Saaristomeren biosfäärialueen

Transkriptio

1 Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuosikerta 2011 numero Terevetuloa! Tämä on Saaristomeren biosfäärialueen ensimmäinen uutiskirje. Tästä numerosta löydät tietoa muunmuassa projektitoiminnan ajankohtaisuuksista ja tulevista tapahtumista. Biosfäärialueen yhteistyöpartnerit tiedottavat toiminnan ajankohtaisuuksista. Saaristomeren biosfäärialueen kotisivut toimivat tietopankkina, josta löytyvät perustiedot ohjelmasta ja toiminnasta. Kohtaan Materiaalia/asiakirjat on lisäksi kerätty aineistoa seminaareista ja hankkeista. Etusivulle puolestaan ilmestyy aika ajoin biosfäärialuetta koskevia ajankohtaisia asioita. Tutustu sivuihin osoitteessa arialue.fi. Biosfäärialue on parantanut tiedotuskanaviaan Saaristomeren biosfäärialue tiedottaa nyt myös Twitterin avulla. Twitterkirjoitusten seuraaminen edellyttää omaa profiilia. Katso ArchipelagoBios osoitteessa Nyt testaamme myös enemmän tai vähemmän säännöllisesti ilmestyvän uutislehden julkaisemista. Otat- tehan yhteyttä koor- dinaattori Katja Bonne- vieriin, jos teillä on bio- sfäärialueeseen liittyvää tiedotettavaa. Tulevia tapahtumia: Sadonkorjuujuhla järjestetään Turunmaalla Seminaari yhdistysten ympäristötuista järjestetään Turussa Katso! Matka Eldrimneriin Ruotsin kansalliseen ruokakäsityöläisten resurssikeskukseen suunnitellaan järjestettävän Jos haluatte lähteä mukaan, ottakaa yhteyttä osoitteella katja.bonnevier@lansi-turunmaa.fi tai mats.nurmio@kimitoon.fi. Oletteko suunnitelleet jätevesien puhdistusjärjestelmän uusimista? Jos asutte biosfäärialueelle, voitte vielä osallistua KIRSTUhankkeeseen ja saada osaavan ja sitoutumattoman suunnittelijan tekemän suunnitelman puoleen hintaan! Lisätietoa tästä! Mietityttääkö, miten etenisitte jossakin vesiensuojeluhankkeessa; ehkä tarvitsisitte kosteikon tai ravinteiden päästölähteet pitäisi kartoittaa? Lisää tietoa mahdollisesta avusta hankkeessanne etenemiseen saatte ottamalla yhteyttä biosfäärialueen toimistoon. Katso myös VELHO-hankkeen kotisivut.

2 Sivu 2 EuroMAB konferenssi keräsi Vänernin saaristoon runsaat 150 osallistujaa Euroopan, Pohjois- Amerikan ja Venäjän pohjoisosien biosfäärialueille järjestettiin konferenssi Vänernin saaristossa Kinnekullenin biosfäärialueella Ruotsissa. MAB-ohjelman sisällä toimii useita pienempiä biosfäärialueiden verkostoja, jotka kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Suomi osallistui konferenssiin tällä kertaa suurella kahdeksan hengen delegaatiolla, jossa olivat edustettuina Pohjois-Karjalan biosfäärialue, Päijänteen biosfäärialuekandidaatti ja Saaristomeren biosfäärialue. Vänernin saariston biosfäärialue otti meidät innostuneena vastaan. Alue nimitettiin biosfäärialueeksi vastikään ja eri organisaatiot ja paikalliset yrittäjät näyttävät olevan biosfäärialueen toiminnassa innokkaasti mukana. Biosfäärialueen toimistoa hoitaa tukiyhdistys yhteistyössä Vänernin kalastusalueen kanssa. EuroMAB-tapaamisessa keskusteltiin muun muassa ulospäin suuntautuvasta viestinnästä, EuroMAB:sta tavaramerkkinä sekä yhteistyökumppaneiden osallistamisesta paikallisesti. Seuraava tapaaminen järjestetään kahden vuoden kuluttua Charlevoix'n biosfäärialueella Kanadassa. Myös NordMAB-verkosto kokoontui konferenssin aikana ja järjestelyistä vastasivat Suomen biosfäärialueet. Saaristomeren biosfäärialue otti tehtäväkseen koordinoida NordMAB:n kontaktiverkostoa myös kahtena tulevana vuonna. Unescon sivuilta löydät lisää tietoa biosfäärialu eista! EuroMABin koordinaattori Meriem Bouamrame sai kunnian ripustaa uuden Vänerns skärgård Kinnekullenin biosfäärialueen kylttiä Lidköpingin kaupungintalon seinään. Kuva: Katja Bonnevier Biosfäärialueet kokoontuivat vahvistakseen EuroMAB-ohjelman kansainvälistäå verkostoa. Kuva: Katja Bonnevier

3 Sivu 3 KnowSheep-hanke hanke KnowSheep-hanke on Central Baltic -hanke, johon osallistuu kahdeksan eri kumppania, neljä Virosta ja neljä Suomesta. Meidän saaristossamme KnowSheep-hanketta hallinnoi Länsi-Turunmaan kaupunki ja tavoitteena on tuoda nostetta lammaselinkeinolle. Lampaiden pitäjät kutsutaan sekä paikalliseen yhteistyöhön että yhteistyöhön virolaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen alaotsikkona on "tietämysperustainen lammashanke" käsittäen asiantuntijoiden esitelmiä, tuotekehittely-workshopeja jalostusarvon nostamiseksi, opintomatkoja ja painettua aineistoa. Hankkeelta odotettavat tulokset ovat lampaanpidon lisääntyminen, paremmat taloudelliset edellytykset, laidunmaiden laajempi hyödyntäminen, tärkeiden biotooppien pensoittumisen estäminen ja laadukkaiden lammastuotteiden valikoiman laajeneminen. KnowSheep-hankkeen kaltainen kunnianhimoinen elinkeinoelämän hanke voi päästä pysyviin tuloksiin ainoastaan lampaiden pitäjien kiinnostuksen ja osallistumisen kautta. Tästä syystä saariston lammaskerho Skärgårdens Fårklubb on nyt herätetty uudelleen henkiin, koska hankkeen ja lammaselinkeinon katsotaan yhdessä pääsevän nopeampiin tuloksiin. Kerho on päättänyt avata omat kotisivut, jotka tulevat toimimaan tärkeänä kokoavana tieto- ja yhteyskanavana. Kerhon säännöllisissä tapaamissa ammattiveljien ja -sisarten kanssa käytävät keskustelut tuovat jäsenille ammatillista varmuutta. Hankkeen vahvuutena ovat eri asiantuntijoiden vierailut, joista esimerkkinä ohessa kirjailija ja opettaja Annika Michelsonin vierailu lammaskerhon puheenjohtajan Charlotta Björklöfin luona. Kuva: Sonja Tobiasson Biosfäärialue koulussa luokkalaiset länsiturunmaalaisesta Skärgårdshavets skolasta Korppoosta ja kemiönsaarelaisesta Dalsbruks skolasta Dragsfjärdistä osallistuivat tänä vuonna jälleen Oppilaat ovat tänä vuonna tehneet teoksen, joka kuvaa saaristoluontoa monenkirjavien lajien ja karjan asuinpaikkana! Esitys on luotu 7 -luokkalaisten vieraillessa korppoolaisoppilaat kokosivat yhteen Central Baltic - ohjelmaan kuuluvan Länsi- Turunmaan kaupungin YO- BANA-hankkeen yhteydessä. Oppilaiden kertomus Saaristome restä : tässä! biosfäärialueeseen koulussa Edellisvuosien tapaan aiheena oli saaristoluonnon monimuotoisuus, mutta menetelmät olivat nyt vähän toisenlaiset! Yxskärissä Dragsfjärdin saaristossa Kemiönsaarella ja Berghamnissa Nauvon saaristossa Länsi-Turunmaalla. Oppilaat keräsivät aineistoa kuvakertomukseen, jonka Digitaalista kuvakertomusta on esitetty kesän aikana Saaristokeskus Korpoströmissä Korppoossa ja Sinisimpukassa Kasnäsissä. Esitys löytyy osoitteesta v=5d_hwaqnlys. Tänä vuonna saimme ihastella harvinaisen kauniit orvokkikasvustot. Kuva: Katja Bonnevier

4 Sivu 4 Brännskäriin on valittu vuokralainen Brännskäriin on valittu yrittäjä! Åbolands skärgårdsstiftelse -säätiö on yhdessä Svenska småbruk och egna hem Ab:n kanssa ostanut Brännskärin saaristotilan Nauvon eteläsaaristosta. Säätiö haluaa saaristotilan ostolla edistää ympärivuotista asumista ja toimintaa ja estää sosiaalisesti ja kulttuurillisesti tärkeän tilan siirtymisen omistajanvaihdoksella yksityiseen vapaaajankäyttöön. Brännskär on kalastajatila, joka on tähän asti ollut vakinaisesti asuttu, ja tilaan kuuluu noin 20 hehtaaria maata ja noin 300 hehtaaria vesialueita. Osapuolet ovat sopineet, että kiinteistön hallinnoinnin hoitaa säätiö. Kyse on säätiön ensimmäisestä suuresta hankkeesta ja sen avulla saadaan kerättyä paljon kokemusta siitä, miten säätiö voi luoda yrittäjille toimeentulomahdollisuuksia ostaessaan saaristossa sijaitsevia kiinteistöjä ja näin tavoitteidensa mukaisesti edistää saariston pysymistä elävänä kestävien ratkaisujen pohjalta. Brännskärin vuokralaiseksi on valittu Kemiönsaarelta lähtöisin oleva Lennart Söderlund. Lennart on koulutukseltaan veneenrakentaja. Kunnostustyöt, muuton valmistelu ja saaren elinkeinotoiminnan kehittäminen aloitetaan kesällä. Tulevaisuudessa saarelle voidaan odottaa pienimuotoista matkailutoimintaa. Brännskär toimii mallialueena "Saaristotilat uusien haasteiden edessä" -nimisessä Leader -hankkeessa, jonka avulla etsitään sopivia menetelmiä saaristotilojen ympärivuotisten asumis- ja toimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Brännskär. Kuva: Mikael von Numers Rakkaudella ja taidolla käsityönä valmistettua Käsityönä valmistettu ruoka on käsin tunteella ja välittäen valmistettu elintarvikejaloste viä neuvoja tuotteensa jalostamisessa tai byrokratiaviidakossa. Myös meillä Saaristomeren biosfäärialueella on monia toimintansa vakiinnuttaneita ruokakäsityöläisiä, vaikkeivät he ehkä kutsu itseään sellaisiksi. Käsitteellä on sinällään positiivinen sävy ja se kertoo hyvin selvästi, millaisesta tuotteesta on kyse. Käsityönä valmistettu ruoka voisi olla myyvä tavaramerkki saaristossamme pienimuotoisesti jalostetuille tuotteille, kuten leivälle, hilloille ja kala- tai lihajalosteille. Saaristossa olisi tilaa useille uusille ruokakäsityöläisille! Konseptiin ja Ruotsissa käsityönä valmistetun ruoan parissa tehtävään työhön tutustumista jatketaan Saaristome- Käsityönä valmistettu ruoka on käsin tunteella ja välittäen valmistettu elintarvikejaloste. Käsityönä valmistettu ruoka (ruotsiksi mathantverk) ei Suomessa ole tunnettu käsite, mutta Ruotsissa se on levinnyt jo laajalle. Kasnäsissä järjestetyssä biosfäärialueen talvitapaamisessa 2011 keskusteltiin saariston lähituotannosta ja luomuviljelystä. Karin Sundström ruotsalaisesta ruokakäsityöläisten resurssikeskuksesta (Sveriges resurscenter för mathantverk) kertoi keskuksen järjestämästä koulutuksesta ja opintokäynneistä jo toiminnan käynnistäneisiin yrityksiin tai aloittelevien ruokakäsityöläisten luo. Ruokakäsityöläiset muodostavat itse laajan verkoston ja toimivat mielellään neuvonantajina uusille asiasta kiinnostuneille, jotka tarvitsevat hyren biosfäärialueen toiminnan ja MASVA-hankkeen puitteissa. Länsi-Turunmaan kaupungin ylläpitämään suoramyyjien palvelurekisteriin on jo nyt mahdollista luokitella itsensä käsityönä valmistetun ruoan tuottajaksi (rekisterissä ruotsiksi mathantverk ja suomeksi nimi on vielä työn alla). Nina Lustans ekologiskasta näyttää, miten luonnonkasveista voidaan valmistaa erilaisia tuotteita käytettäväksi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kuva Katja Bonnevier

5 Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3800 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialueen rajat ja vyöhykkeet Biosfäärialueen kolme päämäärää UNES- CON MAB-ohjelman mukaan: Löydät meidät netistä Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Länsiturunmaan kaupunki, Kemiönsaaren kunta, ja ELY-keskus. YHTEYSTIEDOT Länsi-Turunmaan kehittämiskeskus Pakastontie Korppoo Puh: Suojelu Suojella ekosysteemejä, Kulttuurimaisemia ja luonnon monimuotoisuutta. Kehitys Edistää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä josta hyötyvät sekä ihmiset, että luonto. Tukitoiminta Edistää koulutusta ja tutkimusta joka tukee ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä.