EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/2268(INI) 13. tammikuuta 2004 MIETINTÖLUONNOS koulun ja kouluoppimisen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään (2002/2268(INI)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Vasco Graça Moura PR\ doc PE

2 PR_INI PE /13 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...5 PERUSTELUT...9 PR\ doc 3/13 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 16. tammikuuta 2003, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle oli annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö koulun ja kouluoppimisen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään. Valiokunta oli nimittänyt kokouksessaan 28. marraskuuta 2002 esittelijäksi Vasco Graça Mouran. Se käsitteli mietintöluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan).... Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Vasco Graça Moura (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... (... valiokunnan (ja... valiokunnan) lausunto (lausunnot) on (ovat) tämän mietinnön liitteenä.) (... valiokunta päätti... olla antamatta lausuntoa.) Mietintö jätettiin käsiteltäväksi.... PE /13 PR\ doc

5 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS koulun ja kouluoppimisen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään (2002/2268(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ja etenkin sen 149, 150 ja 151 artiklan, ottaa huomioon 28. lokakuuta 1999 annetun neuvoston päätöslauselman historian sisällyttämisestä yhteisön toimiin kulttuurin alalla 1, ottaa huomioon maaliskuuta 2000 pidetyn Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon 14. helmikuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen nro 508/2000/EY Kulttuuri ohjelman perustamisesta 2, ottaa huomioon 24. tammikuuta tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen nro 253/2000/EY yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelman toisesta vaiheesta, ottaa huomioon 16. helmikuuta antamansa päätöslauselman kouluopetuksen laadun arvioinnista, ottaa huomioon 6. helmikuuta antamansa päätöslauselman koulutusjärjestelmästä, ottaa huomioon 5. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission kolmannesta kertomuksesta unionin kansalaisuudesta 6, ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön (A5-0000/2004), A. ottaa huomioon, että Lissabonin Eurooppa-neuvostossa maaliskuussa 2000 asetettiin Euroopan unionille uusi strateginen tavoite olla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä, B. ottaa huomioon, että opetusneuvoston kokouksessa 12. helmikuuta 2001 määriteltiin seuraavat strategiset tavoitteet Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi: 1 EYVL C 324, , s EYVL L 63, , s EYVL L 28, , s EYVL C 262, , s EYVL C 284 E, , s EUVL C 272 E, , s PR\ doc 5/13 PE

6 Euroopan unionin koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen pääsyn helpottaminen koulutusjärjestelmiin koulutusjärjestelmien avaaminen ulkopuoliseen maailmaan, C. ottaa huomioon, että komissio on huomauttanut tiedonannossaan "Koulutus 2010" (KOM(2003) 685), että Euroopan unionissa ei investoida tarpeeksi inhimillisiä voimavaroja koulutukseen, D. ottaa huomioon, että kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittaminen ja edistäminen ja yhteisen kulttuuriperinnön jakaminen toimivat myönteisenä voimana Euroopan unionin integraatioprosessissa ja kehityksessä, E. ottaa huomioon, että Euroopan integraatio ja globalisaatio tuovat mukanaan uusia haasteita Euroopan eri kulttuureille ja eri jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille ja että yksi näistä on tietoisuuden lisääminen muiden jäsenvaltioiden kulttuurista ja historiasta sivuuttamatta kansallisen kulttuurin merkitystä, F. ottaa huomioon, että vuoden 2000 Eurobarometritutkimuksen 1 mukaan Euroopan unionin kansalaisten enemmistö ei usko yhteisen eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemassaoloon, 1. pitää valitettavana, että ainoastaan 17 prosentilla Euroopan unionin 15-vuotiaista koululaisista on OECD:n asettaman keskiarvon mukaiset perustaidot lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan alalla; 2. pyytää jäsenvaltioita parantamaan perusopetusta, jotta saavutettaisiin vähintäänkin Euroopan unionin keskeisten kilpailijoiden eli Yhdysvaltojen ja Japanin taso; 3. huomauttaa, että Euroopan kouluopetuksessa pitäisi asettaa enemmän painoa perustietojen saamiselle Euroopan unionin integraatioprosessista; 4. huomauttaa, että eurooppalaisen ulottuvuuden pitäisi olla läsnä muissakin kuin siihen suoraan liittyvissä aineissa, joita ovat muun muassa historia, maantieto, talous, kirjallisuus ja taide, eli kaikissa kouluaineissa, koska ne ovat pohjimmiltaan kaikki luonteeltaan ylikansallisia; 5. pyytää jäsenvaltioita tarjoamaan jatkuvaa koulutusta opettajille Eurooppa-asioissa ja kehittämään Euroopan tietämyskanta, jotta varmistetaan, että eri jäsenvaltioista peräisin oleville opiskelijoille annetaan standardimuotoiset perustiedot Eurooppa-asioista sen varmistamiseksi, että kehitetään koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta; pyytää komissiota rahoittamaan tällaisia hankkeita; 6. katsoo, että Euroopan integraatioon liittyvien asioiden opettamista kouluissa edistävien hankkeiden pitäisi saada rahoitusta Euroopan unionin kulttuuri- ja koulutusohjelmien lisäksi myös muista asiaan liittyvistä ohjelmista, kuten tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta; 1 Eurobarometri, nro cat. NC EN-C "How Europeans See Themselves". PE /13 PR\ doc

7 7. katsoo, että historianopetuksessa on tarpeen tarkastella taipumusta keskittyä opetuksessa pääasiassa 1900-lukuun aikaisempien, Euroopan kulttuurin, kirjallisuuden, taiteen ja musiikin kannalta merkittävien sivilisaatiovaiheiden kustannuksella; 8. huomauttaa, että Euroopan unionin jäsenvaltioissa on tarpeen lisätä tietoisuutta Keski- ja Itä-Euroopan maiden historiasta ja kulttuurista ja päinvastoin; 9. katsoo, että Euroopan koulutusjärjestelmissä on tarpeen edistää tietoisuutta kaikkien Euroopan kansojen kulttuureista ja elintavoista sekä yhteisistä eurooppalaisista arvoista; 10. korostaa jäsenvaltioiden sisäisen yhteistyön merkitystä kulttuurien monimuotoisuuden kunnioittamisen ja edistämisen alalla; 11. palauttaa mieliin, että nuorille on tarjottava kulttuuritoimintaan ja -rakenteisiin liittyvää opetusta, jota tuetaan jäsenvaltioiden asianosaisten ministeriöiden toimesta; 12. panee merkille, että yhteisön Nuoriso-ohjelmassa edistetään jo tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja toimitaan kohti Euroopan kansalaisuuden tiedostamista; suosittaa, että kyseisestä ohjelmaa pitäisi laajentaa opettajien ja oppilaiden eduksi; 13. panee merkille, että mahdollisuus nauttia Euroopan kulttuuriperinnöstä on perustavaa laatua oleva edellytys integraatioprosessille ja taustavoima lujitettaessa tunnetta Euroopan kansalaisuudesta; 14. suosittaa, että Euroopan kulttuuriperintöä koskevan tietämyksen pitäisi olla luonnollinen osa koulujen opetusohjelmaa kaikkialla Euroopan unionissa; 15. panee merkille, että komission Europe" -toiminta yhdistää eurooppalaisen elokuvan ja koulut; 16. ehdottaa, että Media-ohjelman pitäisi osallistua yleisen kiinnostuksen edistämiseen kulttuuritoimintaa kohtaan; 17. korostaa Euroopassa tuotettujen elokuvien kysynnän lisäämisen merkitystä; 18. korostaa sen merkitystä, että jäsenvaltioissa asianosaisten ministeriöiden taholta nimetyillä kulttuuriasiamiehillä on mahdollisuus vierailla kouluissa; 19. kehottaa parantamaan museoiden, teatterien, kirjastojen ja muiden yleisön saavilla olevien rakenteiden pedagogisia palveluja; 20. korostaa, että lasten osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan on merkittävä tekijä kehitettäessä heidän luovia kykyjään ja että luovuuspotentiaalin kehittäminen hyödyttää heitä tulevaisuudessa niin yksityiselämässä kuin työssä; 21. panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltioissa ja Euroopan unionissa tunnustetaan enemmän se, että yksilöiden koulu- ja työmenestys riippuu sellaisen koulun olemassaolosta, joka arvostaa akateemisia ominaisuuksia ja luovuutta yhtä paljon; 22. tunnustaa, että vaikka nykyiset Euroopan unionin ohjelmat pyrkivät kehittämään koululaisten luovuutta ja taiteellisuutta, näiden ohjelmien rahoitusta pitäisi lisätä; kehottaa PR\ doc 7/13 PE

8 Euroopan komissiota ottamaan tämän huomioon Sokrates- ja Kulttuuri ohjelmia laajennettaessa; 23. katsoo, että musiikki on keskeinen tekijä kulttuureissa ja yksittäisten jäsenvaltioiden historiassa sekä Euroopan kulttuuriperinnössä; suosittaakin, että musiikille annetaan opetuksessa korkeampi prioriteetti; 24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille. PE /13 PR\ doc

9 PERUSTELUT ESIPUHE Koulun asema on herättänyt paljon keskustelua jäsenvaltioissa, ja Euroopan parlamentti haluaa nyt aloittaa Euroopan tasolla keskustelun koulujen ja kouluopetuksen merkityksestä mahdollisimman monen kansalaisen osallistumiselle kulttuurielämään määrittämällä koulutukselle ja kulttuurille uudet puitteet sekä laajentumiseen liittyen että eri kulttuureista voimansa saavan ja niistä koostuvan eurooppalaisen identiteetin muodostamiseksi. Nykyinen nopean teknisen ja taloudellisen kehityksen ilmapiiri ja kiihtyvä globalisaatio vaikuttavat opetus- ja koulutusjärjestelmiin ja -laitoksiin monin eri tavoin. On siksi ensiarvoisen tärkeää, että koko väestölle taataan työpaikan saantiin (ja sen pitämiseen) tarvittavat taidot 1. Tämä pyrkimys näkyy myös Lissabonin neuvoston ensisijaisessa poliittisessa tavoitteessa tehdä EU:sta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous" vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii puolestaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista. KOULUN MUUTTUVA ROOLI 1. Perustiedot Koulu on perinteisesti ollut lähtöpiste, jossa oppilas saa perustiedot ja tietoon liittyvät työvälineet: suullisen ja kirjallisen ilmaisun, lukutaidon ja matematiikan. Koulu kehittää myös sosiaalisia ja fyysisiä taitoja sekä kulttuuritaitoja ja edistää siten yksilön kokonaisvaltaista kehitystä ihmisenä. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut nopeasti 25 viime vuoden aikana, ja koulun rooli on kehittynyt ja monipuolistunut. 2. Eurooppalainen ulottuvuus Koulujen antaman opetuksen tärkeänä tehtävänä on ollut antaa oppilaille tietoa heidän historiastaan ja kulttuuristaan. Opetuksessa on perinteisesti käsitelty kansallista historiaa ja kulttuuria, mutta sitä tulisi laajentaa käsittämään Euroopan yhdentymisen ja globalisaation aikaansaamat muutokset. Koulujen antaman opetuksen tulisi myös antaa Euroopan kansalaisille entistä enemmän tietoa toisistaan ja toistensa kulttuurista. Vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessa Euroopan unionin asemasta jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden keskiasteen koulutuksen opetussuunnitelmissa 2 mietitään, miten Euroopan toimielimet voisivat tulevaisuudessa parantaa keskiasteen oppilaiden sekä yleensä nuorten tietoa ja tietoisuutta Euroopasta. Tutkimus osoittaa, että eurooppalaisesta ulottuvuudesta on tullut vuosien mittaan yhä keskeisempi osa keskiasteen koulutusta kaikkialla Euroopassa. Tämä näkyy selvimmin 1 Komission tiedonanto: Tehokas investoiminen koulutukseen tärkeää Euroopalle, KOM(2002) 779, 10. tammikuuta Education and Culture Series Working Paper No. EDUC 113, 2003, The place occupied by the European Union in the secondary education curriculum in the Member States and in the candidate countries Euroopan parlamentin kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan tutkimuksen pääosastolta tilaama työasiakirja. PR\ doc 9/13 PE

10 historiassa, maantieteessä, humanistisissa aineissa, taloustieteessä ja vieraissa kielissä. Eurooppalainen ulottuvuus on nyt selvästi esillä kaikkien jäsenvaltioiden kansallisissa opetussuunnitelmissa, ja myös ehdokasvaltiot pyrkivät antamaan eurooppalaiselle ulottuvuudelle sille kuuluvan paikan koulutuksessa. 3. Kansallinen identiteetti ja Euroopan kansalaisuus Koulun ja sen antaman opetuksen tärkeimpiä tehtäviä on perinteisesti ollut antaa nuorille kansallisen identiteetin tunne ja tunne omaan kansaan kuulumisesta. Kansallisen identiteetin tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat yhteinen kulttuuri ja historia. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklassa otettiin käyttöön Euroopan unionin kansalaisuus, joka täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta. Euroopan asukkaiden suuri enemmistö ei ole kuitenkaan vielä omaksunut ajatusta Euroopan kansalaisuudesta. Kuten komission strategisissa tavoitteissa vuosina todetaan, on tärkeää "lähentää unionia ja kansaa, jota palvelemaan se on luotu" 3. Yhdistymisprosessi on ollut poliittinen ja taloudellinen menestys, mutta EU:n kansalaisten joukossa ei ole syntynyt vastaavaa voimakasta yhteiseurooppalaisen identiteetin tunnetta. Tämä johtuu osin siitä, että EU:ta pidetään pääasiassa poliittisena ja taloudellisena kokonaisuutena, jolla ei ole Euroopan kansallisten kulttuurien perustana olevia perinteisiä myyttejä, symboleita ja historiallisia muistoja. Kouluopetuksella on keskeinen asema tämän ongelman torjumisessa, sillä koulu pystyy paremmin kuin mikään muu yhteiskunnallinen rakenne luomaan uuden Euroopan kansalaisten sukupolven. Se voi myös opettaa aktiivista osallistumista, yhteisvastuuta sekä oikeuksia ja velvollisuuksia vapauteen, demokratiaan ja muiden kulttuurien kunnioitukseen perustuvassa yhteiskunnassa. Yhteisön alueellisen identiteetin ja aktiivisen kansalaisuuden ohjelma RIAC (Regional Identity and Active Citizenship) pyrkii herättämään tietoisuutta Euroopan alueiden elintärkeästä roolista Euroopan kansalaisuuteen liittyen. RIACin perusajatuksena on, että oman alueensa tunteva yksilö kykenee muita paremmin toimimaan Euroopassa ja löytämään paikkansa aktiivisena Euroopan kansalaisena laajenevassa Euroopan unionissa. RIACin puitteissa on jo toteutettu useita menestyksekkäitä kouluprojekteja. Nuorille suunnattuun toimintaan kuuluvat nuorisoparlamenttien ja alueiden nuorisokomitean tukeminen, urheilutapahtuma ja lasten ja nuorten tapaamiset. 4 On myös erittäin tärkeää, että opiskelijat ja nuoret yleensä voivat tutustua paremmin kansallisten identiteettien monimuotoisuuden selittäviin arvoihin ja kulttuuriperintöön. Näin voidaan voittaa perinteiset erimielisyydet, vastakkainasettelut ja kilpailu muun muassa kulttuuriin, uskontoon, historiaan, kieliin ja naapuruuteen liittyen. Eroavaisuuksia voidaan pitää näin myönteisinä osatekijöinä Euroopan valtaisassa kulttuurien rikkaudessa ja dynamiikassa pikemminkin kuin sellaisina eripuran ja aggression aiheuttajina, jollaisia ne ovat usein olleet. 3 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: strategiset tavoitteet vuosina "Uuden Euroopan hahmotteleminen", EYVL C 81, , s RIAC on 12 eri maassa lokakuusta 2002 syyskuuhun 2005 toimiva Sokrates Comenius 3 -verkosto; PE /13 PR\ doc

11 4. Kulttuuriperintö 5 Mahdollisuus nauttia kulttuuriperinnöstä on aina kuulunut Euroopan parlamentin tärkeimpiin tavoitteisiin, kuten todetaan jo vuonna 1974 annetussa ensimmäisessä päätöslauselmassa. Päätöksessä Kulttuuri ohjelman perustamisesta korostettiin, että Euroopan laajuista kulttuuriperintöä on tärkeää tuoda esille. Oppilaiden tulisi päästä nauttimaan kulttuuriperinnöstä koulun kautta. Esimerkiksi Sokrates-ohjelma tukee kulttuuriperintöön liittyviä opetushankkeita, joihin koulut ja museot osallistuvat. Tämän alan toimintaa tulee kuitenkin lisätä. Euroopan unionin neuvosto on toiminut hyvin aktiivisesti eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuomiseksi koululaisten ja nuorten ulottuville ja pannut alulle jo useita vuosia käytössä olleet toimineet eurooppalaisen kulttuuriperinnön oppitunnit. Oppitunnit pidetään koulupäivän aikana, mutta niillä tehdään retkiä historiallisesti, arkkitehtonisesti tai arkeologisesti tärkeisiin paikkoihin tai paikkoihin, jotka ovat erityisen tärkeitä kirjallisuudelle, taiteelle, tieteelle tai tekniikalle. Euroopan kulttuuriperinnön oppitunnit pyrkivät tukemaan Euroopan yhtenäisyyttä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden osallistua yhteisiin elämyksiin kansalaisuuden, suvaitsevaisuuden ja seurallisuuden hengessä. Kulttuuriperinnön oppituntien suosio on kasvanut Ranskassa ja Belgiassa, ja Euroopan unionin tulisi tukea niiden kehittämistä muiden jäsenvaltioiden alueella. 5. Taidekasvatus ja luovuus Euroopan unionin toimielimet ovat todenneet useita kertoja, että meidän on elintärkeää kehittää älyllisiä ja luovia taitojamme voidaksemme ymmärtää nykymaailmaa ja osallistua tehokkaasti globaaliin ja nopeasti kehittyvään nyky-yhteiskuntaan. Kyky oppia ja sopeutua uusiin tilanteisiin on nykyajan ja tulevaisuuden työmarkkinoilla entistä tärkeämpää. Tutkimusten mukaan (A must or a-muse, Arts and Culture in Education Policy and Practice in Europe -konferenssin tulokset 6 ) nykyään ymmärretään entistä paremmin, että aikaisin aloitettu kulttuurikasvatus ja osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan ovat tärkeitä tekijöitä yksilön taitojen ja kykyjen kehityksessä. Taidekasvatuksen ei tulisi pyrkiä vain kulttuurin välittämiseen, vaan myös oppilaiden luovien voimavarojen kehittämiseen. Jäsenvaltioissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota luovuuden edistämiseen kouluissa. Esimerkkinä tästä on Ison-Britannian hallituksen rahoittama Creative Partnerships -luovuuskumppanuushanke. Luovuuskumppanuuksien tarkoituksena on kehittää koululaisten mahdollisuuksia, kunnianhimoa, luovuutta ja mielikuvitusta perustamalla koulujen, luovan alan organisaatioiden ja kulttuurijärjestöjen ja yksilöiden välisiä kestäviä oppimiseen vaikuttavia kumppanuuksia. Kumppanuushankkeella pyritään osin vastaamaan laajalle levinneeseen käsitykseen, jonka mukaan kolmen perustaidon eli lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan opetuksen korostaminen on hävittänyt luovuuden Ison-Britannian kouluissa annetusta opetuksesta. Ison-Britannian opetus- ja kulttuuriministerit ilmoittivat kesäkuussa 2003, että kumppanuuksille oli myönnetty 70 miljoonaa puntaa lisärahoitusta Rotterdamissa, Alankomaissa syyskuuta 2001 pidetyn A must or a-muse -konferenssin tulokset. 7 PR\ doc 11/13 PE

12 EU:N ALOITTEET Euroopan unioni pyrkii antamaan suurelle yleisölle mahdollisuuden nauttia taiteesta ja kulttuurista ja saada koulutusta Kulttuuri 2000:n, Sokrateksen ja Leonardo da Vincin kaltaisilla kulttuurikasvatus- ja koulutusohjelmilla. Ohjelmat edistävät kulttuurillista luovuutta ja liikkuvuutta sekä kulttuurin ja kulttuurien välisen vuoropuhelun laajaa saatavuutta ja kehittävät Euroopan kansojen historian tuntemusta. Niiden yleisenä tavoitteena on luoda yhteinen kulttuurialue ja tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan, mutta säilyttää kuitenkin kansallinen ja alueellinen monimuotoisuus. 1. Sokrates 14. maaliskuuta 1995 tehty päätös Sokrates-toimintaohjelmasta asettaa etusijalle yleisesti eurooppalaiseen ulottuvuuteen keskittyvät hankkeet ja muut kulttuuriperintöön, ympäristönsuojeluun, taidekasvatukseen ja tieteen ja tekniikan edistämiseen liittyvät teemat 8. Sokrates-toimintaohjelman yleisessä ehdotuspyynnössä vuodelle 2004 (Comenius) annetaan etusija verkostoille, jotka keskittyvät tieteidenvälisiin aiheisiin, kuten perustaitoihin, kieltenoppimiseen, luonnontieteisiin ja teknologiaan, taidekasvatukseen ja luovuuteen innostamiseen 9. Seuraavat esimerkit osoittavat, että yhteisö tarjoaa Comenius-ohjelman kautta runsaasti tukea kulttuurin asemalle koulussa: Interread-Intercultural -lukemishanke ala-asteen oppilaiden kulttuurienväliseen lukemisen opettamiseen keskittyvä koulutushanke Englannissa, Portugalissa ja Belgian Flanderissa. Kuvataiteiden studiotöiden arviointi hanke oppilaiden taidekasvatustöiden asianmukaisten arviointimenettelyjen kehittämiseksi. Bringing children to the world of art (lasten tuominen taiteen maailmaan) koulutusohjelma päiväkotien ja ala-asteiden opettajille. Ohjelmalla pyritään edistämään eurooppalaista ulottuvuutta päiväkodeissa ja ala-asteilla antamalla laajempaa tietoa Euroopasta ja perustamalla opettajien vaihto-ohjelmia. 2. Kulttuuri ohjelma Euroopan parlamentin ja neuvoston Kulttuuri ohjelman perustamisesta antaman päätöksen 1 artiklassa ohjelman tavoitteiksi määritellään muun muassa kulttuurin saatavuuden parantaminen ja mahdollisimman monen Euroopan unionin kansalaisen pääseminen osalliseksi kulttuuritoiminnasta. Kulttuuri ohjelmaan liittyy kulttuurialan yhteistyö sellaisten alojen kanssa, joilla on yhteisiä ja samaan tähtääviä pyrkimyksiä, kuten kulttuuri, opetus ja nuoriso (erityisesti esittämällä kouluissa ja oppilaitoksissa eurooppalaista kulttuuria 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 819/95/EY, tehty 14 päivänä maaliskuuta 1995, yhteisön Sokrates-toimintaohjelmasta, EYVL L 87, , s Yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelma, yleinen ehdotuspyyntö vuodelle 2004 (EAC/41/03), EUVL C 177, , s. 3. PE /13 PR\ doc

13 esitteleviä audiovisuaalisia ja multimediatuotteita, joita teosten tekijät tai esittäjät kommentoivat). Kulttuuri ohjelman puitteissa toteutettavan toiminnan tulisi keskittyä etenkin Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta käsitteleviin hankkeisiin, joilla parannetaan Euroopan kansalaisten tietoja muista Euroopan kansoista ja tuetaan tämänhetkisen luovan kulttuurin ymmärtämistä. LOPPUHUOMAUTUKSET Kaikissa kansallista opetuspolitiikkaa koskevissa lausunnoissa painotetaan luovien kykyjen edistämisen ja kulttuuriulottuvuuden tärkeyttä ja korostetaan, että on tärkeää saada lapset osallistumaan taiteen ja kulttuurin harjoittamiseen ja opiskelemiseen. Euroopan neuvoston jäsenvaltioista vuonna 1999 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että kulttuuri ja taiteen tukeminen on käytännössä tätä heikommalla tasolla, vaikkakin paranemassa. Vaikuttaakin siltä, että sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla tulisi käynnistää keskustelu näistä aiheista. PR\ doc 13/13 PE