Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta, Hakkapeliitantie 2, Tammela, puh Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Aluerajaus kunnanhallitus täydennetty (luonnos) täydenntty (ehdotus) täydennetty Tammelan kunnan kaavoitus Tekninen osasto Tammelan kunta ei mittakaavassa Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta, Hakkapeliitantie 2, Tammela, puh Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Kaukjärven teollisuusalue sijoittuu valtatien 10 pohjoispuolelle karttaan merkityn aluerajauksen mukaan (käsittäen kokonaan tai osittain mm. tilat 9-93 Teollisuusmaa, Jukanälli, Varamaa, 9-71 Tiemaa, 9-38 Noppa, 9-61 Marila, 9-95 Jaakkola, 9-94 Öljymäki, 9-40 Kivimäki, 9-91 Siltala, 9-36 Etusuo ja Vastustie). Tammelan kunnalla on alueen länsiosassa suuri maaalue. Yhteensä alue on n. 55 ha, osin jo teollisuuden käytössä. Tammelan kunta varautuu teollisuustonttien kysyntään tarjoamalla yrittäjille teollisuustontteja. Suunnittelu lähtee alueen ja sen ympäristön selvittämisellä, jolloin voidaan todeta järkevimmät tonttien ja teollisuuden rakennuspaikat ja toisaalta niiden ja ympäristön rajapintojen ratkaiseminen mielekkäällä tavalla. näkymä liittymästä länteen peltoalueelle Kaavan lähtökohdat Alue on tällä hetkellä suurelta osin rakentamatonta metsäaluetta, alueen lounaisnurkalla on peltoalue. Alueen metsäinen itäpuoli on jo suurelta osin teollisuuden käytössä ja siellä on teollisuuteen liittyvää rakennuskantaa. Alueen pohjoispuolella on Kärjensuon alue ja siihen liittyviä metsäalueita. Alueesta koilliseen on sorakuoppia. Valtatien eteläpuolella on Kaukjärven Mustialaan liittyvä kulttuurimaisema asutuksineen, joka on huomioitava mietittäessä teollisuuden aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön. Alueelle on poikkeamis-/väistöalueilla varustettu tieliittymä pikatieltä. Alueella lenkin tekevä hiekkapintainen Vastustie yhdistää valtatien 10 ja tien Alueen sisällä on kaksi tähän kokoojatiehen liittyvää sisäistä tietä teollisuustonteille. Itäosassa aluetta tätä olemassa olevaa yhteyttä voidaan hyödyntää uusienkin tonttien kulkuyhteyksissä. Länsiosassa aluetta yhteydet pitää ratkaista tonttien ja maaston mukaan. Alueelle on ulotettu kunnallistekniikka vesi- ja viemärijohtoineen, joten uudet teollisuustontit voidaan liittää järjestelmään näitä linjauksia edelleen jatkamalla. Alueella oleviin teollisuuskiinteistöihin on sähkövedot, joten uusi sähkönjakoverkko voidaan rakentaa tätä hyödyntäen. näkymä liittymästä itään näkymä Vastustieltä pohjoiseen olemassa olevaa teollisuusrakentamista Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus

3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta, Hakkapeliitantie 2, Tammela, puh Alueelle on voimassa maakuntakaava, jossa alue suurimmaksi osaksi on merkitty työpaikkaalueeksi (TP). Peltoalueella merkintää ei ole. Alueella on voimassa Kaukjärven osayleiskaava, joka on vahvistettu Kaavassa aluerajauksen alue on suurimmaksi osaksi teollisuudelle kaavoitettua teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolla korkein mahdollinen tehokkuusluku on 0,4. Pohjoisosasta aluerajauksen maa-alue on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M), jolle on mahdollista sijoittaa haja-asutusluontoista rakentamista. Kaavassa on myös merkintä SE, joka tarkoittaa selvitysaluetta, jonka vaikutusalueella maankäyttö ratkaistaan erikseen tehtävien liikenteellisten selvitysten perusteella (tieliittymä alueelle jo toteutunut). ote maakuntakaavasta, mittakaavaton Kaavoitustilanne Maanomistus tilanne Vaikutusalue Alue on osin Tammelan kunnan omistuksessa, osan tonteista omistavat yksityiset maanomistajat. Kaavan vaikutusalue paitsi aluetta välittömästi ympäröivät alueet myös pikatien toiselle puolelle jäävän Kaukjärven kulttuuriympäristön asutuksen. Kasvavan teollisuuden aiheuttamat paineet asutukselle, luonnolle ja liikenteelle on tutkittava. Myös vaikutukset maisemalle, elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteelle tulee selvittää. ote osayleiskaavasta, mittakaavaton Tehdyt selvitykset Kaukjärven osayleiskaavan yhteydessä on tehty kaavan alueelta luonto- ja maisemaselvitys sekä kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi. Alueelle sijoittuu kohde 12 (haapametsikkö), joka on kuitenkin hakattu. Alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu neljä kohdetta: 9. Leivonmäki (vanhaa sekametsää), 10. Kanakallio (kalliokumpare) ja 11. Kalliomäki (kalliokumpare). Alueelta on asemakaava varten tehty luontoselvitys, jonka perusteella alueella ei ole säilytettäviä kohteita. Vastustien varrella oleva kallio kohoaa maisemallisena elementtinä, mutta ei sekään ole luonnonarvoiltaan suojeltava. Alueelta ei myöskään löytynyt liito-oravien tai muitten suojeltavaksi luokiteltavien eläinten elinpiirejä. Yleiskaavan luontoselvityksen kohde 12 haapametsikkö on hakkuiden yhteydessä kaadettu. Luontoselvityksen (päivätty ) on laatinut fil.maist Seija Väre, Sito Oy. Osayleiskaavan luontoselvityskartta Syksyn 2008 luontoselvityskartta Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus

4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta, Hakkapeliitantie 2, Tammela, puh Rakennuskanta: Alueen rakennuskanta on 2000-luvun taitteessa rakennettua teollisuusrakentamista. Suojeltavan rakennuksen määritelmän piiriin kuuluvia rakennuksia alueella ei ole. Maisemallinen analyysi: Suurin osa alueesta on nykyisin metsätalouden metsäalueita tai nuorta metsää. Osa metsästä on juuri hakattu. Lounaiskulman peltoalue on maisemallisesti olennainen tieltä nähtävän näkymän kannalta, joten uuden teollisuuden liittyminen siihen on ratkaistava harkiten. Pelto liittyy myös visuaalisesti valtatien Mustialan-Kaukjärven puoleisiin pelto-alueisiin, tosin valtatie 10 on konkreettisen yhteyden katkaissut. kuninkaankartta Kartta-analyysi: Kuninkaankartastosta selviää, ettei kyseisellä alueella ole ollut aikaisemmin rakentamista, vaan se on ollut metsämaata Kärjensuon eteläreunalla. Yhteys Kaukjärven kylältä Kärjensuon luoteispuolen kyliin on kulkenut alueen halki, Kärjensuon länsipuolelta. Senaatinkartastossa ovat jo nykyiset peltoalueet, myös kaavan alueella sijaitseva pelto. Tielinjaus on vaihtunut nykyisenkaltaiseksi eli Kaukjärveltä on tieyhteys Heinämaankulmalle Kärjensuon itäpuolelta, nykyistä tietä pitkin. Länsipuolen yhteys on hävinnyt. Alue on rakentamaton, mutta ollut yhteydessä Kaukjärven asutukseen. senaatinkartta 1880-luvulta Vuoden 1922 pitäjänkartassa tilanne on jokseenkin sama, mutta senaatinkarttaan verrattuna on ilmaantunut kaksi tilaa Juhala ja Takala alueen länsipuolelle. Alueen halki on kulkenut polku Kärjensuolle. Tehtävät selvitykset Tutkitaan alueella tehdyt arkeologiset tutkimukset ja selvitetään niitten jatkotarve. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta ole havaittu, mutta alueen eteläpuolella oleva Kaukjärven kylä on listattu kiinteitten muinaisjäännösten listalle (nro 96). Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan hankkeen vaikutukset alueen ympäristöön ja sen käyttömahdollisuuksiin. Vuoden 1922 pitäjänkartta Osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja inventoinnit päivitetään. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus

5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta, Hakkapeliitantie 2, Tammela, puh Osalliset Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset - maanomistajat - asukkaat - alueen yrittäjät - muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) - alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset - naapurit kiinteät muinaisjäännökset 2007 Viranomaiset - Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus (ympäristö) - Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) - Museovirasto - Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Käsittelyaikataulu Valmistelija Päiväys ja allekirjoitus Palaute Tammelan kunta - ympäristölautakunta - tekninen lautakunta Miika Tuki, kaavoittaja Tammelan kunta Tammelassa Mielipiteet voi toimittaa osoitteeseen: Tammelan kunta Kunnanhallitus Hakkapeliitantie Tammela Miika Tuki, arkkitehti Yhteyshenkilö: Miika Tuki Kaavoittaja Tammelan kunta Tammela puh miika.tuki@tammela.fi Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus

6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta, Hakkapeliitantie 2, Tammela, puh Tavoitteellinen aikataulu 1. Kaavoituspäätös KH syyskuu 2008 tammikuu 2009 tammikuu 2010 kevät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nähtävillä 30 vrk 3.Kaavaluonnos Nähtävillä 30 vrk 4. Kaavaehdotus Nähtävillä 30 vrk kesä Hyväksymispäätös Voimaantulo Kunnanhallituksen päätös Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt Hämeen ELYkeskus (y) Uudenmaan ELY-keskus (l) Vireille tulosta tiedottaminen Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa Nähtävilläolo 30 päivää Ilmoitus kirjallisesta pyynnöstä kuulutus Neuvottelu neuvottelu / lausunnolle lausunto oikaisukehoitusmahd. Tiedoksi kirje Neuvottelu neuvottelu / lausunnolle lausunto tiedoksi Museovirasto Neuvottelu neuvottelu / lausunnolle - tiedoksi Hämeen liitto Neuvottelu neuvottelu / lausunnolle lausunto tiedoksi Kunnan viranomaistahot Kunnanvaltuuston hyv. Tekninen lautakunta / vesihuoltolaitos kokous neuvottelu / lausunnolle kokous lausunnolle tiedoksi Ympäristölautakunta neuvottelu / lausunnolle tiedoksi kokous Aluepelastuslaitos Tiedoksi kirje neuvottelu / lausunnolle tiedoksi Forssan seudun neuvottelu / lausunnolle tiedoksi Puhelin Vattenfall Oy neuvottelu / lausunnolle tiedoksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä neuvottelu / lausunnolle tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokran-haltijat Kuulutus paikallislehdessä Kuulutus paikallislehdessä Kuulutus paikallislehdessä tiedoksi kirjeellä / neuvottelut Naapurit Kuulutus / kirje tiedoksi kirjeellä kuulutus paikallislehdessä kuulutus /kirje / neuvottelu tarvittaessa Kuulutus paikallislehdessä Valitusoikeus Kuulutus paikallislehdessä / kirje Kuulutus / kirje Kuulutus paikallislehdessä Muut kuntalaiset Kuulutus paikallislehdessä Päiväm Toteutunut aikataulu Päivämäärä Kuulutus nähtävillä päivitetty , , Miika Tuki Päivämäärä Kuulutus nähtävillä Päivämäärä Kuul nähtävillä Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus

7 Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta

8 Kaukjärven luontoselvitys KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MAASTOTYÖT Nykyinen maankäyttö ja kaavoitus 4 3. KASVILLISUUS 4 4. LIITO-ORAVA JA LEPAKOT 8 5. ALUEEN LINNUSTO 8 6. MUU ELÄIMISTÖ 9 7. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET 9 8. LÄHTEET 10

9 Kaukjärven luontoselvitys JOHDANTO Tämä luontoselvitys liittyy Tammelan kunnan Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavan laatimiseen. Kaava-alue on kooltaan noin 55ha. Asemakaava-alue sijaitsee Kaukjärven kylän pohjoispuolella rajoittuen eteläosistaan valtatie 10:en. Alueen länsiosassa on Vastustien varrella olemassa olevaa teollisuutta. Pohjoisreunalla on hakattua metsäaluetta ja eteläosassa viljeltyä peltoa. 2. LÄHTÖTIEDOT JA MAASTOTYÖT Selvitysalue on merkitty oranssilla. Kuva 1 Kaukjärven teollisuusalueen sijainti Alueelta on aikaisemmin tehty luontoselvitys Kaukjärven osayleiskaavan ( ) laatimisen yhteydessä. Siinä on mainittu kaksi avokallioaluetta sekä Leivonmäen vanha sekametsäalue. Asemakaava rajoittuu pohjoisessa Kärjensuohon, joka on laaja, ojitettu keidassuo ja isovarpuinen räme. Asemakaava-alueelta on osayleiskaavan luontoselvityksessä mainittu pellon luoteiskulmauksessa oleva vanhoja haapoja ja koivua kasvava lehtipuumetsikkö. Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan mukaan alueella ei ole tiedossa olevia suojelualueita tai uhanalaisia eliölajeja. Kaava-alueiden luontoselvitysten maastoinventointi tehtiin Inventointiin käytettiin noin 8 tuntia. Kartoituksen teki FM Seija Väre. Kaava-alue kuljettiin jalkaisin kattavasti läpi lukuun ottamatta piha-alueita. Liito-oravien esiintymistä selvitettiin arvioimalla mahdollisesti olevat potentiaaliset reviirit. Linnustoa selvitettiin käyntikerralla etukäteissuunnitelman mukaisesti. Maastossa havainnoitiin luonnonoloja, kasvillisuutta, eläinlajistoa ja tiedoista tehtiin tarvittavat muistiinpanot.

10 Kaukjärven luontoselvitys Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lajien ja kohteiden löytämiseen. - luonnonsuojelulain 46 tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain 27 erityisesti suojeltavat lajit - luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit - Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit - metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt - luonnon arvoalueet 2.1 Nykyinen maankäyttö ja kaavoitus Itäosan alueella on kuusi pienteollisuusyritystä. Niiden toimialoina ovat autojen purkaus ja varaosien myynti, moottoriajoneuvojen myynti, maanrakennus ja murskaus sekä varastointiin liittyvät tarvikkeet. Metsäalueita on hoidettu metsätalousmaana ja peltoja on viljelty. 3. KASVILLISUUS Kasvillisuuskuvioista kerrotaan lyhyesti lajistosta ja kohteen tilasta. Kuvauksissa pääpano on luonnonvaraisilla lajeilla. Peltoja, pihoja tai yksityistalojen välittömässä läheisyydessä olevaa kasvillisuutta ei kartoitettu. Kuva 2 Kasvillisuuskuvioiden numerointi Asemakaava-alueen raja punaisella, teollisuustontit rasteroituina, avohakkuualueet (L).

11 Kaukjärven luontoselvitys Kärjensuon eteläpuoleinen metsäalue on hakattu useammassa vaiheessa. Se kasvaa nyt nuorta lehtipuuta, kuusi- ja mäntytaimikkoa. Pellon luoteiskulmassa oleva haapametsikkö on myös hakattu noin vuoden sisällä. Metsässä on ollut, kannoista päätellen, järeitä kuusia, suuria koivuja ja haapoja. Muutama suuri koivulahopuu on vielä pystyssä. Alueen keskellä on riistapelto ja eläinten lisäruokintapaikka. Pellon eteläreunalla on metsästyskoju. Kuva 3 Länsiosan metsä on hakattu. Riistapellon reunassa on metsästys koju. 2. Viljelty pelto, jonka keskellä on kolme matalaa lehtipuusaareketta. Niistä puusto on hakattu. Kuva 4 Tien varrella sijaitseva pelto on viljelty ja myös metsäsaarekkeet on hakattu 3. Pieni mäenkumpare kasvaa mäntyä ja koivua. Pensaskerroksessa pihlajaa ja koivua. 4. Kallioalueella ja mäen harjanteella kasvaa mänty- kuusi sekametsää Pohjoisreunalla männikkö on paikoin riukumaista. Avokalliolla kasvaa mäntyä, kuusta, katajaa ja aluskasvillisuutena kanervaa, puolukkaa, harmaata ja vaaleaa sekä palleroporonjäkälää. Kallion eteläreunalla on jyrkänne ja sen alla tuoretta kangasta.

12 Kaukjärven luontoselvitys Kuva 5 Vastustien kallioalue on luonnontilainen 5. Kallion ympärillä eteläpuolella on varttunutta tuoretta kuusikkokangasta ja pohjoispuolella kasvaa nuorehkoa tiheäpuustoista sekametsää. Aluskasvillisuus on varjostuksesta johtuen sammaleista. Kuva 6 Vastustien eteläpuoleinen metsäalue 6. Vastustien kulmauksessa tien pohjoisreunalla on kostea, sekapuustoinen korpipainanne, jonka puusto on riukumaista ja tiheää. 7. Puoliavoin taimikko kasvaa kuusta ja koivua. Aluskasvillisuudessa heinät ovat yleisin laji. Eteläreunalla on lehtipuutaimikkoa, tien varteen on kasattu kivenlohkareita.

13 Kaukjärven luontoselvitys Kuva 7 Kivikasoja tien vierellä 8. Kuusikkokorpi on hieman soistunutta aluskasvillisuus käsittää metsänalvejuurta, oravanmarjaa ja paksun karhun-, seinä- ja rahkasammalmaton. 9 ja 10. Koivuvaltaista, harvennettua, valoisaa sekametsää pellon laidassa, seassa kasvaa jokunen kuusija pihlaja. Kuva 8 Itäreunan harvennettua nuorta koivikkoa 11. Vanhaa, metsittynyttä peltoa leppää, raitaa, haapaa ja koivua kasvaa vanhoissa pelto-ojissa.

14 Kaukjärven luontoselvitys Kuva 9 Teollisuusrakennuksia asemakaava-alueella 4. LIITO-ORAVA JA LEPAKOT Liito-orava (Pteromus volans) on mainittu EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) ja Suomen luonnonsuojelulain 49.1 nojalla sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kaikki lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Tutkimusajankohta oli myöhäinen liito-oravan havainnointiin. Kaava alueen länsiosan metsät on muutaman vuoden sisällä hakattu, joten mahdolliset liito-oravien elinalueet ovat tuhoutuneet. Hakkuutähteiden perusteella pellon laidassa sijainnut lehtipuumetsä on saattanut olla liito-oravien elinalue. Itäosien metsäalueet ovat kuusivaltaisia korpia tai nuorta lehtipuuta kasvavia alueita. Alueella ei ole liito-oravalle soveliaita elinympäristöjä. Kaikki lepakkolajit ovat myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja ja ne ovat tiukasti suojeltuja. Alueella ei ole vanhoja rakennuksia, joita lepakot käyttävät lisääntymis- ja levähdyspaikkoinaan. Varsinaista lepakkoselvitystä alueelta ei ole tehty eikä hakkuiden voimakkaasti muuttamat metsät tarjoa sopivia saalistusalueita. 5. ALUEEN LINNUSTO Alueella tavatut lintulajit Hiirihaukka (Buteo buteo) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Palokärki (Dryocopus martius) Käpytikka (Dendrocopos major) Kiuru (Alauda arvensis) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen Troglodytes troglodytes) Punarinta (Erithacus rubecula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Mustarastas (Turdus merula) Punakylkirastas (Turdus iliacus)

15 Pensaskerttu (Sylvia communis) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Harmaasieppo Talitiainen (Parus major) Sinitiainen (Parus caeruleus) Hömötiainen (Parus montanus) Kottarainen (Sturnus vulgaris), silmälläpidettävä laji Naakka (Corvus monedula) Harakka (Pica pica) Varis (Corvus corone) Närhi (Carrulus glandarius) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Kaukjärven luontoselvitys Luonnonsuojelun kannalta merkittäviä lajeja ovat lintudirektiivissä mainitut Suomessa harvalukuiset tai vaateliaat lajit. Nämä lajit esiintyvät selvitysalueella, mutta eivät ole tällä vyöhykkeellä uhanalaisia. 6. MUU ELÄIMISTÖ Kaava-alueen pohjoispuolen laajoilla suo- ja metsäalueilla on runsas eläinkanta, josta kertoo myös metsäalueen keskellä oleva riistapelto ja metsästyskoju. Hakkuut ovat vähentäneet kaava -alueen houkuttelevuutta. Alueella tavataan satunnaisesti hirviä, valkohäntäkauriita ja jokunen metsäkauris. Keskisuurista pedoista alueella liikkuvat mäyrä, kettu ja supikoira. Hakkuu- ja peltoalueilla elää runsasta myyrä ja hiirikanta, jota hyödyntävät ravintonaan kärppä ja lumikko. 7. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPI- TEET Rakentamiseen sopivia alueita on selvitysalueella runsaasti. Luontoselvityksessä ei noussut esiin mitään sellaista, joka estäisi rakentamisen asemakaava-alueella.

16 Kaukjärven luontoselvitys LÄHTEET Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Mietintö 66/1992. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Häyhä T (päiväämätön) Kaukjärven luonto- ja maisemaselvitys. Tammela Kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi, Kaukjärvi, Tammela. Kaukjärven osayleiskaavan selostus Kaavatalo Oy Kanta-Hämeen maakuntakaava KHO

17 Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava liikenteellinen selvitys Miika Tuki Tammelan kunnan kaavoitus Tekninen osasto Tammelan kunta Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

18 1 YLEISTÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS ALUEEN OLOISTA Seutukunnan teollisuusalueet TAMMELAN TEOLLISUUSALUEET Yleistä teollisuudesta Matintuomion teollisuusalue Riihivalkaman teollisuusalue Sukulan teollisuusalue Kaukjärven teollisuusalue KAUKJÄRVEN OLEMASSA OLEVA TEOLLISUUSALUE Yleistä Alueen kehittyminen Liikenne SUUNNITTELUTILANNE LIIKENTEELLISET RATKAISUT SUUNNITELMISSA Maakuntakaava / seutukaava Yleiskaava Asemakaava Valtateiden 10 ja 2 kehittämissuunnitelma Muut selvitykset ASEMAKAAVAEHDOTUS Lähtökohta Rakenne Ympäristö Liikenne ja katuverkko Kevytliikenne Hulevesien hallinta VAIHTOEHTOISET KEHITYSNÄKYMÄT LÄHTÖKOHDAT Arviointikriteerit Arviointimenetelmät KEHITYSVAIHTOEHDOT Nykyisellä tehokkuudella Viisinkertaisella tehokkuudella nykyiseen verrattuna Valmiiksi rakentunut alue YHTEENVETO...20 LIITTEET 1. Kaavaehdotus Kaavaselostus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

19 1 YLEISTÄ Tammelan kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänin luoteisosassa. Naapurikuntina ovat pohjoisessa Urjala ja Hämeenlinna, idässä Hattula, Hämeenlinna ja Loppi, etelässä Karkkila, Nummi-Pusula ja Somero sekä lännessä Forssa ja Jokioinen. Kooltaan kunta on noin 6500 asukkaan maalaispitäjä, jonka keskusta sijoittuu seitsemän kilometrin päähän teollisuusalueesta, pohjoisen valtatien 10 ja lounaan valtatie 2 väliin jäävälle vyöhykkeelle. Seudun keskus on kunnan naapurikaupunki Forssa, joka on 1920-luvulla irrotettu Tammelasta omaksi kauppalakseen. Vaikkakin Lounais-Häme seutuna on jäänyt kiireisimmän ruuhka-suomen ulkopuolelle lähinnä liikenteellisistä ratkaisuista johtuen, on sen sijainti Suomen kolmen suurimman kaupunkikeskuksen keskellä kuitenkin melko hyvä. Etäisyydet kunnan keskustasta lähinnä oleviin suurempiin asutuskeskuksiin ovat melko pienet: Forssaan 8 km, Hämeenlinnaan 48 km, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle n.100 km. Suurin liikenteellinen puute alueella on rautatieyhteyksissä, sillä lähin rautatieasema on Humppilassa, jonne on matkaa 30 km. Tämä tilanne on kuitenkin huomioitu ja rautatieyhteyden muodostamiseksi länsirannikolta Porin suunnasta Forssan kautta Helsinkiin tai Riihimäelle on aloitettu tehdä selvitystyötä. Tulevassa maakuntakaavan päivityksessä ratayhteys merkitään yhteystarpeena. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Pöyry Oy:n rautatieselvityksen loppuraportti valmistui Maantieliikenteen suhteen seudulla on kolme valtatieyhteyttä, joista kaksi kulkee Tammelan kautta eli edellä mainitut valtatiet 2 ja 10. Valtatie 9 yhdistää Turun ja Tampereen kulkien Humppilan kautta. Etenkin valtatie 2 on kehittämisen tarpeessa, sillä liikennemääriin suhteutettuna tie on paikoin aivan liian kapea ja ohituspaikkoja on liian vähän. Selostuksen laatimishetkellä tiesuunnitelma valtatien parantamisesta välillä Karkkila-Humppila on nähtävillä. Myös valtatien 10 kehittäminen on tarpeellista ja tätäkin tarkoitusta varten seudulla on aloitettu valtatien 10 kehittämisohjelman laatiminen. Työtä laatii konsulttina Destia Oy. Hämeen ammattikorkeakoulussa ollaan parhaillaan laatimassa maantieselvitystä alueelta. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Helsinki-Vantaa, jonne on matkaa 100 km. Humppilaan ollaan tavoittelemassa uutta tavaraliikenteeseen painottuvaa ekologispainotteista lentokenttää, joka mullistaisi alueen liikenteellisen aseman ja toisi mukanaan myös Forssassa on pienlentokenttä. Lähin merisatama on Turussa. 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS ALUEEN OLOISTA Seutukunnan teollisuusalueet Seudullisesti suurin teollinen paine on Forssan kaupungin alueilla, sillä kaupunki on tunnettu ja rakentunut teollisuuden ympärille, ensin kangasteollisuuden, sittemmin rakennusteollisuuden. Nykyisellään Forssan teollisuus on painottumassa valtatien 2 varrelle, jossa sijaitsevat Helsingin Sanomien painotalo, Fenestran ikkunatehdas sekä Kiimassuon jätteidenkäsittelyalue. Toinen merkittävä seudullinen alue Forssassa on ns. Autokeitaan alue valtateiden 10 ja 2 risteyksessä, johon sijoittuu etenkin kaupallisia toimitiloja, mutta joka kiinnostaa myös logistiikkaa vaativia toimialoja hyvän sijainnin takia. Forssassa on myös teollisuutta valtatien 10 läheisyydessä keskustan kohdalla, mutta tämä teollisuus on todennäköisesti pitkällä tähtäimellä poistuvaa. Valtatien 10 varrella Tammelan suunnassa Forssalla ei ole teollisuusalueita. Muista kunnista Jokioisilla on merkittäviä vielä toteutumattomia varauksia sekä valtatien 10 että valtatien 2 varrella. Jokioisten merkittävin valtateiden varteen sijoittuva teollisuusalue on valtatien 10 ja tien 2804 risteysalueen tuntumassa. Myös valtatien 2 varrella on Loimijoen pohjoispuolella muutamia teollisuushalleja. Jatkossa Jokioisten merkittävimmäksi teollisuusalueeksi on muodostumassa Forssan rajalla oleva alue, joka liittyy Autokeitaan kaupalliseen keskittymään. Humppilan kunnalla on kaupallinen ja teollinen keskittymä kunnan keskustan kohdalla valtatien 2 varrella, Lasitehtaan alueen ympäristössä, joka liittyy myös valtatien 9 läheisyyteen. Tämä alue tulee jatkossakin olemaan Humppilan teollisuuden ja kaupallisten toimintojen sijoituspaikka, sillä myös lentokenttähankkeen Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

20 toteutuessa alueelle kasvaa alueen painoarvo logistisessa mielessä. Alueelle voi muodostua logistiikka-alue olemassa olevaan Turku-Tampere rautatiehen perustuen, vaikkei lentokenttä toteutuisikaan. Tammelan kunnalla on tällä hetkellä kaksi valtateiden varteen sijoittuvaa teollisuusaluetta, joista Kaukjärvi sijoittuu valtatien 10 varteen ja Riihivalkaman teollisuusalue valtatien 2 varrelle. Nämä tulevat jatkossakin toimimaan Tammelan kahtena suuremman teollisuuden alueena, mutta näiden rinnalle noussee vahvasti Sukulan teollisuusalue, joka liittyy Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueeseen ja siihen liittyvään teollisuuteen. 1.2 TAMMELAN TEOLLISUUSALUEET Yleistä teollisuudesta Tammela ei varsinaisesti ole teollisuuspitäjä, vaikkakin teollisuus on kunnan toiseksi suurin työllistäjä yhteiskunnallisia palveluja tarjoavan sektorin eli käytännössä kunnan jälkeen. Teollisuuden tarjoamia työpaikkoja kunnassa oli 710 kappaletta vuonna Kunnan teollisuus sijoittuu suuressa mittakaavassa joko Riihivalkaman tai Kaukjärven teollisuusalueille. Alueiden rakentuminen on ollut melko rauhallista, jatkossa niiden rinnalle nousee Sukulan teollisuusalue, jolla on kysyntää Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueen ja siihen liittyvän teollisuuden johdosta. Myös tavanomaista teollisuutta on kunnassa tarkoitus sijoittaa näitten toimintojen yhteyteen, sillä Forssan puolella rajaa oleva merkittävä teollisuusalue houkuttelee teollisuutta myös Tammelan puolelle, josta on jo esimerkkinä Tupasuon kaksi teollisuustonttia käsittävä valmisteilla oleva asemakaava-alue. Kunnassa on lisäksi Matintuomion teollisuusalue, joka sijoittuu kunnan keskustan läheisyyteen ja on tarkoitettu pienimuotoisemmalle teollisuudelle. Myös kunnassa sijaitsevissa lukuisissa kylissä on jonkin verran teollisuutta, mutta nämä ovat lähinnä yksittäisiä toimijoita, jotka ovat valinneet sijaintinsa muitten kuin logististen syiden takia (esimerkiksi teollisuus on aloitettu pienestä oman maatilan pihapiirissä) Matintuomion teollisuusalue Matintuomion teollisuusalue on käytännössä aivan keskustassa, joten se tarjoaa sijainniltaan kaikkein houkuttelevimman vaihtoehdon pienimuotoiselle teollisuudelle myyntitoimintoineen. Teollisuus tällä alueella liittyy palvelutoimintoihin ja on ympäristövaikutuksiltaan raskasta teollisuutta huomattavasti lievempää. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

21 Ehdotusvaiheessa olevassa Rauhaniemi-Matintuomio alueen asemakaavassa aluetta laajennetaan pohjoisosastaan, joka mahdollistaa ympäristöä huomioon ottavan teollisuuden ja työpaikkojen muodostumisen asumisen läheisyyteen Riihivalkaman teollisuusalue Riihivalkaman teollisuusalue on sijoittunut tien 2826 varteen ja on melko kaksijakoinen käsittäen Levyosa Oy:n suuren teollisuushallin ja sen vieressä olevan pienemmän teollisuushallin sekä lähempänä valtatietä 2 olevat pienemmät teollisuushallit. Alue on asemakaavoittamaton ja hajanainen, vaikkakin tien 2826 varren pienemmät teollisuustontit ovat sijoittuneet melko säännöllisesti pääty tietä kohden. Tulevaisuudessa alueelle muodostuu nykyiseen tapaan uutta teollisuutta lähinnä satunnaisesti. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

22 1.2.4 Sukulan teollisuusalue Sukulan teollisuusalue liittyy kiinteästi Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueeseen. Maakuntakaavassa on jätteidenkäsittelyalueen laajentumissuunnaksi osoitettu Tammelan kunnan puolisia maa-alueita, joten myös jätteidenkäsittelyyn liittyvää teollisuutta on tarkoitus osoittaa Tammelan puolelle valmisteilla olevassa osayleiskaavassa. Alue kiinnostaa myös tavanomaisempaa teollisuutta, sillä Forssan puolella on olemassa mm. Fenestran ikkunatehdas. Tästä suuntauksesta osoituksena on hyväksymisvaiheessa oleva Tupasuon asemakaava ja kaava-alueelle rakennettu suurehko teollisuushalli metalli-alan kokoonpanoteollisuudelle. Alueen vahvuutena on tulevaisuudessa korkeatasoisen teollisuusalueen muodostuminen kuntien välisenä yhteistyönä, puhumattakaan Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueen tuomasta erikoistumisesta Kaukjärven teollisuusalue Teollisuusalueen kehittyminen nykyisille sijoilleen Kaukjärvelle juontaa juurensa logistisesta sijoittumisesta valtatien 10 varteen sekä kunnan mahdollisuudesta ostaa maata alueelta. Valtatie 10 mahdollistaa kuljetukset teollisuusalueelta melko uuden Vastustien liittymän kautta, teollisuutta on tästä huolimatta muodostunut reilun viidentoista vuoden kuluessa melko rauhalliseen tahtiin. Alueen rakentumista vauhdittaa tekeillä oleva asemakaava ja infrastruktuurin rakentaminen, myös maakuntakaavatasolla mietitty logistiikkaalueen muodostuminen saattaa vauhdittaa kasvua logistiikka-alueen muodostumiseen kuluu kuitenkin väistämättä aikaa. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

23 1.3 KAUKJÄRVEN OLEMASSA OLEVA TEOLLISUUSALUE Yleistä Kaukjärven asemakaavan alue sijaitsee n. 7 km Tammelan keskustasta luoteeseen valtatien 10 varrella. Forssan kaupungista alue on koilliseen, valtatietä 10 Hämeenlinnan suuntaan n. 4 km. Teollisuusalueesta länteen päin n. kilometrin on kunnan ja kaupungin raja. Kaukjärveen suhteutettuna alue sijaitsee kilometrin järvestä pohjoiseen. Palveluja alueelle ei tule muita kuin teollisuuteen liittyviä. Lähimpiin palveluihin eli valtatien 10 varrella olevalle huoltoasemalle alueelta on matkaa kilometri Hämeenlinnan suuntaan. Muut lähimmät kaupalliset palvelut ovat noin 4 km:n päässä Forssan kaupungin alueella, Tammelan keskustan tarjoamat palvelut sijaitsevat n. 7 km:n päässä alueelta. Asumista on teollisuusalueen laitamilla, varsinainen keskittymä on Kaukjärven kylällä noin kilometrin päässä Alueen kehittyminen Kun Tammelan kunta hankki alueita 1990-luvun alussa Kaukjärveltä valtatien 10 pohjoispuolelta, muodosti kunta Kaukjärven teollisuusalueen, joka käsitti päivätyssä kaavaehdotuksessa vanhan osan osalta 15 tonttia sisältävä alueen. Tontteja markkinoitiin alueen muodostuessa ja myytiin kiinnostuneille tarjoushintaan. Ensimmäinen halli alueelle rakennettiin 1994, jonka jälkeen alueelle vuoteen 2010 mennessä on rakennettu yhteensä kuusi teollisuushallia. Kerrosalaneliöitä alueelle on muodostunut noin 2800 km2. Alueelle pyritään kaavoituksen avulla saamaan lisänostetta ja samalla kunnallistekniikkaa rakentamalla helpottaa teollisuuden sijoittumista alueelle. Alueen teollisuus on käytännössä metalliteollisuutta (toiminta on metalliteollisuuteen pohjautuvaa kokooma/purkuteollisuutta, alueella on mm. autopurkamo, kuormaussiltoja rakentava yritys ja raskaitten ajoneuvojen kuormakontteja tekevä yritys), pari halleista on vähemmällä käytöllä Liikenne Alueella lenkin tekevä hiekkapintainen Vastustie yhdistää valtatien 10 ja tien Alueen sisällä on kaksi tähän kokoojatiehen liittyvää sisäistä tietä teollisuustonteille. Itäosassa aluetta tätä olemassa olevaa yhteyttä voidaan hyödyntää uusienkin tonttien kulkuyhteyksissä. Alueen eteläpuolella kulkeva vilkas valtatie 10 aiheuttaa liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, tosin tällä hetkellä alueen tarpeeseen on valtatieltä uusi toimiva liittymä melko keskeltä aluetta - liittymä on toteutettu Hämeenlinnan suunnasta poikkeamiskaistalla, Turusta (Forssasta) tultaessa väistökaistalla. Alueen itäosan halki kulkee Vastustie, jota pitkin päästään teollisuustonteille. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

24 Alue on tällä hetkellä sen verran harvaan ja tehottomasti rakentunut, että liikennemäärät eivät nouse kovinkaan suuriksi. Liikennemäärälaskelmat eivät myöskään ota huomioon muutaman hallin jäämistä vähemmälle käytölle. Nykyisillä liikennemäärillä alueen liittymä palvelee hyvin alueen tarpeita. Käyntilaskelmat Olemassa olevat tontit kerrosala 2807 työpaikkoja 25,263 kävijää/työpaikka 27,7893 kävijää/100k-m2 33,684 pakettiautokäyntejä 4,2105 kuormaautokäyntejä 19,649 yht 57, SUUNNITTELUTILANNE 2.1 LIIKENTEELLISET RATKAISUT SUUNNITELMISSA Maakuntakaava / seutukaava Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa suurimmaksi osaksi merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Vanhassa seutukaavassa alueelle on osoitettu liikenteellinen selvitysalue eritasoliittymälle, jota olemassa olevassa maakuntakaavassa ei enää ole katsottu tarpeelliseksi. Maakuntakaavan uudistamissa koskevissa neuvotteluissa on keskusteltu ajatellun teollisuusalueen laajentumisesta Forssan rajalle, jonne Forssan kaupunki voisi rakentaa omaa teollisuuttaan siten, että alueet muodostaisivat logistisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus tulisi kuitenkin ratkaista liikenteellisesti eritasoratkaisulla, tällöin myös liittymän sijoittamisen painopiste tulisi mahdollisesti nykyisestä muuttumaan. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

25 Maakuntakaava Yleiskaava Alueella on voimassa Kaukjärven osayleiskaava, joka on vahvistettu Kaavassa aluerajauksen alue on suurimmaksi osaksi teollisuudelle kaavoitettua teollisuus- ja varastoaluetta (T), jolla korkein mahdollinen tehokkuusluku on 0,4. Kaavassa on merkintä SE, joka tarkoittaa selvitysaluetta, jonka vaikutusalueella maankäyttö ratkaistaan erikseen tehtävien liikenteellisten selvitysten perusteella tämä koskee edellä mainittua eritasoliittymää. Sittemmin tämän tarve on poistunut maakuntakaavasta. Nykyinen tieliittymä väistöalueineen on alueelle jo toteutunut yleiskaavan jälkeen. Yleiskaava Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

26 2.1.3 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaan asemakaavaa. Laadittava asemakaava on tällä hetkellä ollut ehdotuksena nähtävillä Asemakaavaehdotuksesta lisää jäljempänä Valtateiden 10 ja 2 kehittämissuunnitelma Hämeen tiepiiri, Jokioisten ja Tammelan kunnat sekä Forssan kaupunki teettävät valtateille 10 ja 2 maankäyttöä palvelevan kehittämisselvityksen. Kehittämisselvityksen lähtökohtana on valtateiden 2 ja 10 tavoitetila v tehdyn Pääteiden kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat mukaan, jossa vuonna 2030 oletettu tilanne on: valtatie 2 on 2-kaistainen valtatie, jossa on toistuvia keskikaiteellisia 2+1 ohituskaistaosuuksia valtatie 10 Lieto-Forssa väli on 2-kaistainen tie (tavoitenopeustaso 100 km/h). Forssan taajaman kohdalla tie 2+2-kaistainen, jossa liittymät on joko eritasoliittymiä tai valo-ohjattuja liittymiä (tavoitenopeustaso km/h). Forssa-Hämeenlinna väli on 2-kaistinen tie, jolla on yksittäisiä ohituskaistoja (tavoitenopeustaso 100 km/h). Kehittämisselvityksen aluerajaus on valtatien 10 osalta Lintupaju Myllykylä väli. Suunnittelualueelle on tehty aiemmin Forssan seudun tie- ja katuverkkosuunnitelma vuonna 1992, joka otetaan kehittämisselvityksen yhdeksi lähtökohdaksi. Lisäksi on huomioitava työn alla olevassa valtatien 10 tiesuunnitelmassa Munittu-Perähuhta esitetyt ratkaisut. Tehtävän kehittämisselvityksen tavoitteena on tutkia valtateiden 10 ja 2 maankäytön kehittämisestä aiheutuvien merkittävien liittymien tavoitetilanne sekä liittymien ja tieverkon vaiheittain toteuttaminen. Selvityksessä osoitetaan ja otetaan huomioon esim. pohjavesisuojaukset, melusuojaukset sekä muut ympäristöarvot olevien tietojen pohjalta Suunnittelu on edennyt luonnosvaiheeseen, jossa Kaukjärven Vastustien liittymään esitetään välivaiheena kanavointi ja vuoden 2030 tavoitetilanteessa liittymä on katkaistu, mikäli maankäyttö vt10:n pohjoispuolella kasvaa merkittävästi. Eritasoliittymän suhteen lähtökohta oli tutkia niin Tammelan kuin Forssankin puoli yhteisellä eritasoliittymällä, mutta suurten rakentamismäärien ja tätä kautta liikennepaineiden vuoksi jatkosuunnittelussa tarkistetaan eritasoliittymän tarve myös Tammelassa. Tämä mahdollinen Tammelan puoleinen eritasoliittymä olisi myös luonteva kohta lopettaa Forssan ohittava 2+2-kaistainen osuus Hämeenlinnan suuntaan mentäessä. Välivaihe Työn välivaiheessa esitetään Kaukjärven teollisuusalueen liittymälle kanavointia ja parannusta. Kaukjärven kylän alueelle esitetään nykyisen liittymän porrastusta. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

27 Tavoitetila 2030 Työn tavoitevaiheessa vuonna 2030 esitetään Kaukjärven teollisuusalueen nykyisen liittymän katkaisemista ja liikenteen ohjaamista eritasoliittymän kautta. Muodostuneen suuren työpaikka-alueen tarpeisiin on osoitettu sekä Forssan kehätien eritasoliittymä että Kaukjärven teollisuusalueen liittymä. Alueet yhdistää rinnakkaistie. Valtatien 10 kevyenliikenteen alitus on toiminnassa Kaukjärven teollisuusalueen kohdalla Muut selvitykset Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä on laadittu erillisselvitys Tavaraliikenne ja logistiikka, laatijana Pekka Iikkanen / Ramboll Finland Oy. Selvityksessä käsitellään seudun logistista asemaa valtakunnallisesti ja seudun resursseja tähän liittyen liikennejärjestelmien suhteen. 2.2 ASEMAKAAVAEHDOTUS Lähtökohta Kunnan pyrkimyksenä on tarjota paikka kuntaan mahdollisesti saapuville yrityksille ja samalla luoda yrityksiä ja teollisuutta kiinnostava teollisuusalue, jossa on paitsi eri kokoluokkien tontteja erilaisten yritysten vaatimuksiin, myös mahdollisuus kivuttomasti laajentaa tonttia pienempiä tontteja yhdistämällä ja näin ollen luoda mahdollisuus yrityksille kehittyä ja sopeutua muuttuviin markkinatilanteisiin. Pyrkimyksenä on myös korkealaatuisen ja ympäristöystävällisen teollisuusalueen syntyminen, jossa kestävän kehityksen kysymyksiä ratkotaan sekä viimeistä teknologiaa käyttäen että vanhoja hyväksi havaittuja ratkaisuja kuten rakennusten sijoittelua hyödyntäen Rakenne Tonttien sijoittamisessa pyritään hyödyntämään olemassa olevaan rakennetta esim. tieverkkojen osalta. Rakennetulla alueella tonttijakoa tiivistetään olemassa olevien teiden varsille, uusissa tieratkaisuissa pyritään ottamaan huomioon alueen mahdollinen laajentuminen länteen päin - jopa yhteyteen mahdollisesti Forssan puolelle rakennettavan teollisuuden kanssa. Alueella on olemassa olevaa teollisuutta kuudella tontilla, mutta tonttien väliin on jäänyt tyhjiä tontteja. Tältä osin kaava tiivistää alueen rakennetta. Laajennusalueelle kaavoitetaan vastaavaa teollisuutta 26 tonttia. Suurin osa alueella olevasta teollisuustoiminnasta on teollisuuden ja varastoinnin aluetta T. Teollisen toiminnan lisäksi siihen liittyvää kaupallista toimintaa voi sijoittaa T-1 kortteleihin kuudelle uudelle tontille. Olemassa olevan peltoalueen alueelle ei tässä vaiheessa ole kaavoitettu uusia teollisuustontteja, vaan alue Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

28 on merkitty teollisuusalueen laajentumisalueeksi, jossa voidaan tutkia niin uusi liikenteellisiä ratkaisuja kuin mahdollisia lisärakentamistarpeita kaavoituksen avulla tarpeiden mahdollisesti tullessa ajankohtaiseksi Ympäristö Alueella säilytetään valtatien 10 varrella oleva pelto-alue paitsi maisemallisena tekijänä myös varautumisalueena niin uusille liikennejärjestelyille kuin lisärakentamisellekin. Peltoaukean lisäksi alueen sisällä säilytetään entisessä käytössään luonnontilaisia alueita (merkintä M), jotta teollisuusaluetta saadaan työskentely-ympäristönä pehmennettyä ja työympäristön viihtyisyyttä parannettua. Alueelle on myös sijoitettu ET-tontti yhdyskuntatekniikkaa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta varten, lähinnä kyseeseen kaavaalueella tulee aluetta ja lähiympäristöä palveleva lämpövoimalaitos. Teollisen toiminnan lisäksi mahdollisia ympäristöhäiriöitä voi aiheuttaa valtatien 10 melu: melualue ulottuu metriä alueelle, joten tällä alueella oleville tonteille on mm. toimistotilojen suhteen käytettävä riittävää ääneneristystä rakenteissa ja rajaamaan teollisuuden aiheuttamaa melusaastetta. Myös teollisuuden aiheuttaman melun haittavaikutuksia voi ilmetä Liikenne ja katuverkko Ajoneuvoliikenne on järjestetty vanhoille tonteille olemassa olevia yhteyksiä hyödyntämällä. Uusille tonteille päästään alueen kokoojatietä Vastustietä jatkamalla länsisuuntaan Johdintien nimellä. Vastustie liittyy sekä valtatiehen 10 että tiehen 13596, joten alueelle pääsee pelastustilanteissa kahdelta suunnalta. Alueen länsipuolelta järjestetään yhteys valtatieltä 10 maa- ja metsätalousalueen kautta hätätapauksia silmällä pitäen. Katualuetta kaavan alueella on noin 7000 m2. Alueen katuverkko pyritään asfaltoimaan ja pääväylän reunoille varataan riittävästi tilaa kevyenliikenteen väylälle. Vaikkakaan alueelle ei ole tässä vaiheessa tarpeen osoittaa eritasoliittymää, tulee nykyisen liittymän tilannetta arvioida alueen rakentuessa ja parantaa tarvittaessa liittymää ja sen väistöalueita. Eritasoliittymän toteutettaessa tulee nykyinen liittymä poistumaan käytöstä. Alueen sisäisen tiestön mitoituksessa varaudutaan suurten ajoneuvojen aiheuttamiin ongelmiin mm. kahden auton kohdatessa toisensa tai pitkän auton vaatiessa suuremman kääntösäteen kuin henkilöauton. Vastusja Johdintien osalta katuvaraus on kevyenliikenteenväylineen 20 metriä, pienemmillä kaduilla ilman kevyenliikenteenväylää 14 metriä Kevytliikenne Kevyenliikenteenväyliä alueella on osoitettu alikululta Siltakujaa pitkin Vastustielle. Näin jalkaisin / pyörällä tapahtuva työpaikkaliikenne ja jo olemassa oleva virkistysliikenne voi käyttää Kaukjärven suunnasta tulevaa idyllistä Hakalantietä kulkureittinä alueelle ja sen kevyenliikenteenväylille. Sekä Vastustien että Johdintien eteläpuolella kulkee kevyenliikenteenvaraus koko alueen halki. Vastustien länsireunalla kulkee kevyenliikenteenvaraus Johdinkujalle, jonka pohjoislaidalla varaus jatkuu. Kevyenliikenteenväyliä täydentävät alueella jo olemassa olevat ja sinne muodostuvat polut niin työssäkävijöille kuin virkistyskäyttäjillekin. Siltakuja kuvattuna valtatien eteläpuolelta kevyenliikenteen alituksen kohdalta Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

29 2.2.6 Hulevesien hallinta Sadevedet pyritään alueella imeyttämään tonttien osalta tonteilla, ympäristön sadevedet ohjataan mahdollisimman luonnonmukaisia ja olemassa olevia reittejä, alueella oleva matala metsäpeltoalue voidaan ottaa käyttöön tonttien sadevesien varastointialueena, jolloin alueelle saadaan lisää vehreyttä. Lähin pohjavesi alkaa alueesta 300 metriä itään eivätkä alueen pintavedet valu tähän suuntaan vaan etelään kohti Kaukjärveä. Tonttien teollisen luonteen johdosta on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei tonteilla tapahtuvan toiminnan ja varastoinnin myötä haitallisia aineita pääse imeytymään maaperään ja pohjavesiin. Myöskään pintavesien mukana ei saa siirtyä haitallisia aineita alueen ojia pitkin suoraan Kaukjärveen. Alapuolella olevassa kuvassa on esitetty aluetta halkovat suuret ojat sekä lähiympäristössä oleva asuinrakennuskanta. 3 VAIHTOEHTOISET KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 LÄHTÖKOHDAT Arviointikriteerit Arvioitaessa alueen kehittymistä on toisaalta lähdetty alueen nykyisestä kehityksestä, toisaalta kaavan sallimasta kerrosalasta. Täysimääräistä kerrosalaa ei kuitenkaan voida ottaa mittariksi, sillä esimerkiksi Forssan kaupungin Fenestran asemakaava-alueella toteutunut tehokkuus on kaavan e=0,4 sijaan 0,2. Tätä tehokkuutta on käytetty mittarina myös Kaukjärven teollisuusalueen todennäköiselle rakentumiselle, mikäli alue toteutuu optimaalisesti. Tähän käytännössä kuitenkin tarvitaan kaavoittamisen lisäksi myös muita tekijöitä kuten alueen kuuluminen osana Forssan ja Tammelan yhteistä logistiikka-aluetta tai Pori-Riihimäki rataosuuden linjaaminen teollisuusalueen kautta, jotta kehittyminen nykyisestä huomattavasti kiihtyy. On myös otettava huomioon, että kyseessä on olemassa olevan teollisuusalue, joka ei kaavan myötä perusteiltaan muutu olennaisesti; kaava-alueen laajennus lisää uusia tontteja näkyvältä paikalta, mutta vanhallakin osalla on valtatien 10 varrella vapaita tontteja puhumattakaan sisemmällä alueella. Itse kaavaprosessi ja sen aiheuttama näkyvyys nostavat alueen julkisuuskuvaa, mutta periaatteiltaan kaava ei tuo alueeseen varsinaisia täysin uusia asioita kuin alueen tiestön parantaminen ja kunnallistekniikan rakentamisen alueen tonteille. Kehitysnäkymiä arvioitaessa onkin otettu huomioon paitsi seudulla toteutuneitten teollisuusalueiden lopullista rakentamistehokkuutta, myös Kaukjärven teollisuusalueen olemassa olevan osa ja sen rakentuminen. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

30 3.1.2 Arviointimenetelmät Liikennemääriä on arvioitu oppaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa mukaisesti. Laskelmissa on sovellettu metalliteollisuuden yrityksen laskennallisia määriä ja tarpeita, sillä tällä hetkellä kaikki alueen toiminnat ovat metalliteollisuuteen liittyviä. Arvioitaessa alueen todennäköistä lopullista tehokkuutta on käytetty Forssan kaupungin Fenestran asemakaava-alueella toteutunutta tehokkuutta e=0,2. Myös laskelma maksimaalisella tehokkuudella e=0,4 on tutkittu. Kaukjärven alueen rakentumisvauhtia on arvioitu olemassa olevan osan toteutuneen kerrosalamäärän ja siihen kuluneen ajan suhteen. Alueelle on määritetty kasvuennuste niin nykyisellä tehokkuudella kuin oletetulla kasvullakin. 3.2 KEHITYSVAIHTOEHDOT Nykyisellä tehokkuudella Huonoimman vaihtoehdon kehitysnäkymässä alue jatkaa nykyistä laajenemisvauhtiaan myös tulevaisuudessa eikä kaavan valmistumisella ja uudella kunnallistekniikalla ole merkittävää vaikutusta alueen rakentumisvauhtiin. Nykyisen teollisuusalueen ensimmäinen tontti on rakennettu vuonna 1994, joten alue on kaavoittunut nykyiseen tilaansa 16 vuodessa. Tänä aikana alueelle on rakentunut yhteensä 2807 km2, joka suhteutettuna aikaan ja alueen kokonaisalaan antaa alueen kehittymisnopeuteen kertoimen, jota voidaan käyttää selvitettäessä rakennusvauhtia myös tulevaisuudessa. Rakennusvauhti kokonaisala kerrosala 2807 vuosia 16 rakentaminen/vuosi 175,4375 kerroin(rak/vuosi/m2) 0, Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

31 Kerrointa hyväksikäyttämällä laskettiin kerrosalamäärät niin vuosille 2020, 2030 ja Nämä vuosiluvut valittiin seuraavista syistä: on aikaa kulunut kymmenen vuotta ja kaavaa on aika tarkistaa ja tarvittaessa päivittää on valtateiden 10 ja 2 kehittämishankeen tarkasteluvuosi on Forssan seudun strategisen rakennetarkastelun tarkasteluvuosi Vuonna 2020 kerrosalaneliömetrejä nykyisellä vauhdilla Kaukjärven teollisuusalueelle on rakennettu: km2/nykyvauhti 6077,709 Vuonna 2030 kerrosalaneliömetrejä nykyisellä vauhdilla Kaukjärven teollisuusalueelle on rakennettu: km2/nykyvauhti 9348,417 Vuonna 2050 kerrosalaneliömetrejä nykyisellä vauhdilla Kaukjärven teollisuusalueelle on rakennettu: km2/nykyvauhti 15889,83 Kasvu on sen verran maltillista tällä kehitysnäkymällä, että vielä 2050 nykyinen liittymä tarvittavin parannuksin palvelee teollisuusaluetta jatkossakin. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

32 3.2.2 Viisinkertaisella tehokkuudella nykyiseen verrattuna Koska kunta investoi alueen infrastruktuuriin rakentamalla katuja ja viemäriverkostoa, kasvaa alueen markkina-arvo, jota kunta pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään mm. painottamalla voimakkaasti alueen tulevaisuuden painotuksia kuten ympäristöarvoja. Myös valmius ottaa tontteja käyttöön nopealla aikataululla helpottuu, kun kaava-alueella on valmiita tontteja ja toimiva tekniikka. Alueen kehittymisvauhtia saattaa myös vauhdittaa jonkin merkittävän yrityksen saapuminen alueelle. Verrannaisarviona alueen rakentumiselle on käytetty viisikertaista kasvua alueen nykykehittämiseen verrattuna, joka on melko korkea nykyiseen verrattuna, mutta kuitenkin realistinen, sillä käytännössä kasvuvauhti tarkoittaisi yhden 1000 km2 suuruisen teollisuushallin rakentumista alueelle vuodessa. Tätä suuremman kasvun toteutuminen vaatisi alueelle todennäköisesti joko edellä mainitusti suurien toimijoiden saapumisen, rautatielinjauksen toteutumisen tai suuren yhteisen logistiikka-alueen muodostumisen yhdessä Forssan kanssa. Vuonna 2020 kerrosalaneliömetrejä nykyistä viisinkertaisesti suuremmalla kasvuvauhdilla Kaukjärven teollisuusalueelle on rakennettu: km2/ x ,54 Vuonna 2030 kerrosalaneliömetrejä nykyistä viisinkertaisesti suuremmalla kasvuvauhdilla Kaukjärven teollisuusalueelle on rakennettu: km2/ x ,09 Vuonna 2030 alueen kerrosalamäärät ovat nousseet ja liikennemäärät kasvaneet yli kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Tämä aiheuttaa painetta olemassa olevan liittymän parantamiselle tai peräti eritasoliittymäksi muuttamiselle. Tätä ennen nykyinen liittymä voidaan kanavoida ja sitä voidaan tarvittaessa laajentaa kaavaan varatuille maa- ja metsätalousalueille. Kaavan päivittämisen yhteydessä voidaan tarvittaessa lunastaa risteyksessä olevien tonttien istutettavaksi tarkoitettua maa-alaa käytettäväksi liittymäalueen parantamiseksi. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki