RAPORTTI GIELLAGAS-INSTITUUTIN OPISKELIJA- PALAUTTEESTA LUKUVUOSILTA

Transkriptio

1 RAPORTTI GIELLAGAS-INSTITUUTIN OPISKELIJA- PALAUTTEESTA LUKUVUOSILTA Giellagas-instituutin opetuksen kehittämisyksikkö (OKTR) 2009

2 SISÄLTÖ 1. Taustaa 1 2. Giellagas-instituutti 2 3. Yleistä raportista 3 4. Yleistä opiskelijapalautteesta 3 5. Saamelaisen kulttuurin opiskelijapalaute 3 6. Saamen kielen opiskelijapalaute 6 7. Saamen kielen vieraana kielenä -opiskleijapalaute Opiskelijapalauteopiskelusta Giellagas-isntituutissa ja instituutin toiminnasta yleensä 18

3 1. Opiskelijapalautteen kerääminen Oulun yliopistossa Oulun yliopiston laitokset keräävät kursseista pääsääntöisesti laadullisen kurssipalautteen kurssin oppimista edistävistä ja ehkäisevistä asioista sekä kurssin kehittämisideoista. Palautteen kerää laitoksen kulttuurista riippuen joko opettaja itse tai opiskelijat. Palautetta voidaan kerätä paperilomakkeilla tai nettipohjaisesti ja sen voi kerätä myös opetuksen aikana. Palautteen antaminen on tärkeää, sillä palautteen myötä välittyvät opiskelijan mielipiteet opiskeluun liittyvistä asioista. Opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR) on opettajista ja opiskelijoista koottu työryhmä, jonka tehtävänä on laitoksen opetuksen kehittäminen, koordinointi ja arviointi. Ryhmässä seurataan laitoksen opetusjärjestelmien toimivuutta ja kehitellään uusia ideoita mm. tutkintovaatimuksiin, opetusohjelmiin, opintojaksojen sisältöön ja tenttimiskäytäntöihin liittyen. Myös palautejärjestelmän kehittäminen ja laitoksen itsearviointiraporttien laatiminen ovat pääosin OKTR:n alaa. Opetuksen kehittämistyöryhmässä opiskelijoita on vähintään 4-5, jotta opiskelijoiden näkökulma ja ääni tulisi riittävästi esiin. Kerran lukukaudessa tai lukuvuosittain laitokset järjestävät palautepäiväksi nimetyn arviointikeskustelun, jossa keskustellaan kuluneesta kaudesta yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. 2. OKTR ja opiskelijapalautteen kerääminen Giellagas-instituutissa Giellagas-instituutti on Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluva yksikkö, jossa tutkitaan ja opetetaan saamen kieltä ja saamelaista kulttuuria. Se on perustettu vuonna 2001 ja sillä on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa. Giellagas-instituutin oppiaineet ovat saamen kieli ja saamelainen kulttuuri, joista molempia voi opiskella pääaineina. Näiden lisäksi instituutissa opetettavia sivuaineita ovat saamen kieli vieraana kielenä ja saamen kielen tulkkaus. Giellagas-instituutin opetuksen kehittämistyöryhmässä on kaksi opettajaa ja kaksi opiskelijaa (1 kummastakin pääaineesta). Käsiteltävistä asioista riippuen kokouksiin voidaan lisäksi kutsua mukaan asiantuntijoita. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa. Työryhmän jäsenet valitaan yleensä loppukeväästä lukuvuodeksi kerrallaan. OKTR:n opiskelijajäsenet valitsee saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Gieku ry. 1

4 Opiskelija voi antaa palautetta luennoista, seminaareista, harjoituksista, tenteistä, opinnäytteiden ohjauksesta tai opetuksesta ylipäänsä. Palautetta voi antaa yleensä mistä tahansa opetukseen tai Giellagas-instituutin toimintaan liittyvästä asiasta. Palautetta voi antaa täyttämällä palautelomakkeen luentosarjojen tai seminaariistuntojen viimeisillä kerroilla. Palaute annetaan nimettömänä. Palautteet annetaan kursseista vastaaville opettajille. Palaute toimitetaan opetuksen kehittämistyöryhmälle, jonka tehtävä on yleiskatsauksenomaisesti tarkastaa onko palautteessa sellaista asiaa, jonka pohjalta tulisi ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin. Palautetta tarvitaan opetuksen kehittämiseen ja laadun arvioimiseen ja myös toiminnan kehittämiseen yleensä. Palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ja vastuu toimista on laitoksen johdolla ja opetuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtajalla. Lukuvuonna Giellagas-instituutin opetuksen kehittämistyöryhmään ovat kuuluneet saamen kielen lehtori Outi Länsman (puheenjohtaja), saamelaisen kulttuurin lehtori Anna-Liisa Väyrynen (varapuheenjohtaja), Joni Saijets (opiskelijajäsen) ja Anni Ahlakorpi (opiskelijajäsen). OKTR aloitti työnsä OKTR päätti ensimmäisessä kokouksessaan, että lukuvuosilta kerätty palaute kootaan, käsitellään ja palautteesta kirjoitetaan raportti. 3. Yleistä raportista Tämä raportti perustuu Giellagas-instituutin opiskelijoiden antamaan kurssipalautteeseen ja palautepäivillä koostettuun palautteeseen lukuvuosilta Raportissa on tehty saamelaisesta kulttuurista, saamen kielestä ja saame vieraana kielenä -kokonaisuudesta omat oppiainekohtaiset osionsa. Näin palautetta on helppo hyödyntää mm. opetussuunnitelmatyössä. Oma osionsa on myös opiskelusta Giellagas-instituutissa ja sen toiminnasta yleensä. Raportissa on myös toimintaehdotuksia. Lukuvuosina Giellagas-instituutissa palautetta on kerätty paperilomakkeilla ja palautteen keräämisen ovat suorittaneet opettajat itse. Kurssien palautteista opettajat ovat tehneet kurssikohtaiset yhteenvedot ja toimittaneet ne yhdessä alkuperäisten palautelomakkeiden kanssa OKTR:lle sovittuna ajankohtana. 2

5 Giellagas-instituutilla ei ole ollut käytössään lukuvuosina yhteistä palautelomaketta, eikä palautteen keräämiseksi ole ollut selkeitä ohjeita. Opetushenkilökunta on käyttänyt erilaisia ja omien mieltymystensä mukaisia lomakkeita palautteen keräämiseksi ja näin kysyttyjen asioiden sisältö on ollut erilainen; joissakin on kysytty oppimateriaalista, opettajan/luennoitsija toiminnasta, opintopisteiden vastaavuudesta kurssin työmäärään jne. Kaikki käytetyt palautelomakkeet sisälsivät kuitenkin avoimia kysymyksiä.. Lukuvuosina kaikista kursseista ei ole kerätty palautetta. Raporttia varten ei ole laskettu moneltako kurssilta palautetta on kerätty ja moneltako ei. Myöskään opiskelijapalautteen vastausprosenttia ei ole laskettu. Opettaja/luennoitsija on kurssikoosteen alkuun merkinnyt oman arvionsa siitä saiko hän palautetta hyvin vai huonosti. Raporttia varten on laskettu annettujen palautelomakkeiden ja yhteenvetojen määrä. Myös opettajien ilmoittamia ja koostamia tentti- ja kurssiarvosanoja on raportissa käsitelty ja analysoitu. Kaikista kursseista tentti- tai kurssiarvosanoja ei ole ollut käytettävissä raporttia varten. 5. Saamelaisen kulttuurin opiskelijapalaute Saamelaisen kulttuurin opiskelijapalautteen osio perustuu syksyjen 2006 ja 2008 kerättyyn kurssipalautteeseen. Palautetta oli tarjolla niukasti: palautetta oli kerätty viideltä kurssilta ja täytettyjä palautelomakkeita oli yhteensä 52. Saaduista kurssipalautteista vain kahdessa opettaja totesi saaneensa palautetta huonosti. Kurssipalautteiden lisäksi tässä osiossa otetaan huomioon Giellagasinstituutin palautepäivillä syksyllä 2006, keväällä 2007 ja syksyllä 2008 annettu saamelaisen kulttuurin opetusta koskeva palaute. Tenttiarvosanoja oli saatavilla vain yhdestä kurssista ja siksi arvosanoja ei ole tässä raportissa analysoitu eikä käsitelty. Opiskelijoilta saatujen kurssipalautteiden pohjalta tehdyissä yhteenvedoissa hyviksi asioiksi kursseilla koettiin opettajien innostuneisuus ja aiheeseen heittäytyminen, asioiden esittäminen selkeästi, keskustelut aiheesta, hyvä vuorovaikutus sekä opiskelijoiden kunnioittaminen. Opiskelijat kehuivat myös sitä, että luennoitsijat ovat mukavia, selkeäsanaisia ja hallitsevat hyvän äänenkäytön. Aikaisemmin läpikäytyjen asioiden kertaaminen sekä mielenkiintoinen ja minä muotoinen kerronta saivat myös kehuja. Huonoina asioina opiskelijat pitivät kurssien sekavaa suoritustapaa: samasta luentosarjasta saatettiin vaatia luentopäiväkirjaa, tenttiä että artikkelikansiota. Moitteita tuli myös siitä, että yksittäisiä kursseja venytetään kahdelle periodille ja näin että yksittäiset luennot kestävät liian pitkään. Myös luentojen aikatauluissa on ollut epäselvyyksiä. Luennoitsijoita opiskelijat kritisoivat siitä, 3

6 että he puhuivat epäselvästi ja käyttivät liian hienoja sanoja. Opiskelijat toivoivat enemmän luennoitsijoiden ja opiskelijoiden yhteisiä pohdiskeluja aiheesta sekä luennoitsijan heittäytymistä aiheeseen. Palautteista kävi ilmi, että luennoilla käydyt keskustelut koetaan sekä hyväksi että huonoksi asiaksi. Toisaalta opiskelijat kiittelivät, että keskustelut ovat hyvä tapa oppia, vaikka niihin ei itse osallistuisikaan, toisaalta taas keskusteluun pakottaminen koettiin ikävänä. Kaikissa palautteissa kehuttiin luennoitsijan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta hyväksi. Muutamilla kursseilla tosin olisi toivottu vielä enemmän luennoitsijan kontaktia opiskelijoihin, mutta yleisesti luennoitsijat ovat kannustaneet opiskelijoita keskusteluun ja kysymyksiin. Kaikilla kursseilla ei jäänyt aikaa kysymyksille. Kurssien asiasisältöä kehuttiin yleisesti ottaen hyväksi. Luennoitsijoiden omat kokemukset olivat avartavia ja asiasisältöä lähentäviä. Toisaalta arvostettiin, ettei luennoitsija esittänyt asioita omina mielipiteinään vaan tutkittuina faktoina. Asiasisältö koettiin toisinaan yllättävän vaikeaksi, vaikka se avasikin uusia ja erilaisia näkökulmia suhteessa aiempaan. Asiasisällön painotuksessa saattoi olla epäselvyyksiä, eikä kurssin sisältö aina täysin vastannut kurssin nimeä. Oppimateriaali koettiin yleisesti ottaen hyväksi ja sitä kehuttiin. Luentodiojen paperiversiot saivat kiitosta ja niitä pidettiin tärkeinä myös kuvia ja muuta oheismateriaalia kehuttiin. Luennoilla muistiinpanojen kirjoittaminen koettiin hankalaksi. Käytettyjen materiaalien monipuolisuutta kehuttiin sekä materiaalin useita eri lähteitä, mutta toivottiin myös, että esim. kuvia, videoita ja musiikkia olisi käytetty enemmänkin luennoilla materiaaleina. Palautteissa todettiin hyväksi käytännöksi, että luentomateriaalit lähetetään sähköpostitse opiskelijoille. Toivomuksena oli, että opiskelijat saisivat materiaalit jo ennen luentoa esimerkiksi Optimaan. Ennen luentosarjan alkamista suoritettava kotitentti koettiin hyväksi tavaksi syventyä aiheeseen jo etukäteen. Toisaalta toivottiin, että materiaali olisi ollut selkeämpää ja sitä olisi saanut olla enemmän tarjolla. Myös vinkkejä lisälukemiseksi kaivattiin. Kurssien työmäärä ja opintopisteet vastasivat palautteen perusteella hyvin toisiaan. Luentopäiväkirja todettiin hyväksi suoritustavaksi, kritiikkiä taas tuli liian laajoista tehtävistä ja tiiviistä aikataulusta. Kursseille ehdotettiin monenlaisia parannusehdotuksia. Esimerkiksi pieniä ryhmätöitä ja luennoitsijan omia kokemuksia toivottiin enemmän. Luentojen sisältöihin kaivattiin enemmän vaihtelua: sama asia tuli esille useilla luennoilla. 4

7 Yleisesti palautteista kävi ilmi, että opiskelijat kokivat oppineensa hyvin paljon uutta, ja kurssit herättivät kiinnostuksen aiheeseen ja halun tietää lisää. Joillakin luennoilla opiskelijat pitivät ongelmana omaa passiivisuuttaan. Toimintaehdotuksia: Giellagas-instituutti jatkaa palautteessa esiin tulleita hyviä käytänteitä ja innostavaa ilmapiiriä. Giellagas-instituutti kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: palautteen keräämiseen kaikilta kursseilta kurssien sisällön ja nimen vastaavuuteen kurssien sisältöihin kurssien selkeämpiin suoritustapoihin kurssien kestoon ja aikatauluihin luentomateriaalien jakamiseen: materiaalin voisi lähettää opiskelijoille jo etukäteen tai luennon alussa (sähköpostilista kurssille osallistuvista opiskelijoista) 6. Saamen kielen opiskelijapalaute Saamen kielen opiskelijapalautteen osio perustuu keväältä 2005 syksyyn 2008 asti kerättyyn kurssipalautteeseen, sekä syksyn 2006, kevään 2007 ja syksyn 2008 palautepäivillä kerättyyn palautteeseen. Oheisesta taulukosta näkyy kurssipalautteen muoto ja määrä: Kurssipalautteen muoto Määrä (kpl) Luennot ja/tai harjoitukset 88 Harjoitukset 7 Suullisen palautteen muistiot 2 Pelkät arvosanat 1 Opettajan laatima arvosanajakauma pitämistään kursseistaan 1 Laadittuja yhteenvetoja 13 Opettajan kommentoima yhteenvetolomakkeet 2 Palautepäivien muistiot 3 Taulukko 1: Saamen kielen kurssipalautteen muoto ja määrä. Kaiken kaikkiaan lukuvuosilta kerättiin palautetta 16 kurssilta. Kurssipalautelomakkeita kertyi 95 kappaletta, joista seitsemän oli kurssien luentoharjoitusten palautteita ja 88 olivat luentojen ja harjoitusten yhteisiä 5

8 palautteita. Lisäksi kahdelta kurssilta kerättiin suullinen palaute ja niiden pohjalta kirjoitettiin muistiot. Palautelomakkeista opettajat laativat 13 yhteenvetoa, jotka pohjautuvat kirjalliseen palautteeseen ja kaksi muistiota, jotka perustuvat suulliseen palautteeseen. Näiden lisäksi yhdestä kurssista kerättiin vain arvosanat. Joistakin kursseista oli laadittu arvosanajakauma ja kahdesta kurssista opettaja oli laatinut kommentoidun yhteenvedon palautteiden pohjalta. Opettajat kokivat saaneensa palautetta laadullisesti että määrällisesti hyvin, yhtä kurssia lukuun ottamatta. Opiskelijoilta kerättyjen palautteiden pohjalta hyviksi asioiksi koettiin saamen kielen opetuksen hyvä ja korkeaa tasoa. Kurssien ilmapiiri koettiin kannustavaksi ja opettajien koettiin olevan kärsivällisiä, kannustavia, johdonmukaisia, motivoivia ja asiantuntevia. Opettajilta oli palautteen mukaan myös helppo kysyä asioita. Luennot koettiin mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Asioiden kertaaminen erilaisten esimerkkien avulla, syvempi käsitteleminen ja keskusteleminen seuraavilla luennoilla ja harjoitusluennoilla koettiin hyväksi. Harjoitukset kaiken kaikkiaan selvensivät luennoilla käsiteltyjä asioita. Opiskelijat oppivat palautteen mukaan uusia hyödyllisiä sanoja ja sanontoja ja myös sanojen merkitysten miettiminen korostui tulevaisuutta ajatellen. Opiskelijoiden mielestä kurssit tukivat toisiaan ja opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssien sisältöön. Opiskelijoiden mielestä heidän oikeinkirjoitustaitonsa parani kurssien ja opintojen edetessä. Kurssien koettiin olevan hyödyksi työelämää ajatellen ja kurssien jälkeen opiskelijoiden arvostus saamen kieltä ja omaa äidinkieltään kohtaan kohosi entisestään. Oppimista edesauttavina asioina opiskelijat pitivät kurssien suurta työmäärää: työläimmät kurssit opettivat heidän mielestään eniten. Kirjoittaminen ja kirjoitusvirheiden analysointi koettiin työlääksi mutta opetti toisaalta kuitenkin eniten. Asiat käytiin läpi kursseilla hyvässä järjestyksessä ja kurssien työskentelytavat (lukeminen, kirjoittaminen, itseopiskelu, kurssiharjoitukset, yhteenvetojen laatiminen, töiden opponointi ja pari-/ryhmätyöskentelyt) koettiin monipuolisiksi ja toimiviksi. Monipuoliset työskentelytavat auttoivat opiskelijoiden mielestä myös monesti kielen ymmärtämisessä ja oikeinkirjoittamisessa. Kursseilla annettiin hyviä vinkkejä eri tekstilajien kirjoittamiseen. Kurssiharjoituksia pidettiin usein hyvinä ja ne opettivat paljon. Opettajien omat esimerkit kielen käytöstä ja kielen opettamisesta olivat opiskelijoiden mielestä mielenkiintoisia ja niistä oppi. Esitelmien teko ja toisten opiskelijoiden esitelmien kuunteleminen koettiin hyväksi oppimisen kannalta. Itsenäisen opiskelun koettiin edesauttavan oppimista, mutta toisaalta opiskelijat totesivat, 6

9 että eivät aina opiskelleet tarpeeksi itsenäisesti. Opiskelijoiden mielestä omaa oppimista korosti parhaiten se, kun opiskelijaa vaadittiin paneutumaan/korjaamaan/tutkimaan kielioppiasioita ja tunnistamaan omat virheensä. Opiskelijat kokivat virheistä oppimisen mieluisaksi oppimisprosessiksi. Opiskelijat kertoivat oppineensa kursseilla mm. eri murteiden eroja ja sen, etteivät toisen murteen puhuja puhukaan väärin. Kursseilla tuli myös tutkimusmaailma tutuksi ja oman kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman aiheet selvisivät hyvissä ajoin. Opiskelijat oppivat tuntemaan, kuinka kielet ovat kehittyneet ja oppivat tunnistamaan ja välttämään valtakielten vaikutukset saamen kieleen. Opiskelijat kertoivat oppineensa myös sen, miten käännetään saamen kielelle uusia sanoja ja rakenteita oikein. Eräs opiskelija totesi, ettei hänestä tule kääntäjää, koska siinä täytyy ajatella liikaa ja toinen opiskelija puolestaan kirjoitti, ettei ollut oppinut luennoilla mitään. Huonoina asioina opiskelijat pitivät puolestaan sitä, että jotkut luennot eivät aina olleet niin johdonmukaisia ja niissä ei ollut selkeää suunnitelmaa siitä, miten edetään. Jotkut luentokerrat eivät tuntuneet liittyvän edelliseen luentokertaan. Erään kurssin tarkoitus jäi näin epäselväksi joillekin opiskelijoille. Joillakin luennoilla opiskelijat kokivat olevansa hukassa ja eivätkä ymmärtäneet kurssin sisältöä. Kursseilla oli liian paljon luettavaa siihen nähden kuinka paljon kurssille oli varattu aikaa, esimerkiksi kurssiharjoituksia ja kurssiin liittyvää kirjallisuutta oli liian paljon. Joillakin kursseilla toisten töiden opponointi ei tuntunut toimivan: opponointi sisälsi paljon asioita joihin piti kiinnittää huomiota ja opettaja ei painottanut tarpeeksi opiskelijoiden opponoinnin tärkeyttä. Kotitentit koettiin pitkiksi ja työläiksi ja luentopäiväkirjan kirjoittamista pidettiin huonona suoritustapana. Tentit puolestaan järjestettiin joskus liian aikaisin luentojen loppumisesta ja näin opiskelijoille ei jäänyt tarpeeksi aikaa tenttiin valmistautumiseen. Esitelmiä tehdessään opiskelijat yrittivät tehdä esitelmästä mahdollisimman mielenkiintoisen muille opiskelijoille. Opiskelijoiden mielestä esitelmän tekijät oppivat vain oman aiheensa hyvin, kun taas muiden pitämien esitelmien aiheet jäivät vain tuntemisen tasolle. Muiden aiheisiin olisi ollut parempi tutustua syvällisemmin. Joillakin kursseilla oli paljon ulkoa opeteltavaa ja näin joidenkin asioita tai kielioppisääntöjä oli vaikea oppia. Opiskelijoiden oppimiseen vaikutti myös se, että heillä saattoi olla joinakin ajanjaksoina paljon muita työläitä kursseja ja näin aika ei tahtonut riittää. Joskus myös luentojen aikana aikaa tuntui olevan vähän vaikeiden asioiden läpikäymiseen. 7

10 Ajallisesti joidenkin kurssien alussa käytiin liikaa tai liian vähän teoriaa, eikä välttämättä ollut selvyyttä siitä mitä kurssi käsittelee. Termejä käsiteltiin liian nopeasti lyhyessä ajassa. Tiettyjen kurssien nopeaa etenemistahtia kritisoitiin: liian paljon liian lyhyessä ajassa, eikä kertaamisen jäänyt aikaa. Joidenkin kurssien alussa opiskelijoilla oli tunne, että kursseilla on liian kovat vaatimukset ja kurssia on vaikea läpäistä. Luennoitsijat olivat opiskelijoiden mielestä pääasiassa hyvin valmistautuneita luentoihinsa ja he olivat sopivan selkeän kovaäänisiä sekä hyväntuulisia. Joitakin luennoitsijoita kritisoitiin siitä, että he eivät aina olleet johdonmukaisia luennoidessaan, esim. kurssimateriaali ja luennot etenivät irrallaan toisistaan ja taululle kirjoitetuissa esimerkeissä ei aina ollut selvää logiikkaa tai logiikka jäi ymmärtämättä. Opiskelijat kokivat myös, että aina luennoitsijalla ei ollut selkeää suunnitelmaa siitä kuinka pitää luennot ja kuinka ne etenevät. Luennoitsijoilla koettiin olevan paljon tietoa kurssin aiheesta, mutta opiskelijalla saattoi olla vaikeuksia seurata opetusta, koska esim. ei tiennyt mitä sivua käsiteltiin kurssikirjasta. Joidenkin luentojen kokonaiskuva jäi tällöin epäselväksi, koska asiat esiteltiin irrallisina. Joillakin kursseilla luennoitsijan tietämystä uusimmasta tutkimuksesta ja aiheeseen liittyvästä terminologiasta kritisoitiin. Joillakin kursseilla luennoitsijat menivät suoraan aiheeseen olettaen että opiskelijat tietävät jo ennestään aiheesta vaikka todellisuudessa opiskelijat aiheesta tienneet. Kurssien asiasisältö oli opiskelijoiden mielestä oikeanlaista, mielenkiintoista ja yleisesti ottaen aiheet olivat toimivia kokonaisuuksia. Kurssit vastasivat hyvin odotuksia ja ne sisälsivät opiskelijoiden mielestä tärkeimmät asiat. Tosin joillakin kursseilla sisältö jakautui liiaksi kahtia: käytännön asioihin ja tutkimukseen. Teorian ja käytännön käsittelyä kuitenkin myös kiiteltiin. Kurssit olivat monipuolisia ja ne sisälsivät paljon kielioppia, Opiskelijoiden oma motivaatio opiskeluun ja oppiminen vaihteli opiskelijoittain. Karkeasti palautteen pohjalta voi opiskelijoiden opiskelumotivaation jakaa kolmeen ryhmään: 1. motivoituneet opiskelijat 2. pakolliset tehtävät suorittavat opiskelijat ja 3. ei-motivoituneet opiskelijat. Motivoituneet opiskelijat kertoivat olleensa luennoilla erittäin aktiivisia ja ahkeria. He kertoivat lukeneensa ahkerasti ja tehneensä myös kaikki annetut kotitehtävät sekä lukeneet kursseille tarkoitetun kirjallisuuden ajallaan. He olivat tehneet paljon työtä kurssien eteen ja kertoivat olleensa kunnianhimoisia, ahkeria ja aktiivisia. Motivoituneet opiskelijat kritisoivat muita opiskelijoita motivaation puutteesta: kaikki eivät olleet aina tehneet kurssiharjoituksia sovittuun ajankohtaan mennessä. Tekemättömyys aiheutti motivaatiokatoa myös motivoituneissa opiskelijoissa. Motivoituneiden opiskelijoiden mielestä jotkut 8

11 tuntuivat ymmärtäneen, että opponoinnissa on tavoitteena vain kerätä tietoa ja että opponointiin ei tarvitse valmistautua eikä tuoda esille omia näkemyksiään toisen opiskelijan työstä. Opiskelijat, jotka suorittivat vain pakolliset kurssitehtävät, kertasivat joko vähän tai kertaaminen jäi kokonaan pois. Tällöin luennoilla käsitellyt uudet ja vanhat asiat eivät jääneet mieleen. Opiskelijat kertoivat lukeneensa vain pakolliset artikkelit ja tehneensä pakolliset tehtävät. He joko seurasivat luentoja tai eivät seuranneet, mutta omasta mielestään heillä olisi varaa olla luennoilla ahkerampia ja aktiivisempia sekä kerrata enemmän. Pakolliset tehtävät suorittavat -opiskelijat eivät välttämättä olleet kovin ahkeria, mutta yrittivät parhaansa ja tekivät kotona harjoituksia ja tutkivat itsenäisesti kursseihin liittyvää kirjallisuutta. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, etteivät opiskelijat jaksaneet, osanneet tai ehtineet tehdä kotona tehtäviä. Ei-motivoituneet opiskelijat kertoivat palautteessa, etteivät olleet kovin ahkeria tekemään kotitehtäviä, eivätkä kertaamaan luennoilla käsiteltyjä asioita, koska olivat mielestään liian laiskoja. He kuitenkin olivat mukana luennoilla passiivisina kuuntelijoina. Yhteenvedoista käy ilmi, että kotitehtävien palauttaminen jäi usealla opiskelijalla viime hetkeen. Sellaisilla kursseilla, joilla oli määrä käsitellä tiettyjä kirjoja, opiskelijat eivät olleet tutustuneet annettuun kirjallisuuteen ja joihinkin kirjoihin tutustuttiin vasta sen päivän aamuna kun ne oli määrä käsitellä luennolla. Opiskelijoiden mielestä he olisivat voineet opiskella enemmän mm. tutustumalla paremmin kirjoihin ennen niiden käsittelyä. Kurssit, joilla opiskelijoiden tuli laatia esitelmä jostakin aiheesta, eimotivoituneet opiskelijat eivät käyttäneet kaikkea sitä aikaa, joka oli varattu esitelmän laatimiseen. Oppimateriaalia oli kursseilla paljon, mutta se oli kuitenkin pääsääntöisesti kurssin keskeistä kirjallisuutta. Materiaali oli mielenkiintoista, selkeää, vaihtelevaa, sitä oli helppo ja mukava lukea, ja sen lukeminen herätti ajatuksia. Materiaali oli sopivan vaikeaa ja sen avulla oppi kurssin keskeisimmät asiat ja myös kurssilla käsiteltävien aiheiden erot. Harjoituksissa käytettyä materiaalia kiiteltiin ja varsinkin vanhoja tekstejä oli opiskelijoiden mielestä mukava lukea. Kirjoja oli tarpeeksi ja ne oli valittu hyvin, eivätkä ne olleet liian pitkiä luettavaksi. Opiskelijoiden mielestä oli tärkeää oppia käyttämään keskeisimpiä kielioppi- ja sanakirjoja ja oikeinkirjoitusoppaita opintojen etenemisen kannalta ja myös tulevaisuutta ajatellen. Kritiikkiä tuli siitä, että osaa kirjoista ei ollut saameksi saatavilla. Kirjoja kehuttiin paremmiksi kuin kurssilla jaettuja monisteita. Joitain kurssikirjoja oli vaikea saada kirjastosta, ja joillakin luennoilla ja harjoituksissa esiin tulleista asioista ei ollut tarpeeksi tietoa oppimateriaalissa. 9

12 Opiskelijat kritisoivat myös sitä, että joillakin kursseilla oppimateriaali oli melko sekavaa ja sitä oli vaikea seurata/lukea: joskus käsiteltyjen kirjojen ja kirjallisuuden historian yhteys jäi vajavaiseksi. Muutamalla kurssilla käytetty materiaali oli melko vaikealukuista ja siinä oli vähän tietoa kurssin aiheesta. Joissakin oppimateriaaleina käytetyissä artikkeleissa oli osaksi vanhentunutta tietoa ja joissakin artikkeleissa oli päällekkäistä sisältöä. Osan artikkeleista pidettiin kurssille ylimääräisinä luettavana, eikä niissä välttämättä ollut niin paljon analysoitavaa kurssin aiheeseen kuin toivottiin. Joitakin kurssikirjoja pidettiin vaikealukuisena, koska asiat oli ripoteltu sinne tänne kirjaa ja ne olivat vaikeasti löydettävissä. Vuorovaikutus luennoitsijan ja opiskelijan, sekä opiskelijoiden ja muiden opiskelijoiden välillä vaihteli kursseittain. Pääasiassa vuorovaikutus toimi, niin luennoilla kuin harjoituksissakin, hyvin. Luennoitsijalta oli aina mahdollista kysyä, jos opiskelijat eivät ymmärtäneet jotakin asiaa luennoilla. Luennoilla saattoi tulla kiire käsitellä aiheet läpi, koska aiheesta keskusteltiin niin paljon. Keskustelut olivat yleensä hyviä ja mielenkiintoisa. Eräällä kurssilla ei ollut erään opiskelija mukaan vuorovaikutusta luennoitsijan ja opiskelijoiden välillä. Tässäkin motivoituneet opiskelijat kritisoivat toisia opiskelijoita keskusteluiden yksipuolisuudesta: kaikki eivät osallistuneet keskusteluihin. Muutamassa palautteessa opiskelija kertoikin olleensa passiivinen luennoilla ja kertoi olleensa osallistumatta keskusteluihin. Opiskelijat tuntuivat toivovan kaikkien osallistuvan luennoilla ja harjoituksissa keskusteluihin. Luennoitsija oli opiskelijoiden mielestä kärsivällinen, vaikka joutui joskus selittämään saman asian useaan otteeseen. Luennoitsija ei aina osannut selittää opiskelijoille asioita niin, että he olisivat ymmärtäneet ne. Joskus asiat olivat vaan niin vaikeita, että opiskelijoiden piti kysyä niitä useaan otteeseen. Kursseilla suoritettu työmäärän ja opintopistemäärän vastasivat pääasiassa hyvin toisiaan. Opiskelijoiden mielestä osalla kursseista oli sopivasti töitä kurssin suorittamiseksi. Muutamat kurssit olivat työläitä/raskaita, mutta työmäärä koettiin silti hyväksi, sillä muuten kurssien vaikeaa sisältöä ei olisi oppinut. Joillakin kursseilla oli opiskelijoiden mielestä melkein liikaa töitä. Eräs kurssi oli työmäärältään erään opiskelijan mielestä liian työläs/raskas ja kurssin opintopistemäärä ja työmäärän eivät olleet suhteessa toisiinsa. Erään opiskelijan mielestä tentti oli liikaa eräälle kurssille, pelkkä luennoilla oleminen ja harjoitusten tekeminen olisi riittänyt suorittamaan kurssin pistemäärään nähden. Jollakin kurssilla puolestaan luettavaa materiaali oli liian paljon opintopisteisiin nähden. Ei-äidinkielisille saamen kielen opiskelijoille muutamat kurssit olivat melko raskaita kun taas äidinkielisille ne olivat sopivia. 10

13 Kursseille ehdotettiin monenlaisia parannusehdotuksia riippuen siitä, mitä asioita eri kursseilla painotettiin. Kurssien tarkoitukset ja tavoitteet haluttiin saada selväksi luentojen alussa. Toivottiin myös, että kurssien aihetta/aiheita vertailtaisiin toisiinsa. Oppimateriaaliin toivottiin myös selvennyksiä ja tietoa siitä mitä materiaalia kurssilla käsitellään. Joillakin kursseilla toivottiin myös, että oppimateriaalin voisi sitoa paremmin yhteen luentojen kanssa. Luennoille toivottiin enemmän esimerkkejä ja tietoa siitä, mihin asiayhteyteen esimerkki liittyy. Toivottiin myös, että luentojen materiaali jaettaisiin hyvissä ajoin ja että olisi selkeä painopiste tietyissä kirjoissa. Kurssien toivottiin käsittelevän enemmän muita saamen kieliä pohjoissaamen lisäksi. Kursseilla voisi käsitellä enemmän vanhoja artikkeleita ja kirjoituksia, jotta opiskelijat oppisivat vanhoja sanoja ja sanontoja. Samalla toivottiin myös uudempia tekstejä. Osalle kursseista toivottiin enemmän luentoja ja harjoituksia. Luennoille toivottiin enemmän esimerkkejä käsitellystä aiheesta aiheen selventämiseksi. Harjoituskerroille toivottiin enemmän teoriaa sanojen taivuttamisesta, sekä kirjoittamis- ja kielioppiharjoituksia. Ehdotettiin myös, että luentojen aikana voisi tehdä harjoitukset ja kotona lukea oppimateriaalia. Toisaalta ehdotettiin myös, että teoriaa ei luettaisi vain kotona, vaan sitä käsiteltäisiin luennoilla. Opettajien toivottiin miettivän enemmän inspiroivia/motivoivia harjoituksia. Opiskelijat toivoivat opettajien käsittelevän kurssien aikana erityisesti vaikeiden kielioppiasioiden kirjoittamista. Ehdotettiin, että ensimmäisten kurssien aikana jokainen opiskelija voisi lukea yhden saamen kielestä tehdyn tutkimuksen. Kurssien aikana voisi harjoitella myös tieteellisten tekstien kirjoittamista saameksi ja saada siitä palautetta. Opponointia toivottiin lisää ja opettaja siirtäisi enemmän vastuuta opponoinnista opiskelijalle, mutta samalla pyydettiin pohtimaan, toimiiko opponointi. Kurssien suoritustapoihin ehdotettiin, että artikkelit ja luennot voisi tenttiä erikseen. Luentopäiväkirjan kirjoittaminen kurssin suoritustapana toivottiin poistettavaksi. Sen sijaan kurssit voisi suorittaa ryhmätöitä tekemällä. Kotitenttien pituutta voisi lyhentää. Kielioppia käsitteleville kursseille ehdotettiin, että teoria osuuden voisi tenttiä välitentillä. Koska luennoilla ei aina ilmennyt spontaania keskustelua, toivottiin opettajien kysyvän luennoilla hyviä täsmäkysymyksiä, joihin opiskelijan voisi pakottaa vastaamaan ja siten saada kaikki mukaan keskusteluun. Toivottiin lisää ryhmätöitä, koska ne olisivat yksi tapa saada laiskimmatkin opiskelijat kiinnostumaan aiheesta. Opiskelijat tulisi saada lukemaan vaaditut kirjat ja tekstit ajallaan. Eräs kurssi toivottiin laajennettavan kahteen periodiin ja kurssilla käsiteltäisiin vain yksi aihe viikossa. Toivottiin myös enemmän kurssien keskeisten termien käsittelyä. Työläimpiä kursseja ei pitäisi järjestää 11

14 samaan aikaan kun muiden työläiden kurssien kanssa, esim. kirjallisuus ja kirjoittaminen eivät sopineet samaan aikaan järjestettäviksi. Opetussuunnitelmaan opiskelijat kaipaavat lisää valinnaisia kursseja. Opiskelijoiden mielestä opintosuunnitelmasta puuttuu seuraavanlaisia sisältöjä: sanasto ja sen laajentaminen teemojen mukaan, vanha sanasto käyttöön ja uusien sanojen kehitteleminen, kääntämistä lisää, kenttätyöt ja vanhojen ihmisten haastatteleminen, käsityö- ja taidekurssi. Taulukko 2: Saamen kielen kurssi- ja tenttiarvosanojen jakauma ajalta kevät 2005 syksy Ajankohta Arvosana Määrä Ajankohta Arvosana Määrä Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy

15 Taulukko 3: Arvosanojen jakauma lukukausilla Arvosana Määrä %-osuus 5 7 4,67% ,33% ,67% ,30% 1 8 5,30% 0 4 2,67% Opiskelijoiden saamat tentti- ja kurssiarvosanat jakautuivat siten, että opiskelijat ovat saaneet eniten arvosanoja kolme (3), 55 kappaletta. Toiseksi eniten on saatu arvosanoja kaksi (2), 41 kappaletta. Kolmanneksi eniten on saatu arvosanoja neljä (4) 35 kappaletta. Arvosanoja viisi (5) on saatu seitsemän kappaletta, arvosanoja yksi (1) kahdeksan kappaletta ja hylättyjä (0) on neljä. Opiskelijat ovat suorittaneet saamen kielen kurssit pääosin arvosanoilla (2) kaksi ja (4) neljä. (Huom. Kaikki arvosanat eivät ole mukana.) Toimintaehdotuksia: Giellagas-instituutti jatkaa palautteessa hyväksi koettuja asioita ja käytänteitä. Jatkossa Giellagas-instituutti kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: opetuksen selkeyteen ja tehtävien ohjeistukseen luentomateriaaliin jakoon ja selkeyteen kurssien järjestykseen luentojen ajankohtaan: esim. taivutusopin kurssi eri jaksoon kuin lauseopin kurssi arvosanajakaumaan opetussuunnitelman sisältöön kirjoitustehtävien lisäämiseen luentorunkojen johdonmukaisuuteen selkeämpiin kokonaisuuksiin sanalistojen kirjoittamiseen kurssien työmäärään ja opintopisteiden vastaavuuteen: esim. taivutusopin kurssia ehdotettiin neljän pisteen suuruiseksi monipuolisten työskentelytapojen käyttöön: pari-/ryhmätöitä, essee, tentti käyttöä, keskusteluharjoitukset kurssien liian nopeaan etenemistahtiin kurssien laajuuteen ja liialliseen asiasisältöön opetusmateriaalin päällekkäisyyteen eri saamen kielten ja niiden murteiden lisäämiseen 13

16 7. Saamen kieli vieraana kielenä -opiskelijapalaute Saame vieraana kielenä opiskelijapalautteen raportti perustuu kerättyyn ja koostettuun kurssipalautteeseen ja syksyn 2006, kevään 2007 ja syksyn 2008 palautepäivillä kerättyyn palautteeseen. Jokaiselta saame vieraana kielenä kurssilta on kerätty palautetta. Kurssipalautteiden perusteella hyviä asioita kursseilla olivat kannustava ilmapiiri ja luentojen mukava meininki. Opiskelijat kokivat, että tunnilla uskalsi esittää oman kommenttinsa, vaikka olisi sanonut väärinkin. Asiat käytiin läpi kursseilla hyvässä järjestyksessä, tehtiin ryhmä- ja paritehtäviä. Kehuja annettiin myös siitä, että asioita opeteltiin luennolla yhdessä opettajan tekemien kielioppimonisteiden ja -harjoitusten pohjalta. Luetun- ja kuullunymmärtämistehtäviä pidettiin hyvinä ja läksyjen ilmoittamista myös sähköpostilla kiiteltiin. Lisäksi pidettiin hyvänä asiana, että opettaja puhui paljon saameksi. Oppimista edesauttavia asioita olivat kursseilla aiemmin käytyjen asioiden kertaaminen, kirjoittaminen, käännösten tekeminen, tekstien ja aineiden tarkistaminen yhdessä. Hyvänä pidettiin myös opettajan antamaa yksilöllistä ohjausta kirjoittamisessa ja virheiden läpikäymisessä. Virheistä keskusteltiin ja opiskelijaa vaadittiin korjaamaan kielioppiasioita, siten opiskelijat kokivat virheistä oppimisen hyväksi oppimisprosessiksi. Eri aiheista käytyjen keskusteluiden koettiin kehittäneen sanavarastoa. Kursseilla täytyi keskustella paljon myös spontaanisti erilaisista aiheista ja näin puhe alkoi sujua kuin itsestään. Puheharjoitukset annettujen kuvien perusteella, vaihtuvat tehtävät ja pelit edesauttoivat kykyä selittää asioita. Koettiin että, kotitehtäviä oli sopivasti ja ne tarkistettiin tunneilla perusteellisesti. Lisäksi sana- ja pistokokeiden koettiin palvelleen oppimista. Huonoina asioina kurssilla opiskelijat pitivät puolestaan luentojen ajankohtaa joko aamutunteina tai myöhäisinä iltatunteina. Kurssien liian nopeaa etenemistahtia kritisoitiin, ja läksyjä koettiin olleen ajoittain liikaa ja ne tulivat välillä epätasaisina ryöppyinä. Useimmat kurssit olivat oppimisen kannalta liian laajoja. Niillä koettiin olleen liikaa työtä, eikä jäänyt aikaa tarpeeksi prosessoida saatua tietoa. Lisäksi joidenkin kurssien kohdalla kritisoitiin sitä, että kurssilaiset olivat kielen suhteen eri tasoilla; toiset osasivat paljon ja toiset vain vähän, silti arvosteluasteikko oli kaikille sama. Opiskelijoiden antamat palautteet koettiin joillakin kursseilla otetun heti huomioon ja toisilla kursseilla koettiin, etteivät ne juurikaan vaikuttaneet loppukurssiin. 14

17 Kursseille ehdotettiin monenlaisia parannusehdotuksia riippuen siitä, mitä asioita kursseilla painotettiin. Pääpainon ollessa suullisissa harjoituksissa, kaivattiin enemmän puhumisen harjoittelemista, esimerkiksi dialogien avulla. Opiskelijat kokivat, että välillä heidän oli vaikea löytää sanoja keskusteluun ja kylmiltään keskustelut hidastivat alkuunpääsyä. Näyttelemisen ja dramatisoinnin koettiin aiheuttaneen lisävaikeuksia ja vieneen huomiota kielen tuottamiselta. Lisäksi puhumiseen kaivattiin lisää tunteja, haluttiin totutettavaksi puhumisen jatkokurssi. Kirjallisissa harjoituksissa kaivattiin selkeämpiä ohjeita tekstien kirjoittamista varten. Joillakin kursseilla opiskelijat olisivat toivoneet, että korjattuihin kirjoituksiin olisi saanut tutustua etukäteen, kirjoitelmista olisi otettu esille huonojen puolien lisäksi myös kirjoituksen hyvät puolet. Kirjallisten tuotosten vastapainoksi kaivattiin suullisia harjoituksia. Lisäksi toivottiin, ettei tarvitsisi kirjoittaa kirjoitelmia, joissa sisältö pitää keksiä itse. Kursseille kaivattiin eri murteiden mukaisten kirjoitustapojen läpikäymistä. Kieliopillisissa harjoituksissa ehdotettiin rauhallisempaa tahtia ja asioiden harjoitteluun enemmän aikaa sekä sitä, että kielioppia käytäisiin enemmän yhdessä läpi. Joillakin kursseilla haluttiin, että kotitehtäviä annettaisiin vähemmän, jottei luennoista kuluisi liikaa aikaa tehtävien tarkistamiseen. Toisaalta kotitehtäviä haluttiin enemmän, jotta kielioppiasioita saisi harjoitella enemmän ja taivutuskaavojen käyttö aktivoituisi. Sanakokeita olisi kaivattu kursseille enemmän ja kokeisiin lisää käännöslauseita sekä sanojen kääntämistä saamesta suomeksi. Pidettyjen sanakokeiden pituutta kritisoitiin ja toisaalta sanakokeiden tilalle kaivattiin enemmän ääneen lukemista, puheharjoituksia ja kirjoitelmia. Opettajien kehuttiin olleen motivoituneita, kannustavia ja oppilaita innostavia ja heillä oli selkeä puhe. Luennoitsijoiden toiminnasta hyvinä asioina pidettiin muun muassa sitä, että he selostivat sanojen merkityksiä selkeästi ja korjasivat väärin sanottuja kohtia, jolloin opiskelija huomasi omat virheensä ja osasi kiinnittää niihin huomiota korjatakseen edelleen kielitaitoaan. Kritiikkiä opettajan toiminnasta tuli siitä, että joskus opiskelijat olisivat kaivanneet edellisellä tunnilla epäselväksi jääneisiin asioihin selvennyksiä seuraavalla kerralla. Lisäksi opettajien olisi toivottu tarkistavan oudot, mutta oikeat sanat ennen virheeksi merkitsemistä. Tunneilla opettajien koettiin puhuneen joskus liikaa saameksi eivätkä opiskelijat aina pysyneet sen vuoksi mukana. Toisaalta opettajan haluttiin kuitenkin puhuvan enemmän saamea tunneilla. Yleisesti vuorovaikutusta kursseilla kehuttiin. Luennoilla asiat käytiin selkeästi läpi ja tehtävät tarkistettiin tarpeeksi hitaasti ja perusteellisesti. 15

18 Kurssien asiasisältöjä opiskelijat pitivät monipuolisina, mutta joillakin kursseilla koettiin kuitenkin asiaa olleen liian paljon. Useimpien kurssien asiasisältöön kaivattiin enemmän saamelaista kulttuuria. Opiskelijat olisivat kaivanneet vaihtelevuutta sisältöön siten, että, esimerkiksi saamenkielisiä lehtiä ja saamelaista mediaa hyödynnettäisiin yhtenä opetuskeinona, olisi ollut enemmän pari- ja ryhmätehtäviä sekä ekstempore-harjoituksia. Olisi kaivattu lisää nähdyn ja kuullun muistelemista, kuunteluharjoituksia nauhoilta, videoiden katselua sekä käytännön kielen käyttöä enemmän oikeissa tilanteissa. Lisäksi asioiden hyvää läpikäymistä kursseilla kiiteltiin. Oppimateriaalien koettiin olleen ajantasaisia, monipuolisia ja monitasoisia ja niitä oli riittävästi. Kursseilla oli vaihtelevia töitä, tekstit olivat monipuolisia, kuten mielenkiintoisia kertomuksia saamelaisesta kulttuurista ja hauskoista sattumuksista. Sarjakuvien, erityisesti Aku Ankkojen käyttämistä opetusmateriaalina kiiteltiin niiden runsaan puhekielen sanaston vuoksi. Lisäksi internetsivuston hyödyntäminen koettiin positiivisena asiana. Pääsääntöisesti kurssimateriaalien tekstikappaleita pidettiin hyvinä, mutta joitakin aiheita moitittiin niiden erikoisten aiheidensa vuoksi. Joillakin kursseilla kurssimonistetta pidettiin sekavana, epäselvänä ja liian kielitieteellisenä, mutta toisaalta opettajan tekemien apumonisteiden koettiin selventäneen muun muassa kielioppia. Lisäksi kurssimonisteiden yhteyteen kaivattiin suomi-saame-sanastoa sekä monisteiden käytön sijaan olisi kaivattu oppikirjaa. Parannusehdotuksina opiskelijat esittivät kappaleiden suomentamista pareittain tai ryhmissä luentojen aikana. Toivottiin enemmän perustehtäviä sekä ääntämisen ja sanaston harjoittelua. Vuorotellen vastaaminen koettiin toisaalta kiusallisena ja toisaalta juuri vuorotellen vastaamista toivottiin enemmän, sillä kysyttäessä vain samat ihmiset vastaavat. Kurssien työmäärästä ja opintopisteiden vastaavuudesta opiskelijat antoivat erilaista palautetta. Jotkut kokivat työmäärän suureksi ja pitkäkestoiseksi, toiset sopivaksi ja jotkut vähäiseksi riippuen kurssista ja miten opiskelijat arvioivat omaa osallistumistaan kursseilla. Opiskelijat kokivat olleensa suhteellisen aktiivisia tunneilla ja kehittyneensä paljon lukemisessa, kirjoittamisessa ja puhumisessa. Kurssien ansioiksi luettiin myös se, että opiskelijat kokivat oppineensa uudestaan sellaisia asioita, joita aiemmin oli ymmärretty väärin. Opiskelijoiden tentti- ja kurssiarvosanojen jakautuminen saame vieraana kielenä kursseilla : 16

19 Ajankohta Arvosana Määrä (kpl) kevät kevät syksy kevät syksy kevät syksy Opiskelijoiden saamat tentti- ja kurssiarvosanat jakautuivat siten, että opiskelijat ovat saaneet eri kursseilta arviointiajanjaksona kevät syksy 2008 eniten arvosanoja on kolme (3), 23 kappaletta. Arvosanoja neljä (4) ja viisi (5) on kumpaakin 19 kappaletta, joten opiskelijat ovat suorittaneet saame vieraana kielenä -kurssit pääosin hyvin tai erinomaisin arvosanoin. Arvosanoja kaksi (2) on seitsemän kappaletta ja yksi (1) kaksi kappaletta sekä hylättyjä (0) seitsemän kappaletta. Toimintaehdotuksia: Giellagas-instituutti jatkaa palautteessa esille tulleita hyviä käytänteitä ja kannustavaa ilmapiiriä. Giellagas-instituutti kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: monipuolisten työskentelytapojen käyttöön kurssien liian nopeaan etenemistahtiin kurssien laajuuteen ja liialliseen asiasisältöön suullisten harjoitusten vähyyteen ääntämisen harjoitteluun luentojen ajankohtaan 17

20 opetusmateriaalin sisällön yksipuolisuuteen ja kielitieteellisyyteen eri murteiden mukaisten kirjoitustapojen läpikäymiseen kielioppiasioiden kiireelliseen tahtiin opetuksen selkeyteen ja tehtävien ohjeistukseen 8. Opiskelijapalaute opiskelusta Giellagas-instituutissa ja instituutin toiminnasta yleensä Tässä osiossa käsitellään Giellagas-instituutin toimintaa ja laitoksella opiskelua ja työskentelyä yleisesti. Osio perustuu syksyn 2006, kevään 2007 ja syksyn 2008 palautepäivillä kerättyyn palautteeseen. Giellagas-instituutin hyvinä puolina pidetään laitoksen joustavuutta ja pienuutta: tuen saaminen on aina helppoja ja kaikki työntekijät tuttuja. Opiskelijoita ymmärretään ja heidät otetaan yksilöinä huomioon. Yleisesti ottaen kommunikaatio ja vuorovaikutus toimivat hyvin. Palautepäivien pohjalta koostetussa palautteessa Giellagas-intituutissa huonoina asioina pidettiin suurta työmäärää. Opiskelijoiden mielestä Oulussa opiskelija tekee opintopisteiden eteen kaksi kertaa enemmän työtä kuin esim. Norjassa. Myös raskasta alkusyksyä kritisoidaan: paljon kursseja ja kirjoittamista, tietoa ei ehdi sulattaa. Jotkut kurssit venyvät pitkälle syksyyn ja kurssien selkeä kokonaisuus jää puuttumaan. Myös kevään viimeinen jakso koetaan työmäärältään raskaaksi: paljon sellaisia kursseja joissa on kirjoittamista, kotitenttejä, luentopäiväkirjoja ja esseitä. Kieli- ja viestintäopintojen koetaan vievän myös paljon aikaa ja teettävän paljon työtä. Varsinkin saamen kielen opiskelu tuo mukanaan lisää kieli- ja viestintäopintoja. Jotkut saamen kielen mukanaan tuomat kieli- ja viestintäopinnot ovat opiskelijoiden mielestä turhia saamelaisen kulttuurin pääaineopiskelijoille. Suomen kielen opintojen toivotaan myös olevan sisällöltään erilaiset saamelaisen kulttuurin opiskelijoille. Yleinen kielitiede koetaan hyväksi. Kevään 2007 palautepäivillä opiskelijat kertovat, että heiltä puuttuu työmotivaatio ja että opiskelijoiden keskuudessa on ollut negatiivinen ilmapiiri. Syksyn 2008 palautteessa opiskelijat ovat havainneet negatiivisen ilmapiiriin myös Giellagas-instituutin henkilökunnan keskuudessa: ristiriitoja, selän takana puhumista, juoruamista, lisäksi opettajat ovat olleet huonotuulisia. Opiskelijoiden mielestä yksityisasiat tulisi pitää erillään koulu- ja työasioista ja toisten opiskelijoiden läsnäolon kyseleminen luennoilla turhaa. Opiskelijan 18

21 odotetaan myös ottavan kantaa luennoilla käsiteltäviin asioihin, vaikka hänellä ei olisi näkemystä/ mielipidettä asiasta. Myös turhan paineen luominen, tyhmänä pitäminen ja opiskelijoiden motiivien kyseenalaistaminen nousi palautteessa esille. Opetustilanteissa opiskelijoiden henkilökohtaisten/suvun asioiden esille tuominen esimerkkeinä tai suomalainen vs. saamelainen vastakkainasettelu luennoilla ei ole kaikkien mieleen. Opiskelijat toivovat enemmän opetusta kuin vastakkainasettelua ja toivotaan myös että, opiskelijoita ymmärrettäisiin ja kannustettaisiin enemmän. Opiskelijat huomauttavat, että Saamenmaassa Giellagas-instituutista ei tiedetä juurikaan mitään. Myös Giellagas-instituutin sijainti kaukana saamelaisalueelta ihmetellään. Toisaalta ihmiset ylipäänsä kokevat Giellagas-instituutin kurssit mielenkiintoisiksi kuullessaan niistä opiskelijoilta. Giellagas-instituutissa tiedottaminen on ajoittain puutteellista, ja esim. oppiaineiden kevättiedotteet tulevat myöhässä. Nettisivujen päivittäminen on myös vähäistä, esim. lukujärjestyksen muutokset. Opiskelijat toivovat enemmän tietoa avoimen yliopiston tarjonnasta ja haluaisivat myös saamenkielisiä psykologin palveluita. Palautepäivien palautteissa opettajat tuovat esille seuraavia asioita: opiskelijat eivät lue annettua kirjallisuutta, tee annettuja tehtäviä ajoissa ja näin työt myöhästyvät. Opiskelijat eivät lue heille lähetettyjä sähköpostiviestejä. Giellagas-instituutin opettajat toivovat jatkossa palautteeseen opiskelijoiden reflektointia omasta oppimisestaan ja toiminnastaan. Toimintaehdotuksia: Giellagas-instituutti huomioi laitoksen pienuuden ja joustavuuden tuomat mahdollisuudet ja kehittää edelleen opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Giellagas-instituutti kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa ilmenneeseen negatiiviseen ilmapiiriin ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin henkilökunnan oman toiminnan reflektoimiseen ja opiskelijoiden palautteen huomioon ottamiseen opetustilanteissa opiskelijoiden oman oppimisen ja toiminnan reflektoimiseen opiskelijoiden kannustamiseen hyvän työskentelyilmapiirin luomiseen kurssien työmäärään 19

22 aikataulutukseen syys- ja kevättiedotteita laatiessaan kieli- ja viestintäopintoihin opiskelijoiden rekrytoimiseen laitoksesta tiedottamiseen ja imagoon: mikä Giellagas-instituutti on ja mitä siellä voi opiskella omien hyvien puolien vahvistamiseen ja hyödyntämiseen tiedottamiseen ja sopii siitä yhteiset pelisäännöt: mitä ja miten tiedotetaan. Kevättiedote ilmoitustaululle ja nettiin mennessä ja syystiedote olisi hyvä tehdä kesäkuun puolessa väliin mennessä. Lukujärjestysmuutoksesta on parasta lähettää tietoa sähköpostitse ko. kurssin opiskelijoille. Opettajat keräävät kurssin alussa kurssinsa opiskelijoiden sähköpostiosoitteet ja lähettävät tiedot mahdollisista muutoksista heille. Tietoja ei lähetä niille jotka kurssille eivät osallistu. Yleisistä muutoksista tietoa esim. Giekun ja Giellagaksen sähköstilistoille ja 20