Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta
|
|
- Aku Koskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta 1. Sopijapuoli Nimi Yhteyshenkilö/-t: Toimimme osana Unescon biosfäärialuetta Saaristomerellä ja tuemme toiminnallamme biosfäärialueen tavoitteiden toteutumista. 2. Sopimus perustuu biosfäärialueen toimintastrategiaan Biosfäärialueen kaikki yhteistyökumppanit toimivat yhdessä toteuttaakseen Unescon sille biosfäärialuenimityksen myötä antamaa tehtävää. VISIO Saaristomeren biosfäärialueella asuu ja toimii asukkaita kestävässä saaristoympäristössä rikkaan luonnon ja hyvinvoivan meren ympäröimänä osana elinvoimaista yhteisöä. Alue toimii yhteistyössä muiden alueiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. TEHTÄVÄ Unescon toimeksiannosta etsimme paikallisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin luodaksemme kestävää yhteiskuntakehitystä. Saaristomeren biosfäärialue toimii yhteistyössä maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkoston kanssa kestävien ratkaisujen mallialueena. Kaikkien maailman biosfäärialueiden on toteutettava kolmea tehtävää, jotka ovat oman toiminta-alueen säilyttäminen, kehittäminen ja tukeminen. Näin Saaristomeren biosfäärialueella toimitaan Unescon kolmen painopistealueen toteuttamiseksi:
2 1. Säilyttäminen Saariston kulttuuriperinnön, luonnon monimuotoisuuden, perinteisen kulttuurimaiseman ja hyvinvoivan Saaristomeren säilyttäminen. Haluamme säilyttää saariston lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, mutta myös ihmisen kulttuurin ja perinteet. Suuri osa Saaristomeren biosfäärialueella sijaitsevista suojelluista luontoalueista kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Pyrimme säilyttämään myös muut alueet saariston asukkaille houkuttelevina elinympäristöinä ja virkistysalueina. Kulttuurimaisemien hoito ja sen kautta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat esimerkkejä sekä ekologisia että taloudellisia arvoja tukevasta toiminnasta, mutta myös kannattavuuden kanssa kamppailevalla rannikkokalastuksella on merkittävä vaikutus ravinteiden vähentämisessä merestä. Korkeakoulujen, päättäjien ja paikkakuntalaisten välistä vuorovaikutusta edistämällä haluamme levittää tietoa Saaristomeren tilasta. 2. Kehittäminen Ympärivuotista asumista, työllisyyttä, kestävää matkailua ja saaristoympäristön kestävyyteen liittyviä innovaatioita ja kiertotaloutta edistävien kehittämishankkeiden toteuttaminen. Toimimme saaristoyhteisön ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen hyväksi. Saaristolle tärkeä aspekti on työmahdollisuuksien luominen ja houkuttelevien asumismahdollisuuksien löytäminen. Etsimme paikallisia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseksi siten, että saariston yritykset hyötyvät siitä. Sekä matkailu että elintarvikeala luovat saaristoon uusia työllistymismahdollisuuksia. Toimimme sen puolesta, että kunnat olisivat hiilidioksidi- ja ravinneneutraaleja. Biosfäärialue toimii eri tahojen toteuttamien kehittämishankkeiden katalysaattorina saattamalla yhteen ihmisiä, organisaatioita, ideoita, tietoa ja rahoitusta. Hankkeita toteuttavat biosfäärialueen eri kumppanit osana biosfäärialueen toimintaa. 3. Tukeminen Tiedon, hyvien kokemusten ja kontaktien välittäminen sekä kaikkien Saaristomeren alueella asuvien ja toimivien innostaminen löytämään oma roolinsa kestävässä yhteiskuntakehityksessä. Biosfäärialue luo ja ylläpitää tutkimuksen, koulutuksen ja valistuksen verkostoja ja työkaluja sekä kehittää biosfäärialueen brändiä tukeakseen saaristoyhteisön kantokykyä. Haluamme inspiroida kaikkia biosfäärialueellamme asuvia ja toimivia löytämään oman tapansa antaa panoksensa tarjoamalla neutraalin areenan kestävälle yhteiskuntakehitykselle. Tähän sisältyy lasten ja nuorten biosfäärikasvatus sekä ympäristön että kulttuurin osalta, populaaritieteellisen tiedotusmateriaalin laatiminen, yhteistyössä korkeakoulujen kanssa toteutettavat selvitys- ja tutkimushankkeet, keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista ja tiedon levittäminen seminaareissa.
3 3. Sopijapuolen roolin ja tavoitteiden kuvaus Roolimme biosfäärialueella on:
4 Edistämme toiminnallamme elinvoimaisen saaristoyhteisön kestävää kehitystä nykyisten vahvuuksiemme ja alla esiteltyjen tavoitteiden kautta. Valitkaa tavoitteille vähintään kaksi teema-aluetta. Teema-alue Nykyiset vahvuudet Tulevaisuuden tavoitteet Luonnon- ja kulttuuriperintö Saaristomeri Kestävä matkailu Elinvoimainen saaristo/ kiertotalous Biosfäärialueen tuntemus
5 4. Tausta Unescon MAB-ohjelma ja Saaristomeren biosfäärialue (kartta) Unescon biosfäärialueessa on kyse siitä, miten alueella, jonka luonto ja kulttuuri ovat ainutlaatuiset, voidaan asua ja toimia kestävästi. Suuri osa Turunmaan saaristoa on vuodesta 1994 lukien ollut Unescon maailmanlaajuisen biosfäärialueiden verkoston jäsen. Kaikki verkoston biosfäärialueet toimivat ihmisen ja luonnon välisen suhteen parantamiseksi. Vuonna 2017 biosfäärialueita on 669 kaikkiaan 120 maassa, ja Saaristomeren biosfäärialue on toinen Suomessa sijaitsevista biosfäärialueista. Toinen sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Biosfäärialueen toiminta on täysin kumppanuuteen ja vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvaa. Kaikki voivat omalta osaltaan osallistua Saaristomeren biosfäärialueen kestävän ja elinvoimaisen yhteisön toteuttamiseen. Kestävästä kehityksestä kiinnostuneiden toimijoiden väliseen kokemusten ja tiedon vaihtoon biosfäärialueisiin liittyen on olemassa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä foorumeja.
6 Organisaatio Saaristomeren biosfäärialueen ohjausryhmään kuuluvat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta, Metsähallitus, Åbo Akademi ja Turun yliopisto. Ohjausryhmä vastaa toiminnan suunnittelusta ja luo strategiset suuntaviivat biosfäärialueen toiminnalle. Saaristomeren biosfäärialueen toiminta perustuu yhteistyöhön. Itse organisaatio koostuu useista yhteistyökumppaneista ja kaikki toiminta on alueella toimivien eri organisaatioiden toteuttamaa. Kaikki ohjausryhmän jäsenorganisaatiot osallistuvat biosfäärialueen toiminnan toteuttamiseen. ELY-keskuksella, jolla on päävastuu biosfäärialueen toiminnan koordinoinnista, on seudullisena viranomaisena elinkeinojen, ympäristön ja liikenteen valvontaan ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, jotka sivuavat biosfäärialueen tehtäviä. Kunnat osallistuvat keskeisesti biosfäärialueen hallinnointiin ELY-keskuksen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen nojalla. Molemmissa kunnissa biosfäärialuetta koskevia asioita hoitavat osastot ja työntekijät, joiden työtehtävät liittyvät kehittämiseen, elinkeinoelämään, ympäristöön ja viestintään. Kunnat toteuttavat kehittämishankkeita yhteistyössä biosfäärialueen kanssa ja voivat osallistua erilaisten tapahtumien, kuten esimerkiksi Saaristomeren talvitapaamisen, järjestämiseen. Biosfääritoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki yhdessä Kemiönsaaren kunnan ja päärahoittajan, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, kanssa. Paraisten kaupungilla on kokopäivätoiminen koordinaattori ja ajoittain mahdollisuuksien mukaan myös muuta henkilöstöä. Turunmaan Saaristosäätiön toiminta on tiiviisti kytköksissä biosfääritoimiston toimintaan. Biosfääritoimiston pääasiallisena tehtävänä on luoda edellytyksiä kestävälle yhteiskuntakehitykselle ja helpottaa muiden kestävän yhteiskuntakehityksen edistämiseksi tekemää työtä. Biosfääritoimisto voi tehdä aloitteita hankkeista, kehittää hankkeita edelleen ja käynnistää hankkeita. Kaiken hanketoiminnan toteuttavat eri yhteistyökumppanit. Biosfääritoimistolla on myös tärkeä rooli asukkaiden ja yritysten inspiroimisessa ja innostamisessa osallistumaan työhön kestävän kehityksen hyväksi. Biosfääritoimisto levittää tietoa saaristoon soveltuvista kestävistä ratkaisuista ja jakaa toisten alueiden kanssa hyviä kokemuksia Saaristomeren alueelta. Biosfääritoimiston säännölliseen toimintaan kuuluu biosfäärikasvatus eli kouluissa ja päiväkodeissa toteutettava luontoon, kulttuuriin ja kestävään kehitykseen liittyvä kasvatus. Biosfääritoimisto järjestää myös vuosittain talvitapaamisen kaikille saariston kehityksestä kiinnostuneille ja 1 2 Saaristotutkimuksen foorumia yhdessä Åbo Akademin saaristoinstituutin Skärgårdsinstitutetin kanssa. Tiedon levittämiseen käytetään uutiskirjeitä, Facebookia, Twitteriä ja kotisivuja. Biosfääritoimisto on mukana järjestämässä myös muita saariston kestävää kehitystä tukevia tapahtumia, kuten artesaaniruoan SM-kisat, saariston ympäristömessut Paraisilla ja Bioblitz-kartoitukset.
7 Mikä on biosfäärikumppani? Saaristomeren biosfäärialueen kumppanuusohjelma perustuu siihen, että Turunmaan saariston kestävään saaristoympäristöön ja elinvoimaiseen yhteisöön liittyviä yhteisiä tavoitteita pyritään toteuttamaan yhdessä. Biosfäärialueen kumppaneilla on tärkeä rooli biosfäärialueen paikallisissa verkostoissa, mutta myös kansallisissa ja kansainvälisissä biosfäärialueiden verkostoissa. Verkostot luovat synergiaa, yhteistyötä ja kiinnostavaa kokemusten vaihtoa. Biosfäärialueen kumppaneita voivat olla organisaatiot, yritykset tai yksityishenkilöt. Kaikilla voi olla oma roolinsa biosfäärialueen toiminnassa. Kumppanuussopimukset tehdään kerrallaan viideksi vuodeksi. 5. Sopijapuolen velvollisuudet ja oikeudet Logon käyttö Sopijapuoli voi biosfäärikumppanina käyttää Unescon, MAB-ohjelman ja Saaristomeren biosfäärialueen logoja biosfäärialuetta tukevassa toiminnassaan. Sopijapuolen on kuitenkin noudatettava logojen käyttösääntöjä. Unescon ja MAB-ohjelman logoja ei saa koskaan käyttää erillään toisistaan eikä erillään biosfäärialueen omasta logosta. Saaristomeren biosfäärialueen logoa saa käyttää erillään toisista logoista. Logoja ei saa koskaan käyttää kaupallisessa tarkoituksessa eikä niitä saa painaa tuotteisiin. Logoja voi kuitenkin käyttää kotisivuilla ja muussa markkinointimateriaalissa Unescon biosfäärialueen näkyvyyden lisäämiseksi ja oman ohjelmakumppanuuden esille tuomiseksi. Jos olette epävarmoja, voitte ottaa yhteyttä biosfääritoimistoon. Sopimuskauden päättyessä sopimus täytyy uusia, muuten oikeus logojen käyttämiseen päättyy.
8 Tavoitteet ja seuranta Kaikki biosfäärialueen kumppanit sitoutuvat toteuttamaan muutamia kestävään kehitykseen liittyviä konkreettisia tavoitteita. Tavoitteet voidaan kytkeä biosfäärialueen kumppanuusohjelmassa priorisoituihin teema-alueisiin. Biosfäärialueen kumppanit pitävät biosfääritoimiston ajan tasalla siitä, miten tavoitteita toteuttaminen edistyy. Kumppani kirjoittaa vuosittain biosfäärialueen toimintakertomukseen lyhyen raportin biosfäärialueen tavoitteita tukevasta toiminnastaan sinä vuonna. Myös biosfäärialueen talvitapaamisessa seurataan biosfäärikumppaneiden edistymistä. Tavoitteet esitellään biosfäärialueen kotisivuilla ja edistymistä tuodaan esille sosiaalisessa mediassa. Biosfäärialueen kumppanit asettavat sopimuksen uusimisen yhteydessä uudet tavoitteet. Uusia tavoitteita voi esitellä useamminkin. Sopimuskausi xx.xx.2018 xx.xx.2022 (5 vuotta) Nimi Organisaatio Sanna Kipinä- Salokannel Saaristomeren biosfäärialueen puheenjohtaja
Saaristomeren biosfäärialue
Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018 Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Mikä ihmeen biosfääri?
Päijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 20.8.2018, Hotelli Kumpeli, Heinola Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Päijänne Brändiksi
VUOSIKYMMEN SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUEELLA
VUOSIKYMMEN SAARISTOMEREN BIOSFÄÄRIALUEELLA Tiivistelmä biosfäärialueen 10-vuotisraportista Unescolle Birgitta Rosenberg Houtskarin Själössä Karl Vilhjálmsson Saaristomeren biosfäärialue ja Unescon Ihminen
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 16.11.2018 LAMK, Lahti Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Ohjelma Aamukahvi Avaus ja esittäytyminen
Toimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT
PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus
RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen
Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä
Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.
Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa
Saarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
Innovatiiviset viestintäratkaisut avain metropolibrändin kehittämiseen
Innovatiiviset viestintäratkaisut avain metropolibrändin kehittämiseen Teemat vuonna 2010 Millaisena metropolialue näyttäytyy kansainvälisten opiskelijoiden ja huippujen silmin? Vastaako metropolialueen
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus
EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä
ALU-koordinaattorin puheenvuoro
ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot
MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu
Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Saaristomeren biosfäärikoordinaattorin Anna Moa Westerlund-Rönnbergin haastattelu
Muistio 1(5) Saaristomeren biosfäärikoordinaattorin Anna Moa Westerlund-Rönnbergin haastattelu Päijänne Brändiksi -hanke järjesti 26.4.2018 Lahdessa avoimen keskustelutilaisuuden, jossa biosfäärialuekoordinaattori
Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke
Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke Tavoite Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke Koota alueelliset vesistötoimijat yhteen, ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa tahojen
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo 1.11.2017 Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais- Suomen Eurooppatoimiston perusfaktat Perustettu vuonna 1998 Taustatahot:
Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
University of Helsinki Designing the Future
University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla
VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )
VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään! on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus
Valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arviointi. Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden info-päivä Helsinki 1.11.
Valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arviointi Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden info-päivä Helsinki 1.11.2017 Arvioinnin fokus 2007-2013 valtakunnalliset hankkeet 23 hanketta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2018-2021 Taustaa ja tavoitteita Rattailla toimenpiteet uudistettiin keväällä 2018 korvaamaan aiempaa Rattailla
Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
KAARINAN KAUPUNKI. Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen KNA/56/ /2019
Osallistuminen ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi (RANKU 3) -hankkeeseen Diaarinumero KNA/56/11.00.05/2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta 23.10.2018 Valmistelija Ympäristöinsinööri Pasi Saario
Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille
Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille 2018 2022 TOIMINTASUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo LYHYESTI PELASTUSALAN NAISVERKOSTOSTA... 3 NAISVERKOSTON VISIO... 4 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET...
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
Kuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja
Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,
MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus
MATO-tutkimusohjelman esittely Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2016-2020 MMM ja YM rahoittavat ja koordinoivat
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
SOPIMUS SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ VERKOSTON KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ
SOPIMUS SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ VERKOSTON KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 1. SOPIJAOSAPUOLET 1. Organisaatio: Hämeenlinnan kaupunki Y-TUNNUS: 0146921-4 Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: PL 84, 13101 Hämeenlinna Organisaatiosta
Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
KA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa
KA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutuksen hanketoiminta KA2 Verkostoituminen ja hyvien käytänteiden vaihto tukevat verkostoitumista, parantavat taitoa toimia kansainvälisesti,
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Kuntien rooli ravinteiden kierrätyksessä hyötyjä kaikille Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Ravinteiden kierrätys Ravinteita sisältävä aines hyödynnetään joko
Perinnematkaillen vuoteen 2020 Alueiden välinen kehittämishanke
Perinnematkaillen vuoteen 2020 Alueiden välinen kehittämishanke Hanke toteutetaan Ykkösakseli ry:n ja Sepra ry:n alueilla Hankeaika 1.8.2015-30.06.2017 (mahdollinen jatkoaikahakemus) Hankkeen avulla halutaan
Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja
Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,
KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Sopimukselliset velvoitteet, Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
Toimintasuunnitelma 2017
Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa
TOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola
Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola 20.8.2018 www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Syyskauden työpajasarjaa 20.8. Työpaja I Visiotyöpaja 3.10. Työpaja II Päijänne-seminaari
suositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 maailmanlaajuista ja toisiinsa
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila Vesistöaluekohtainen
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
TAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
TAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Arttu Haapalainen Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija 2015 2017 Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaan aluetoimipiste TAIDE JA HYVINVOINTI Jo Antiikin
Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan
Kolarctic CBC ohjelma
Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja
Ajankohtaista hanketuista
Ajankohtaista hanketuista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sirkku Wacklin 28.4.2017 Hanke ja yritystukien rahoituskiintiö Pohjanmaan ELY-keskus (milj. ) 2014-15 12,4 2016 7,0 2017 7,5
Toimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset