Juhlavuoden yhteiset panostukset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhlavuoden yhteiset panostukset"

Transkriptio

1 Uutiskirje 2_2104 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Tervetuloa Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirjeen pariin! Paikalliset toimijat kertovat tässä heidän kestävän kehityksen ajankohtaisesta toiminnasta Saaristomeren biosfäärialueella. Uutiskirje löytyy biosfäärialueen kotisivuilta Vuosi 2014 numero Katja Bonnevier, koordinaattori Juhlavuoden yhteiset panostukset Biosfäärialueen 20-vuotisjuhlaa on vietetty koko vuoden 2014 ajan teemalla Me kaikki olemme osa biosfääriä! Vuoden alkajaisiksi kehotimme kaikkia tekoihin yhteisen biosfäärimme hyväksi sillä ajatuksella, että kaikkien panos on arvokas ja toimii inspiraationa toisille. Jo järjestetyn biosfäärialueen talvitapaamisen aikoihin alkoivat orastaa ensimmäiset lupaavat ideat ja toteutetut panostukset. Vuoden aikana olemme saaneet kiitollisina todistaa monenlaisia tekoja: rantoja on siivottu, Korpo Sea Jazz omisti biosfäärialueelle sivun ohjelmalehtisestään valistaen festivaalivieraita kestävistä valinnoista, Ami Storgård lahjoitti vanhusten palvelutaloihin leipää, saariston naisseminaari omisti osan ohjelma-ajastaan luonnonsuojeluun Berghamnin saarella ja sokerina pohjalla Kemiönsaaren kunta, Paraisten kaupunki ja Saaristokeskus Korpoström teettivät yhdessä biosfäärialueelle lipun, joka lähtien on liehunut molemmissa kunnissa monessa eri paikassa. Luultavasti on tehty myös monenlaista muuta, joka ei ole kantautunut meidän korviimme. Sattmarkissa ja Nauvossa kesäkuun lopussa järjestetyt kestävien ratkaisujen markkinat keräsivät saariston asukkaita ja mökkiläisiä yhteen tutustumaan kiinteistökohtaisiin jäte- ja jätevesiratkaisuihin ja tarjosivat alan ammattilaisille uusia työvälineitä ja kontakteja. Biosfäärialueella oli markkinoilla oma tiedotusteltta, jossa pidettiin lyhyitä tietoiskuja muun muassa energiasta, kompostoinnista ja saariston jätehuollosta ja tarjottiin näin lisää inspiraatiota ja opastusta. Toivon mukaan tämä poiki lisää panostuksia biosfäärin hyväksi toimivien jätevedenpuhdistusjärjestelmien, kuivakäymälöiden ja kestävien energiaratkaisujen muodossa. Fredrik Ek esittelee energiansiirtoa ja Karoliina Tuukkanen kertoo kuivakäymäläjätteen kompostoinnista

2 Sivu 2 Juhlavuoden yhteiset panostukset Kestävien toimintatapojen yritys Brännskärissä. kuva: Julia Ajanko Saaristoa kesällä kiusannut sinilevävelli toimi sekin omalta osaltaan herätyskellona, joka sai ihmiset vielä motivoituneemmin tekemään jotakin itse ympäristön hyväksi. Yksittäinen ihminen ei voi tehdä paljoa ravinteiden vähentämiseksi merestä, muuta kuin panna oman kiinteistönsä jätevesiasiat kuntoon ja siivota rantaa. Yhdistyksellä sen sijaan on paremmat mahdollisuudet saada enemmän aikaan. Tässä hengessä biosfäärialue kutsui koolle kaksi yhdistyksille suunnattua hanketyöpajaa, toisen Nauvoon ja toisen Kemiöön. Ajatuksena oli nostaa esiin yhdistysten alulle panemia hyviä aloitteita ja opastaa hankkeiden toteutuksessa. Ideoita virisi ruovikoiden torjunnasta, paikallisten asukkaiden ja kävijöiden valistamisesta lajittelun ja kompostoinnin tärkeydestä, kuivakäymälöiden käytöstä ja veneilijöiden jätevesien ja jätteiden käsittelystä. Työpajojen ansiosta yhdistysaktiivit pääsivät tapaamaan ihmisiä muista yhdistyksistä ja saivat huomata, että yhdistyksillä on yhteisiä tavoitteita, jotka mahdollistavat yhteiset hankkeet. Työpajojen aikana yhdistykset saivat tietoa mahdollisuuksistaan saada rahoitusta Leaderin, ELY-keskuksen ja yksityisten rahastojen kautta. Mutta emme me biosfäärialueen toimistolla pelkästään kehota toisia tekoihin. Biosfäärialueen toimisto tarjoaa toimintansa kautta alustan mahdollistaen näin tiedottamisen ja keskustelun kestävää kehitystä tukevista ratkaisuista. Olemme vuoden aikana järjestäneet ja olleet mukana useissa tilaisuuksissa, jotka osaltaan voivat auttaa asukkaita, kouluja, yhdistyksiä, tutkijoita ja viranomaisia ottamaan huomioon saariston elinvoimaisuutta edistävät kestävät ratkaisut. Lisäksi olemme panostaneet erääseen erittäin konkreettiseen asiaan, matkatuhkakuppiin. Matkatuhkakuppi tulee loppuvuodesta. Se ei ehkä kuulosta panostukselta ympäristön hyväksi, vai kuulostaako sittenkin? Kukapa ei olisi nähnyt kaikkia niitä tumppeja uimarannoilla, ravintolan tai terveyskeskuksen sisäänkäynnin luona, koirapuistossa ja leikkipuistoissa? Haluamme edistää henkilökohtaisen tuhkakupin käyttöä ja näin estää mahdollisuuksien mukaan saastumista. Matkatuhkakuppi on pieni kannellinen purkki, joka on tarpeeksi pieni taskussa kannettavaksi ja käytettäväksi tuhkan ja tumpin säilyttämiseen. Tuhkakuppi tyhjennetään turvallisesti kaatopaikkajätteisiin ja sitä voi käyttää yhä uudestaan ja uudestaan. Tuhkakupin etiketin suunnittelussa oli omat haasteensa, koska halusimme ilmaista siinä viestimme kahdella kielellä pienessä tilassa. Kahvipöydän ideariihien, kielenkääntäjien suosiollisen avustuksen ja muun yhteisen ideoiden pallottelun tuloksena etikettiteksti kuuluu nyt seuraavasti:

3 Sivu 3 Biosfäärilippu korkealla Yhtenä juhlavuoden osatavoitteena oli saada toteutettua biosfäärialueelle lippu, joka entisestään vahvistaisi alueen ainutlaatuista statusta. Suomessa on vain kaksi biosfäärialuetta, ja biosfäärialueen status on lippunsa ehdottomasti ansainnut. Lipun suunnittelu käynnistyi jo tammikuussa, jolloin tunnusteltiin, miten Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan viranhaltijat suhtautuivat esitettyyn ehdotukseen. Lipun on suunnitellut biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier ja se on hyväksytty biosfäärialueen ohjausryhmässä. Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristokeskus Korpoström ovat kustantaneet liput, joita on molempien kuntien alueilla. Liput on nyt laskettu alas talven ajaksi, mutta lokakuussa ne ehtivät olla käytössä muutaman viikon ajan. Liputuspaikat ovat Taalintehtaan vierassatama, Iniön Norrbyn vierassatama, Kittuinen Houtskarissa, Korpoström ja Retainen Korppoossa, Prostvik Nauvossa ja Paraisten kaupungintalo Rantatie 28:ssa. Saaristomeren talvitapahtuma 2015 Jään ja talven merkitys saaristolle on seuraavan talvitapahtuman teemana joka pidetään klo Kasnäsissa. Kuvat: Maria Carling

4 Sivu 4 Mikä on Bioblitz? Tapahtuma, jossa kartoitetaan luonnoltaan arvokasta aluetta 24 tunnin ajan. Kartoitukseen osallistuu eri lajiryhmien, kuten esimerkiksi sienten, kovakuoriaisten ja jäkälien asiantuntijoita. Yleisö kutsutaan mukaan kartoitukseen oppimaan lajeista ja luonnon monimuotoisuudesta. Vastaavia tapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa vuodesta 1996 lähtien. Bioblitz Saaristomeren kansallispuistoon! Biosfäärialueen ehdottama Bioblitz- tapahtuma kuulosti kansallispuiston näkökulmasta välittömästi mielenkiintoiselta. Saaristomeren kansallispuisto on mitä parhain alue kyseisen tapahtuman järjestämiselle, sijaitseehan puisto Suomen lajirikkaimmalla alueella. Se, että yhdellä vaivaisella neliömetrillä voi kasvaa Saaristomeren niityillä jopa 40 lajia, on useimmille yllättävä tieto! Lisäksi, esimerkiksi huonosti tunnettujen hyönteisten kartoittaminen on järjettömän mielenkiintoista. Jokainen, joka on uskaltanut silmäillä esimerkiksi sarvijäärän hullunkurisen pitkiä sarvia ja taipuisia varpaita lähietäisyydeltä, ymmärtää mistä puhun. Saaristomeren eteläinen sijainti tuo lajien kartoitukseen lisää jännitystä, rannoilta on mahdollista löytää eteläisiä erikoisuuksia. Holman on laajuutensa, sijaintinsa ja kulttuurihistoriansa vuoksi biologisesti hyvin monimuotoinen saari ja sieltä tavataan suurta osaa Saaristomeren luontotyypeistä. Sijainti välisaaristossa tekee Holmasta lähes ainoan Saaristomeren kansallispuiston saaren, jossa tammi viihtyy metsiköksi saakka. Mantereen läheisyys taas lisää automaattisesti lajiston määrää. Holman saarella on asuttu jo keskiajalta, mahdollisesti jopa rautakaudelta saakka. Asuminen ja karjanpito ovat muovanneet luontoa puolen vuosituhannen ajan. Notkoja ja rantoja on niitetty ja rinteitä on raivattu heinäkasvien kasvun parantamiseksi. Yhdessä metsien ja lähisaarten kanssa ne ovat muodostaneet laajat karjan laidunmaat. Ja mikä parasta, peltoja viljellään ja laitumia laidunnetaan. Vuosikymmeniä kestänyt niittyjen metsittyminen päättyi, kun karjanpito Holmassa käynnistyi uudelleen 1980-luvulla.Mantereen läheisyys ja aktiivinen kylä olivat myös syitä siihen miksi Holma valittiin kohdesaareksi Suomen ensimmäiseen Bioblitziin. Yön saalis Runkohaapsanen on komea, haavan oksilla elävä, lähes 3cm pituinen sarvijäärä. Foto Maija Mussaari Asiantuntijat tutkimassa alueen karttaa. Kuva: Sanna-Mari Kunttu

5 Kun luontotyyppien kunnostus ja hoito on jatkunut pari vuosikymmentä, alkaa hoidon tulos näkyä. Kyläkeskuksen ja kansallispuiston laidunmailta tavataan kymmeniä uhanalaisia luontotyyppejä. Saarelta löytyy niin tuoreita, kuivia kuin kosteitakin niittyjä. Niittyjen reunoille kunnostetut pähkinäpensashaat ja kyläkeskuksen tammimetsät luetaan äärimmäisen uhanalaisiin jalopuuhakoihin ja -metsiin. Ympäröivien laidunnettujen ja laiduntamattomien metsien puusto on kansallispuiston mailla ikääntynyt ja lahopuun määrä lisääntynyt. Ne ovatkin hyvää vauhtia kehittymässä luonnonmetsän kaltaisiksi, vanhoiksi mäntykankaiksi. Saarella tavataan myös lievää kalkkivaikutusta, tästä hyvänä esimerkkinä niityillä ja niityn reunoilla tavattava uhanalainen kalkinsuosija metsäomenapuu. Mielenkiintoinen esimerkki saarella tavattavista perinneluontotyyppien erikoisuuksista on hyvin uhanalainen lännenhanhikki, joka hyötyy niittyjen ja hakojen laidunnuksesta. Lännenhanhikki on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Kauniissa lahokannossa viihtyvät monet lajit. kuva: Sanna-Mari Kunttu Sivu 5 Käytännön syistä tapahtuma järjestettiin syksyllä. Lajitiedon ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin lahopuulajiston ja tammen lajiston kartoitukset sekä kunnostettujen perinnemaisemien lajisto. Artikkelin kirjoittaja Maija Mussaari ystävystyy laitumella laiduntavaan vasikkaan. kuva: Iiro Ikonen Maija Mussaari suojelubiologi Metsähallitus - Etelä-Suomen luontopalevelut Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. Helsinki,. Suomen Ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Rassi, P., Hyvärinen, E, Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toin./eds.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus-punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Saaristomeren kansallispuisto Facebookissakin. Paina ikonia

6 Sivu 6 Nro.3 Saaristotoimijan esittely: FÖSS, Finlands öar rf Suomen saaret ry Saarilla asuvien oma yhdistys Suomessa asuu ympärivuotisesti lähes henkeä vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla. Kaksikielinen kansalaisjärjestö FÖSS, Finlands öar rf Suomen saaret ry, on olemassa ensisijaisesti näitä ihmisiä varten. FÖSS järjestää vuosittain tapahtumia, joissa saaristossa ja saarilla asuvat pääsevät tapaamaan toisiaan, sekä johtaa projekteja, joiden tavoitteena on turvata saarten palvelut ja kehittää niitä. Yhdistys on perustettu vuonna Yhdistyksen jäseninä on yksityishenkilöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja kuntia. Yhdistys kuuluu ESIN, European Small Islands Federation -nimiseen järjestöön, joka toimii aktiivisesti lisätäkseen EU:n ja kansallisten saariyhdistysten välistä yhteistyötä. Ajankohtaista juuri nyt Leader-hanke yritysten yhteistyöstä Yritysten yhteistyö saaristossa on Leader-rahoitteinen hanke, jonka tarkoituksena on tukea saariston elinkeinoklustereita. Ensisijaisesti priorisoitava ala on rakennusala ja sen yhden miehen yritykset, koska alalla tehtävästä yhteistyöstä on tehty kovin vähän selvityksiä verrattuna esimerkiksi itse käsityönä jalostettuihin ruokatuotteisiin (mathantverk) ja matkailuun. Hanke koostuu pääosin kolmesta toimenpiteestä, joista ensimmäinen on tiedon kerääminen Turunmaan saariston toimivista elinkeinoklustereista ja rahoituslähteistä, kuten esimerkiksi joukkorahoituksesta. Toisena toimenpiteenä ovat etupäässä rakennusalan yrittäjien haastattelut siitä, minkä tyyppiselle yhteistyölle heillä mahdollisesti olisi tarvetta. Lopuksi hankkeen tulokset esitellään Turussa klo 12 järjestettävässä päätösseminaarissa, jossa yrittäjillä on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa hankeraportin sisältöön. Hankkeella halutaan edistää elinkeinonharjoittamista saaristossa ja luoda pohjaa tuleville kehittämishankkeille. Kaikkien sukupolvien saari Kaikkien sukupolvien saari -hankkeen loppuraportti on juuri julkaistu ja se on luettavissa osoitteessa Hankkeessa, jonka keskiössä ovat olleet vanhuksille ja lapsille saaristossa tarjolla olevat palvelut, on kartoitettu palvelujen tilannetta vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla Turunmaan saariston saarilla. Julia Ajangon mukaan hankkeen voitaisiin sanoa pohjautuvan saaristolakiin. Saaristolaki velvoittaa valtion ja kunnat turvaamaan saariston asukkaille liikenneyhteydet ja palvelut, ja FÖSS:n tehtävänä on valvoa tämän toteutumista marraskuuta Tanska toimi Femøn saarella järjestetyn saarten asuttamista ja brändäystä pohtineen työpajan Bosättningsarbete och ö-branding isäntänä. Työpajan teemana oli saarten käyttäminen tavaramerkkinä. Tanskalainen saariyhdistys kertoi omista asuttamiskampanjakokemuksistaan ja saarelaiset puolestaan kertoivat asuttamishankkeista paikallisesta näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös esitys saarella valmistettujen tuotteiden brändäyksestä. FÖSS:ltä oli tapaamisessa kuusi osallistujaa. Eeva Sjöberg Holman saaresta

7 Nro.3 Saaristotoimijan esittely: Sivu 7 FÖSS, Finlands öar rf Suomen saaret ry Raportissa esitetään konkreettisena ehdotuksena, että saarikylien asukkaat voisivat palkata pitkäaikaistyöttömän ns. kyläavustajaksi, koska arjen askareet käyvät usein raskaiksi ikääntyville. Lapsiperheet puolestaan nostavat esiin huolen suljettavista kyläkouluista. Pienillä kouluilla pitäisi olla laajemmat mahdollisuudet tarjota kouluopetuksessa joustavampia ratkaisuja, lapset voisivat vaikkapa välillä käydä koulua kotoa käsin ja tehdä tiettyjä tehtäviä etänä. Pohjoismainen demografiahanke Next stop the small islands Next stop on kolmen pohjoismaisen sisarjärjestön, Skärgårdarnas Riksförbundin, Sammenslutningen af Danske Småøerin ja FÖSS:n yhteistyöhanke. Hankkeessa keskitytään kaikille pienille saarille yhteisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin: miten luoda vahvempia yhteisöjä, joissa autioituminen pysähtyy ja väki koostuu kaikenikäisistä ihmisistä, niin nuorista kuin vanhoista? Syksyn kuluessa on pidetty kaksi kokousta, toinen Ruotsissa ja toinen Tanskassa lokakuuta järjestetyn työpaikkojen luomista pohtineen työpajan Att skapa arbetstillfällen isäntänä toimi Ruotsi ja Venin saari ja työpajan osallistujilla oli tilaisuus kuulla paikallisista liike-elämän hankkeista ja siitä, miten yhteisö voi tukea liike-elämän kehitystä marraskuuta Tanska toimi Femøn saarella järjestetyn saarten asuttamista ja brändäystä pohtineen työpajan Bosättningsarbete och ö-branding isäntänä. Työpajan teemana oli saarten käyttäminen tavaramerkkinä. Tanskalainen saariyhdistys kertoi omista asuttamiskampanjakokemuksistaan ja saarelaiset puolestaan kertoivat asuttamishankkeista paikallisesta näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös esitys saarella valmistettujen tuotteiden brändäyksestä. FÖSS:ltä oli tapaamisessa kuusi osallistujaa. European Small Islands Federation Yhteistyötä muiden kansallisten saarijärjestöjen kanssa pidetään FÖSS:ssä suuressa arvossa. Keväällä FÖSS ja muut ESIN:n jäsenet kehottivat kaikkia europarlamenttivaaliehdokkaita allekirjoittamaan Island Champion Pledge -saarivetoomuksen osoittaakseen tukensa Euroopan asutuille saarille. Suomessa vetoomuksen allekirjoitti 20 ehdokasta, joista kaksi tuli valituksi: Miapetra Kumpula-Natri, SDP, ja Nils Torvalds, RKP. FÖSS on nyt lähettänyt vetoomuksen Suomen kaikille 13 valituksi tulleelle parlamentaarikolle. ESIN:n tärkein tehtävä on edistää saariston asukkaiden aktiivista yhteistyötä muiden eurooppalaisten saarten asukkaiden kanssa. Vaikka Skypeä käytetään ahkerasti kohtaamisfoorumina, on tärkeää, että saarten asukkaat voivat tavata myös kasvotusten. Tätä tarkoitusta varten järjestetään vuosittain yhteinen kokoontuminen jollakin Euroopan saarella vuoden 2014 kokoontuminen on vastikään järjestetty Sant'Antiocon saarella Sardiniassa.

8 Sivu 8 Saaristosäätiö panostaa asumiseen Brännskärissä Brännskärin saari Nauvon eteläsaaristossa on ympärivuotisesti asuttu ja siellä toimii tällä hetkellä kaksi yritystä. Brännskär on saanut paljon näkyvyyttä, ja monet tuntevatkin jo Brännskärin Lennartin, joka on päättänyt toteuttaa itseään saarella veneenveistäjänä ja puumuotoilijana. Käyntisatamasta on kehittynyt suosittu käyntikohde, ja monet ryhmät ovat vierailleet Brännskärissä viettäen inspiroivan päivän saariston luonnossa. Nyt edessä on jälleen jännittävä vuosi, tulevana vuonna Brännskärissä nimittäin aiotaan kunnostaa vanha Fammos-niminen talo. Tarkoituksena on piakkoin pystyä tarjoamaan Brännskärissä asumismahdollisuus yhdelle perheelle. Tämä tuo sosiaalista tukea ja turvaa, mikä lisää saarella asumisen houkuttelevuutta nuorten perheiden keskuudessa. Brännskär soveltuu hyvin ympärivuotiseen asumiseen, saarelle pääsee kahdella yhteysaluksella eikä etäisyys Nauvon pääsaarelle ole pitkä. Fammos on luvulla rakennettu talo, joka vaatii hienovaraista kunnostusta, jossa säilytetään talon vanha luonne ja hyödynnetään hienot vanhat materiaalit. Brännskäristä lisää osoitteessa Turunmaan Saaristosäätiön ensimmäinen suuri hanke, josta on muotoutunut tärkeä mallihanke koko säätiön toiminnalle, oli Brännskärin saaristotilan osto Nauvon eteläsaaristosta. Svenska småbruk och egna hem Ab tuli hankkeeseen mukaan suurempana osakkaana, sillä uutena säätiönä Saaristosäätiö kamppailee vielä resurssien löytämiseksi toiminnalleen. Saaristosäätiö on ennen kaikkea merkittävällä vapaaehtoispanostuksellaan toiminut kiinteistön hallinnoijana. Saaristomeren biosfäärialueen, EU:n Leader-ohjelmien ja monien auttavien käsien ja lämpimien ajatusten avulla Brännskärissä on rakennettu, restauroitu ja suunniteltu edellytysten luomiseksi ympärivuotiselle asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Saaristosäätiön toiminnan avulla toivotaan voitavan säilyttää Saaristomeren elinvoimainen yhteisö, tärkeä kulttuuriperintö ja ainutlaatuinen luonto, joka rikastuttaa ja palvelee paitsi koko lähialuetta ja sen ihmisiä, myös koko maata ainutlaatuisena käyntikohteena sekä virkistyskäytössä että elämysten tuottajana. Tule mukaan auttamaan Saaristosäätiötä sen tekemässä työssä! Lisätietoa surunvalittelu- ja onnitteluadresseista säätiön verkkosivuilla osoitteessa Jos teillä on kysyttävää, voitte ottaa yhteyttä osoitteella tai soittaa säätiön sihteerille Katja Bonnevierille, puh

9 Foorumi saarten ja saarten elämän tutkimuksesta Sivu 9 Saaristomeren biosfäärialue järjesti 1. lokakuuta yhdessä Skärgårdsinstitutet för Åbo Akademin kanssa saaristotutkimuksen foorumin aiheesta Öar och öliv Saaret ja saarten elämä. Ajatuksena oli, että foorumi olisi tällä kertaa kansainvälinen, jotta sinne voitaisiin Saaristomeren biosfäärialueen juhlavuoden kunniaksi kutsua ulkomaalaisia kollegoita. Foorumi houkutteli paikalle noin 60 osallistujaa, jotka edustivat eri tahoja, kaikkea tutkimusmaailmasta yhdistyksiin, paikallisia asukkaita sekä vieraita Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Itävallasta ja Virosta. Foorumilla haluttiin lisätä tietoisuutta erilaisista saariston näkökulmasta kiinnostavista tutkimushankkeista ja inspiroida aloittamaan uusia tutkimuksia. Suomalaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa tehtävä saariin ja saarten elämään keskittyvä tutkimustyö tunnetaan melko huonosti. Ohjelmaan sisältyi Ilppo Vuorisen analyysi siitä, miten ilmastonmuutokset tulevat näkymään saaristossa ja vaikuttamaan ekologiseen tasapainoon. Urban Nordin Tukholman yliopistosta tutkijakollegoineen kertoi foorumissa projektistaan, jossa tutkitaan ns. kakkosasuntojen merkitystä ja niiden sukupolvenvaihdosten toteutusta. Harri Nyman Helsingin yliopistosta kertoi tekemästään pieniä yhteisöjä kulttuurihistoriallisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta tarkastelevasta tutkimuksesta. Nyman on tutkinut Utön kaltaisia majakkayhteisöjä. Lounaan jälkeen ohjelma jatkui jännittävällä esitelmällä tanskalaisesta Samsøn saaresta, jossa saaren asukkaat on otettu mukaan kehittämään saaresta energian suhteen omavaraista. Samsø on todellinen menestystarina, joka kannattaa kertoa useampaankin otteeseen. Eikä kyse ole vain tarinasta, vaan koko ajan käynnissä olevasta prosessista, joka on laajentunut käsittämään kaikkea rakennusten lämmitykseen tarvittavasta energiasta liikennepolttoaineisiin. Viimeiseksi Christian Pleijel kertoi vielä omista tutkimuksistaan; siitä miten saarta pitäisi lukea ja kuinka vaikeaa saaren määritteleminen on.

10 Sivu 10 Foorumi saarten ja saarten elämän tutkimuksesta Monimuotoisen foorumin päätteeksi pidettiin ns. Think Tank tai ajatuspaja saaristotutkimuksesta ja tutkijamaailman ja yhteiskunnan välisestä viestinnästä. Kristina Svels Åbo Akademista toimi aiheesta käydyn avoimen keskustelun vetäjänä. Ajatuspajan aikana todettiin, että olisi hyvä koota yhteen tiedot siitä, missä kaikkialla saaristoon liittyvistä aiheista tehdään tutkimustyötä. Tietoa löytyy netistä ja on olemassa verkostoja, kuten International Small Islands Studies Association (SISA), jotka voivat toimia kansainvälisen saaristotutkimuksen kanavina. Mutta tiedämmekö, mitä pohjoismaisissa yliopistoissa tehdään? Löytävätkö yhdistykset ja asukkaat tehdyt tutkimukset ja tietävätkö tutkijat, millaiset tutkimukset tukisivat saaristoyhteisöjä? Biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sai tehtäväkseen kerätä tiedot saaristoaiheisista tutkimuksista ja siitä, missä nämä tutkimukset ovat saatavilla. Kaikki voivat lähettää tietoja myös foorumin jälkeen. Saaristoyhteisöjen ja tutkijamaailman välille koettiin tarvittavan parempi kontakti. Näinä aikoina, jolloin haja-asutusalueiden palveluja karsitaan, tarvittaisiin esimerkkejä ja tutkimuksia siitä, mitä pienessä yhteisössä ja vieläpä saaristo-olosuhteissa sijaitsevassa pienessä yhteisössä tapahtuu palvelujen vähentyessä. Missä kulkee elinvoimaisen yhteisön kipuraja? Kaivattaisiin monitieteellisiä projekteja, joissa tarkastellaan kokonaisuutta, kestävän saaristoyhteisön kehittymistä. On olemassa muutamia vakiintuneita foorumeja, joissa tutkijat ja yhteiskunta kohtaavat, kuten nämä Saaristomeren biosfäärialueen ja Skärgårdsinstitutet för Åbo Akademin järjestämät saaristotutkimuksen foorumit. Saariin liittyvästä tutkimuksesta järjestetään myös muutamia kansainvälisiä foorumeja. Ajatuspajassa pohdittiin, olisiko pohjoismaisen/pohjoisen saaristotutkimuksen tiimoilta tarvetta kokoontua yhteen tulevaisuudessa, mutta kysymys jätettiin toistaiseksi vielä auki.

11 Saaristomeren biosfäärialueella vieraita pohjoisilta biosfäärialueilta Sivu 11 NordMAB on pohjoisilla leveysasteilla sijaitsevien biosfäärialueiden verkosto. Tällä maantieteellisellä ja temaattisella verkostolla ei ole tarkkoja rajoja, mutta se tekee yhteistyötä pohjoisten alueiden yhteisten nimittäjien tiimoilta. NordMAB -yhteistyötä on jälleen aktivoitu ja verkosto piti kokouksen Saaristomeren biosfäärialueella lokakuuta. Kokous oli liikkuva, se siirtyi Kasnäsin, Rosala-Hiittisten ja Brännskärin väliä antaen samalla kuvan elämästä saaristossa, saariston erityislaatuisesta luonnosta ja biosfäärialueen toiminnasta. Kokoukseen osallistui biosfäärialueiden koordinaattoreita ja muita biosfäärialueiden toiminnassa mukana olevia Kanadasta, Ruotsista, Virosta, Ranskasta, Itävallasta ja Suomesta. Pohjoiset biosfäärialueet ovat päättäneet keskittyä erityisesti kolmeen aihealueeseen, jotka ovat: - Pohjoisen yhteenkuuluvuudentunteen vahvistaminen - Yritysten tukeminen kohti kestävämpää toimintaa kehittämällä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. - Perinteisten oppien ja tutkimuksen hyödyntäminen luonnon käytössä ja hoidossa sekä ilmastonmuutoksen hallinnassa Koordinaattoriin voi mielihyvin olla yhteydessä, jos jollakulla on toiveita yhteistyön kehittämisestä jonkin pohjoisen biosfäärialueen kanssa. Alla on lueteltu kaikki tällä hetkellä NordMAB-verkostossa aktiivisesti mukana olevat biosfäärialueet: Saaristomeri, Suomi (osavastuussa NordMAB-verkostosta) Manicouagan-Uapishka, Kanada (osavastuussa NordMABverkostosta) Pohjois-Karjala, Suomi Vänerskärgården Kinnekulle, Ruotsi Blekinge Arkipelag, Ruotsi Nedre Dalälven, Ruotsi Östra Vätterbranterna, Ruotsi Kristianstads Vattenrike, Ruotsi Länsi-Viron saaristo, Viro Suunnitellut alueet: Päijänne, Suomi Nordhordland, Norja Vindalsälven, Ruotsi Jean-Paul Messier Kanadasta ja Katja Bonnevier NordMAB kokouksen aikana. NordMAB-verkoston kotisivut:

12 Sivu 12 Olen osa biosfääriä! Olen osa biosfääriä -hanke päättyy näinä päivinä. Edellisessä uutiskirjeessä kirjoitimme hankkeen tavoitteista näin: Hankkeen tarkoituksena on tuoda enemmän näkyvyyttä Saaristomeren biosfäärialueelle osana Unescon maailmanlaajuista biosfäärialueiden verkostoa sekä paikallisen toiminnan kautta. Hanke antaa tilaisuuden tuoda näkyville ja keskustella saariston kannalta kestävistä ratkaisuista sekä korostaa yksilön ja paikallisesti toimivien organisaatioiden roolia puhtaan ympäristön ja elinvoimaisen saariston ylläpitämisessä. Uutiskirjeen sivuilla 1 2 olemme kertoneet muutamista kohokohdista. Varsinaisia tuloksia on vaikea osoittaa, koska niin paljolti on kyse verkostoitumisesta, asenteista, tahtotilasta, mittaamattomissa olevista ominaisuuksista ja tunteesta lähiympäristöä kohtaan. Sen tiedämme, että biosfäärialue koetaan puolueettomaksi ja osallistavaksi toimijaksi, kuluneen vuoden tapahtumat ovat sen jälleen kerran vahvistaneet. Profiilia kohottavana ja identiteettiä luovana tuotteena biosfäärialueelle painettiin uusi esite. Esite on biosfäärialueen verkkosivuilla kolmella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi, ja kotisivujen palkin materiaalia takana. Esitettä saa matkailuneuvonnasta, aluekonttoreista ja biosfäärialueen toimistosta, Kauppamiehentie 1, Korppoo. Suuri kiitos rahoittajillemme siitä, että hanke voitiin toteuttaa. Sillä tulee varmasti olemaan positiivia jälkivaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Kiitos Leader-yhdistykselle I samma båt Samassa veneessä, Svenska Kulturfondenille, Stiftelsen för Åbo Akademille, Saaristomeren suojelurahastolle, LähiTapiola Etelärannikolle, Nordenskiöldsamfundetille ja Turunmaan Saaristosäätiölle. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä! Yhteistyö kanssanne on antanut paljon! Omalta osaltani päätän neljä antoisaa ja mukavaa vuottani biosfäärialueen hankevastaavana tähän. Erityiskiitokset Katjalle kärsivällisyydestä, olen oppinut sinulta valtavasti! Sonja Tobiasson SYDKUSTEN ETELÄRANNIKKO

13 Sivu 13 Saaristomeri pinnan alla lainattavissa oleva näyttely Näyttely Pinnan alla on syntynyt Saaristomeren Biosfäärialueen, Åbo Akademin ja Åbolands Fiskarförbundin välisen yhteistyön tuloksena ja aikomuksena esittää merenalaista luontoa, kalastusta elinkeinona ja biosfäärialuetta. Åbo Akademin biologian opiskelijat ovat opettajansa kanssa suunnitelleet merenalaisen luonnon julisteet, Åbolands Fiskarförbund kalastus-juliste ja biosfäärialueen toimisto omansa. Kuluvan vuoden aikana näyttely on kiertänyt alueella ja vieraskirjan mukaan ainakin 500 henkilöä on nähnyt sen. Sitä lainataan edelleen halukkaille, jotka voivat ottaa yhteyttä koordinaattoriin Katja Bonnevieriin. Kansainväliset yhteydet Biosfäärialue on vuoden aikana saanut kansainvälistä huomiota. Japanista oleva filmiryhmä kävi toukokuussa tekemässä biosfäärialueesta kertovan filmin joka on esitetty japanilaisessa TVssä. Lokakuussa saapui Etelä-Koreasta oleva valtuuskunta tutustumaan biosfäärialueeseen ja kansallispuistoon.

14 Sivu 14 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3500 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja ELY-keskus. Muut partnerit ovat Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais- Suomen liitto. YHTEYSTIEDOT Saaristomeren Biosfäärialue Paraisten kaupunki, Elinkeinopalvelut Kauppamiehentie Korppoo Katja Bonnevier, koordinaattori Puh Sonja Tobiasson, hankeassistentti asti

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialueen

Saaristomeren biosfäärialueen Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuosikerta 2011 numero 1 16.9.2011 Terevetuloa! Tämä on Saaristomeren biosfäärialueen ensimmäinen uutiskirje. Tästä numerosta löydät tietoa

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND)

SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND) SISU-projekti Small Islands for Survival and Understanding Partnerit: I samma båt-samassa veneessä rf ry (local( actiongroup In the same boat ) (Finland) Carpe Mare (LAG, Gothenburg,, SWEDEN) WHELK (West

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Päijänne unescon biosfäärialueeksi Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Opiskelijat asuntovaikuttajina

Opiskelijat asuntovaikuttajina Image: Brenda Vértiz Opiskelijat asuntovaikuttajina Kokemuksia Hoas-laboratoriosta Asuntomarkkinat 24.1.2013 Heikki Valkjärvi Hoas-laboratorio 2010-2012 Hoasin ja ajatuspaja Demos Helsingin designprojekti

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä

Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Turvallisuuden ja hyvinvoinnin TKI-foorumi 16.3. SataKylät ry Kyläasiamies Hanna Ruohola Omalta kylältä yhdistykset paikallisten palveluiden edistäjinä Miksi hanke suunniteltiin? Kylien lähipalvelujen

Lisätiedot

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi

Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi Kuva: Mirja Nylander / Metsähallitus Villantuoksuinen elämysloma perinnemaisemien ja monimuotoisuuden hyväksi Lammaspaimenviikot suojelualueilla Metsähallitus Anneli Suikki 9.11.2017 Kuva: Vesa Simonen

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Saaristomuseo Pentala. Merellisen Espoon helmi

Saaristomuseo Pentala. Merellisen Espoon helmi Saaristomuseo Pentala Merellisen Espoon helmi Kehitämme menestyvää ja hyvinvoivaa Espoota. Tulevaisuuden Espoo on luova ja rohkea kulttuurikaupunki, joka tukee kestävää elämäntapaa ja uuden talouden toimintaa.

Lisätiedot

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Puheenjohtaja Lasse Lovén, Ukko-Kolin Ystävät ry ja Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Kansallispuistojen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2011 1 Iniön lähipalvelulautakunta TID - AIKA 10.06.2011 kl. 16:00-17:35 PLATS - PAIKKA Aluekonttori 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 11 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille.

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Läntisten kaupunginosien paikallisen kehittämisryhmän, (Lännen Bulevardin Kehrä) työpaja keskiviikkona 12.11.2014 klo 17.00-19.30 Aiheena: Läntisten kaupunginosien asukastilojen tulevaisuus ja uudet mallit

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta

Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Kysely Suomen Design for All - verkostolle verkoston toiminnasta Anu Autio, erikoissuunnittelija, THL 20.3.2014 Kysely Suomen Design for All -verkostolle 1 Kysely Suomen Design for All -verkostolle Kyselyn

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot