Koulutuspoliittinen ohjelma
|
|
- Antti Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Koulutuspoliittinen ohjelma
2 Koulutuspoliittinen ohjelma II Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen opettajaksi opiskelevien etujärjestö. SOOLiin kuuluu jäsenyhdistysten kautta noin 5000 jäsentä, jotka opiskelevat lastentarhan-, luokan-, aineen-, erityis- ja ammatillisiksi opettajiksi sekä oppilaan- ja opinto-ohjaajiksi. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, valvoa jäsenistöön kuuluvien oikeudellisia ja opintososiaalisia etuja sekä toimia heidän yhteiskunnallisen asemansa ja opiskeluolosuhteidensa parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi SOOL harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, opinto- ja tutkimustyötä sekä ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. SOOLin koulutuspoliittinen ohjelma 2002 Sähköinen versio luettavissa osoitteessa Ulkoasu: Rami Setälä Kuvitus: Jussi Anttonen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Puhelin
3 ESIPUHE Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n järjestyksessä toinen koulutuspoliittinen ohjelma on syntynyt. SOOLin hallitus nimesi koulutuspoliittista ohjelmaa valmistelevaan työryhmään neljä hallituksen jäsentä, joista Erja Liljeqvist (luokanopettajaksi opiskeleva, Rauma) toimi työryhmän puheenjohtajana, Kristiina Marttila (luokanopettajaksi opiskeleva, Turku) sihteerinä asti, Pasi Lintulahti (luokanopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi) sihteerinä alkaen sekä Sanna Ranta (lastentarhanja luokanopettajaksi opiskeleva, Oulu) työryhmän jäsenenä. Työryhmään kuuluivat myös jäsenyhdistysten esitysten perusteella valitut työryhmän jäsenet Anne Kauppinen (luokanopettajaksi opiskeleva, opinto-ohjaajan opinnot, Joensuu), Kirsi Kukkonen (erityisopettajaksi opiskeleva, Joensuu), Pippa Kettunen (aineenopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi), Hannu Pensas (luokanopettajaksi opiskeleva, mediakasvatuspainotteinen, Rovaniemi) ja Piia Rautio (luokanopettajaksi opiskeleva, Master of Education, Oulu). Koulutuspoliittiseen ohjelmaan on koottu niitä ajatuksia ja tavoitteita, joita Suomen opettajaksi opiskelevilla on opettajankoulutuksen kehittämisestä. Koulutuspoliittisen ohjelman avulla SOOLin edunvalvonta saa konkreettisia tavoitteita. Työ kohti toimivampaa ja ajanmukaisempaa opettajankoulutusta jatkuu. Yhteistyötä opettajankoulutuksen kehittämiseen 3
4 OPETTAJUUS Yhteiskunnan muutosten, monikulttuurisuuden ja yksilökeskeisyyden myötä lasten toimintaympäristöt ja suhtautuminen heidän kasvatukseensa ovat muuttuneet. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia integroidaan entistä enemmän yleisopetukseen. Opettaja voi joutua toimimaan oppilaan kasvattajan, sosiaalityöntekijän, psykologin, vanhemman tai ystävän roolissa. Suurten opetusryhmien vuoksi opettaja ei pysty keskittymään riittävästi oppijoihin yksilöinä. Lasten ongelmat ovat lisääntyneet ja esimerkiksi koulukiusaaminen on jatkuvasti keskustelujen aiheena. Näistä syistä opettajan työkenttä on laajentunut ja muuttunut raskaammaksi. Ongelmat perheiden sekä koulu- ja päiväkotiyhteisöjen sisällä on yleisesti tiedostettu, mutta ratkaisut puuttuvat. Laadukas opetus, monipuolinen oppimisympäristö ja avoin vuorovaikutus opetustilanteissa edesauttavat tehokasta oppimista. Opettajan työn tavoitteena on luoda myönteinen ja luottamuksellinen oppimisilmapiiri, joka mahdollistaa oppijoiden luovan toiminnan ja parantaa oppijoiden itsetuntemusta sekä lisää heidän itseluottamustaan. Oppijoilla tulee olla mahdollisuus olla mukana opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Yhteiskunnan muutokset huomioitava koulutuksessa 4
5 Oma persoona on opettajan yksi tärkeimmistä työvälineistä. Opettajankoulutuksessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota opettajaksi opiskelevan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen. Opettajan työ on ihmissuhdeammatti ja opettajana kasvaminen ei ole pelkästään tiedon lisääntymistä. Opettajan ammatillisen identiteetin muodostuminen on pitkäkestoinen prosessi, jolle luodaan perusta opettajankoulutuksessa. Nopeasti muuttuvassa ja yhä turvattomammassa maailmassa opettajan on tuettava lasten henkistä kasvua, parannettava heidän muutoksensietokykyään ja ohjattava heitä eettiseen pohdintaan sekä omien ongelmanratkaisutaitojensa aktiiviseen hyödyntämiseen. Koulu ja päiväkoti eivät voi kehittyä, jos niitä tutkitaan vain ulkopuolelta. Opettajien toteuttama koulun ja päiväkodin sisäinen tutkimus- ja kehitystyö on edellytys niiden uudistumiselle. Opettajien tekemä tutkimustyö takaa opettajan työn tieteellisen kehittymisen, kohottaa alan arvostusta ja säilyttää työn mielekkyyden. Tästä syystä opettajan tulee jo opiskeluaikana omaksua tutkiva asenne työtään kohtaan. Oman toiminnan reflektointi ja metakognitiiviset taidot auttavat opettajaa välittämään näitä taitoja myös oppijoille. Opettajuuteen kasvamista tuettava 5
6 ERI OPETTAJANKOULUTUSALAT Opettajankoulutuksessa tulee etsiä vaihtoehtoehtoja monipuoliseen ja laaja-alaiseen opettajuuteen kouluttamiseen. Opettajan pedagogisten opintojen tulee antaa valmiudet toimia eri-ikäisten oppijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen koulutus Lastentarhanopettajan koulutus on 120 opintoviikon laajuinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Varhaiskasvatuksen koulutusohjelman ammattiin valmistavien opintojen tulee tukea opiskelijan ammatillista kasvua lastentarhanopettajaksi. Koulutuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatus laaja-alaisesti, myös alle kolmevuotiaiden lasten pedagogiikka. Lisäksi tutkintoon tulee sisältyä esi- ja alkuopetuksen perusopinnot. Kasvatustieteen kandidaateilla ja lastentarhanopettajilla tulee olla mahdollisuus jatkaa kasvatustieteen (erityisesti varhaiskasvatus) opintojaan maisterin tutkintoon. Maisterin tutkinnon kautta varhaiskasvatuksen alalle saadaan lisää asiantuntijoita ja tieteellistä tutkimusta. Varhaiskasvatuksen maistereiden asiantuntemus pitäisi hyödyntää päivähoidossa, eikä tutkinto saisi olla väylä pätevöityä luokanopettajaksi. Koulutuksen vastattava työelämän tarpeisiin 6
7 Luokanopettajien koulutus Luokanopettajankoulutukseen kuuluvat peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot toteutetaan usein sirpaleisesti. Monialaisten opintojen pitäisi olla sisällöiltään monipuolisia. Monialaisten opintojen aihekokonaisuudet tulee toteuttaa laajasti eri aineita integroimalla esimerkiksi erilaisten projektien avulla. Opetuksen lähtökohtana tulee olla eri aineiden didaktiikka. Luokanopettajaksi opiskeleville on tarjottava mahdollisuus suorittaa aineenopettajan kelpoisuuden antavia sivuainekokonaisuuksia, joihin tulee sisältyä myös opetusharjoittelua. Kelpoisuuden antavien aineopintojen laajuus tulee olla yhtenäinen eri oppiaineissa. Opiskelijoille on tiedotettava opintojen alussa eri sivuaineiden suorittamisen tuottamista kelpoisuuksista ja vaikutuksista opettajan palkkaukseen. Erityispedagogiikka pääaineena Erityispedagogiikkaa pääaineenaan lukevat valmistuvat erityisluokanopettajiksi ja laaja-alaisiksi erityisopettajiksi, varhaiserityisopettajiksi tai erityiskasvatuksen asiantuntijoiksi. Erityispedagogiikkaa pääaineenaan opiskelevien tutkinto on laaja-alainen, tiivis ja monipuolinen. Tutkinnon tieteellisyys ja mahdollisuus riittäviin, omaa alaa tukeviin valinnaisaineisiin on kuitenkin turvattava. Koulutuksen on annettava opiskelijalle tietoa muista erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa työskentelevistä ja valmiuksia yhteistyöhön heidän kanssaan. Laajempia aihekokonaisuuksia sirpaletiedon sijaan 7
8 Monipuolista opetusharjoittelua on oltava riittävästi, jotta opiskelijat voivat tutustua erityisopetuksen ja kuntoutuksen eri osa-alueisiin kattavasti ja käytännönläheisesti. Opetusharjoittelun tulee sisältää opetusta ja muita opettajan tehtäviä koulutusohjelman mukaan päiväkodissa, peruskoulussa, erityiskouluissa ja -laitoksissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Aineenopettajien koulutus Aineenopettajakoulutukseen tulee olla mahdollisuus hakea sekä yliopistoon pyrittäessä että opintojen aikana. Suoravalinta helpottaa opiskelijan opettajaidentiteetin kehittymistä sekä oman opetusfilosofian muodostumista. Aineenopettajan pedagogiset opinnot tulee voida suorittaa hajautetusti usean opiskeluvuoden aikana. Mikäli aineenopettajavalinta tapahtuu vasta opintojen aikana, eivät suoritetut opintoviikot ja opintomenestys saa olla ainoa valintaan vaikuttava tekijä. Aineenopettajavalinnassa tulee kiinnittää huomiota opiskelijan soveltuvuuteen. Kaikkia aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa hakeneita ei tule automaattisesti hyväksyä koulutukseen vain kiintiöiden täyttämiseksi. Aineenopettajille on tarjottava räätälöity luokanopettajan monialaisten opintojen suorittamismahdollisuus, johon tulee sisältyä myös opetusharjoittelua. Aikaa opettajuuteen kasvamiseen 8
9 Ohjauksen koulutus Ohjauksen koulutus antaa mahdollisuuden toimia perusasteella oppilaanohjaajana ja muilla kouluasteilla opinto-ohjaajana sekä yritysmaailman henkilöstö- ja rekrytointitehtävissä. Koulutuksessa pääaineena on kasvatustiede tai -sosiologia, johon on integroitu opettajan pedagogiset opinnot. Varsinaisen ohjauksen opinnot ovat laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, jossa painopisteet ovat työelämään liittyvät prosessit ja vuorovaikutuksellisen kompetenssin kehittäminen. Ohjauksen opinnot voidaan suorittaa myös sivuaineena. Ohjauksellisen toiminnan tarve laajenee koko ajan ylittäen perinteiset koulumaailman rajat, mikä asettaa vaatimuksia ohjauksen koulutuksen kehittymiselle. Koulutuksen on tarjottava monipuolisemmat pääainevalintamahdollisuudet ja harjoittelupaikat sekä suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin soveltuvaa materiaalia. Monipuoliset valmiudet työelämään 9
10 OPETTAJANKOULUTUKSEN VALINTAKOKEET Opettajankoulutuksen esivalinta ei saisi perustua liiaksi hyvään ylioppilastutkintomenestykseen. Hyvä koulumenestys ei takaa opiskelijan soveltuvuutta opettajaksi. Erilaisista lähtökohdista tulevat opettajat muodostavat ammattikunnan, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan erilaisiin haasteisiin. Opettajankoulutuksen valintakokeiden tulee mitata opiskelijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta opettajan ammattiin sekä kykyä suoriutua yliopisto-opinnoista. Valintakokeen kirjallisen kuulustelun tulee mitata hakijan kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä sisäistää ja jäsentää kokonaisuuksia, eikä testata ulkoaoppimiskykyä. Kirjallinen osio ei saa olla pelkkä monivalintakoe. Valintakokeisiin tulee kuulua yksilöhaastattelu, jonka arvioinnissa tulee noudattaa yhtäläisiä kriteerejä. Valintakokeiden toteuttamistapoja tulee tarkastella kriittisesti ja miettiä uusia menetelmiä, joilla koulutukseen valitaan motivoituneimmat ja soveltuvimmat hakijat. Valintakokeet eivät ole läksynkuulustelu tai lottoarvonta 10
11 JOUSTAVUUS OPETTAJANKOULUTUKSESSA Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti ja rakentaa itselleen mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Opiskelijoita tulee kannustaa itsenäisyyteen ja kriittisen ajatteluun kontaktiopetusta vähentämättä. Itsensä tunteminen auttaa ymmärtämään muita ja kohtelemaan tulevaisuudessa oppilaita tasa-arvoisemmin. Läsnäolopakon korostamisen sijasta tulee antaa opiskelijoille välineitä ja mahdollisuus kehittää omia metakognitiivisia taitojaan sekä tukea sisäisen motivaation kasvamista. Metakognitiivisten taitojen, itsetuntemuksen ja oman persoonan kehittäminen on pitkä prosessi, mutta keskeinen osa opettajaksi kasvamisessa. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet tulee ottaa huomioon kurssin suoritustapaa valittaessa kuitenkin siten, että arviointiperiaatteet ovat kaikille yhtäläiset. Monilla opettajankoulutuksen aloittavilla on aikaisempia opintoja. Ennen opettajankoulutusta suoritetut opinnot on korvattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli opiskelija on suorittanut tutkintoon vaadittavan opintokokonaisuuden jo ennen opiskelun alkua, on hänellä siitä huolimatta oltava oikeus opiskella samansisältöinen kurssi uudelleen opettajankoulutuksessa. Yksilöllisyyttä tutkinnon suorittamiseen 11
12 Opettajaksi opiskeluun tulee kuulua valinnaisia opintoja sivuaineiden lisäksi. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus painottaa opintojaan myös kurssien sisällä kiinnostuksensa mukaisesti ja rakentaa tutkintonsa haluamallaan tavalla. Opettajaksi opiskelevien monipuoliset aineyhdistelmät voivat osaltaan olla ratkaisemassa tulevaisuuden opettajapulaa. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa sekä pedagogisia että didaktisia taitoja. Osa opettajankoulutuksesta tulee opiskella ongelmalähtöisesti. Ongelmalähtöisen oppimisen kautta opiskelija voi järkevästi yhdistellä yksittäisiä kursseja, opetettavia aineita ja aihekokonaisuuksia. Koulutuksen tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla vain niksien ja vinkkien jakaminen, vaan tieteellisen tiedon opiskelu, sen käyttäminen ja soveltaminen opetusharjoittelussa sekä myöhemmin työelämässä. Kesäopinnot Opettajaksi opiskeleville tulee turvata maksuton mahdollisuus suorittaa riittävästi opintoja myös kesällä, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus rytmittää opintonsa haluamallaan tavalla. Kesäopintojen kautta opiskelija voi rytmittää tutkinnon suorittamisen haluamallaan tavalla ja halutessaan myös valmistua nopeammin. Kesällä järjestettävien tenttien lisäksi opettajaksi opiskeleville on tarjottava monimuotoisia tapoja suorittaa opintoja. Myös kontaktiopetusta tulee kuulua kesäopintotarjontaan. Mahdollisuus kesäopintoihin turvattava 12
13 Opiskelijavaihto ulkomailla Opiskelijavaihto antaa kokemuksia muiden maiden koulutus- ja kasvatuskäytänteistä. Opettajaksi opiskelevien mahdollisuutta lähteä vaihto-oppilaaksi tai suorittaa opetusharjoittelua ulkomailla tulee tämän vuoksi tukea enemmän. Opiskelijan tulee saada korvaavuus vaihtoohjelmassa suoritetuista opinnoista joko soveltuvin osin perusopintoihin tai ylimääräisiin opintoihin. Ennen ulkomaille opiskelemaan lähtöä tulee kuitenkin selvittää, millä perusteella ja mitkä opinnot korvataan. Opiskelijavaihdosta näkemystä suomalaiseen koulutusjärjestelmään 13
14 OPINTOJEN OHJAUS Yliopistojen tulee huolehtia riittävästä ja asiantuntevasta opintojen ohjauksesta opettajankoulutuksessa. Opintojen ohjauksen avulla opiskelija kykenee suorittamaan opintonsa suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Opintojen ohjauksen tulee olla asiantuntevaa, henkilökohtaista ja ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Opintojen ohjaus tulee toteuttaa opettajankoulutuksessa monitasoisena. Opintojen ohjausta tulee olla säännöllisesti tutkinnon suorittamisen kaikissa vaiheissa. Varsinkin opintojen alussa ohjaus tulee toteuttaa sekä opiskelija- että opettajatutoroinnin avulla. Lisäksi joka vuosi tulee pitää opiskelijoiden ja opettajien yhteisiä vuosipalavereita, joissa käydään läpi mennyt vuosi, arvioidaan asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja suunnitellaan opintoja eteenpäin. Aineenopettajien koulutuksessa opintojen ohjauksessa tulee olla ainekohtaiset vastuuhenkilöt pätevän ohjauksen turvaamiseksi. Opiskelijoita tulee ohjata kokoamaan tutkintonsa erilaisista moni- ja poikkitieteellisistä aineyhdistelmistä. Opintojen suunnittelun lisäksi ohjausta tulee sisällyttää yksittäisiin kursseihin, opiskelutekniikan harjoittamiseen sekä yleiseen suoriutumiseen yliopisto-opinnoissa. Riittävällä ohjauksella motivaatio opiskeluun säilyy ja opintojen suorittaminen tehostuu. Opiskelijoita tulee kannustaa omatoimisuuteen ja antaa mahdollisuus koota tutkintonsa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin työmarkkinoiden tarpeita. Opintojen ohjausta tehostettava 14
15 ERITYISPEDAGOGIIKKA OSANA OPETTAJANKOULUTUSTA Erityispedagogiikan merkitystä tulee korostaa opettajankoulutuksessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integrointi yleisopetukseen ja päiväkodin lapsiryhmiin vaatii opettajalta laajat tiedot ja taidot kohdata lapsi ja suunnitella opetus myös näiden lasten vaatimuksia vastaaviksi. Opiskelun aikana on opiskelijalle annettava riittävät tiedot erityispedagogiikasta sekä teorian että käytännön harjoitusten avulla. Erityispedagoginen näkökulma tulee sisällyttää myös muihin kursseihin. Erityispedagogiikan opintoihin tulee sisällyttää perustietojen lisäksi luokan työrauhaan liittyvien opettajan tukiverkoston ja työyhteisön merkityksen esittely ja pohdinta. Ryhmäkoot kouluissa ja päiväkodeissa ovat usein liian suuria. Ryhmässä voi olla useita erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia, mitä ei aina ole huomioitu ryhmän koossa. Kaikilla tulevilla opettajilla tulee olla valmiudet kohdata yllättäviäkin tilanteita sekä tunnistaa oppijoiden oppimisvaikeudet, käyttäytymishäiriöt ja muut erityisongelmat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden tulee saada tietoa siitä, minkä yhteistyötahojen puoleen tulee kääntyä ongelmatilanteissa. Valmiuksia erilaisten oppijoiden kohtaamiseen 15
16 MONIKULTTUURINEN KASVATUS Monikulttuurisuus on kansainvälistymisen myötä opettajan työn arkipäivää. Erilaiset kulttuurit koulussa ja päiväkodissa saattavat aiheuttaa hämmennystä, ennakkoluuloja ja syrjintää. Suomessa on tällä hetkellä paljon lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta kuuluvat silti vanhempiensa kautta eri kulttuuriin. Etnisten ja muiden vähemmistöryhmien kohtaaminen pitää myös huomioida opettajankoulutuksessa. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuureihin käytännön harjoitusten avulla ja siten oppia tuntemaan kulttuurien ominaispiirteitä. Opiskelijan tulee ymmärtää, millaisia järjestelyjä eri kulttuurit sekä vähemmistöryhmät vaativat opetusryhmässä ja miten opettajan tulee kohdata kulttuuritaustaltaan erilaisten lasten perheet. Ymmärtämistä eri kulttuureja kohtaan 16
17 TIETOYHTEISKUNTA JA OPETTAJANKOULUTUS Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen sekä teknologisen kehityksen mukanaan tuomat moninaiset muutokset heijastuvat uusina vaatimuksina myös opettajankoulutukseen. Teknologian sujuva hallinta ja informaatio- sekä mediakulttuurin kriittinen tulkinta ovat uusia muuttuneen yhteiskunnan asettamia haasteita. Informaatiotiede, koulutusteknologia sekä teknologia- ja mediakasvatus ovat eräitä opettajankoulutuksen tarjoamia tarkastelunäkökulmia yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Opettajaksi opiskeleville tulee tarjota opinnoissaan mahdollisuuksia opiskella näitä aihepiirejä, ja antaa heille työvälineitä opettaa ja ohjata oppijoita ymmärtämään, tarkastelemaan ja selviytymään tietoyhteiskunnan heille asettamista vaatimuksista. Välineitä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen 17
18 ARVIOINTI OPETTAJANKOULUTUKSESSA Jatkuva ja monipuolinen arviointi on oleellinen osa opettajan jokapäiväistä työtä. Arviointi on tärkeää myös opettajankoulutuksessa. Arviointi ei ole arvostelua vaan kriittistä sisältöjen tarkastelua niiden kehittämiseksi. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla muutakin kuin vain pelkkiä tenttiarvosanoja. Opettajien tulee antaa opiskelijalle jatkuvasti monipuolista ja rakentavaa palautetta opiskelusta, henkilökohtaisesta edistymisestä ja mahdollisuuksista. Opiskelijan ei tule kuitenkaan unohtaa itsearviointia. Opettajien palaute on osa opintojen ohjausta ja jatkuvaa arviointia. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla pääsääntöisesti henkilökohtaista. Ryhmätöistä ja -tilanteista voidaan antaa palautetta myös ryhmäkeskustelujen muodossa. Opetusharjoittelussa opiskelijalle antaa pääasiallisesti palautetta ohjaava opettaja. Palautetta tulee kuitenkin kerätä myös varsinaisilta opetuksen kohteilta, oppilailta. Monipuolinen ja -näkökulmainen palaute mahdollistaa opetustilanteiden syvällisemmän arvioinnin. Arviointi osaksi opettajankoulutuksen kehittämistä 18
19 Opintojaksoista annettavaa palautetta tulee kerätä sekä kurssien kuluessa että sen päätyttyä. Annetusta palautteesta tulee käydä keskustelua opettajan ja opiskelijoiden välillä ja ottaa ideat huomioon tulevien kurssien suunnittelussa. Yksittäisten kurssipalautteiden lisäksi opettajankoulutuksesta tulee kerätä palautetta kokonaisuutena. Palautteiden ja arvioinnin pohjalta tulee pohtia opettajankoulutuksen rakennetta, järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja parannuksen kohteita. Palautetta tulee kerätä opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneilta opettajilta, jotka ovat siirtyneet työelämään. Valmistuneilta opettajilta saadaan tietoa siitä, kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa yhteiskunnan haasteisiin. Palautetta hyödynnettävä kurssien suunnittelussa 19
20 OPETUSHARJOITTELU Opetusharjoittelua voi pääsääntöisesti suorittaa opettajankoulutuslaitosten yhteydessä sijaitsevissa valtion ylläpitämissä harjoittelukouluissa ja ns. kenttäkouluissa, jotka ovat kuntien ylläpitämiä. Harjoittelukoulujen opettajien on oltava asianmukaisesti koulutettuja opetusharjoittelun ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Harjoittelukoulujen opettajilla tulee olla korkeatasoisen koulutuksen lisäksi myös työkokemusta muualtakin kuin harjoittelukoulusta, jotta koulujen väliset erot voidaan huomioida opetusharjoittelun työskentelytavoissa ja ohjauksessa. Kenttäharjoittelulla tarkoitetaan muussa kuin valtion ylläpitämässä koulussa suoritettua opetusharjoittelua. Kenttäkouluharjoittelussa opiskelija saa realistisen käsityksen koulumaailmassa vallitsevasta tilanteesta, opetusvälineistöstä sekä -metodeista. Lastentarhanopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelut pääasiassa päiväkodeissa, jotka ovat joko kuntien tai yksityisten tahojen ylläpitämiä. Harjoittelupäiväkotien ohjaavat lastentarhanopettajat tulee kouluttaa opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Koulutusta harjoittelun ohjaajille 20
21 Opetusharjoittelujen tulee antaa kattava kuva opettajan työstä ja niihin on kuuluttava monipuolisesti erilaisia opettajan työhön sisältyviä tehtäviä, kuitenkin niin, että työmäärä pysyy opintoviikkoja vastaavana. Opetusharjoittelussa on oppituntien pitämisen lisäksi tutustuttava myös opettajan hallinnollisiin tehtäviin sekä arviointiin, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetukseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja muihin opettajan työhön kiinteästi liittyviin kokonaisuuksiin. Opetusharjoittelijan tulee olla täysivaltainen työyhteisön jäsen. Opetusharjoitteluissa pitää tutustua eri-ikäisten lasten opettamiseen. Etenkin lastentarhanopettajaksi opiskelevien harjoittelut ovat esiopetusuudistuksen myötä keskittyneet kuusivuotiaisiin ja nuorempien lasten opettaminen jää vähemmälle huomiolle. Harjoittelun ohjaus ja jatkuva arviointi ovat keskeinen osa opetusharjoittelua. Opiskelijalla on oltava harjoittelussa henkilökohtainen ohjaaja, joka on pätevä ja motivoitunut tehtäväänsä. Harjoittelun ohjaajan tehtävänä on ohjata tuntien valmistelussa, seurata opetustuokioita tai oppituntien pitämistä sekä antaa jatkuvaa palautetta opiskelijalle. Harjoittelun ohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan kehityksen ja henkisen kasvun tukijana. Jos ohjaava opettaja sairastuu tai muusta syystä ei voi olla seuraamassa harjoittelua, on hänen tilalleen saatava pätevä sijainen. Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. Harjoittelun palautteen tuettava opettajaksi kasvua 21
22 Didaktikolla on ohjaavan opettajan lisäksi tärkeä osa opetusharjoittelussa. Hänen tehtävänään on ohjata oman aineensa opetusta ja auttaa opiskelijaa opetuksen suunnittelussa. Didaktikon tulee olla motivoitunut ja hänen tulee seurata opetusharjoittelijoiden pitämää opetusta. Myös yhteistyö didaktikon ja ohjaavan opettajan välillä on tärkeää. Kenttäkoulussa tulee kiinnittää erityistä huomiota opetusharjoittelun ohjaamiseen. Ohjaavan opettajan tulee olla koulutettu ja pätevä antamaan opettajaksi opiskelevalle palautetta opetusharjoittelusta. Kenttäkoulun opettajia tulee kannustaa ottamaan vastaan opetusharjoittelijoita. Mikäli kenttäkoulun opettaja ottaa vapaaehtoisesti opetusharjoittelijan luokkaansa, häntä tulee palkita esimerkiksi maksuttoman täydennyskoulutuksen muodossa. Harjoittelun aikana opetukseen tuotetun ja käytetyn materiaalin tulee olla opiskelijalle maksutonta. Ellei kenttä- tai päiväkotiharjoittelupaikkaa voida taata opiskelupaikkakunnalta, yliopiston tulee korvata opiskelijalle aiheutuvat ylimääräiset matkakulut. Mikäli opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse eikä ota yliopiston osoittamaa harjoittelupaikkaa vastaan, hän vastaa itse mahdollisista matka- ja majoituskuluistaan. Opetusharjoittelun alussa opiskelijalle on selvitettävä yksiselitteisesti harjoittelijan oikeudet, vastuut ja velvollisuudet eri tilanteissa. Harjoittelijan ei missään tilanteessa tule olla yksin vastuussa lapsista. Sekä opiskelijoille että ohjaaville opettajille tulee tiedottaa opiskelijoita koskevasta vaitiolovelvollisuudesta ja heidän oikeudestaan saada opettamiseen vaikuttavia tietoja oppijoista. Opettajan vastuu ja velvollisuudet tutuksi 22
23 YHTEISTYÖ Yhteistyötä oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä niin kouluissa kuin päiväkodeissa tulee lisätä. Vanhempien sitoutuminen kodin ja opettajien väliseen yhteistyöhön on erittäin tärkeää lapsen kasvatuksen kannalta. Opiskelijoille tulee antaa valmiuksia oppijoiden vanhempien kohtaamiseen. Tätä tulee harjoitella opetusharjoittelussa esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltojen ja oppijoiden vanhempien kanssa käytävien keskustelujen valmisteluun ja toteutukseen ohjaavan opettajan kanssa. Tuttujen käsitteiden kyseenalaistaminen, uudelleenmääritteleminen ja opiskelijoiden stereotyyppisten perhekäsitysten laajentaminen tulee kuulua kiinteänä osana opettajankoulutukseen. Tulevan työyhteisön rakenteeseen ja sen voimavarojen hyödyntämiseen tutustuminen tulisi olla osa opettajankoulutusta. Opettajankoulutusta antavien oppilaitosten on kiinnitettävä erityistä huomiota laaja-alaiseen yhteistyöhön eri opettajankoulutusta kehitettäessä. Opettajakoulutusyksiköiden tulee olla avoimia ottamaan vastaan kritiikkiä ja ideoita toimintansa parantamiseksi ja oltava valmiita keskustelemaan koulutuspoliittisista kysymyksistä monien eri tahojen kanssa. On huolestuttavaa, että tällä hetkellä opettajankoulutusyksiköt tuntevat niin vähän toistensa toimintaa. Opettajankouluttajien tulee tavata toisiaan säännöllisesti ja vaihtaa ajatuksia hyvistä ja huonoista kokemuksistaan. Myös laitosten yhteiset projektit rikastuttavat opetusta ja näin asiantuntijuutta voidaan hyödyntää laajemmin. Laaja-alainen yhteistyö osaksi koulutusta 23
24 Opettajankoulutusyksiköiden tulee laajentaa yhteistyötään myös muiden oppilaitosten, yritysten, kuntien ja muiden tarkoituksenmukaisten tahojen kanssa. Asiantuntemusta on myös opettajankoulutusyksiköiden ulkopuolella. Yhteistyö opettajankouluttajien välillä on vähäistä. Oppiainerajat ylittävät, usean opettajan yhdessä toteuttamat kurssit antavat koulutukseen syvyyttä ja monipuolisuutta. Laajapohjaiset kurssit opettavat myös tulevia opettajia integrointiin ja yhteistyön hyödyntämiseen. Opiskelijat ovat mukana eri hallintoelimissä ja haluavat olla mukana kehittämässä koulutustaan. Opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen toimivuudesta tulee kuunnella ja käyttää heidän asiantuntemustaan hyödyksi. Yhdessä kriittisesti ja tasavertaisesti keskustelemalla saadaan aikaan parhaita tuloksia. Yhtenäisen peruskoulun myötä eri asteilla toimivien opettajien tulee toimia entistä aktiivisemmassa yhteistyössä. Eri asteiden opettajat kasvattavat ja opettavat samaa lasta, joten tiedonvaihto ja toisen opettajan työn tunteminen on välttämätöntä eheän kouluajan rakentamiseksi oppilaalle. Tulevien opettajien tulee kohdata jo opiskeluaikana ja eri asteiden välisiä kuiluja on pienennettävä. Eri asteiden ja alojen opettajaksi opiskeleville tulee järjestää enemmän yhteistä opetusta mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisissa aiheissa. Koulutuksen tuettava verkostoitumista 24
25 Opiskelijan olisi jo opettajankoulutuksen aikana omaksuttava koulun ja päiväkodin ulkopuolisten tahojen käyttämismahdollisuudet opettajan työssä. Yhteistyö esimerkiksi muiden koulujen, oppilaitosten ja yritysten kanssa monipuolistaa ja laajentaa koulun ja päiväkodin toimintakulttuuria. OPISKELIJASTA OPETTAJAKSI Opettajankoulutuksessa tulee ottaa huomioon, että opettajaksi kasvaminen on elinikäinen prosessi. Yliopiston tavoitteena on kouluttaa kriittisiä ajattelijoita. Opiskelijoita koulutetaan tutkimaan ja arvioimaan omaa työtään. Näin tulevilla opettajilla on valmiuksia kohdata muutoksia ja kehittää työtään. Opettajankoulutuksen tulee kuitenkin valmistaa opiskelijoita paremmin työnsä konkreettisen todellisuuden kohtaamiseen. Tällä hetkellä moni uupuu jo ensimmäisten työvuosiensa jälkeen ja useat jättävät opettajan työn kokonaan kokiessaan sen liian raskaaksi. Vastavalmistuneet opettajat tarvitsevat ohjausta ja tukea siirtyessään opettajan työhön. Opettajankoulutukseen tulee kuulua suvaitsevaisuuskasvatusta. Opiskelijan tulee oppia hyväksymään erilaisuutta ja ottamaan paremmin huomioon erilaiset persoonallisuudet. Koulutuksen tuettava joustavassa siirtymisessä opiskelijasta opettajaksi ja jatkokoulutukseen 25
26 Oppilashuoltotyö, kodin, päiväkodin ja koulun yhteistyö, opettajan oikeudet ja velvollisuudet ovat asioita, joihin tulevat opettajat tulee perehdyttää jo opiskeluaikana. Kenen puoleen erilaisissa ongelmissa tulee kääntyä, mistä saa apua, mikä on omalla vastuulla ja mitä saa tehdä ovat kysymyksiä, joiden edessä työnsä aloittava opettaja tuntee itsensä avuttomaksi. Työssä jaksaminen on tärkeä aihe opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Peruskoulutuksen tulee panostaa opiskelijoiden vahvan ammatti-identiteetin muodostumiseen. Opiskelijan pitää sisäistää elinikäisen oppimisen periaate ja uskoa omiin kykyihinsä ja valmiuksiinsa toimia opettajana. PALKKAUS Opiskelijoille tulee tiedottaa jo opintojen alkuvaiheessa palkan määräytymisen periaatteista. Opettajien palkkaus on kouluttautumisaikaan, tutkintoon ja työnkuvaan nähden liian alhainen. Opettajan tutkinto on yliopistossa suoritettu akateeminen loppututkinto. Opettajan ammatti ei ole palkkauksen suhteen kilpailukykyinen työmarkkinoilla, mikä vähentää opettajan ammatin arvostusta ja kiinnostusta hakeutua opettajankoulutukseen. Nuoren opettajan palkkaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palkkauksessa tulee huomioida viransijaisuutta tekevän opettajan kesäajan palkkaus sekä opettajan työhön kuuluvat lisät. Vahva ammatti-identiteetti auttaa työssä jaksamisessa Palkkatasoa korjaamalla pätevät opettajat kouluihin ja päiväkoteihin 26
27 Muistiinpanoja: 27
28 Koulutuksen vastattava työelämän tarpeisiin Valintakokeet eivät ole läksynkuulustelu tai lottoarvonta Yksilöllisyyttä tutkinnon suorittamiseen Opintojen ohjausta tehostettava Valmiuksia erilaisten oppijoiden kohtaamiseen Arviointi osaksi opettajankoulutuksen kehittämistä Palkka nostettava vastaamaan koulutusta ja opettajan vastuuta
koulutuspoliittinen ohjelma
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton koulutuspoliittinen ohjelma Soolin koulutuspoliittinen ohjelma Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö,
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotSoolin oranssi. tavoitteet opettajankoulutukselle. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. www.sool.fi
Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL www.sool.fi Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Koulutuspoliittinen ohjelma III 2 TYÖRYHMÄ Päivi
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotTAVOITTEET opettajankoulutukselle
TAVOITTEET opettajankoulutukselle Opettajaksi Opiskelevien Liitto 1 JOHDANTO Pitelet kädessäsi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n Tavoitteet Opettajankoulutukselle -ohjelmaa. Ohjelma on toteutettu
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotPOM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
LisätiedotTavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL
Tavoitteet opettajankoulutukselle 2010 2013 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 2 SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kaikkien opettajaksi opiskelevien etujärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotTavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL
Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Koulutuspoliittinen ohjelma V Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 20.4.2008
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotSuomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto www.sool.fi Koulutuspoliittinen ohjelma IV TYÖRYHMÄ Tuula Karlsson Susanna Kahelin Kaisa Aalto Kai Kaksonen Heikki Kaunisto Tiina Pitkänen Tarmo Thorström Hyväksytty
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotOpettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Peruskoulutus Kyselylomake KYSELYLOMAKE Taustatiedot Pedagogiset opinnot / opettajankoulutusopinnot
LisätiedotSOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista
SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE17-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 6.6.2017
LisätiedotAikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op
Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOpettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi
Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
LisätiedotOhjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013 HY:n Viikin normaalikoulu 21.10.2013 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa
LisätiedotTieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018
Tieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018 Sisällys 1. Yleistietoa tieteenalaa tukevista opintokokonaisuuksista... 1 2. Hakuohjeet... 1 3. Valintamenettely...
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotOhjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotAsia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen
Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.04.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja
LisätiedotOPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotTIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS
TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotMihin suuntaan opettajaksi opiskelevat kehittäisivät tutkintoja?
Mihin suuntaan opettajaksi opiskelevat kehittäisivät tutkintoja? Yleistä Varsinaisesti kaksiportaisuudella ei ole opettajankoulutukselle juurikaan annettavaa. Rakenneuudistuksen ohessa on kuitenkin mahdollista
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
Lisätiedot