteissa kyseinen toiminta liittyy tarkistuksen tekevän henkilön tehtävänkuvaan. Potilalta on myös tarpeellista informoida tarkastustoiminnasta ja esim. aika ajoin tehtävistä rannekeratsioista. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti potilasturvallisuutta parantavia käytännön toimia erittäin tarpeellisina ja eettisesti erinomaisen perusteltuina. Erityisesti oltiin tyytyväisiä kehitettyihin rutiineihin, jotka varmistavat potilasturvallisuutta. Käytännön potilasturvallisuustyötä voisi esitellä henkilökunnan lehdessä tai pirkanmaalaisille jaettavassa sairaanhoitopiirin lehdessä. 6. Oikeus ja ihmisarvo -yleisötilaisuus Tays 50 - luentosarjaan liittyen järjestetään hoitoeettisen neuvottelukunnan kokouksen kanssa samana päivänä tilaisuus "Oikeus ja ihmisarvo". Tilaisuuden ohjelma: La psettom u us hoitojen mahdol I isu udet, a p u I a i syl i I ä ä käri H e I e n a T i n ka n e n Mitä voi valita ja mitä on kohtuullista vaatia? hallintoylilääkäri Erkki Kujansuu Kuolevan potilaan hyvä hoito, ylilääkäritarja Korhonen, Pirkanmaan hoitokoti 7 Seuraava kokous Hoitoeettisen neuvottelukunnan seuraavat kokoukset päätettiin pitää tiistaina klo 9-12 ja tiistaina klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /',Q-A? Juha pihkala / puheenjohtaja 1 Heikki Oksa sihteeri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE. Puh. (03) Faksi (03) 31i 64369