koulutuspoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "koulutuspoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton koulutuspoliittinen ohjelma

2 Soolin koulutuspoliittinen ohjelma Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö, johon kuuluu tällä hetkellä yli 5000 opettajaksi opiskelevaa. Liiton tarkoituksena on editää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, valvoa jäsenistöön kuuluvien oikeudellisia ja opintososiaalisia etuja sekä toimia heidän yhteiskunnallisen asemansa ja opiskeluolosuhteidensa parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi SOOL harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, opinto- ja tutkimustyötä sekä ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Rautatieläisenkatu Helsinki puh. (09) fax. (09) SOOL:n koulutuspoliittinen ohjelma 1. painos julkaistu elokuussa 2000 Ulkoasu: Risto Palomäki Kuvitus: Jussi Anttonen

3 1. Esipuhe Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n ensimmäinen koulutuspoliittinen ohjelma on syntynyt. Ohjelmaa on valmisteltu syksystä 1999 kevääseen 2000 laajalla yhteistyöllä jäsenyhdistysten ja -yhteisöjen kanssa. Ohjelmaa valmistelemaan valittiin jäsenyhdistysten ja -yhteisöjen esitysten pohjalta koulutuspoliittinen työryhmä, johon kuuluivat: Heikki Härkönen (lastentarhanopettajaksi opiskeleva, Savonlinna), Janne Järnfors (luokanopettajaksi opiskeleva, Oulu), Jaana Kainulainen (luokanopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi), Jari Karinen (aineenopettajaksi opiskeleva, Helsinki), Johanna Nummi (lastentarhanopettajaksi opiskeleva, Jyväskylä) sekä Heli-Maarit Tuomaala (aineenopettajaksi opiskeleva, Oulu). Työryhmän puheenjohtajana toimi SOOLin hallituksen jäsen Tiina Korpela (luokanopettajaksi opiskeleva, Turku) ja projektisihteerinä toimi ajalla SOOLin hallituksen jäsen Eija Kumpu. Työryhmän lisäksi koulutuspoliittista ohjelmaa on käsitelty kaikissa SOOLin hallituksen kokouksissa toimintavuonna Ohjelmaa on ideoitu ja käsitelty myös kahdessa koulutuspoliittisessa tapaamisessa, järjestötyönkurssilla ja viimein liittokokouksessa 2000 Tampereella koulutuspoliittinen ohjelma vahvistettiin liiton viralliseksi ohjelmaksi. Laaja ja avoin keskustelu ja yhteistyö ovat mahdollistaneet moninäkökulmaisen ja kattavan koulutuspoliittisen ohjelman muotoutumisen. Koulutuspoliittisen ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kaikki ne ajatukset ja tavoitteet, joita Suomen opettajaksi opiskelevilla on. Koulutuspoliittisen ohjelman avulla SOOLin edunvalvonta saa konkreettisempia tavoitteita. Työ kohti toimivampaa ja ajanmukaisempaa opettajankoulutusta on alkanut. 3

4 Sisällys: 4 1. Esipuhe 2. Opettajuus 2.1. Nykypäivän opettajakuva Yhteiskunnan muutokset Tutkiva opettaja Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus 2.2. Opettajan ammatin arvostus 3. Opettajankoulutus 3.1. Opettajankoulutuksen valintakokeet 3.2. Opettajankoulutus yliopistossa 3.3. Tasa-arvo yliopistojen välillä 3.4. Opiskelu opettajankoulutuksessa Koulumaisuus vs. akateeminen vapaus Opintojen maksuttomuus Kesäopinnot Opintojen ohjaus Aikaisemmat opinnot Opetussuunnitelman toteutuminen 3.5. Erityispedagogiikka osana opettajankoulutusta 3.6. Monikulttuurinen kasvatus 3.7. Tietotekniikka opettajankoulutuksessa 3.8. Kodin ja opettajien yhteistyö 3.9. Pääaineena kasvatustiedettä sivuava aine Opettajankoulutuksen palautejärjestelmät Kurssipalaute Opiskelijalle annettava palaute Opettajankoulutuksesta annettava palaute Yhteistyö Opiskelijoiden yhteistyö Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö Yhteistyö tiedekuntien ja eri yli opistojen välillä Opetusharjoittelut Opetusharjoittelun merkitys Opetusharjoittelu harjoittelukoulussa Harjoittelu kenttäkoulussa Harjoittelu päiväkodissa Opetusharjoittelun kulukorvaukset Opiskelijavaihto 4. Ympäröivä yhteiskunta 5. Opettajankoulutuksen alakohtaiset erityispiirteet teet 5.1. Varhaiskasvatuksen koulutus 5.2. Luokanopettajien koulutuksen monialaiset opinnot 5.3. Erityispedagogiikka pääaineena 5.4. Ohjauksen koulutus 5.5. Aineenopettajat Aineenopettajavalintamenettely Aineenopettajien kouluttaminen Aineenopettajien pro gradu -tutkielma 5.6. Opettajien täydennyskoulutus

5 2. Opettajuus 2.1. Nykypäivän opettajakuva Yhteiskunnan muutokset Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä päätösvalta on siirtynyt valtiolta kunta- ja koulutasolle. Opettaja on työssään myös koulun paikallinen edunvalvoja, jonka tehtävänä on olla mukana kunnan ja koulun päätöksenteossa. Itsenäisen päätöksenteon myötä opettajan vastuu on kasvanut ja opettajan työ on muuttunut laajaalaisemmaksi. Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuttua opettajankoulutuksen tulee olla monipuolisempaa. Esiopetusuudistuksen myötä sekä lastentarhan- että luokanopettajat antavat 6-vuotiaille esiopetusta. Opettajuuden käsite on laajentunut ja eri opettajaryhmien väliset rajat ovat poistumassa. Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä on tärkeää laaja-alaisen opettajuuden ja lapsen koulutuksen jatkuvuuden ymmärtämiseksi. Oppimisprosessissa opettajan tehtävänä on auttaa lasta oppimaan. Opettaja ei ole enää kaikkitietävä ja autoritaarinen tiedon jakaja, vaan erehtyvä ja inhimillinen oppimisen ohjaaja. Opettaja työskentelee yhdessä oppilaiden kanssa, pyrkii aktivoimaan oppilaita toimimaan ja tutkimaan maailmaa. Oppiminen käsitetään yhä laajemmin. Oppimisesta on tullut koko eliniän kestävä tapahtumasarja, johon kaikki elämän kokemukset liittyvät. Opettajan tehtävänä on ottaa opetukseen mukaan myös ympäröivä yhteiskunta. Oppilaiden on opittava faktatietojen lisäksi myös soveltamaan tietoa ja selviytymään jatkuvasti muuttuvista tilanteista. Yhteiskunnan muutosten, monikulttuurisuuden ja yksilökeskeisyyden myötä lapsen kasvatuksen perusperiaatteet ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Osa kasvatusvastuusta on siirtynyt kotoa päiväkodille ja koululle. Opettajan työkenttä on laajentunut ja hän voi joutua toimimaan oppilaan kasvattajan, sosiaalityöntekijän, psykologin, vanhemman tai ystävän roolissa. Suurten opetusryhmien vuoksi opettaja ei pysty keskittymään riittävästi oppilaisiin yksilöinä. Lasten ongelmat ovat lisääntyneet ja esimerkiksi koulukiusaaminen on jatkuvasti keskustelujen aiheena. Ongelmat perheiden ja kouluyhteisön sisällä on yleisesti tiedostettu, mutta ratkaisut puuttuvat. 5

6 Tutkiva opettaja Koulu ei voi kehittyä, mikäli sitä tutkitaan vain ulkopuolelta. Opettajien toteuttama, koulun sisäinen tutkimus- ja kehitystyö on edellytys koulun uudistumiselle. Opettajien tekemä tutkimustyö takaa opettajan työn tieteellisyyden jatkumisen, kohottaa alan arvostusta ja parantaa työssä jaksamista. Opettajan tulee jo opiskeluaikana omaksua tutkiva asenne työtään kohtaan. Opiskelujen aikana opiskelija sisäistää parhaiten oman työn tutkimisen ja ammatillisen kehittymisen tarkastelemalla kriittisesti omaa toimintaansa erityisesti opetusharjoittelussa. Opettajan tulee ohjata oppilaitaan tutkivaan ja aktiiviseen työskentelytapaan Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia integroidaan entistä enemmän yleisopetukseen. Heterogeeniset opetusryhmät asettavat monia haasteita opetustilanteille. Opettajan tehtävänä on huomioida jokaisen lapsen erityistarpeet opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huomioiminen edellyttää opettajalta vankkaa tietopohjaa kohdata lapsen yksilölliset tarpeet ja riittäviä resursseja opetuksen eriyttämiseen. Opetusryhmät ovat kuitenkin liian suuria eriyttämiseen ja päteviä avustajia ei ole luokissa riittävästi. Erityispedagogiikan ja monikulttuurisen kasvatuksen merkitys opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa on korostunut. 6

7 2.2. Opettajan ammatin arvostus Jokaisella ihmisellä on arkiajatteluun ja omiin kokemuksiin pohjautuva käsitys opettajan työstä ja opettajasta persoonana. Suurin osa ihmisistä on nähnyt kuitenkin opettajan työn vain oppilaan, opiskelijan tai vanhemman näkökulmasta. Opettajan työn arvostuksen peruslähtökohta on nykyaikaisen opettajuuden ja työnkuvan tunteminen. Opettajankoulutuksen tunnetuksi tekeminen lisää osaltaan opettajan ammatin yhteiskunnallista arvostusta. Opettajan ammatin ja työn arvostuksen on lähdettävä opettajasta itsestään. Opettajaksi opiskelevia tulee rohkaista ammattiylpeyteen. Sanojensa takana seisova opettaja, jolla on vahva ammatillinen identiteetti, saa myös ansaitsemansa ympäristön arvostuksen työstään. Opettajan työ on vastuullista, yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää kasvatustyötä, jolla turvataan kansakunnan hyvinvointi ja kehittyminen myös tulevaisuudessa. Opettajien palkkaus on kouluttautumisaikaan, tutkintoon ja työnkuvaan nähden liian alhainen. Opettajan tutkinto on yliopistossa suoritettu akateeminen loppututkinto. Opettajan ammatti ei ole palkkauksen suhteen kilpailukykyinen työmarkkinoilla, mikä vähentää opettajan ammatin arvostusta ja kiinnostusta hakeutua opettajankoulutukseen. Nuoren opettajan palkkaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palkkauksessa tulee huomioida viransijaisuutta tekevän opettajan kesäajan palkkaus sekä opettajan työhön kuuluvat lisät. 3. Opettajankoulutus 3.1. Opettajankoulutuksen valintakokeet Opettajankoulutuksen valintakokeet vaihtelevat opettaja-alan mukaan. Lastentarhanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen haku tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa hakija valitsee kolme järjestyksessä mielekkäintä opiskelupaikka- kuntaa. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin ja mahdollisiin lisäpisteisiin, joiden perusteella hakija kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen opiskelupaikkakunnalle. Hakija voi osallistua vain yhden paikkakunnan valinta- 7

8 8 kokeisiin. Valintakoe muodostuu kirjallisuustehtävästä, erilaisista persoonallisuutta ja vuorovaikutustaitoja mittaavista haastatteluista ja tehtävistä sekä mahdollisista taito- ja taideaineiden osaamista mittaavista vapaaehtoisista kokeista. Opettajankoulutuksen valintakokeiden tulee mitata opiskelijan soveltuvuutta opettajan ammattiin sekä kykyä suoriutua yliopisto-opinnoista. Valintakokeen kirjallisen kuulustelun tulee mitata hakijan kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä sisäistää ja jäsentää kokonaisuuksia, eikä testata ulkoaoppimiskykyä. Haastattelujen ja erilaisten ryhmätilanteiden tarkoituksena on mitata opiskelijan soveltuvuuden lisäksi myös opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opettajan opintoihin. Tällä hetkellä aineenopettajien valintamenettelyissä on useita eri käytäntöjä. Yliopistoissa tulee olla alueellisesti ja alakohtaisesti yhtäläiset kriteerit aineenopettajien valinnassa. Valintakokeissa tulee opiskelijan soveltuvuutta mitata haastattelulla sekä mahdollisilla ryhmätilanteilla. Tärkeintä on saada aineenopettajakoulutukseen motivoituneita ja päämäärätietoisia opiskelijoita, jotka haluavat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot Opettajankoulutus yliopistossa Opettajankoulutusta annetaan yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tutkinnon tieteellisyyden ja koulutuksen tason säilymisen kannalta on tärkeää, että

9 opettajankoulutus järjestetään jatkossakin yliopistossa. Yliopiston perinteet ja pitkäjänteinen kehitystyö takaavat koulutuksen ajanmukaisuuden, laadun ja tehokkuuden. Yliopistokoulutuksen kautta opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen käytännön toiminnalle ja kykenee tekemään tieteellistä, yhteiskuntaa hyödyttävää omaan alaansa liittyvää tutkimusta. Opettajankoulutusta antavilla opettajilla tulee olla pedagogiset opinnot suoritettuina. Vain näin voidaan taata riittävät pedagogiset ja didaktiset taidot sekä opetuksen tavoitteellisuus Tasa-ar asa-arvo yliopistojen välillä Opettajankoulutuksen tulee olla korkeatasoista yliopistopaikkakunnasta riippumatta. Yliopistojen on tarjottava riittävästi myös vapaavalintaisia opintoja. Yliopiston tai korkeakoulun opiskelijamäärän tai maantieteellisen sijainnin ei tule vaikuttaa opetuksen laatuun. Alueellisesti tasa-arvoisella koulutuksella ei tarkoiteta yliopistojen tasapäistämistä. Yliopistojen tulee ottaa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja mahdolliseen profiloitumiseen liittyvät painotukset kuitenkin siten, että kaikille opettajaksi opiskeleville turvataan riittävät tieteelliset tiedot ja ammatilliset valmiudet. Yliopistojen välistä tasa-arvoa ylläpidetään riittävällä rahoituksella sekä opettajankoulutuslaitosten ja -kouluttajien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Yksittäisten yliopistojen erityisosaamista tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös muissa yliopistoissa esimerkiksi vierailevien luennoitsijoiden avulla Opiskelu opettajankoulutuksessa Koulumaisuus vs. akateeminen vapaus Opettajankoulutuksen opinnot muodostuvat pääasiallisesti yhden tai useamman opintoviikon mittaisista kursseista. Pedagogiset ja ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat monipuolinen mutta samanaikaisesti hyvin pirstaleinen kokonaisuus. Usein lukujärjestysteknisistä syistä opintoja suoritettaessa akateeminen vapaus on erittäin vähäistä. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti. Opettajaksi opiskeluun tulee kuulua valinnaisia opintoja sivuaineiden lisäksi. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus painottaa opintojaan myös kurssien sisällä kiinnostuksensa mukaisesti ja rakentaa tutkintonsa haluamallaan tavalla. Osa opettajankoulutuksesta tulee opiskella ongelmalähtöisesti. Ongelmalähtöisen oppimisen kautta opiskelija voi järkevästi yhdistellä yksittäisiä kursseja, opetettavia aineita ja aihekokonaisuuksia. 9

10 10 Tulevaisuuden laaja-alainen opettajuus rakentuu monista eri elementeistä. Opettajaksi opiskelevien monipuoliset aineyhdistelmät voivat osaltaan olla ratkaisemassa tulevaisuuden opettajapulaa. Koska opettajankoulutus on yliopistossa annettavaa koulutusta, on tieteellisyyden asema turvattava opiskelussa. Tieteellisten tutkimusten, seminaaritöiden ja pro gradu -tutkielman kautta opiskelija voi syventää tietämystään jostain opiskeltavasta aiheesta tai tutkia itsenäisesti haluamaansa kokonaisuutta. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa sekä pedagogisia että didaktisia taitoja. Koulutuksen tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla vain niksien ja vinkkien jakaminen, vaan tieteellisen tiedon opiskelu, sen käyttäminen ja soveltaminen opetusharjoittelussa sekä myöhemmin työelämässä. Kaikkea informaatiota ei tule antaa valmiiksi muokattuna, vaan opiskelijoita tulee kasvattaa kriittisen ajatteluun ja tiedon jatkotyöstämiseen. Opettajan tutkinnon sisällön tulee vastata yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin. Monipuolinen ja itsenäiseen ajatteluun kannustava tutkinto tukee opettajan henkistä kasvua työelämässä. Kurssien suorittamistavoissa tulee olla myös muita vaihtoehtoja kuin perinteinen kirjatentti. Erilaiset kirjoitustehtävät, ryhmätyöt ja itsenäiset pohdintatehtävät herättävät opiskelijan mielenkiinnon aiheeseen ja kehittävät ajattelua. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet tulee ottaa huomioon kurssin suoritustapaa valittaessa kuitenkin siten että arviointiperiaatteet ovat kaikille yhtäläiset Opintojen maksuttomuus Tutkintoon tähtäävän opettajankoulutuksen on oltava maksutonta. Yliopiston on korvattava opettajankoulutuksessa käytettävät materiaalit ja tarvikkeet täysimääräisesti. Kursseihin kuuluvista kopioista ei tule kerätä erillistä maksua opiskelijoilta vaan ne on sisällytettävä yliopiston tarjoamaan opetukseen. Heikko taloudellinen tilanne ei saa olla este opettajaksi opiskelemiselle Kesäopinnot Opettajaksi opiskeleville tulee turvata maksuton mahdollisuus suorittaa riittävästi opintoja myös kesällä, jotta opiskelija saisi opintotukea myös kesän ajalta. Kesäopintojen kautta opiskelija voi rytmittää tutkinnon suorittamisen haluamallaan tavalla ja halutessaan myös valmistua nopeammin. Kesällä järjestettävien tenttien lisäksi opettajaksi opiskeleville on tarjottava monimuotoisia tapoja suorittaa opintoja. Myös kontaktiopetusta tulee kuulua kesäopintotarjontaan.

11 Opintojen ohjaus Yliopistojen tulee huolehtia riittävästä ja asiantuntevasta opintojen ohjauksesta opettajankoulutuksessa. Opintojen ohjauksen avulla opiskelija kykenee suorittamaan opintonsa suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Opintojen ohjauksen tulee olla asiantuntevaa, henkilökohtaista ja ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Opintojen ohjaus tulee toteuttaa opettajankoulutuksessa monitasoisena. Varsinkin opintojen alussa ohjaus tulee toteuttaa sekä opiskelija- että opettajatutoroinnin avulla. Lisäksi joka vuosi tulee pitää opiskelijoiden ja opettajien yhteisiä vuosipalavereita, joissa käydään läpi mennyt vuosi, arvioidaan asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja suunnitellaan opintoja eteenpäin. Aineenopettajien koulutuksessa opintojen ohjauksessa tulee olla ainekohtaiset vastuuhenkilöt pätevän ohjauksen turvaamiseksi. Opiskelijoita tulee ohjata rakentamaan tutkintonsa erilaisista moni- ja poikkitieteellisistä aineyhdistelmistä. Opintojen suunnittelun lisäksi ohjausta tulee sisällyttää yksittäisiin kursseihin, opiskelutekniikan harjoittamiseen sekä yleiseen suoriutumiseen yliopisto-opinnoissa. Riittävällä ohjauksella motivaatio opiskeluun säilyy ja opintojen suorittaminen tehostuu Aikaisemmat opinnot Monilla opettajankoulutuksen aloittavilla on aikaisempia opintoja. Opettajankoulutuksessa on turvattava myös heille joustava opiskelun aloittaminen ja opinnoissa eteneminen. Ennen opettajankoulutusta suoritetut opinnot on korvattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli opiskelija on suorittanut tutkintoon vaadittavan opintokokonaisuuden jo ennen opiskelun alkua, on hänellä siitä huolimatta oltava oikeus opiskella samansisältöinen kurssi uudelleen opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajankoulutuksen toteuttamisesta on hyväksytty opetussuunnitelma, jossa määritellään opintoihin sisältyvät kurssit, niiden oppisisällöt ja suoritustavat. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opetussuunnitelman käytännön toteuttamiseen. Kun opetussuunnitelmia uudistetaan ja vaatimukset sekä kurssien sisällöt muuttuvat, on turvattava myös vanhan opetussuunnitelman toteutuminen ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun aloittamansa opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on ennen opintokokonaisuuden alkua oikeus tietää kokonaisuuden suorittamiseen vaadittava työmäärä suhteessa opintoviikkomäärään. 11

12 12 Opetussuunnitelmaan on lisäksi kirjattava yksiselitteinen opintoviikkojen sisältämä työmäärä, jotta työmäärät eri kurssien välillä olisivat yhdenmukaiset Erityispedagogiikka osana opettajankoulutusta Erityispedagogiikan merkitystä tulee korostaa opettajankoulutuksessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integrointi yleisopetukseen ja päiväkodin lapsiryhmiin vaatii opettajalta laajat tiedot ja taidot kohdata lapsi ja suunnitella opetus myös näiden lasten vaatimuksia vastaaviksi. Opiskelun aikana on myös opiskelijalle, jonka pääaineena ei ole erityispedagogiikka, annettava kattavat tiedot erityispedagogiikasta sekä teorian että käytännön harjoitusten avulla. Erityispedagoginen näkökulma tulee sisällyttää myös muihin kursseihin. Erityispedagogiikan opintoihin tulee sisällyttää perustietojen lisäksi luokan työrauhaan liittyvien opettajan tukiverkoston ja työyhteisön merkityksen esittely ja pohdinta. Myös lastentarhanopettajille tulee varmistaa valmiudet tunnistaa oppimisvaikeudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Monikulttuurinen kasvatus atus Kansainvälistymisen ja maahanmuuttajien myötä kouluyhteisön monikulttuurisuus on opettajan työn arkipäivää. Erilaiset kulttuurit koulussa ja päiväkodissa saattavat aiheuttaa hämmennystä, ennakkoluuloja ja syrjintää. Monikulttuurisen kasvatuksen tulee sisältyä opettajankoulutukseen ja sen tulisi olla integroituna kaikkiin aineisiin. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuureihin käytännön harjoitusten avulla ja siten oppia tuntemaan kulttuurien ominaispiirteitä. Opiskelijan tulisi ymmärtää, millaisia järjestelyjä eri kulttuurit vaativat opetusryhmässä ja miten opettajan tulee kohdata kulttuuritaustaltaan erilaisten lasten perheet Tietotekniikka opettajankoulutuksessa Opettajan tietotekniset taidot opetustyössä ovat korostuneet. Nykyisin opettaja voi monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyössään. Tietotekniikkaa hallitsevista opettajista on kuitenkin suuri pula kouluissa ja päiväkodeissa. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle on annettava riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikasta. Teknisten taitojen lisäksi opettajaksi opiskelevan tulee osata yhdistää tietotekniikka ja pedagogiikka sekä hyödyntää ja soveltaa niitä tulevaisuuden opetustyössään. Jotta nämä valmiudet voidaan saavuttaa, on opettajankoulutuksessa oltava riittävät resurssit tietotekniikan opetuksen antamiseen.

13 3.8. Kodin ja opettajien yhteistyö Opettajan työssä tärkeänä yhteistyökumppanina ovat oppilaiden vanhemmat. Vanhempien sitoutuminen kodin ja opettajien yhteistyöhön on erittäin tärkeää lapsen kasvatuksen kannalta. Opiskelijoille tulee antaa välineitä oppilaiden vanhempien kohtaamiseen ja kasvatuksen tukemiseen. Oppilaiden vanhempien kohtaamista tulee harjoitella opetusharjoittelussa esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien, oppilaan vanhempien kanssa käytyjen yksityisten keskustelujen, valmisteluun ja toteutukseen ohjaavan opettajan johdolla. Opettajankoulutuksen tulee huomioida yhteiskunnassa vallitsevat tilanteet ja se, että perheet eivät enää vastaa perinteistä ydinperheen mallia. Tuttujen käsitteiden kyseenalaistaminen, uudelleenmääritteleminen ja opiskelijoiden stereotyyppisten perhekäsitysten laajentaminen tulee kuulua kiinteänä osana opettajankoulutukseen Pääaineena kasvatustiedettä atustiedettä sivuava a aine Aineenopettajia lukuun ottamatta yleisin opettajaksi opiskelevien pääaine on kasvatustiede. Kasvatustiede antaa opettajan ajattelulle tieteellisen pohjan, jota opettaja hyödyntää opettaessaan ja työelämän ratkaisuissaan. Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus valita jokin kasvatustiedettä sivuava pääaine, esimerkiksi kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia, kasvatusfilosofia tai varhaiskasvatus. Mikäli opettajan tutkintoon sisällytetään pääaineena valinnan mukaan jokin kasva- 13

14 14 tustiedettä sivuava tieteenala, saadaan työelämään erilaisia ja moninäkökulmaisia opettajia Opettajankoulutuksen palautejärjestelmät Kurssipalaute Jatkuva ja monipuolinen arviointi on oleellinen osa opettajan jokapäiväistä työtä. Arviointi on tärkeä osa myös opettajankoulutusta. Arviointi ei ole arvostelua vaan kriittistä sisältöjen tarkastelua niiden kehittämiseksi. Jokaisesta kurssista annettavan kirjallisen tai suullisen palautteen kautta opiskelijat ovat mukana kehittämässä opettajankoulutuksen sisältöä ja suorittamistapoja. Palautetta tulee voida antaa myös nimettömänä. Palautetta tulee kerätä myös kurssin kuluessa sekä sen päätyttyä. Kurssin pitäjän tulee arvioida kurssin tuloksia ja onnistumista annetun palautteen pohjalta. Annetusta palautteesta tulee käydä keskustelua opettajan ja opiskelijoiden välillä. Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida opiskelijoiden aiemmin antama palaute Opiskelijalle annettava palaute Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla muutakin kuin vain pelkkiä tenttiarvosanoja. Opettajien tulee antaa opiskelijalle jatkuvasti monipuolista ja rakentavaa palautetta opiskelusta, henkilökohtaisesta edistymisestä ja mahdollisuuksista. Opiskelijan ei tule kuitenkaan unohtaa itsearviointia. Opettajien palaute on osa opintojen ohjausta ja jatkuvaa arviointia. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla pääsääntöisesti henkilökohtaista. Ryhmätöistä ja - tilanteista voidaan antaa palautetta myös ryhmäkeskustelujen muodossa. Opetusharjoittelussa opiskelijalle antaa pääasiallisesti palautetta ohjaava opettaja. Palautetta tulisi kuitenkin kerätä myös varsinaisilta opetuksen kohteilta, oppilailta. Monipuolinen ja -näkökulmainen palaute mahdollistaa opetustilanteiden syvällisemmän arvioinnin Opettajankoulutuksesta annettava palaute Yksittäisten kurssipalautteiden lisäksi opettajankoulutuksesta tulisi kerätä palautetta kokonaisuutena. Palautteiden ja arvioinnin pohjalta tulee pohtia opettajankoulutuksen rakennetta, järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja parannuksen kohteita. Palautetta tulisi kerätä opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneilta opettajilta, jotka ovat siirtyneet työelämään. Valmistuneilta opettajilta voidaan saada tietoa siitä, kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa yhteiskunnan haasteisiin.

15 3.11. Yhteistyö Opiskelijoiden yhteistyö Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuttua eli yhtenäisen peruskoulun myötä sekä esiopetusuudistuksen tultua voimaan myös rajat eri opettajaryhmien välillä ovat hämärtyneet ja työnkuvat ovat osittain päällekkäisiä. Eri alojen opettajaksi opiskelevien yhteistyö on erittäin tärkeää opettajankoulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Mikäli eri alojen opettajaksi opiskelevat kohtaavat toisensa jo opiskeluaikana, muodostuu jokaiselle opiskelijalle kokonaiskuva opettajan työn eri puolista ja toisaalta opettajuuden yhtäläisyyksistä. Yhteistyön aloittaminen jo opiskeluaikana on siten tärkeää työelämän kannalta Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä Laaja-alaisen opettajuuden myötä yhteistyö eri opettajaryhmien välillä on tärkeää jo opiskeluaikana. Vaikka eri opettajaryhmien työnkuvat ovat hyvinkin erilaiset, on niissä myös paljon yhtäläisyyksiä. Mikäli eri opettajaryhmät tuntevat toistensa työnkuvat, ennakkoluulot vähenevät ja yhteistyötä on helpompi tehdä. Oppiminen jatkuvana prosessina tukee käsitystä laajaalaisesta opettajuudesta sekä työn vaativuudesta. Jokaisella eri opettajaryhmällä on oma tärkeä tehtävänsä olla mukana opettamassa ja kasvattamassa lasta. Kun opettajat tekevät keskenään yhteistyötä, myös opetus ja kasvatus toteutuvat johdonmukaisemmin. 15

16 Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä päätösvaltaa koulutukseen liittyvistä asioista siirrettiin kunnille ja kouluille. Opettajien yhteistyö koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa on tärkeää yhteisten kasvatustavoitteiden määrittelemiseksi ja johdonmukaisen koulutuksen turvaamiseksi. Opettajien tulee tehdä yhteistyötä myös kunnan päätöksentekijöiden kanssa, jotta päätökset voidaan tehdä asiantuntevasti ja todelliset tilanteet huomioiden Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan yhteistyö on tärkeää tiedeyhteisön toimivuuden ja kehittymisen kannalta. Opiskelijoiden ja yliopistohenkilökunnan vuorovaikutus ja sitoutuminen oman laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston kehittämiseen paranee yhteistyön vaikutuksesta. Jokaisessa opettajankoulutuslaitoksen työryhmässä tulee olla riittävä ja jatkuva ainejärjestöjen edustus demokratian säilyttämiseksi. Opiskelijat on hyväksyttävä tiedeyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi ja heille on annettava oikeus olla mukana yliopistoa koskevissa valmisteluissa ja päätöksenteossa. Opiskelijoiden ja yliopiston opettajien välisen yhteistyön myötä opettajaksi opiskelevalla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa opintojen ohjausta sekä jatkuvaa palautetta opinnoistaan. Opiskeluympäristön myönteisen yhteishengen merkitys opintojen etenemiselle on merkittävä. 16

17 Yhteistyö tiedekuntien ja eri yliopistojen välillä Yhteistyö yliopiston eri tiedekuntien välillä on tärkeää etenkin opettajan pedagogisia opintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tiedekuntien yhteistyöllä voidaan kurssien ajankohdat suunnitella niin, että eri alojen opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kurssi yhdessä. Näin samansisältöistä kurssia ei tarvitse järjestää erikseen kaikille eri opettaja-aloille. Joustavan ja suunnitelmallisen opiskelun myötä valmistuminen nopeutuu varsinkin aineenopettajien osalta. Eri yliopistojen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä järjestettäessä ja suunniteltaessa opettajankoulutusta. Siten taloudelliset ja henkilöresurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Henkilösuhteet, valtataistelut tai muut poliittiset ristiriidat eivät saa olla este tiedekuntien yhteistyölle ja opintojen yhteissuunnittelulle Opetusharjoittelut Opetusharjoittelun merkitys Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajankoulutusta. Harjoittelussa opiskelija pääsee tutustumaan aitoon työympäristöön ja soveltamaan teoreettista tietoaan käytännössä. Onnistuneen opetusharjoittelun myötä opiskelija sisäistää opettajan työnkuvan ja työtehtävät sekä vahvistaa ammatillista identiteettiään ja opettajaksi kasvuaan. Harjoittelun ohjaus ja jatkuva arviointi ovat keskeinen osa opetusharjoittelua. Opiskelijalla on oltava harjoittelussa henkilökohtainen ohjaaja, joka on pätevä ja motivoitunut. Harjoittelun ohjaajan tehtävänä on ohjata tuntien valmistelussa, seurata opetustuokioita tai oppituntien pitämistä sekä antaa jatkuvaa palautetta opiskelijalle. Harjoittelun ohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan kehityksen ja henkisen kasvun tukijana. Jos ohjaava opettaja sairastuu tai muusta syystä ei voi olla seuraamassa harjoittelua, on hänen tilalleen saatava pätevä sijainen. Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. Mikäli opiskelija joutuu pitämään oppitunteja ilman harjoittelun ohjaajan läsnäoloa, ei opiskelija voi saada toiminnastaan palautetta eikä saavuttaa harjoittelulle asetettuja tavoitteita. Ilman ohjaajan läsnäoloa pidetyt oppitunnit ovat normaaleja opettajan sijaisuuksia, joista tulee maksaa opiskelijalle sijaisen palkka. Opetusharjoittelua voi pääsääntöisesti suorittaa opettajankoulutuslaitosten yhteydessä sijaitsevissa valtion ylläpitämissä harjoittelukouluissa ja ns. kenttäkouluissa, jotka ovat kuntien ylläpitämiä sekä päiväkodeissa, jotka voivat olla kuntien tai yksityisten tahojen ylläpitämiä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita kenttäharjoittelupaikkansa. 17

18 18 Koska opetusharjoittelujen tulee antaa kattava kuva opettajan työstä, on harjoitteluun kuuluttava monipuolisesti erilaisia opettajan työhön sisältyviä tehtäviä. Opetusharjoittelussa on oppituntien pitämisen lisäksi tutustuttava myös opettajan hallinnollisiin tehtäviin sekä arviointiin, erityistarpeisten lasten opetukseen, yhteistyön tekemiseen perheiden kanssa ja muihin opettajan työhön kiinteästi liittyviin kokonaisuuksiin. Didaktikolla on ohjaavan opettajan lisäksi tärkeä osa opetusharjoittelussa. Hänen tehtävänään on ohjata oman aineensa opetusta ja auttaa opiskelijaa tuntien suunnittelussa. Didaktikon tulee olla motivoitunut ja hänen tulee seurata opetusharjoittelijoiden pitämiä tunteja. Myös yhteistyö didaktikon ja ohjaavan opettajan välillä on tärkeää Opetusharjoittelu harjoittelukoulussa Aineen- ja luokanopettajaopiskelijat suorittavat osan harjoitteluistaan valtion ylläpitämässä harjoittelukouluissa, joka on hallinnollisesti osa yliopistoa. Harjoittelukoulujen opettajien on oltava asianmukaisesti koulutettuja opetusharjoittelun ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Harjoittelukoulujen opettajilla tulisi olla korkeatasoisen koulutuksen lisäksi myös työkokemusta muualtakin kuin harjoittelukoulusta, jotta koulujenväliset erot voidaan huomioida opetusharjoittelun työskentelytavoissa ja ohjauksessa.

19 Harjoittelu kenttäkoulussa Kenttäharjoittelulla tarkoitetaan muussa kuin valtion ylläpitämässä koulussa suoritettua opetusharjoittelua. Opettajankoulutuksessa tulee olla harjoittelukoulussa tapahtuvan harjoittelun lisäksi myös opetusharjoittelua kenttäkoulussa. Kenttäkouluharjoittelussa opiskelija saa realistisen käsityksen koulumaailmassa vallitsevasta tilanteesta, opetusvälineistöstä sekä -metodeista. Kenttäkoulussa tulee kiinnittää erityistä huomiota opetusharjoittelun ohjaamiseen. Ohjaavan opettajan tulee olla koulutettu ja pätevä antamaan opettajaksi opiskelevalle palautetta opetusharjoittelusta. Kenttäkoulun opettajia tulee kannustaa ottamaan vastaan opetusharjoittelijoita. Mikäli kenttäkoulun opettaja ottaa vapaaehtoisesti opetusharjoittelijan luokkaansa, häntä tulisi palkita esimerkiksi maksuttoman täydennyskoulutuksen muodossa Harjoittelu päiväkodissa Lastentarhanopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelun pääasiassa päiväkodeissa. Yliopiston tulee huolehtia, että harjoittelupaikkoja on riittävästi opiskelijamäärään nähden. Mikäli harjoittelupaikkoja ei ole paikkakunnalla riittävästi, on yliopisto velvollinen korvaamaan opiskelijalle lähimpään mahdolliseen harjoittelupaikkaan matkoista aiheutuvat erilliset kustannukset. Lastentarhanopettajaopiskelijan tulee suorittaa harjoittelua eri-ikäisten lasten ryhmissä, jotta opiskelija tiedostaa ja ymmärtää lapsen kehityksen eri vaiheet. Harjoitteluihin tulee kuulua myös esiopetusharjoittelua. Päiväkotiharjoittelun ohjaajien tulee olla koulutettuja tehtäväänsä. Opiskelijalle on annettava jatkuvasti palautetta ja häntä on tuettava harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Opetusharjoittelijoilla ei tule korvata työntekijöitä Opetusharjoittelun kulukorvaukset Kaiken harjoittelun aikana opetukseen tuotetun ja käytetyn materiaalin tulee olla opiskelijalle maksutonta. Ellei kenttä- tai päiväkotiharjoittelupaikkaa voida taata opiskelupaikkakunnalta, yliopiston tulee korvata opiskelijalle aiheutuvat ylimääräiset matkakulut. Mikäli opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse eikä ota yliopiston osoittamaa harjoittelupaikkaa vastaan, hän vastaa itse mahdollisista matka- ja majoituskuluistaan. Mikäli harjoitteluun kuuluu ruokailun valvominen, on opiskelijan saatava ruoka maksutta. Harjoittelupaikassa ruokaillessaan opiskelijan on saatava ruokansa samaan hintaan kuin yliopiston ruokalassa. 19

20 3.13. Opiskelijav piskelijavaihto aihto Myös opettajankoulutuksessa on tärkeää saada kokemuksia muiden maiden koulutus- ja kasvatuskäytänteistä. Opettajankoulutuksen koulumaisuuden vuoksi joustava opiskelu ulkomailla ei ole mahdollista. Opettajaksi opiskelevien mahdollisuuksia lähteä vaihtooppilaaksi tai suorittaa opetusharjoittelua ulkomailla on parannettava. Opetusharjoittelun kautta on mahdollisuus tutustua eri maiden koulutusjärjestelmiin. Opettajaksi opiskelevan ammatillinen kasvu tulisi jatkua myös ulkomailla kulttuuriin tutustumisen ohessa. Aineenopettajien mahdollisuuksia suorittaa tai täydentää tutkintoaan ulkomailla tulee parantaa. Tällä hetkellä aineenopettajille tarkoitetut vaihto-opiskelupaikat tarjoavat vain opetettavaan aineeseen, eivät varsinaisesti opettajuuteen liittyviä opintoja. Kahdenvälinen yhteistyö suomalaisen opettajankoulutuslaitoksen ja ulkomaisen yliopiston välillä on hyödyllinen tapa luoda yhteistyötä opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan välille. Kahdenvälisen yhteistyön myötä vaihtoohjelmat voidaan räätälöidä opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaisiksi. Yhteistyön kautta voidaan laajentaa vaihto-ohjelmia koskemaan myös yliopiston henkilökuntaa. Vaihto-ohjelman puitteissa suoritetut opinnot tulee korvata kokonaisuudessaan tai soveltuvin osin. Opiskelijan tulee selvittää jo ennen ulkomaille opiskelemaan lähtöä, millä perusteella opinnot korvataan. 20

Koulutuspoliittinen ohjelma

Koulutuspoliittinen ohjelma Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Koulutuspoliittinen ohjelma www.sool.fi Koulutuspoliittinen ohjelma II Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen opettajaksi opiskelevien

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Soolin oranssi. tavoitteet opettajankoulutukselle. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. www.sool.fi

Soolin oranssi. tavoitteet opettajankoulutukselle. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. www.sool.fi Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL www.sool.fi Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Koulutuspoliittinen ohjelma III 2 TYÖRYHMÄ Päivi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto

Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2010 2013 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 2 SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kaikkien opettajaksi opiskelevien etujärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti 1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Koulutuspoliittinen ohjelma V Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 20.4.2008

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto www.sool.fi Koulutuspoliittinen ohjelma IV TYÖRYHMÄ Tuula Karlsson Susanna Kahelin Kaisa Aalto Kai Kaksonen Heikki Kaunisto Tiina Pitkänen Tarmo Thorström Hyväksytty

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Peruskoulutus Kyselylomake KYSELYLOMAKE Taustatiedot Pedagogiset opinnot / opettajankoulutusopinnot

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on 1(5) voimassa oleva

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti H1 Orientoiva harjoittelu 7.11. 2.12.2016 Heli Lepistö Mikko Ripatti Faktoja normaalikoulusta 369 oppilasta keskimääräinen luokkakoko 21 oppilasta 27 opettajaa, joista kolmasosa aineenopettajia 7 kaupungin/muun

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot