koulutuspoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "koulutuspoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton koulutuspoliittinen ohjelma

2 Soolin koulutuspoliittinen ohjelma Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö, johon kuuluu tällä hetkellä yli 5000 opettajaksi opiskelevaa. Liiton tarkoituksena on editää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, valvoa jäsenistöön kuuluvien oikeudellisia ja opintososiaalisia etuja sekä toimia heidän yhteiskunnallisen asemansa ja opiskeluolosuhteidensa parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi SOOL harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, opinto- ja tutkimustyötä sekä ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Rautatieläisenkatu Helsinki puh. (09) fax. (09) SOOL:n koulutuspoliittinen ohjelma 1. painos julkaistu elokuussa 2000 Ulkoasu: Risto Palomäki Kuvitus: Jussi Anttonen

3 1. Esipuhe Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n ensimmäinen koulutuspoliittinen ohjelma on syntynyt. Ohjelmaa on valmisteltu syksystä 1999 kevääseen 2000 laajalla yhteistyöllä jäsenyhdistysten ja -yhteisöjen kanssa. Ohjelmaa valmistelemaan valittiin jäsenyhdistysten ja -yhteisöjen esitysten pohjalta koulutuspoliittinen työryhmä, johon kuuluivat: Heikki Härkönen (lastentarhanopettajaksi opiskeleva, Savonlinna), Janne Järnfors (luokanopettajaksi opiskeleva, Oulu), Jaana Kainulainen (luokanopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi), Jari Karinen (aineenopettajaksi opiskeleva, Helsinki), Johanna Nummi (lastentarhanopettajaksi opiskeleva, Jyväskylä) sekä Heli-Maarit Tuomaala (aineenopettajaksi opiskeleva, Oulu). Työryhmän puheenjohtajana toimi SOOLin hallituksen jäsen Tiina Korpela (luokanopettajaksi opiskeleva, Turku) ja projektisihteerinä toimi ajalla SOOLin hallituksen jäsen Eija Kumpu. Työryhmän lisäksi koulutuspoliittista ohjelmaa on käsitelty kaikissa SOOLin hallituksen kokouksissa toimintavuonna Ohjelmaa on ideoitu ja käsitelty myös kahdessa koulutuspoliittisessa tapaamisessa, järjestötyönkurssilla ja viimein liittokokouksessa 2000 Tampereella koulutuspoliittinen ohjelma vahvistettiin liiton viralliseksi ohjelmaksi. Laaja ja avoin keskustelu ja yhteistyö ovat mahdollistaneet moninäkökulmaisen ja kattavan koulutuspoliittisen ohjelman muotoutumisen. Koulutuspoliittisen ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kaikki ne ajatukset ja tavoitteet, joita Suomen opettajaksi opiskelevilla on. Koulutuspoliittisen ohjelman avulla SOOLin edunvalvonta saa konkreettisempia tavoitteita. Työ kohti toimivampaa ja ajanmukaisempaa opettajankoulutusta on alkanut. 3

4 Sisällys: 4 1. Esipuhe 2. Opettajuus 2.1. Nykypäivän opettajakuva Yhteiskunnan muutokset Tutkiva opettaja Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus 2.2. Opettajan ammatin arvostus 3. Opettajankoulutus 3.1. Opettajankoulutuksen valintakokeet 3.2. Opettajankoulutus yliopistossa 3.3. Tasa-arvo yliopistojen välillä 3.4. Opiskelu opettajankoulutuksessa Koulumaisuus vs. akateeminen vapaus Opintojen maksuttomuus Kesäopinnot Opintojen ohjaus Aikaisemmat opinnot Opetussuunnitelman toteutuminen 3.5. Erityispedagogiikka osana opettajankoulutusta 3.6. Monikulttuurinen kasvatus 3.7. Tietotekniikka opettajankoulutuksessa 3.8. Kodin ja opettajien yhteistyö 3.9. Pääaineena kasvatustiedettä sivuava aine Opettajankoulutuksen palautejärjestelmät Kurssipalaute Opiskelijalle annettava palaute Opettajankoulutuksesta annettava palaute Yhteistyö Opiskelijoiden yhteistyö Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö Yhteistyö tiedekuntien ja eri yli opistojen välillä Opetusharjoittelut Opetusharjoittelun merkitys Opetusharjoittelu harjoittelukoulussa Harjoittelu kenttäkoulussa Harjoittelu päiväkodissa Opetusharjoittelun kulukorvaukset Opiskelijavaihto 4. Ympäröivä yhteiskunta 5. Opettajankoulutuksen alakohtaiset erityispiirteet teet 5.1. Varhaiskasvatuksen koulutus 5.2. Luokanopettajien koulutuksen monialaiset opinnot 5.3. Erityispedagogiikka pääaineena 5.4. Ohjauksen koulutus 5.5. Aineenopettajat Aineenopettajavalintamenettely Aineenopettajien kouluttaminen Aineenopettajien pro gradu -tutkielma 5.6. Opettajien täydennyskoulutus

5 2. Opettajuus 2.1. Nykypäivän opettajakuva Yhteiskunnan muutokset Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä päätösvalta on siirtynyt valtiolta kunta- ja koulutasolle. Opettaja on työssään myös koulun paikallinen edunvalvoja, jonka tehtävänä on olla mukana kunnan ja koulun päätöksenteossa. Itsenäisen päätöksenteon myötä opettajan vastuu on kasvanut ja opettajan työ on muuttunut laajaalaisemmaksi. Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuttua opettajankoulutuksen tulee olla monipuolisempaa. Esiopetusuudistuksen myötä sekä lastentarhan- että luokanopettajat antavat 6-vuotiaille esiopetusta. Opettajuuden käsite on laajentunut ja eri opettajaryhmien väliset rajat ovat poistumassa. Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä on tärkeää laaja-alaisen opettajuuden ja lapsen koulutuksen jatkuvuuden ymmärtämiseksi. Oppimisprosessissa opettajan tehtävänä on auttaa lasta oppimaan. Opettaja ei ole enää kaikkitietävä ja autoritaarinen tiedon jakaja, vaan erehtyvä ja inhimillinen oppimisen ohjaaja. Opettaja työskentelee yhdessä oppilaiden kanssa, pyrkii aktivoimaan oppilaita toimimaan ja tutkimaan maailmaa. Oppiminen käsitetään yhä laajemmin. Oppimisesta on tullut koko eliniän kestävä tapahtumasarja, johon kaikki elämän kokemukset liittyvät. Opettajan tehtävänä on ottaa opetukseen mukaan myös ympäröivä yhteiskunta. Oppilaiden on opittava faktatietojen lisäksi myös soveltamaan tietoa ja selviytymään jatkuvasti muuttuvista tilanteista. Yhteiskunnan muutosten, monikulttuurisuuden ja yksilökeskeisyyden myötä lapsen kasvatuksen perusperiaatteet ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Osa kasvatusvastuusta on siirtynyt kotoa päiväkodille ja koululle. Opettajan työkenttä on laajentunut ja hän voi joutua toimimaan oppilaan kasvattajan, sosiaalityöntekijän, psykologin, vanhemman tai ystävän roolissa. Suurten opetusryhmien vuoksi opettaja ei pysty keskittymään riittävästi oppilaisiin yksilöinä. Lasten ongelmat ovat lisääntyneet ja esimerkiksi koulukiusaaminen on jatkuvasti keskustelujen aiheena. Ongelmat perheiden ja kouluyhteisön sisällä on yleisesti tiedostettu, mutta ratkaisut puuttuvat. 5

6 Tutkiva opettaja Koulu ei voi kehittyä, mikäli sitä tutkitaan vain ulkopuolelta. Opettajien toteuttama, koulun sisäinen tutkimus- ja kehitystyö on edellytys koulun uudistumiselle. Opettajien tekemä tutkimustyö takaa opettajan työn tieteellisyyden jatkumisen, kohottaa alan arvostusta ja parantaa työssä jaksamista. Opettajan tulee jo opiskeluaikana omaksua tutkiva asenne työtään kohtaan. Opiskelujen aikana opiskelija sisäistää parhaiten oman työn tutkimisen ja ammatillisen kehittymisen tarkastelemalla kriittisesti omaa toimintaansa erityisesti opetusharjoittelussa. Opettajan tulee ohjata oppilaitaan tutkivaan ja aktiiviseen työskentelytapaan Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia integroidaan entistä enemmän yleisopetukseen. Heterogeeniset opetusryhmät asettavat monia haasteita opetustilanteille. Opettajan tehtävänä on huomioida jokaisen lapsen erityistarpeet opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huomioiminen edellyttää opettajalta vankkaa tietopohjaa kohdata lapsen yksilölliset tarpeet ja riittäviä resursseja opetuksen eriyttämiseen. Opetusryhmät ovat kuitenkin liian suuria eriyttämiseen ja päteviä avustajia ei ole luokissa riittävästi. Erityispedagogiikan ja monikulttuurisen kasvatuksen merkitys opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa on korostunut. 6

7 2.2. Opettajan ammatin arvostus Jokaisella ihmisellä on arkiajatteluun ja omiin kokemuksiin pohjautuva käsitys opettajan työstä ja opettajasta persoonana. Suurin osa ihmisistä on nähnyt kuitenkin opettajan työn vain oppilaan, opiskelijan tai vanhemman näkökulmasta. Opettajan työn arvostuksen peruslähtökohta on nykyaikaisen opettajuuden ja työnkuvan tunteminen. Opettajankoulutuksen tunnetuksi tekeminen lisää osaltaan opettajan ammatin yhteiskunnallista arvostusta. Opettajan ammatin ja työn arvostuksen on lähdettävä opettajasta itsestään. Opettajaksi opiskelevia tulee rohkaista ammattiylpeyteen. Sanojensa takana seisova opettaja, jolla on vahva ammatillinen identiteetti, saa myös ansaitsemansa ympäristön arvostuksen työstään. Opettajan työ on vastuullista, yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää kasvatustyötä, jolla turvataan kansakunnan hyvinvointi ja kehittyminen myös tulevaisuudessa. Opettajien palkkaus on kouluttautumisaikaan, tutkintoon ja työnkuvaan nähden liian alhainen. Opettajan tutkinto on yliopistossa suoritettu akateeminen loppututkinto. Opettajan ammatti ei ole palkkauksen suhteen kilpailukykyinen työmarkkinoilla, mikä vähentää opettajan ammatin arvostusta ja kiinnostusta hakeutua opettajankoulutukseen. Nuoren opettajan palkkaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palkkauksessa tulee huomioida viransijaisuutta tekevän opettajan kesäajan palkkaus sekä opettajan työhön kuuluvat lisät. 3. Opettajankoulutus 3.1. Opettajankoulutuksen valintakokeet Opettajankoulutuksen valintakokeet vaihtelevat opettaja-alan mukaan. Lastentarhanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen haku tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa hakija valitsee kolme järjestyksessä mielekkäintä opiskelupaikka- kuntaa. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin ja mahdollisiin lisäpisteisiin, joiden perusteella hakija kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen opiskelupaikkakunnalle. Hakija voi osallistua vain yhden paikkakunnan valinta- 7

8 8 kokeisiin. Valintakoe muodostuu kirjallisuustehtävästä, erilaisista persoonallisuutta ja vuorovaikutustaitoja mittaavista haastatteluista ja tehtävistä sekä mahdollisista taito- ja taideaineiden osaamista mittaavista vapaaehtoisista kokeista. Opettajankoulutuksen valintakokeiden tulee mitata opiskelijan soveltuvuutta opettajan ammattiin sekä kykyä suoriutua yliopisto-opinnoista. Valintakokeen kirjallisen kuulustelun tulee mitata hakijan kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä sisäistää ja jäsentää kokonaisuuksia, eikä testata ulkoaoppimiskykyä. Haastattelujen ja erilaisten ryhmätilanteiden tarkoituksena on mitata opiskelijan soveltuvuuden lisäksi myös opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opettajan opintoihin. Tällä hetkellä aineenopettajien valintamenettelyissä on useita eri käytäntöjä. Yliopistoissa tulee olla alueellisesti ja alakohtaisesti yhtäläiset kriteerit aineenopettajien valinnassa. Valintakokeissa tulee opiskelijan soveltuvuutta mitata haastattelulla sekä mahdollisilla ryhmätilanteilla. Tärkeintä on saada aineenopettajakoulutukseen motivoituneita ja päämäärätietoisia opiskelijoita, jotka haluavat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot Opettajankoulutus yliopistossa Opettajankoulutusta annetaan yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tutkinnon tieteellisyyden ja koulutuksen tason säilymisen kannalta on tärkeää, että

9 opettajankoulutus järjestetään jatkossakin yliopistossa. Yliopiston perinteet ja pitkäjänteinen kehitystyö takaavat koulutuksen ajanmukaisuuden, laadun ja tehokkuuden. Yliopistokoulutuksen kautta opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen käytännön toiminnalle ja kykenee tekemään tieteellistä, yhteiskuntaa hyödyttävää omaan alaansa liittyvää tutkimusta. Opettajankoulutusta antavilla opettajilla tulee olla pedagogiset opinnot suoritettuina. Vain näin voidaan taata riittävät pedagogiset ja didaktiset taidot sekä opetuksen tavoitteellisuus Tasa-ar asa-arvo yliopistojen välillä Opettajankoulutuksen tulee olla korkeatasoista yliopistopaikkakunnasta riippumatta. Yliopistojen on tarjottava riittävästi myös vapaavalintaisia opintoja. Yliopiston tai korkeakoulun opiskelijamäärän tai maantieteellisen sijainnin ei tule vaikuttaa opetuksen laatuun. Alueellisesti tasa-arvoisella koulutuksella ei tarkoiteta yliopistojen tasapäistämistä. Yliopistojen tulee ottaa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja mahdolliseen profiloitumiseen liittyvät painotukset kuitenkin siten, että kaikille opettajaksi opiskeleville turvataan riittävät tieteelliset tiedot ja ammatilliset valmiudet. Yliopistojen välistä tasa-arvoa ylläpidetään riittävällä rahoituksella sekä opettajankoulutuslaitosten ja -kouluttajien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Yksittäisten yliopistojen erityisosaamista tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös muissa yliopistoissa esimerkiksi vierailevien luennoitsijoiden avulla Opiskelu opettajankoulutuksessa Koulumaisuus vs. akateeminen vapaus Opettajankoulutuksen opinnot muodostuvat pääasiallisesti yhden tai useamman opintoviikon mittaisista kursseista. Pedagogiset ja ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat monipuolinen mutta samanaikaisesti hyvin pirstaleinen kokonaisuus. Usein lukujärjestysteknisistä syistä opintoja suoritettaessa akateeminen vapaus on erittäin vähäistä. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti. Opettajaksi opiskeluun tulee kuulua valinnaisia opintoja sivuaineiden lisäksi. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus painottaa opintojaan myös kurssien sisällä kiinnostuksensa mukaisesti ja rakentaa tutkintonsa haluamallaan tavalla. Osa opettajankoulutuksesta tulee opiskella ongelmalähtöisesti. Ongelmalähtöisen oppimisen kautta opiskelija voi järkevästi yhdistellä yksittäisiä kursseja, opetettavia aineita ja aihekokonaisuuksia. 9

10 10 Tulevaisuuden laaja-alainen opettajuus rakentuu monista eri elementeistä. Opettajaksi opiskelevien monipuoliset aineyhdistelmät voivat osaltaan olla ratkaisemassa tulevaisuuden opettajapulaa. Koska opettajankoulutus on yliopistossa annettavaa koulutusta, on tieteellisyyden asema turvattava opiskelussa. Tieteellisten tutkimusten, seminaaritöiden ja pro gradu -tutkielman kautta opiskelija voi syventää tietämystään jostain opiskeltavasta aiheesta tai tutkia itsenäisesti haluamaansa kokonaisuutta. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa sekä pedagogisia että didaktisia taitoja. Koulutuksen tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla vain niksien ja vinkkien jakaminen, vaan tieteellisen tiedon opiskelu, sen käyttäminen ja soveltaminen opetusharjoittelussa sekä myöhemmin työelämässä. Kaikkea informaatiota ei tule antaa valmiiksi muokattuna, vaan opiskelijoita tulee kasvattaa kriittisen ajatteluun ja tiedon jatkotyöstämiseen. Opettajan tutkinnon sisällön tulee vastata yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin. Monipuolinen ja itsenäiseen ajatteluun kannustava tutkinto tukee opettajan henkistä kasvua työelämässä. Kurssien suorittamistavoissa tulee olla myös muita vaihtoehtoja kuin perinteinen kirjatentti. Erilaiset kirjoitustehtävät, ryhmätyöt ja itsenäiset pohdintatehtävät herättävät opiskelijan mielenkiinnon aiheeseen ja kehittävät ajattelua. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet tulee ottaa huomioon kurssin suoritustapaa valittaessa kuitenkin siten että arviointiperiaatteet ovat kaikille yhtäläiset Opintojen maksuttomuus Tutkintoon tähtäävän opettajankoulutuksen on oltava maksutonta. Yliopiston on korvattava opettajankoulutuksessa käytettävät materiaalit ja tarvikkeet täysimääräisesti. Kursseihin kuuluvista kopioista ei tule kerätä erillistä maksua opiskelijoilta vaan ne on sisällytettävä yliopiston tarjoamaan opetukseen. Heikko taloudellinen tilanne ei saa olla este opettajaksi opiskelemiselle Kesäopinnot Opettajaksi opiskeleville tulee turvata maksuton mahdollisuus suorittaa riittävästi opintoja myös kesällä, jotta opiskelija saisi opintotukea myös kesän ajalta. Kesäopintojen kautta opiskelija voi rytmittää tutkinnon suorittamisen haluamallaan tavalla ja halutessaan myös valmistua nopeammin. Kesällä järjestettävien tenttien lisäksi opettajaksi opiskeleville on tarjottava monimuotoisia tapoja suorittaa opintoja. Myös kontaktiopetusta tulee kuulua kesäopintotarjontaan.

11 Opintojen ohjaus Yliopistojen tulee huolehtia riittävästä ja asiantuntevasta opintojen ohjauksesta opettajankoulutuksessa. Opintojen ohjauksen avulla opiskelija kykenee suorittamaan opintonsa suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Opintojen ohjauksen tulee olla asiantuntevaa, henkilökohtaista ja ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Opintojen ohjaus tulee toteuttaa opettajankoulutuksessa monitasoisena. Varsinkin opintojen alussa ohjaus tulee toteuttaa sekä opiskelija- että opettajatutoroinnin avulla. Lisäksi joka vuosi tulee pitää opiskelijoiden ja opettajien yhteisiä vuosipalavereita, joissa käydään läpi mennyt vuosi, arvioidaan asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja suunnitellaan opintoja eteenpäin. Aineenopettajien koulutuksessa opintojen ohjauksessa tulee olla ainekohtaiset vastuuhenkilöt pätevän ohjauksen turvaamiseksi. Opiskelijoita tulee ohjata rakentamaan tutkintonsa erilaisista moni- ja poikkitieteellisistä aineyhdistelmistä. Opintojen suunnittelun lisäksi ohjausta tulee sisällyttää yksittäisiin kursseihin, opiskelutekniikan harjoittamiseen sekä yleiseen suoriutumiseen yliopisto-opinnoissa. Riittävällä ohjauksella motivaatio opiskeluun säilyy ja opintojen suorittaminen tehostuu Aikaisemmat opinnot Monilla opettajankoulutuksen aloittavilla on aikaisempia opintoja. Opettajankoulutuksessa on turvattava myös heille joustava opiskelun aloittaminen ja opinnoissa eteneminen. Ennen opettajankoulutusta suoritetut opinnot on korvattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli opiskelija on suorittanut tutkintoon vaadittavan opintokokonaisuuden jo ennen opiskelun alkua, on hänellä siitä huolimatta oltava oikeus opiskella samansisältöinen kurssi uudelleen opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajankoulutuksen toteuttamisesta on hyväksytty opetussuunnitelma, jossa määritellään opintoihin sisältyvät kurssit, niiden oppisisällöt ja suoritustavat. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opetussuunnitelman käytännön toteuttamiseen. Kun opetussuunnitelmia uudistetaan ja vaatimukset sekä kurssien sisällöt muuttuvat, on turvattava myös vanhan opetussuunnitelman toteutuminen ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun aloittamansa opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on ennen opintokokonaisuuden alkua oikeus tietää kokonaisuuden suorittamiseen vaadittava työmäärä suhteessa opintoviikkomäärään. 11

12 12 Opetussuunnitelmaan on lisäksi kirjattava yksiselitteinen opintoviikkojen sisältämä työmäärä, jotta työmäärät eri kurssien välillä olisivat yhdenmukaiset Erityispedagogiikka osana opettajankoulutusta Erityispedagogiikan merkitystä tulee korostaa opettajankoulutuksessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integrointi yleisopetukseen ja päiväkodin lapsiryhmiin vaatii opettajalta laajat tiedot ja taidot kohdata lapsi ja suunnitella opetus myös näiden lasten vaatimuksia vastaaviksi. Opiskelun aikana on myös opiskelijalle, jonka pääaineena ei ole erityispedagogiikka, annettava kattavat tiedot erityispedagogiikasta sekä teorian että käytännön harjoitusten avulla. Erityispedagoginen näkökulma tulee sisällyttää myös muihin kursseihin. Erityispedagogiikan opintoihin tulee sisällyttää perustietojen lisäksi luokan työrauhaan liittyvien opettajan tukiverkoston ja työyhteisön merkityksen esittely ja pohdinta. Myös lastentarhanopettajille tulee varmistaa valmiudet tunnistaa oppimisvaikeudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Monikulttuurinen kasvatus atus Kansainvälistymisen ja maahanmuuttajien myötä kouluyhteisön monikulttuurisuus on opettajan työn arkipäivää. Erilaiset kulttuurit koulussa ja päiväkodissa saattavat aiheuttaa hämmennystä, ennakkoluuloja ja syrjintää. Monikulttuurisen kasvatuksen tulee sisältyä opettajankoulutukseen ja sen tulisi olla integroituna kaikkiin aineisiin. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuureihin käytännön harjoitusten avulla ja siten oppia tuntemaan kulttuurien ominaispiirteitä. Opiskelijan tulisi ymmärtää, millaisia järjestelyjä eri kulttuurit vaativat opetusryhmässä ja miten opettajan tulee kohdata kulttuuritaustaltaan erilaisten lasten perheet Tietotekniikka opettajankoulutuksessa Opettajan tietotekniset taidot opetustyössä ovat korostuneet. Nykyisin opettaja voi monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyössään. Tietotekniikkaa hallitsevista opettajista on kuitenkin suuri pula kouluissa ja päiväkodeissa. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle on annettava riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikasta. Teknisten taitojen lisäksi opettajaksi opiskelevan tulee osata yhdistää tietotekniikka ja pedagogiikka sekä hyödyntää ja soveltaa niitä tulevaisuuden opetustyössään. Jotta nämä valmiudet voidaan saavuttaa, on opettajankoulutuksessa oltava riittävät resurssit tietotekniikan opetuksen antamiseen.

13 3.8. Kodin ja opettajien yhteistyö Opettajan työssä tärkeänä yhteistyökumppanina ovat oppilaiden vanhemmat. Vanhempien sitoutuminen kodin ja opettajien yhteistyöhön on erittäin tärkeää lapsen kasvatuksen kannalta. Opiskelijoille tulee antaa välineitä oppilaiden vanhempien kohtaamiseen ja kasvatuksen tukemiseen. Oppilaiden vanhempien kohtaamista tulee harjoitella opetusharjoittelussa esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien, oppilaan vanhempien kanssa käytyjen yksityisten keskustelujen, valmisteluun ja toteutukseen ohjaavan opettajan johdolla. Opettajankoulutuksen tulee huomioida yhteiskunnassa vallitsevat tilanteet ja se, että perheet eivät enää vastaa perinteistä ydinperheen mallia. Tuttujen käsitteiden kyseenalaistaminen, uudelleenmääritteleminen ja opiskelijoiden stereotyyppisten perhekäsitysten laajentaminen tulee kuulua kiinteänä osana opettajankoulutukseen Pääaineena kasvatustiedettä atustiedettä sivuava a aine Aineenopettajia lukuun ottamatta yleisin opettajaksi opiskelevien pääaine on kasvatustiede. Kasvatustiede antaa opettajan ajattelulle tieteellisen pohjan, jota opettaja hyödyntää opettaessaan ja työelämän ratkaisuissaan. Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus valita jokin kasvatustiedettä sivuava pääaine, esimerkiksi kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia, kasvatusfilosofia tai varhaiskasvatus. Mikäli opettajan tutkintoon sisällytetään pääaineena valinnan mukaan jokin kasva- 13

14 14 tustiedettä sivuava tieteenala, saadaan työelämään erilaisia ja moninäkökulmaisia opettajia Opettajankoulutuksen palautejärjestelmät Kurssipalaute Jatkuva ja monipuolinen arviointi on oleellinen osa opettajan jokapäiväistä työtä. Arviointi on tärkeä osa myös opettajankoulutusta. Arviointi ei ole arvostelua vaan kriittistä sisältöjen tarkastelua niiden kehittämiseksi. Jokaisesta kurssista annettavan kirjallisen tai suullisen palautteen kautta opiskelijat ovat mukana kehittämässä opettajankoulutuksen sisältöä ja suorittamistapoja. Palautetta tulee voida antaa myös nimettömänä. Palautetta tulee kerätä myös kurssin kuluessa sekä sen päätyttyä. Kurssin pitäjän tulee arvioida kurssin tuloksia ja onnistumista annetun palautteen pohjalta. Annetusta palautteesta tulee käydä keskustelua opettajan ja opiskelijoiden välillä. Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida opiskelijoiden aiemmin antama palaute Opiskelijalle annettava palaute Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla muutakin kuin vain pelkkiä tenttiarvosanoja. Opettajien tulee antaa opiskelijalle jatkuvasti monipuolista ja rakentavaa palautetta opiskelusta, henkilökohtaisesta edistymisestä ja mahdollisuuksista. Opiskelijan ei tule kuitenkaan unohtaa itsearviointia. Opettajien palaute on osa opintojen ohjausta ja jatkuvaa arviointia. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla pääsääntöisesti henkilökohtaista. Ryhmätöistä ja - tilanteista voidaan antaa palautetta myös ryhmäkeskustelujen muodossa. Opetusharjoittelussa opiskelijalle antaa pääasiallisesti palautetta ohjaava opettaja. Palautetta tulisi kuitenkin kerätä myös varsinaisilta opetuksen kohteilta, oppilailta. Monipuolinen ja -näkökulmainen palaute mahdollistaa opetustilanteiden syvällisemmän arvioinnin Opettajankoulutuksesta annettava palaute Yksittäisten kurssipalautteiden lisäksi opettajankoulutuksesta tulisi kerätä palautetta kokonaisuutena. Palautteiden ja arvioinnin pohjalta tulee pohtia opettajankoulutuksen rakennetta, järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja parannuksen kohteita. Palautetta tulisi kerätä opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneilta opettajilta, jotka ovat siirtyneet työelämään. Valmistuneilta opettajilta voidaan saada tietoa siitä, kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa yhteiskunnan haasteisiin.

15 3.11. Yhteistyö Opiskelijoiden yhteistyö Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuttua eli yhtenäisen peruskoulun myötä sekä esiopetusuudistuksen tultua voimaan myös rajat eri opettajaryhmien välillä ovat hämärtyneet ja työnkuvat ovat osittain päällekkäisiä. Eri alojen opettajaksi opiskelevien yhteistyö on erittäin tärkeää opettajankoulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Mikäli eri alojen opettajaksi opiskelevat kohtaavat toisensa jo opiskeluaikana, muodostuu jokaiselle opiskelijalle kokonaiskuva opettajan työn eri puolista ja toisaalta opettajuuden yhtäläisyyksistä. Yhteistyön aloittaminen jo opiskeluaikana on siten tärkeää työelämän kannalta Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä Laaja-alaisen opettajuuden myötä yhteistyö eri opettajaryhmien välillä on tärkeää jo opiskeluaikana. Vaikka eri opettajaryhmien työnkuvat ovat hyvinkin erilaiset, on niissä myös paljon yhtäläisyyksiä. Mikäli eri opettajaryhmät tuntevat toistensa työnkuvat, ennakkoluulot vähenevät ja yhteistyötä on helpompi tehdä. Oppiminen jatkuvana prosessina tukee käsitystä laajaalaisesta opettajuudesta sekä työn vaativuudesta. Jokaisella eri opettajaryhmällä on oma tärkeä tehtävänsä olla mukana opettamassa ja kasvattamassa lasta. Kun opettajat tekevät keskenään yhteistyötä, myös opetus ja kasvatus toteutuvat johdonmukaisemmin. 15

16 Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä päätösvaltaa koulutukseen liittyvistä asioista siirrettiin kunnille ja kouluille. Opettajien yhteistyö koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa on tärkeää yhteisten kasvatustavoitteiden määrittelemiseksi ja johdonmukaisen koulutuksen turvaamiseksi. Opettajien tulee tehdä yhteistyötä myös kunnan päätöksentekijöiden kanssa, jotta päätökset voidaan tehdä asiantuntevasti ja todelliset tilanteet huomioiden Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan yhteistyö on tärkeää tiedeyhteisön toimivuuden ja kehittymisen kannalta. Opiskelijoiden ja yliopistohenkilökunnan vuorovaikutus ja sitoutuminen oman laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston kehittämiseen paranee yhteistyön vaikutuksesta. Jokaisessa opettajankoulutuslaitoksen työryhmässä tulee olla riittävä ja jatkuva ainejärjestöjen edustus demokratian säilyttämiseksi. Opiskelijat on hyväksyttävä tiedeyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi ja heille on annettava oikeus olla mukana yliopistoa koskevissa valmisteluissa ja päätöksenteossa. Opiskelijoiden ja yliopiston opettajien välisen yhteistyön myötä opettajaksi opiskelevalla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa opintojen ohjausta sekä jatkuvaa palautetta opinnoistaan. Opiskeluympäristön myönteisen yhteishengen merkitys opintojen etenemiselle on merkittävä. 16

17 Yhteistyö tiedekuntien ja eri yliopistojen välillä Yhteistyö yliopiston eri tiedekuntien välillä on tärkeää etenkin opettajan pedagogisia opintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tiedekuntien yhteistyöllä voidaan kurssien ajankohdat suunnitella niin, että eri alojen opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kurssi yhdessä. Näin samansisältöistä kurssia ei tarvitse järjestää erikseen kaikille eri opettaja-aloille. Joustavan ja suunnitelmallisen opiskelun myötä valmistuminen nopeutuu varsinkin aineenopettajien osalta. Eri yliopistojen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä järjestettäessä ja suunniteltaessa opettajankoulutusta. Siten taloudelliset ja henkilöresurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Henkilösuhteet, valtataistelut tai muut poliittiset ristiriidat eivät saa olla este tiedekuntien yhteistyölle ja opintojen yhteissuunnittelulle Opetusharjoittelut Opetusharjoittelun merkitys Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajankoulutusta. Harjoittelussa opiskelija pääsee tutustumaan aitoon työympäristöön ja soveltamaan teoreettista tietoaan käytännössä. Onnistuneen opetusharjoittelun myötä opiskelija sisäistää opettajan työnkuvan ja työtehtävät sekä vahvistaa ammatillista identiteettiään ja opettajaksi kasvuaan. Harjoittelun ohjaus ja jatkuva arviointi ovat keskeinen osa opetusharjoittelua. Opiskelijalla on oltava harjoittelussa henkilökohtainen ohjaaja, joka on pätevä ja motivoitunut. Harjoittelun ohjaajan tehtävänä on ohjata tuntien valmistelussa, seurata opetustuokioita tai oppituntien pitämistä sekä antaa jatkuvaa palautetta opiskelijalle. Harjoittelun ohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan kehityksen ja henkisen kasvun tukijana. Jos ohjaava opettaja sairastuu tai muusta syystä ei voi olla seuraamassa harjoittelua, on hänen tilalleen saatava pätevä sijainen. Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. Mikäli opiskelija joutuu pitämään oppitunteja ilman harjoittelun ohjaajan läsnäoloa, ei opiskelija voi saada toiminnastaan palautetta eikä saavuttaa harjoittelulle asetettuja tavoitteita. Ilman ohjaajan läsnäoloa pidetyt oppitunnit ovat normaaleja opettajan sijaisuuksia, joista tulee maksaa opiskelijalle sijaisen palkka. Opetusharjoittelua voi pääsääntöisesti suorittaa opettajankoulutuslaitosten yhteydessä sijaitsevissa valtion ylläpitämissä harjoittelukouluissa ja ns. kenttäkouluissa, jotka ovat kuntien ylläpitämiä sekä päiväkodeissa, jotka voivat olla kuntien tai yksityisten tahojen ylläpitämiä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita kenttäharjoittelupaikkansa. 17

Koulutuspoliittinen ohjelma

Koulutuspoliittinen ohjelma Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Koulutuspoliittinen ohjelma www.sool.fi Koulutuspoliittinen ohjelma II Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen opettajaksi opiskelevien

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Soolin oranssi. tavoitteet opettajankoulutukselle. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. www.sool.fi

Soolin oranssi. tavoitteet opettajankoulutukselle. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. www.sool.fi Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL www.sool.fi Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Koulutuspoliittinen ohjelma III 2 TYÖRYHMÄ Päivi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2010 2013 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 2 SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kaikkien opettajaksi opiskelevien etujärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti 1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista

SOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL

Tavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Koulutuspoliittinen ohjelma V Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 20.4.2008

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Peruskoulutus Kyselylomake KYSELYLOMAKE Taustatiedot Pedagogiset opinnot / opettajankoulutusopinnot

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto www.sool.fi Koulutuspoliittinen ohjelma IV TYÖRYHMÄ Tuula Karlsson Susanna Kahelin Kaisa Aalto Kai Kaksonen Heikki Kaunisto Tiina Pitkänen Tarmo Thorström Hyväksytty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016

VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 KASVATUSTIETEIDEN TIED EKUNTA VALINTAPERUSTEET MUSIIKKIKASVATUKSEN OPETETTAVAN AINEEN KOKONAISUUTEEN (SIVUAINE 75 op) v. 2016 I HAKUKELPOISUUS Hakukelpoisia ovat henkilöt, joilla on 1(5) voimassa oleva

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Virtuaalisesti toteutettavat erilliset opettajan pedagogiset opinnot 2002-2003 TÄYDENTÄVÄ HAKU 28.8.-21.10.2002

Virtuaalisesti toteutettavat erilliset opettajan pedagogiset opinnot 2002-2003 TÄYDENTÄVÄ HAKU 28.8.-21.10.2002 Virtuaalisesti toteutettavat erilliset opettajan pedagogiset opinnot 2002-2003 TÄYDENTÄVÄ HAKU 28.8.-21.10.2002 Virtuaalisesti toteutettavien erillisten opettajan pedagogisten opintojen hakuaika jatkuu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...

Lisätiedot