koulutuspoliittinen ohjelma
|
|
- Väinö Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton koulutuspoliittinen ohjelma
2 Soolin koulutuspoliittinen ohjelma Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n erityinen opiskelijajärjestö, johon kuuluu tällä hetkellä yli 5000 opettajaksi opiskelevaa. Liiton tarkoituksena on editää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, valvoa jäsenistöön kuuluvien oikeudellisia ja opintososiaalisia etuja sekä toimia heidän yhteiskunnallisen asemansa ja opiskeluolosuhteidensa parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi SOOL harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, opinto- ja tutkimustyötä sekä ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Rautatieläisenkatu Helsinki puh. (09) fax. (09) sool@oaj.fi SOOL:n koulutuspoliittinen ohjelma 1. painos julkaistu elokuussa 2000 Ulkoasu: Risto Palomäki Kuvitus: Jussi Anttonen
3 1. Esipuhe Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n ensimmäinen koulutuspoliittinen ohjelma on syntynyt. Ohjelmaa on valmisteltu syksystä 1999 kevääseen 2000 laajalla yhteistyöllä jäsenyhdistysten ja -yhteisöjen kanssa. Ohjelmaa valmistelemaan valittiin jäsenyhdistysten ja -yhteisöjen esitysten pohjalta koulutuspoliittinen työryhmä, johon kuuluivat: Heikki Härkönen (lastentarhanopettajaksi opiskeleva, Savonlinna), Janne Järnfors (luokanopettajaksi opiskeleva, Oulu), Jaana Kainulainen (luokanopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi), Jari Karinen (aineenopettajaksi opiskeleva, Helsinki), Johanna Nummi (lastentarhanopettajaksi opiskeleva, Jyväskylä) sekä Heli-Maarit Tuomaala (aineenopettajaksi opiskeleva, Oulu). Työryhmän puheenjohtajana toimi SOOLin hallituksen jäsen Tiina Korpela (luokanopettajaksi opiskeleva, Turku) ja projektisihteerinä toimi ajalla SOOLin hallituksen jäsen Eija Kumpu. Työryhmän lisäksi koulutuspoliittista ohjelmaa on käsitelty kaikissa SOOLin hallituksen kokouksissa toimintavuonna Ohjelmaa on ideoitu ja käsitelty myös kahdessa koulutuspoliittisessa tapaamisessa, järjestötyönkurssilla ja viimein liittokokouksessa 2000 Tampereella koulutuspoliittinen ohjelma vahvistettiin liiton viralliseksi ohjelmaksi. Laaja ja avoin keskustelu ja yhteistyö ovat mahdollistaneet moninäkökulmaisen ja kattavan koulutuspoliittisen ohjelman muotoutumisen. Koulutuspoliittisen ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kaikki ne ajatukset ja tavoitteet, joita Suomen opettajaksi opiskelevilla on. Koulutuspoliittisen ohjelman avulla SOOLin edunvalvonta saa konkreettisempia tavoitteita. Työ kohti toimivampaa ja ajanmukaisempaa opettajankoulutusta on alkanut. 3
4 Sisällys: 4 1. Esipuhe 2. Opettajuus 2.1. Nykypäivän opettajakuva Yhteiskunnan muutokset Tutkiva opettaja Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus 2.2. Opettajan ammatin arvostus 3. Opettajankoulutus 3.1. Opettajankoulutuksen valintakokeet 3.2. Opettajankoulutus yliopistossa 3.3. Tasa-arvo yliopistojen välillä 3.4. Opiskelu opettajankoulutuksessa Koulumaisuus vs. akateeminen vapaus Opintojen maksuttomuus Kesäopinnot Opintojen ohjaus Aikaisemmat opinnot Opetussuunnitelman toteutuminen 3.5. Erityispedagogiikka osana opettajankoulutusta 3.6. Monikulttuurinen kasvatus 3.7. Tietotekniikka opettajankoulutuksessa 3.8. Kodin ja opettajien yhteistyö 3.9. Pääaineena kasvatustiedettä sivuava aine Opettajankoulutuksen palautejärjestelmät Kurssipalaute Opiskelijalle annettava palaute Opettajankoulutuksesta annettava palaute Yhteistyö Opiskelijoiden yhteistyö Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö Yhteistyö tiedekuntien ja eri yli opistojen välillä Opetusharjoittelut Opetusharjoittelun merkitys Opetusharjoittelu harjoittelukoulussa Harjoittelu kenttäkoulussa Harjoittelu päiväkodissa Opetusharjoittelun kulukorvaukset Opiskelijavaihto 4. Ympäröivä yhteiskunta 5. Opettajankoulutuksen alakohtaiset erityispiirteet teet 5.1. Varhaiskasvatuksen koulutus 5.2. Luokanopettajien koulutuksen monialaiset opinnot 5.3. Erityispedagogiikka pääaineena 5.4. Ohjauksen koulutus 5.5. Aineenopettajat Aineenopettajavalintamenettely Aineenopettajien kouluttaminen Aineenopettajien pro gradu -tutkielma 5.6. Opettajien täydennyskoulutus
5 2. Opettajuus 2.1. Nykypäivän opettajakuva Yhteiskunnan muutokset Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä päätösvalta on siirtynyt valtiolta kunta- ja koulutasolle. Opettaja on työssään myös koulun paikallinen edunvalvoja, jonka tehtävänä on olla mukana kunnan ja koulun päätöksenteossa. Itsenäisen päätöksenteon myötä opettajan vastuu on kasvanut ja opettajan työ on muuttunut laajaalaisemmaksi. Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuttua opettajankoulutuksen tulee olla monipuolisempaa. Esiopetusuudistuksen myötä sekä lastentarhan- että luokanopettajat antavat 6-vuotiaille esiopetusta. Opettajuuden käsite on laajentunut ja eri opettajaryhmien väliset rajat ovat poistumassa. Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä on tärkeää laaja-alaisen opettajuuden ja lapsen koulutuksen jatkuvuuden ymmärtämiseksi. Oppimisprosessissa opettajan tehtävänä on auttaa lasta oppimaan. Opettaja ei ole enää kaikkitietävä ja autoritaarinen tiedon jakaja, vaan erehtyvä ja inhimillinen oppimisen ohjaaja. Opettaja työskentelee yhdessä oppilaiden kanssa, pyrkii aktivoimaan oppilaita toimimaan ja tutkimaan maailmaa. Oppiminen käsitetään yhä laajemmin. Oppimisesta on tullut koko eliniän kestävä tapahtumasarja, johon kaikki elämän kokemukset liittyvät. Opettajan tehtävänä on ottaa opetukseen mukaan myös ympäröivä yhteiskunta. Oppilaiden on opittava faktatietojen lisäksi myös soveltamaan tietoa ja selviytymään jatkuvasti muuttuvista tilanteista. Yhteiskunnan muutosten, monikulttuurisuuden ja yksilökeskeisyyden myötä lapsen kasvatuksen perusperiaatteet ja toimintaympäristöt ovat muuttuneet. Osa kasvatusvastuusta on siirtynyt kotoa päiväkodille ja koululle. Opettajan työkenttä on laajentunut ja hän voi joutua toimimaan oppilaan kasvattajan, sosiaalityöntekijän, psykologin, vanhemman tai ystävän roolissa. Suurten opetusryhmien vuoksi opettaja ei pysty keskittymään riittävästi oppilaisiin yksilöinä. Lasten ongelmat ovat lisääntyneet ja esimerkiksi koulukiusaaminen on jatkuvasti keskustelujen aiheena. Ongelmat perheiden ja kouluyhteisön sisällä on yleisesti tiedostettu, mutta ratkaisut puuttuvat. 5
6 Tutkiva opettaja Koulu ei voi kehittyä, mikäli sitä tutkitaan vain ulkopuolelta. Opettajien toteuttama, koulun sisäinen tutkimus- ja kehitystyö on edellytys koulun uudistumiselle. Opettajien tekemä tutkimustyö takaa opettajan työn tieteellisyyden jatkumisen, kohottaa alan arvostusta ja parantaa työssä jaksamista. Opettajan tulee jo opiskeluaikana omaksua tutkiva asenne työtään kohtaan. Opiskelujen aikana opiskelija sisäistää parhaiten oman työn tutkimisen ja ammatillisen kehittymisen tarkastelemalla kriittisesti omaa toimintaansa erityisesti opetusharjoittelussa. Opettajan tulee ohjata oppilaitaan tutkivaan ja aktiiviseen työskentelytapaan Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetus Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia integroidaan entistä enemmän yleisopetukseen. Heterogeeniset opetusryhmät asettavat monia haasteita opetustilanteille. Opettajan tehtävänä on huomioida jokaisen lapsen erityistarpeet opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Huomioiminen edellyttää opettajalta vankkaa tietopohjaa kohdata lapsen yksilölliset tarpeet ja riittäviä resursseja opetuksen eriyttämiseen. Opetusryhmät ovat kuitenkin liian suuria eriyttämiseen ja päteviä avustajia ei ole luokissa riittävästi. Erityispedagogiikan ja monikulttuurisen kasvatuksen merkitys opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa on korostunut. 6
7 2.2. Opettajan ammatin arvostus Jokaisella ihmisellä on arkiajatteluun ja omiin kokemuksiin pohjautuva käsitys opettajan työstä ja opettajasta persoonana. Suurin osa ihmisistä on nähnyt kuitenkin opettajan työn vain oppilaan, opiskelijan tai vanhemman näkökulmasta. Opettajan työn arvostuksen peruslähtökohta on nykyaikaisen opettajuuden ja työnkuvan tunteminen. Opettajankoulutuksen tunnetuksi tekeminen lisää osaltaan opettajan ammatin yhteiskunnallista arvostusta. Opettajan ammatin ja työn arvostuksen on lähdettävä opettajasta itsestään. Opettajaksi opiskelevia tulee rohkaista ammattiylpeyteen. Sanojensa takana seisova opettaja, jolla on vahva ammatillinen identiteetti, saa myös ansaitsemansa ympäristön arvostuksen työstään. Opettajan työ on vastuullista, yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää kasvatustyötä, jolla turvataan kansakunnan hyvinvointi ja kehittyminen myös tulevaisuudessa. Opettajien palkkaus on kouluttautumisaikaan, tutkintoon ja työnkuvaan nähden liian alhainen. Opettajan tutkinto on yliopistossa suoritettu akateeminen loppututkinto. Opettajan ammatti ei ole palkkauksen suhteen kilpailukykyinen työmarkkinoilla, mikä vähentää opettajan ammatin arvostusta ja kiinnostusta hakeutua opettajankoulutukseen. Nuoren opettajan palkkaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palkkauksessa tulee huomioida viransijaisuutta tekevän opettajan kesäajan palkkaus sekä opettajan työhön kuuluvat lisät. 3. Opettajankoulutus 3.1. Opettajankoulutuksen valintakokeet Opettajankoulutuksen valintakokeet vaihtelevat opettaja-alan mukaan. Lastentarhanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen haku tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa hakija valitsee kolme järjestyksessä mielekkäintä opiskelupaikka- kuntaa. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin ja mahdollisiin lisäpisteisiin, joiden perusteella hakija kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen opiskelupaikkakunnalle. Hakija voi osallistua vain yhden paikkakunnan valinta- 7
8 8 kokeisiin. Valintakoe muodostuu kirjallisuustehtävästä, erilaisista persoonallisuutta ja vuorovaikutustaitoja mittaavista haastatteluista ja tehtävistä sekä mahdollisista taito- ja taideaineiden osaamista mittaavista vapaaehtoisista kokeista. Opettajankoulutuksen valintakokeiden tulee mitata opiskelijan soveltuvuutta opettajan ammattiin sekä kykyä suoriutua yliopisto-opinnoista. Valintakokeen kirjallisen kuulustelun tulee mitata hakijan kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä sisäistää ja jäsentää kokonaisuuksia, eikä testata ulkoaoppimiskykyä. Haastattelujen ja erilaisten ryhmätilanteiden tarkoituksena on mitata opiskelijan soveltuvuuden lisäksi myös opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opettajan opintoihin. Tällä hetkellä aineenopettajien valintamenettelyissä on useita eri käytäntöjä. Yliopistoissa tulee olla alueellisesti ja alakohtaisesti yhtäläiset kriteerit aineenopettajien valinnassa. Valintakokeissa tulee opiskelijan soveltuvuutta mitata haastattelulla sekä mahdollisilla ryhmätilanteilla. Tärkeintä on saada aineenopettajakoulutukseen motivoituneita ja päämäärätietoisia opiskelijoita, jotka haluavat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot Opettajankoulutus yliopistossa Opettajankoulutusta annetaan yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tutkinnon tieteellisyyden ja koulutuksen tason säilymisen kannalta on tärkeää, että
9 opettajankoulutus järjestetään jatkossakin yliopistossa. Yliopiston perinteet ja pitkäjänteinen kehitystyö takaavat koulutuksen ajanmukaisuuden, laadun ja tehokkuuden. Yliopistokoulutuksen kautta opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon merkityksen käytännön toiminnalle ja kykenee tekemään tieteellistä, yhteiskuntaa hyödyttävää omaan alaansa liittyvää tutkimusta. Opettajankoulutusta antavilla opettajilla tulee olla pedagogiset opinnot suoritettuina. Vain näin voidaan taata riittävät pedagogiset ja didaktiset taidot sekä opetuksen tavoitteellisuus Tasa-ar asa-arvo yliopistojen välillä Opettajankoulutuksen tulee olla korkeatasoista yliopistopaikkakunnasta riippumatta. Yliopistojen on tarjottava riittävästi myös vapaavalintaisia opintoja. Yliopiston tai korkeakoulun opiskelijamäärän tai maantieteellisen sijainnin ei tule vaikuttaa opetuksen laatuun. Alueellisesti tasa-arvoisella koulutuksella ei tarkoiteta yliopistojen tasapäistämistä. Yliopistojen tulee ottaa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja mahdolliseen profiloitumiseen liittyvät painotukset kuitenkin siten, että kaikille opettajaksi opiskeleville turvataan riittävät tieteelliset tiedot ja ammatilliset valmiudet. Yliopistojen välistä tasa-arvoa ylläpidetään riittävällä rahoituksella sekä opettajankoulutuslaitosten ja -kouluttajien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Yksittäisten yliopistojen erityisosaamista tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös muissa yliopistoissa esimerkiksi vierailevien luennoitsijoiden avulla Opiskelu opettajankoulutuksessa Koulumaisuus vs. akateeminen vapaus Opettajankoulutuksen opinnot muodostuvat pääasiallisesti yhden tai useamman opintoviikon mittaisista kursseista. Pedagogiset ja ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat monipuolinen mutta samanaikaisesti hyvin pirstaleinen kokonaisuus. Usein lukujärjestysteknisistä syistä opintoja suoritettaessa akateeminen vapaus on erittäin vähäistä. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti. Opettajaksi opiskeluun tulee kuulua valinnaisia opintoja sivuaineiden lisäksi. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus painottaa opintojaan myös kurssien sisällä kiinnostuksensa mukaisesti ja rakentaa tutkintonsa haluamallaan tavalla. Osa opettajankoulutuksesta tulee opiskella ongelmalähtöisesti. Ongelmalähtöisen oppimisen kautta opiskelija voi järkevästi yhdistellä yksittäisiä kursseja, opetettavia aineita ja aihekokonaisuuksia. 9
10 10 Tulevaisuuden laaja-alainen opettajuus rakentuu monista eri elementeistä. Opettajaksi opiskelevien monipuoliset aineyhdistelmät voivat osaltaan olla ratkaisemassa tulevaisuuden opettajapulaa. Koska opettajankoulutus on yliopistossa annettavaa koulutusta, on tieteellisyyden asema turvattava opiskelussa. Tieteellisten tutkimusten, seminaaritöiden ja pro gradu -tutkielman kautta opiskelija voi syventää tietämystään jostain opiskeltavasta aiheesta tai tutkia itsenäisesti haluamaansa kokonaisuutta. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa sekä pedagogisia että didaktisia taitoja. Koulutuksen tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla vain niksien ja vinkkien jakaminen, vaan tieteellisen tiedon opiskelu, sen käyttäminen ja soveltaminen opetusharjoittelussa sekä myöhemmin työelämässä. Kaikkea informaatiota ei tule antaa valmiiksi muokattuna, vaan opiskelijoita tulee kasvattaa kriittisen ajatteluun ja tiedon jatkotyöstämiseen. Opettajan tutkinnon sisällön tulee vastata yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin ja haasteisiin. Monipuolinen ja itsenäiseen ajatteluun kannustava tutkinto tukee opettajan henkistä kasvua työelämässä. Kurssien suorittamistavoissa tulee olla myös muita vaihtoehtoja kuin perinteinen kirjatentti. Erilaiset kirjoitustehtävät, ryhmätyöt ja itsenäiset pohdintatehtävät herättävät opiskelijan mielenkiinnon aiheeseen ja kehittävät ajattelua. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet tulee ottaa huomioon kurssin suoritustapaa valittaessa kuitenkin siten että arviointiperiaatteet ovat kaikille yhtäläiset Opintojen maksuttomuus Tutkintoon tähtäävän opettajankoulutuksen on oltava maksutonta. Yliopiston on korvattava opettajankoulutuksessa käytettävät materiaalit ja tarvikkeet täysimääräisesti. Kursseihin kuuluvista kopioista ei tule kerätä erillistä maksua opiskelijoilta vaan ne on sisällytettävä yliopiston tarjoamaan opetukseen. Heikko taloudellinen tilanne ei saa olla este opettajaksi opiskelemiselle Kesäopinnot Opettajaksi opiskeleville tulee turvata maksuton mahdollisuus suorittaa riittävästi opintoja myös kesällä, jotta opiskelija saisi opintotukea myös kesän ajalta. Kesäopintojen kautta opiskelija voi rytmittää tutkinnon suorittamisen haluamallaan tavalla ja halutessaan myös valmistua nopeammin. Kesällä järjestettävien tenttien lisäksi opettajaksi opiskeleville on tarjottava monimuotoisia tapoja suorittaa opintoja. Myös kontaktiopetusta tulee kuulua kesäopintotarjontaan.
11 Opintojen ohjaus Yliopistojen tulee huolehtia riittävästä ja asiantuntevasta opintojen ohjauksesta opettajankoulutuksessa. Opintojen ohjauksen avulla opiskelija kykenee suorittamaan opintonsa suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Opintojen ohjauksen tulee olla asiantuntevaa, henkilökohtaista ja ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Opintojen ohjaus tulee toteuttaa opettajankoulutuksessa monitasoisena. Varsinkin opintojen alussa ohjaus tulee toteuttaa sekä opiskelija- että opettajatutoroinnin avulla. Lisäksi joka vuosi tulee pitää opiskelijoiden ja opettajien yhteisiä vuosipalavereita, joissa käydään läpi mennyt vuosi, arvioidaan asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja suunnitellaan opintoja eteenpäin. Aineenopettajien koulutuksessa opintojen ohjauksessa tulee olla ainekohtaiset vastuuhenkilöt pätevän ohjauksen turvaamiseksi. Opiskelijoita tulee ohjata rakentamaan tutkintonsa erilaisista moni- ja poikkitieteellisistä aineyhdistelmistä. Opintojen suunnittelun lisäksi ohjausta tulee sisällyttää yksittäisiin kursseihin, opiskelutekniikan harjoittamiseen sekä yleiseen suoriutumiseen yliopisto-opinnoissa. Riittävällä ohjauksella motivaatio opiskeluun säilyy ja opintojen suorittaminen tehostuu Aikaisemmat opinnot Monilla opettajankoulutuksen aloittavilla on aikaisempia opintoja. Opettajankoulutuksessa on turvattava myös heille joustava opiskelun aloittaminen ja opinnoissa eteneminen. Ennen opettajankoulutusta suoritetut opinnot on korvattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli opiskelija on suorittanut tutkintoon vaadittavan opintokokonaisuuden jo ennen opiskelun alkua, on hänellä siitä huolimatta oltava oikeus opiskella samansisältöinen kurssi uudelleen opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman toteutuminen Opettajankoulutuksen toteuttamisesta on hyväksytty opetussuunnitelma, jossa määritellään opintoihin sisältyvät kurssit, niiden oppisisällöt ja suoritustavat. Opettajankoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opetussuunnitelman käytännön toteuttamiseen. Kun opetussuunnitelmia uudistetaan ja vaatimukset sekä kurssien sisällöt muuttuvat, on turvattava myös vanhan opetussuunnitelman toteutuminen ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun aloittamansa opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on ennen opintokokonaisuuden alkua oikeus tietää kokonaisuuden suorittamiseen vaadittava työmäärä suhteessa opintoviikkomäärään. 11
12 12 Opetussuunnitelmaan on lisäksi kirjattava yksiselitteinen opintoviikkojen sisältämä työmäärä, jotta työmäärät eri kurssien välillä olisivat yhdenmukaiset Erityispedagogiikka osana opettajankoulutusta Erityispedagogiikan merkitystä tulee korostaa opettajankoulutuksessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integrointi yleisopetukseen ja päiväkodin lapsiryhmiin vaatii opettajalta laajat tiedot ja taidot kohdata lapsi ja suunnitella opetus myös näiden lasten vaatimuksia vastaaviksi. Opiskelun aikana on myös opiskelijalle, jonka pääaineena ei ole erityispedagogiikka, annettava kattavat tiedot erityispedagogiikasta sekä teorian että käytännön harjoitusten avulla. Erityispedagoginen näkökulma tulee sisällyttää myös muihin kursseihin. Erityispedagogiikan opintoihin tulee sisällyttää perustietojen lisäksi luokan työrauhaan liittyvien opettajan tukiverkoston ja työyhteisön merkityksen esittely ja pohdinta. Myös lastentarhanopettajille tulee varmistaa valmiudet tunnistaa oppimisvaikeudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Monikulttuurinen kasvatus atus Kansainvälistymisen ja maahanmuuttajien myötä kouluyhteisön monikulttuurisuus on opettajan työn arkipäivää. Erilaiset kulttuurit koulussa ja päiväkodissa saattavat aiheuttaa hämmennystä, ennakkoluuloja ja syrjintää. Monikulttuurisen kasvatuksen tulee sisältyä opettajankoulutukseen ja sen tulisi olla integroituna kaikkiin aineisiin. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuureihin käytännön harjoitusten avulla ja siten oppia tuntemaan kulttuurien ominaispiirteitä. Opiskelijan tulisi ymmärtää, millaisia järjestelyjä eri kulttuurit vaativat opetusryhmässä ja miten opettajan tulee kohdata kulttuuritaustaltaan erilaisten lasten perheet Tietotekniikka opettajankoulutuksessa Opettajan tietotekniset taidot opetustyössä ovat korostuneet. Nykyisin opettaja voi monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyössään. Tietotekniikkaa hallitsevista opettajista on kuitenkin suuri pula kouluissa ja päiväkodeissa. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle on annettava riittävät valmiudet tieto- ja viestintätekniikasta. Teknisten taitojen lisäksi opettajaksi opiskelevan tulee osata yhdistää tietotekniikka ja pedagogiikka sekä hyödyntää ja soveltaa niitä tulevaisuuden opetustyössään. Jotta nämä valmiudet voidaan saavuttaa, on opettajankoulutuksessa oltava riittävät resurssit tietotekniikan opetuksen antamiseen.
13 3.8. Kodin ja opettajien yhteistyö Opettajan työssä tärkeänä yhteistyökumppanina ovat oppilaiden vanhemmat. Vanhempien sitoutuminen kodin ja opettajien yhteistyöhön on erittäin tärkeää lapsen kasvatuksen kannalta. Opiskelijoille tulee antaa välineitä oppilaiden vanhempien kohtaamiseen ja kasvatuksen tukemiseen. Oppilaiden vanhempien kohtaamista tulee harjoitella opetusharjoittelussa esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien, oppilaan vanhempien kanssa käytyjen yksityisten keskustelujen, valmisteluun ja toteutukseen ohjaavan opettajan johdolla. Opettajankoulutuksen tulee huomioida yhteiskunnassa vallitsevat tilanteet ja se, että perheet eivät enää vastaa perinteistä ydinperheen mallia. Tuttujen käsitteiden kyseenalaistaminen, uudelleenmääritteleminen ja opiskelijoiden stereotyyppisten perhekäsitysten laajentaminen tulee kuulua kiinteänä osana opettajankoulutukseen Pääaineena kasvatustiedettä atustiedettä sivuava a aine Aineenopettajia lukuun ottamatta yleisin opettajaksi opiskelevien pääaine on kasvatustiede. Kasvatustiede antaa opettajan ajattelulle tieteellisen pohjan, jota opettaja hyödyntää opettaessaan ja työelämän ratkaisuissaan. Opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus valita jokin kasvatustiedettä sivuava pääaine, esimerkiksi kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia, kasvatusfilosofia tai varhaiskasvatus. Mikäli opettajan tutkintoon sisällytetään pääaineena valinnan mukaan jokin kasva- 13
14 14 tustiedettä sivuava tieteenala, saadaan työelämään erilaisia ja moninäkökulmaisia opettajia Opettajankoulutuksen palautejärjestelmät Kurssipalaute Jatkuva ja monipuolinen arviointi on oleellinen osa opettajan jokapäiväistä työtä. Arviointi on tärkeä osa myös opettajankoulutusta. Arviointi ei ole arvostelua vaan kriittistä sisältöjen tarkastelua niiden kehittämiseksi. Jokaisesta kurssista annettavan kirjallisen tai suullisen palautteen kautta opiskelijat ovat mukana kehittämässä opettajankoulutuksen sisältöä ja suorittamistapoja. Palautetta tulee voida antaa myös nimettömänä. Palautetta tulee kerätä myös kurssin kuluessa sekä sen päätyttyä. Kurssin pitäjän tulee arvioida kurssin tuloksia ja onnistumista annetun palautteen pohjalta. Annetusta palautteesta tulee käydä keskustelua opettajan ja opiskelijoiden välillä. Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida opiskelijoiden aiemmin antama palaute Opiskelijalle annettava palaute Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla muutakin kuin vain pelkkiä tenttiarvosanoja. Opettajien tulee antaa opiskelijalle jatkuvasti monipuolista ja rakentavaa palautetta opiskelusta, henkilökohtaisesta edistymisestä ja mahdollisuuksista. Opiskelijan ei tule kuitenkaan unohtaa itsearviointia. Opettajien palaute on osa opintojen ohjausta ja jatkuvaa arviointia. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla pääsääntöisesti henkilökohtaista. Ryhmätöistä ja - tilanteista voidaan antaa palautetta myös ryhmäkeskustelujen muodossa. Opetusharjoittelussa opiskelijalle antaa pääasiallisesti palautetta ohjaava opettaja. Palautetta tulisi kuitenkin kerätä myös varsinaisilta opetuksen kohteilta, oppilailta. Monipuolinen ja -näkökulmainen palaute mahdollistaa opetustilanteiden syvällisemmän arvioinnin Opettajankoulutuksesta annettava palaute Yksittäisten kurssipalautteiden lisäksi opettajankoulutuksesta tulisi kerätä palautetta kokonaisuutena. Palautteiden ja arvioinnin pohjalta tulee pohtia opettajankoulutuksen rakennetta, järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja parannuksen kohteita. Palautetta tulisi kerätä opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneilta opettajilta, jotka ovat siirtyneet työelämään. Valmistuneilta opettajilta voidaan saada tietoa siitä, kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa yhteiskunnan haasteisiin.
15 3.11. Yhteistyö Opiskelijoiden yhteistyö Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuttua eli yhtenäisen peruskoulun myötä sekä esiopetusuudistuksen tultua voimaan myös rajat eri opettajaryhmien välillä ovat hämärtyneet ja työnkuvat ovat osittain päällekkäisiä. Eri alojen opettajaksi opiskelevien yhteistyö on erittäin tärkeää opettajankoulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Mikäli eri alojen opettajaksi opiskelevat kohtaavat toisensa jo opiskeluaikana, muodostuu jokaiselle opiskelijalle kokonaiskuva opettajan työn eri puolista ja toisaalta opettajuuden yhtäläisyyksistä. Yhteistyön aloittaminen jo opiskeluaikana on siten tärkeää työelämän kannalta Yhteistyö eri opettajaryhmien välillä Laaja-alaisen opettajuuden myötä yhteistyö eri opettajaryhmien välillä on tärkeää jo opiskeluaikana. Vaikka eri opettajaryhmien työnkuvat ovat hyvinkin erilaiset, on niissä myös paljon yhtäläisyyksiä. Mikäli eri opettajaryhmät tuntevat toistensa työnkuvat, ennakkoluulot vähenevät ja yhteistyötä on helpompi tehdä. Oppiminen jatkuvana prosessina tukee käsitystä laajaalaisesta opettajuudesta sekä työn vaativuudesta. Jokaisella eri opettajaryhmällä on oma tärkeä tehtävänsä olla mukana opettamassa ja kasvattamassa lasta. Kun opettajat tekevät keskenään yhteistyötä, myös opetus ja kasvatus toteutuvat johdonmukaisemmin. 15
16 Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä päätösvaltaa koulutukseen liittyvistä asioista siirrettiin kunnille ja kouluille. Opettajien yhteistyö koulukohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa on tärkeää yhteisten kasvatustavoitteiden määrittelemiseksi ja johdonmukaisen koulutuksen turvaamiseksi. Opettajien tulee tehdä yhteistyötä myös kunnan päätöksentekijöiden kanssa, jotta päätökset voidaan tehdä asiantuntevasti ja todelliset tilanteet huomioiden Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan yhteistyö on tärkeää tiedeyhteisön toimivuuden ja kehittymisen kannalta. Opiskelijoiden ja yliopistohenkilökunnan vuorovaikutus ja sitoutuminen oman laitoksen, tiedekunnan ja yliopiston kehittämiseen paranee yhteistyön vaikutuksesta. Jokaisessa opettajankoulutuslaitoksen työryhmässä tulee olla riittävä ja jatkuva ainejärjestöjen edustus demokratian säilyttämiseksi. Opiskelijat on hyväksyttävä tiedeyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi ja heille on annettava oikeus olla mukana yliopistoa koskevissa valmisteluissa ja päätöksenteossa. Opiskelijoiden ja yliopiston opettajien välisen yhteistyön myötä opettajaksi opiskelevalla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa opintojen ohjausta sekä jatkuvaa palautetta opinnoistaan. Opiskeluympäristön myönteisen yhteishengen merkitys opintojen etenemiselle on merkittävä. 16
17 Yhteistyö tiedekuntien ja eri yliopistojen välillä Yhteistyö yliopiston eri tiedekuntien välillä on tärkeää etenkin opettajan pedagogisia opintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tiedekuntien yhteistyöllä voidaan kurssien ajankohdat suunnitella niin, että eri alojen opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kurssi yhdessä. Näin samansisältöistä kurssia ei tarvitse järjestää erikseen kaikille eri opettaja-aloille. Joustavan ja suunnitelmallisen opiskelun myötä valmistuminen nopeutuu varsinkin aineenopettajien osalta. Eri yliopistojen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä järjestettäessä ja suunniteltaessa opettajankoulutusta. Siten taloudelliset ja henkilöresurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Henkilösuhteet, valtataistelut tai muut poliittiset ristiriidat eivät saa olla este tiedekuntien yhteistyölle ja opintojen yhteissuunnittelulle Opetusharjoittelut Opetusharjoittelun merkitys Opetusharjoittelut ovat olennainen osa opettajankoulutusta. Harjoittelussa opiskelija pääsee tutustumaan aitoon työympäristöön ja soveltamaan teoreettista tietoaan käytännössä. Onnistuneen opetusharjoittelun myötä opiskelija sisäistää opettajan työnkuvan ja työtehtävät sekä vahvistaa ammatillista identiteettiään ja opettajaksi kasvuaan. Harjoittelun ohjaus ja jatkuva arviointi ovat keskeinen osa opetusharjoittelua. Opiskelijalla on oltava harjoittelussa henkilökohtainen ohjaaja, joka on pätevä ja motivoitunut. Harjoittelun ohjaajan tehtävänä on ohjata tuntien valmistelussa, seurata opetustuokioita tai oppituntien pitämistä sekä antaa jatkuvaa palautetta opiskelijalle. Harjoittelun ohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan kehityksen ja henkisen kasvun tukijana. Jos ohjaava opettaja sairastuu tai muusta syystä ei voi olla seuraamassa harjoittelua, on hänen tilalleen saatava pätevä sijainen. Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. Mikäli opiskelija joutuu pitämään oppitunteja ilman harjoittelun ohjaajan läsnäoloa, ei opiskelija voi saada toiminnastaan palautetta eikä saavuttaa harjoittelulle asetettuja tavoitteita. Ilman ohjaajan läsnäoloa pidetyt oppitunnit ovat normaaleja opettajan sijaisuuksia, joista tulee maksaa opiskelijalle sijaisen palkka. Opetusharjoittelua voi pääsääntöisesti suorittaa opettajankoulutuslaitosten yhteydessä sijaitsevissa valtion ylläpitämissä harjoittelukouluissa ja ns. kenttäkouluissa, jotka ovat kuntien ylläpitämiä sekä päiväkodeissa, jotka voivat olla kuntien tai yksityisten tahojen ylläpitämiä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita kenttäharjoittelupaikkansa. 17
18 18 Koska opetusharjoittelujen tulee antaa kattava kuva opettajan työstä, on harjoitteluun kuuluttava monipuolisesti erilaisia opettajan työhön sisältyviä tehtäviä. Opetusharjoittelussa on oppituntien pitämisen lisäksi tutustuttava myös opettajan hallinnollisiin tehtäviin sekä arviointiin, erityistarpeisten lasten opetukseen, yhteistyön tekemiseen perheiden kanssa ja muihin opettajan työhön kiinteästi liittyviin kokonaisuuksiin. Didaktikolla on ohjaavan opettajan lisäksi tärkeä osa opetusharjoittelussa. Hänen tehtävänään on ohjata oman aineensa opetusta ja auttaa opiskelijaa tuntien suunnittelussa. Didaktikon tulee olla motivoitunut ja hänen tulee seurata opetusharjoittelijoiden pitämiä tunteja. Myös yhteistyö didaktikon ja ohjaavan opettajan välillä on tärkeää Opetusharjoittelu harjoittelukoulussa Aineen- ja luokanopettajaopiskelijat suorittavat osan harjoitteluistaan valtion ylläpitämässä harjoittelukouluissa, joka on hallinnollisesti osa yliopistoa. Harjoittelukoulujen opettajien on oltava asianmukaisesti koulutettuja opetusharjoittelun ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Harjoittelukoulujen opettajilla tulisi olla korkeatasoisen koulutuksen lisäksi myös työkokemusta muualtakin kuin harjoittelukoulusta, jotta koulujenväliset erot voidaan huomioida opetusharjoittelun työskentelytavoissa ja ohjauksessa.
19 Harjoittelu kenttäkoulussa Kenttäharjoittelulla tarkoitetaan muussa kuin valtion ylläpitämässä koulussa suoritettua opetusharjoittelua. Opettajankoulutuksessa tulee olla harjoittelukoulussa tapahtuvan harjoittelun lisäksi myös opetusharjoittelua kenttäkoulussa. Kenttäkouluharjoittelussa opiskelija saa realistisen käsityksen koulumaailmassa vallitsevasta tilanteesta, opetusvälineistöstä sekä -metodeista. Kenttäkoulussa tulee kiinnittää erityistä huomiota opetusharjoittelun ohjaamiseen. Ohjaavan opettajan tulee olla koulutettu ja pätevä antamaan opettajaksi opiskelevalle palautetta opetusharjoittelusta. Kenttäkoulun opettajia tulee kannustaa ottamaan vastaan opetusharjoittelijoita. Mikäli kenttäkoulun opettaja ottaa vapaaehtoisesti opetusharjoittelijan luokkaansa, häntä tulisi palkita esimerkiksi maksuttoman täydennyskoulutuksen muodossa Harjoittelu päiväkodissa Lastentarhanopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelun pääasiassa päiväkodeissa. Yliopiston tulee huolehtia, että harjoittelupaikkoja on riittävästi opiskelijamäärään nähden. Mikäli harjoittelupaikkoja ei ole paikkakunnalla riittävästi, on yliopisto velvollinen korvaamaan opiskelijalle lähimpään mahdolliseen harjoittelupaikkaan matkoista aiheutuvat erilliset kustannukset. Lastentarhanopettajaopiskelijan tulee suorittaa harjoittelua eri-ikäisten lasten ryhmissä, jotta opiskelija tiedostaa ja ymmärtää lapsen kehityksen eri vaiheet. Harjoitteluihin tulee kuulua myös esiopetusharjoittelua. Päiväkotiharjoittelun ohjaajien tulee olla koulutettuja tehtäväänsä. Opiskelijalle on annettava jatkuvasti palautetta ja häntä on tuettava harjoittelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Opetusharjoittelijoilla ei tule korvata työntekijöitä Opetusharjoittelun kulukorvaukset Kaiken harjoittelun aikana opetukseen tuotetun ja käytetyn materiaalin tulee olla opiskelijalle maksutonta. Ellei kenttä- tai päiväkotiharjoittelupaikkaa voida taata opiskelupaikkakunnalta, yliopiston tulee korvata opiskelijalle aiheutuvat ylimääräiset matkakulut. Mikäli opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse eikä ota yliopiston osoittamaa harjoittelupaikkaa vastaan, hän vastaa itse mahdollisista matka- ja majoituskuluistaan. Mikäli harjoitteluun kuuluu ruokailun valvominen, on opiskelijan saatava ruoka maksutta. Harjoittelupaikassa ruokaillessaan opiskelijan on saatava ruokansa samaan hintaan kuin yliopiston ruokalassa. 19
20 3.13. Opiskelijav piskelijavaihto aihto Myös opettajankoulutuksessa on tärkeää saada kokemuksia muiden maiden koulutus- ja kasvatuskäytänteistä. Opettajankoulutuksen koulumaisuuden vuoksi joustava opiskelu ulkomailla ei ole mahdollista. Opettajaksi opiskelevien mahdollisuuksia lähteä vaihtooppilaaksi tai suorittaa opetusharjoittelua ulkomailla on parannettava. Opetusharjoittelun kautta on mahdollisuus tutustua eri maiden koulutusjärjestelmiin. Opettajaksi opiskelevan ammatillinen kasvu tulisi jatkua myös ulkomailla kulttuuriin tutustumisen ohessa. Aineenopettajien mahdollisuuksia suorittaa tai täydentää tutkintoaan ulkomailla tulee parantaa. Tällä hetkellä aineenopettajille tarkoitetut vaihto-opiskelupaikat tarjoavat vain opetettavaan aineeseen, eivät varsinaisesti opettajuuteen liittyviä opintoja. Kahdenvälinen yhteistyö suomalaisen opettajankoulutuslaitoksen ja ulkomaisen yliopiston välillä on hyödyllinen tapa luoda yhteistyötä opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan välille. Kahdenvälisen yhteistyön myötä vaihtoohjelmat voidaan räätälöidä opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaisiksi. Yhteistyön kautta voidaan laajentaa vaihto-ohjelmia koskemaan myös yliopiston henkilökuntaa. Vaihto-ohjelman puitteissa suoritetut opinnot tulee korvata kokonaisuudessaan tai soveltuvin osin. Opiskelijan tulee selvittää jo ennen ulkomaille opiskelemaan lähtöä, millä perusteella opinnot korvataan. 20
Koulutuspoliittinen ohjelma
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Koulutuspoliittinen ohjelma www.sool.fi Koulutuspoliittinen ohjelma II Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen opettajaksi opiskelevien
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotSoolin oranssi. tavoitteet opettajankoulutukselle. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL. www.sool.fi
Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL www.sool.fi Soolin oranssi tavoitteet opettajankoulutukselle Koulutuspoliittinen ohjelma III 2 TYÖRYHMÄ Päivi
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotTAVOITTEET opettajankoulutukselle
TAVOITTEET opettajankoulutukselle Opettajaksi Opiskelevien Liitto 1 JOHDANTO Pitelet kädessäsi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n Tavoitteet Opettajankoulutukselle -ohjelmaa. Ohjelma on toteutettu
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotPOM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotMiten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?
Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014
KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
Lisätiedot1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotKasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto
Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotHISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA
HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA Abipäivät 2018 MIKSI HISTORIA & OULUN YLIOPISTO? Huippuopetusta Huippututkimusta Kansainvälinen Hyvä henki Tiedeyhteisön jäseneksi heti Verkostoidut tulevaisuutta
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotAikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op
Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotOPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotSnellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi
LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotLuku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
LisätiedotSOOL. SOOL neuvoo, kouluttaa ja pitää jäsenistönsä ajan tasalla opetus- ja kasvatusalan ajankohtaisista
SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen kaikkien opettajaksi opiskelevien edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotTavoitteet. opettajankoulutukselle 2010 2013. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL
Tavoitteet opettajankoulutukselle 2010 2013 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 2 SOOL Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on kaikkien opettajaksi opiskelevien etujärjestö, jonka tarkoituksena
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotTieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018
Tieteenalaa tukevien opintokokonaisuuksien hakuohjeet ja valintaperusteet, kevät 2018 Sisällys 1. Yleistietoa tieteenalaa tukevista opintokokonaisuuksista... 1 2. Hakuohjeet... 1 3. Valintamenettely...
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotOpinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti
1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotTavoitteet. opettajankoulutukselle 2008 2010. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL
Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL Tavoitteet opettajankoulutukselle 2008 2010 Koulutuspoliittinen ohjelma V Hyväksytty SOOLin liittokokouksessa 20.4.2008
LisätiedotOppilaanohjauksen malli
Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE17-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 6.6.2017
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotHumanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi
Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotOpettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 Perusopetus Ellen Piesanen & Ulla Kiviniemi Peruskoulutus Kyselylomake KYSELYLOMAKE Taustatiedot Pedagogiset opinnot / opettajankoulutusopinnot
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotHAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
LisätiedotOhjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014
Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa
Lisätiedot