Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.
|
|
- Ari-Matti Niemi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista
2 Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Päijänteen alueen asukkaiden, vapaaajanasukkaiden ja muiden toimijoiden mielipiteitä kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta sekä näkemystä Unescon biosfäärialueesta Aineiston kuvailuun käytettiin tunnuslukuja, kuten frekvenssejä sekä analysoinnissa ristiintaulukointia ja Khii toiseen -testejä. Avoimet vastaukset teemoiteltiin. Strukturoiduissa kysymyksissä vastausskaalan ääripäät määritelty 1 = Ei lainkaan Ei lainkaan kiinnostavana Ei lainkaan tärkeänä = Erittäin paljon Erittäin kiinnostavana Erittäin tärkeänä
3 PERUSTIEDOT VASTAAJISTA Vastaajia yhteensä 336 kpl 51 omistaa maata alueella 42 omistaa metsää alueella 18 harjoittaa maataloutta alueella 37 harjoittaa metsätaloutta alueella 26 harjoittaa muuta yritystoimintaa alueella Vastaajien ikäjakauma < 1 ALLE Yli 60
4 Kysymys 1 Kuinka paljon sinua kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet?
5 Yritysten green ja Luomuviljely Kuinka paljon Rantakiinteistöjen blue sinua care-toiminta kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet? Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta jäteveden käsittely KAIKKI VASTAAJAT = ei lainkaan = erittäin paljon
6 Yritysten green ja Luomuviljely Kuinka paljon Rantakiinteistöjen blue sinua care-toiminta kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet? Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta jäteveden käsittely MAANOMISTAJUUS = ei lainkaan = erittäin paljon Omistan maata Päijänteen alueella En omista maata Päijänteen alueella
7 Yritysten green ja Luomuviljely Kuinka paljon Rantakiinteistöjen blue sinua care-toiminta kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet? Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta jäteveden käsittely MAATALOUDEN HARJOITTAMINEN = ei lainkaan = erittäin paljon tärkeää Harjoitan maataloutta En harjoita maataloutta
8 Yritysten green ja Luomuviljely Kuinka paljon Rantakiinteistöjen blue sinua care-toiminta kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet? Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta jäteveden käsittely METSÄNOMISTAJAT = ei lainkaan = erittäin tärkeää paljon Omistan metsää En omista metsää
9 Yritysten green ja Luomuviljely Kuinka paljon Rantakiinteistöjen blue sinua care-toiminta kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet? Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta jäteveden käsittely METSÄTALOUDEN HARJOITTAMINEN = ei lainkaan 1 = ei lainkaan tärkeää = erittäin paljon tärkeää Harjoitan metsätaloutta alueella En harjoita metsätaloutta alueella
10 Yritysten green ja Luomuviljely Kuinka paljon Rantakiinteistöjen blue sinua care-toiminta kiinnostaa kestävään kehitykseen liittyvät aiheet? Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta jäteveden käsittely MUU YRITYSTOIMINTA = ei 1 lainkaan = ei lainkaan tärkeää = 5 erittäin = erittäin tärkeää paljon Harjoitan muuta yritystoimintaa alueella En harjoita muuta yritystoimintaa alueella
11 Kysymys 2 Kuinka tärkeänä pidät, että kestävää ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella?
12 Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, Yritysten että green kestävää ja ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella? Rantakiinteistöjen blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta KAIKKI VASTAAJAT jäteveden käsittely = en lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeänä
13 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että kestävää ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella? MAANOMISTAJUUS = ei 1 lainkaan = ei lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeää Omistan maata En omista maata
14 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että kestävää ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella? MAATALOUDEN HARJOITTAMINEN 57,1 25,9 27,6 24,5 24,1 4,4 12,1 5,9 10,3 8,1 1 = ei 1 lainkaan = ei lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeää Harjoitan maataloutta En harjoita maataloutta
15 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että kestävää ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella? METSÄNOMISTAJUUS 62,2 29,7 36,2 21,8 13,0 13,8 4,7 2,1 7,2 9,3 11 = = ei ei lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeää Omistan metsää En omista metsää
16 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että kestävää ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella? METSÄTALOUDEN HARJOITTAJAT 64,4 31,7 29,3 16,3 14,6 21,2 3,4 2,4 8,1 8,7 1 = ei lainkaan tärkeää = erittäin tärkeää Harjoitan metsätaloutta alueella En harjoita metsätaloutta alueella
17 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että kestävää ja vastuullista toimintaa kehitetään Päijänteen alueella? MUU YRITYSTOIMINTA = ei lainkaan tärkeää = erittäin tärkeää Harjoitan muuta yritystoimintaa alueella En harjoita muuta yritystoimintaa alueella
18 Kysymys 3 (avoin) Mitä kestävä toiminta sinulle tarkoittaa?
19 Hulevesimaksut Mitä kestävä toiminta tarkoittaa vastaajalle? AVOIMET VASTAUKSET TEEMOITELTIIN Sitä että toiminnan vaikutuksia pohditaan pitkällä aikavälillä eli seuraavan ja ehkä sitäkin seuraavan sukupolven näkökulmasta. Ja sitä että otetaan huomioon suurempi kokonaisuus kuin vain oma toiminta ja sen vaikutukset itseen. Kiertotaloutta; toisen jäte on toisen raakaaine Luonnon säilymistä mahdollisimman hyvänä kaikille eläimille ja kasveille ihmisten etu huomioiden Päijänteen alueella on erityisen tärkeää pitää vesistöt puhtaina Jätetään ympäristö ja luonto hiukan paremmaksi paikaksi kuin mitä se oli saadessamme sen. Kestävää toimintaa kuvaa esim. nykyinen metsätalous, jolla tehdään tulosta, luodaan työpaikkoja ja pidetään metsät tuottavassa kunnossa. Metsätaloudella on pitkät perinteet, ja tulokset puhuvat puolestaan. Yhteisön kannalta sosiaalisesti yhteistä etua tuottavaa
20 Kysymys 4 (avoin) Miten itse edistät kestävä toimintaa?
21 Miten vastaaja edistää/edistäisi kestävää toimintaa? Ei porsastelua eikä luonnonvarojen ja energian ylenpalttista törsäämistä Jätetään ympäristö ja luonto hiukan paremmaksi paikaksi kuin mitä se oli saadessamme sen Myös jokainen ranta-asukas ja pieninkin uimari voi vaikuttaa asioihin (veden puhtaudesta huolehtiminen) Hoidan metsiäni metsänhoitosuositusten mukaisesti Pitäisi kyllä enemmän soudella Osallistava suunnittelu ja kansainvälinen yhteistyö Mahdollisimman vähän laitetaan ruokaa hukkaan Kierrätän Ei odoteta jonkun toisen tekevän muutosta puolestasi vaan jokainen toimii itse yhteisen hyvän puolesta Säästetään luonnonvaroja kuluttamalla vähemmän, kierrättämällä ja uusiokäyttämällä Mietin mitä kulutan. Pyrin mahdollisimman pieneen haaskaukseen.
22 Biosfääritoiminnan tunnettuus ja kiinnostavuus 1/2 Kysely sisälsi kolme kysymystä biosfäärialueen tunnettuudesta ja kiinnostavuudesta Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, En Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? Vastausskaala: 1 = En lainkaan kiinnostavana, 2-3-4, 5 = Erittäin kiinnostavana Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin Unescon kestävän kehityksen mallialueeksi (biosfäärialueeksi)? Vastausskaala: 1 = En lainkaan tärkeänä, 2-3-4, 5 = Erittäin tärkeänä
23 Biosfääritoiminnan tunnettuus ja kiinnostavuus 1/2 Tunnettuutta kartoittaneen kysymyksen jälkeen annettiin perustiedot biosfäärialueesta Unescon biosfäärialueella tarkoitetaan kestävän kehityksen mallialuetta. Alueella on elävää elinkeinotoimintaa, rikas kulttuuriympäristö sekä ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto. Biosfäärialue ei ole synonyymi suojelualueelle. Siellä noudatetaan maan omaa lainsäädäntöä ja muita olemassa olevia alueen käyttöä koskevia sopimuksia ja säädöksiä. Unescon biosfääritunnus on brändinä maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu. Tunnuksen saamisen edellytyksenä on, että alue täyttää Unescon määrittelemät perustehtävät kestävän kehityksen mallialueelle: kestävän toiminnan edistäminen luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen tutkimuksen ja ympäristökasvatuksen tukeminen Suomessa on kaksi biosfäärialuetta: Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren Biosfäärialueet. (tekstissä linkit alueiden sivustoille) Huom! 43 vastaajista ei ollut kuullut aikaisemmin biosfäärialueesta, vaan vastasi kiinnostavuutta kartoittaneisiin kysymyksiin yllä olevan kuvauksen perusteella (ks. dia 25).
24 Kysymys 5 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta?
25 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? KAIKKI VASTAAJAT 56,8 43,2 kyllä ei
26 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? MAANOMISTAJUUS kyllä ei Omistan maata En omista maata
27 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? MAATALOUDEN HARJOITTAMINEN kyllä Harjoitan maataloutta ei En harjoita maataloutta
28 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? METSÄNOMISTAJUUS ,0 33,8 kyllä Omistan metsää ei En omista metsää
29 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? METSÄTALOUDEN HARJOITTAMINEN kyllä Harjoitan metsätaloutta alueella En harjoita metsätaloutta alueella ei
30 Oletko kuullut aiemmin Unescon kestävän kehityksen mallialueista eli biosfääritoiminnasta? MUU YRITYSTOIMINTA kyllä Harjoitan muuta yritystoimintaa alueella En harjoitan muuta yritystoimintaa alueella ei
31 Kysymys 6 Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? Huom! 43 vastaajista ei ollut kuullut Unescon biosfäärialueista aikaisemmin. Kyselylomakkeessa annettiin lyhyesti perustiedot biosfäärialue-toimintamallista (ks. dia 23).
32 Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? KAIKKI VASTAAJAT = 1 ei = en lainkaan kiinnostavana tärkeänä = erittäin 5 = erittäin kiinnostavana tärkeänä
33 4. Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? OLEN KUULLUT /EN OLLUT KUULLUT AIEMMIN = ei 1 lainkaan = ei lainkaan tärkeääkiinnostavana = 5 erittäin = kiinnostavana tärkeää Olen kuullut biosfääristä aiemmin En ole kuullut aiemmin biosfääristä
34 Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? MAANOMISTAJUUS (KAIKKI VASTAAJAT) = ei lainkaan 1 = ei lainkaan kiinnostavana = 5 erittäin = erittäin kiinnostavana tärkeää Omistan maata En omistan maata
35 Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? MAATALOUDEN HARJOITTAMINEN (KAIKKI VASTAAJAT) = ei lainkaan 1 = ei lainkaan kiinnostavana = erittäin 5 = erittäin kiinnostavana tärkeää Harjoitan maataloutta En harjoita maataloutta
36 Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? METSÄNOMISTAJUUS (KAIKKI VASTAAJAT) = ei 1 lainkaan = ei lainkaan kiinnostavana = 5 erittäin = erittäin kiinnostavana tärkeää Omistan metsää En omista metsää
37 Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? METSÄNTALOUDEN HARJOITTAMINEN (KAIKKI VASTAAJAT) = ei lainkaan tärkeää kiinnostavana = erittäin 5 = erittäin kiinnostavana tärkeää Harjoitan metsätaloutta alueella En harjoita metsätaloutta alueella
38 4. Kuinka kiinnostavana pidät biosfääritoimintaa? MUU YRITYSTOIMINTA (KAIKKI VASTAAJAT) = ei lainkaan tärkeää kiinnostavana = erittäin 5 = erittäin kiinnostavana tärkeää Harjoitan muuta yritystoimintaa alueella En harjoita muuta yritystoimintaa alueella
39 Kysymys 7 Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? Huom! 43 vastaajista ei ollut kuullut Unescon biosfäärialueista aikaisemmin. Kyselylomakkeessa annettiin lyhyesti perustiedot biosfäärialue-toimintamallista (ks. dia 23).
40 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? KAIKKI VASTAAJAT = en lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeänä
41 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? MAANOMISTAJUUS = ei 1 = lainkaan ei lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeää Omistan maata En omista maata
42 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? MAATALOUDEN HARJOITTAMINEN = ei lainkaan 1 = ei lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeää Harjoitan maataloutta En harjoita maataloutta
43 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? METSÄNOMISTAJUUS = 1 ei = lainkaan ei lainkaan tärkeänä = erittäin tärkeää Omistan metsää En omista metsää
44 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? METSÄTALOUDEN HARJOITTAMINEN = 1 ei = ei lainkaan tärkeää tärkeänä = erittäin tärkeää Harjoitan metsätaloutta En harjoita metsätaloutta
45 Rantakiinteistöjen jäteveden käsittely Yritysten green ja blue care-toiminta Aktiiviset kansalaiset ja yhdistystoiminta Luomuviljely Kuinka tärkeänä pidät, että Päijänteen aluetta haettaisiin biosfäärialueeksi? MUU YRITYSTOIMINTA = ei lainkaan tärkeää tärkeänä = erittäin tärkeää Harjoitan muuta yritystoimintaa alueella En harjoita muuta yritystoimintaa alueella
Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä
Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä 4.12.2018 Padasjoki Niina Rantakari, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Anna Pajari, Lahden ammattikorkeakoulu www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi
LisätiedotPäijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
LisätiedotTaustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 20.8.2018, Hotelli Kumpeli, Heinola Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Päijänne Brändiksi
LisätiedotTaustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018 Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Mikä ihmeen biosfääri?
LisätiedotPäijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola
Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola 20.8.2018 www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Syyskauden työpajasarjaa 20.8. Työpaja I Visiotyöpaja 3.10. Työpaja II Päijänne-seminaari
LisätiedotPäijänne Brändiksi -hanke
Päijänne Brändiksi -hanke Niina Rantakari Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kulttuuriympäristöt matkailun voimavarana Cygnaeus-talo, Jyväskylä, ti 13.2.2018 Päijänne Brändiksi -hanke Rahoitusohjelma: Maaseuturahasto
LisätiedotPäijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti
Päijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti 16.11.2018 www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Syyskauden työpajasarjaa 3.10. Päijänne-seminaari Korpilahti Painopisteiden
LisätiedotTaustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti
Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 16.11.2018 LAMK, Lahti Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK Ohjelma Aamukahvi Avaus ja esittäytyminen
LisätiedotTALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT
PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden,
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotKestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija Metsähallitus / Petri Jauhiainen Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kansallisomaisuuttamme Hoidamme kaikkia
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotLataa Green Care - hyvinvointia pohjoisen luonnosta. Lataa
Lataa Green Care - hyvinvointia pohjoisen luonnosta Lataa ISBN: 9789525923254 Sivumäärä: 108 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.34 Mb Julkaisu osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun luontoon ja maaseutuun
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotSuomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely. Pohjoisranta Burson-Marsteller 08/2018
Suomen Metsäsäätiö Kansalaiskysely Pohjoisranta Burson-Marsteller 0/0 Kyselyn taustat / Kansalaiskysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa kesäkuussa 0. Kansalaiskyselyyn vastasi 000 suomalaista
LisätiedotMhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden
LisätiedotSaaristomeren biosfäärialue
Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael
LisätiedotMetsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
LisätiedotKyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi
Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut
LisätiedotKuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
LisätiedotKainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 8.1.2018 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö, Kainuu AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotGreen Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi
Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä
LisätiedotBIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä
2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella
LisätiedotKauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013
Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet
Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,
LisätiedotLuomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi
Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
Lisätiedot1. Ympäristökasvatus Inkoossa
Sisällys 1. Ympäristökasvatus Inkoossa... 2 1.1. Myönteinen suhde luontoon ja ympäristöön... 2 2. Kestävä kehitys... 4 2.1. Agenda 2030... 4 2.2. Kestävä kehitys opetusta ja kasvatusta ohjaavissa suunnitelmissa...
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotKyselylomakkeiden käyttötapoja:
Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotKumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta
Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta 1. Sopijapuoli Nimi Yhteyshenkilö/-t: Toimimme osana Unescon biosfäärialuetta Saaristomerellä
LisätiedotTuloa ja hyvää oloa luonnosta Luontomatkailuseminaari Tom Källroos Perho Liiketalousopisto Oy
Tuloa ja hyvää oloa luonnosta Luontomatkailuseminaari 3.-4.4.2018 Tom Källroos Perho Liiketalousopisto Oy Mitä laatu on? LAATU on tuotteen tai palvelun sopivuus käyttötarkoitukseen (J.Juran, Romania/USA)
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotKansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola
Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus
LisätiedotKansallispuistot ja kestävä luontomatkailu
Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotVastaa kyselyyn ja vaikuta!
Vastaa kyselyyn ja vaikuta! Päijänne Brändiksi -hankkeen kyselyllä kartoitetaan mielipiteitä kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta sekä Unescon biosfäärialueesta. Vastaamaan pääset hankkeen verkkosivun
LisätiedotVihreää kasvua ja menestystä maalle
3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu
LisätiedotAsiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle
Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetoinnin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta - valtakunnallinen kehittämishanke 2016-2019 Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake
LisätiedotVesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke
Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY
1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:
LisätiedotPodcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta
Podcast, podcast Tutkimus podcastien kuuntelusta Podcast, podcast RadioMedia selvitti syksyllä 2018 podcastien kuuntelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon podcasteja kuunnellaan, ketkä
LisätiedotGREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu
GREEN CARE INFOPÄIVÄ 4.4.2019 Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu Mihin Green Carea tarvitaan? Kiire, stressi, ajanhallinta, jatkuvat muutokset, tehokkuus, elämäntyyli Kaupungistuminen,
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotNäkökulmia aiheeseen :
Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran
LisätiedotTaustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin
Onhan siinä Avainlippu-kampanja Taustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 201 Tutkimusten toteutus Osana Onhan
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotKuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009
Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa
LisätiedotKuntien markkinointitutkimus 2016
Kuntien markkinointitutkimus 2016 Yleistä tutkimuksesta Kysely toteutettiin 13.-28.4.2016 Webropol kyselynä. Kysely lähettiin kirjaamoiden (313 kpl) kautta kuntien markkinointivastaaville Vastaajia 114,
LisätiedotMaailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotSuvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto 2012
Palaute Palaute työkalulla opettaja voi rakentaa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat joko anonyymisti tai nimellään. Opettaja voi tarkastella vastauksia koosteena tai yksitellen. Asetukset Nimeä palaute
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotMahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotTutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.
Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotSuvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto 2013
Palaute Palaute työkalulla opettaja voi rakentaa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat joko anonyymisti tai nimellään. Opettaja voi tarkastella vastauksia koosteena tai yksitellen. Asetukset Nimeä palaute
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotLuomuliitto vie luomua eteenpäin.
Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä
LisätiedotMetsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
LisätiedotYritykset ostopäätösten äärellä
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Yritykset ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen tuloksista 22.11.2018 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn liiton toimeksiannosta tutkimuksen
LisätiedotDigitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa
Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö, Digitalisaatiotyöpaja 7.6.2018, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6.6.2018
LisätiedotMetsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016
Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi
LisätiedotApetit Luomuviljelyn kiinnostavuus
Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotGoogle Forms kyselyiden teko-ohje
Google Forms kyselyiden teko-ohje 1 Ohje on vielä raakile. Netissä (https://mervi2016.wordpress.com/google-forms/) Kirjaudu Google Formsiin luoduilla tunnuksillasi osoitteessa: https://www.google.com/forms/
LisätiedotPohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka
Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotKysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista
Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista Aula Research Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Kyselytutkimuksen otos kerättiin
LisätiedotAikakauslehtien mainonta 2009
Aikakauslehtien mainonta 09 Eri toimialojen mainonnan kiinnostavuus kussakin lehdessä KMT Kuluttaja 09 KMT Kuluttaja 09 N = 3 (est. 4 440 000) Kysymys: "Kuinka kiinnostavina pidätte seuraavien aihealueiden
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotLuomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010
Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotPieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotKAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi
Kainuun liitto Muistio 24.8.2018 KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi Aika: Perjantaina 24.8.2018 klo 9:05-11:35
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotMetsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari
Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
Lisätiedot