EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 6. joulukuuta 2001 VÄLIAIKAINEN 2000/2317(INI) MIETINTÖLUONNOS Kulttuuri puiteohjelman toteuttaminen (2000/2317(INI)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Vasco Graça Moura PR\ doc PE

2 PE /12 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT PR\ doc 3/12 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Parlamentin puhemies ilmoitti 18. tammikuuta 2001 pidetyssä istunnossa, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö Kulttuuri puiteohjelman toteuttamisesta. Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta oli nimittänyt 9. tammikuuta 2001 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Vasco Graça Mouran. Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta... pitämässään kokouksessa. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. PE /12 PR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma Kulttuuri puiteohjelman toteuttamisesta (2000/2317(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 30. tammikuuta 1997 antamansa päätöslauselman komission ensimmäisestä kertomuksesta kulttuurinäkökohtien huomioon ottamisesta Euroopan yhteisön toiminnassa 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 508/2000/EY, tehty 14 päivänä helmikuuta 2000, Kulttuuri ohjelman perustamisesta 2, ottaa huomioon 5. syyskuuta 2001 antamansa päätöslauselman kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa 3, ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön (A5-.../2001), A. muistuttaa, että kulttuuri on keskeinen osa Euroopan unionin identiteettiä; kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamisen ja edistämisen ja yhteisen perinnön jakamisen pitää olla ensisijaisia tekijöitä eurooppalaisen kulttuurin alueen perustamisessa, B. muistuttaa, että kulttuuriyhteistyö on liitettävä osaksi Euroopan unionin kehitystä yhdessä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa, sillä se lisää sosiaalista koheesiota ja on keskeinen tekijä keskinäisen tietämyksen lisäämisessä ja Euroopan kansalaisuudessa, C. muistuttaa Euroopan kulttuurin identiteetin ja monimuotoisuuden säilyttämisen, hyödyntämisen, levittämisen ja jakamisen tavoitteista ja että Euroopan kulttuuriperintö pitää ymmärtää laajasti, D. korostaa, että yhteisön toimissa kulttuurin alalla ja erityisesti Kulttuuri puiteohjelmassa ei saa unohtaa, että kaikilla hyväksytyillä hankkeilla pitää olla erityinen arvo ja niiden pitää tuottaa eurooppalaista lisäarvoa, E. korostaa, että eurooppalaisessa kulttuuritoiminnassa pitää myös ottaa huomioon jokaisen kulttuurin alan omat erityispiirteet ja tarpeet, F. muistuttaa, että Kulttuuri ohjelma on laadittu vahvistamaan kansalaisten unionin strategiaa Kaleidoscope, Rafael ja Ariane -ohjelmista saatujen kokemusten perusteella, 1 EYVL C 55, , s EYVL L 63, , s Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. PR\ doc 5/12 PE

6 G. katsoo, että kolme tarjouskilpailua (2000, 2001 ja 2002) noudattavat erilaisia hallintotavoitteita- ja kriteerejä, mistä johtuu teemojen ja kulttuurin alojen vaihtelu; katsoo, että hallinnossa ei olla pystytty välttämään liiallista byrokraattisuutta ja toimintahäiriöitä, mikä on aiheuttanut sekaannusta ja epävarmuutta ja tehnyt puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisen vaikeammaksi kulttuurialan toimijoille, H. katsoo, että vaarana oleva ohjelman tavoitteiden ja soveltamis- ja hallintokriteerien johdonmukaisuuden hukkaaminen voi haitata puiteohjelman panosta ja prioriteetteja erityisesti viimeisessä tarjouskilpailussa (2002), jossa käytetään vuosittaisten ensisijaisten teemojen järjestelmää, I. katsoo, että viimeinen tarjouskilpailu (2002), jossa määritetään vuosittaiset ala- ja aihekohtaiset prioriteetit, rajoittaa kulttuurialan toimijoiden yhteistyö- ja toimintamahdollisuuksia, haittaa kulttuuri- ja taidealan yhteistyötä eikä ota riittävästi huomioon eri kulttuurin alojen erityispiirteitä ja tarpeita, J. katsoo, että olisi suotavaa tarkistaa käännöstukia kustannusalan ammattilaisten esittämän kritiikin pohjalta, myös vaativampia tekstien valintakriteerejä pitäisi kehittää, K. arvioi, että hankkeita arvioimaan valittujen asiantuntijaraatien luonne, kokoonpano, pätevyys ja toiminta ovat keskeisessä asemassa, jos valintaprosessin uskottavuutta halutaan parantaa, 1. panee tyytyväisenä merkille, että komission 26. ja 27. marraskuuta 2001 järjestämä kulttuuriyhteistyötä käsittelevä foorumi sai niin suuren suosion, mikä edesauttaa kulttuuritoiminnan hyödyntämistä Euroopan tasolla; 2. toistaa, että Kulttuuri ohjelman tavoitteet ovat poliittisesti merkittäviä, erityisesti seuraavat tavoitteet; kulttuurin saatavuuden parantaminen ja mahdollisimman monen Euroopan unionin kansalaisen pääseminen osalliseksi kulttuuritoiminnasta kulttuurin tunnustaminen nimenomaisesti sekä taloudelliseksi että sosiaaliseen integroitumiseen ja kansalaisuuteen vaikuttavaksi tekijäksi Euroopassa yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön jakaminen ja esiin tuominen; kulttuurin taitotiedon levittäminen ja hyvien käytäntöjen edistäminen, jotka koskevat kulttuuriperinnön säilyttämistä ja suojelemista kulttuurin monimuotoisuuden korostaminen ja uusien kulttuurin ilmaisumuotojen kehittäminen kulttuurivuoropuhelun ja Euroopan kansojen kulttuurin ja historian keskinäisen tuntemuksen edistäminen luovuuden ja valtioiden rajojen yli tapahtuvan kulttuurin levittämisen edistäminen sekä taiteilijoiden, muiden luovan työn tekijöiden ja kulttuurialan toimijoiden ja ammattilaisten sekä heidän teostensa liikkuvuuden edistäminen PE /12 PR\ doc

7 Euroopan kulttuurien ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien välisen vuoropuhelun ja keskinäisen vaihdon edistäminen; 3. korostaa, että ohjelmien toiminta- ja hallintokriteerit eivät missään tapauksessa voi peittää tai vaarantaa puiteohjelman tavoitteita; 4. arvioi, että seuraavina vuosina pitäisi taata ohjelman vakauttaminen ja sen tavoitteiden tyydyttävä kohdistaminen, jotta unionin kulttuuritoiminnalle voidaan antaa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta; 5. arvioi, että eurooppalaisen kulttuuritoiminnan lisääntyneeseen näkyvyyteen pitäisi liittyä perusteellinen analyysi sen vaikutuksista asetettuihin tavoitteisiin verrattuna, joustava hallinto ja hankkeiden valinnassa käytettävien peruskriteerien tiukka arviointi; 6. korostaa, että varojen riittämättömyys estää tämän puiteohjelman parhaan mahdollisen toteuttamisen; ohjelman toimintamahdollisuuksien ja tarvittavien määrärahojen yhteensovittamisen pitää olla etusijalla, kun ohjelmaa tarkistetaan seuraavan kerran; 7. katsoo, että viiden prosentin tasoinen maksujen myöhästyminen ja kieltäytyminen käteismaksuista vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista varsinkin ehdokasvaltioissa; 8. pyytää komissiota sitoutumaan hakemusten käyttäjäläheisempään käsittelyyn (selkeämmät ja helpommin ymmärrettävät tarjouspyyntökaavakkeet, ehdokkaiden kanssa käytävät keskustelut, joissa niille annetaan mahdollisuus parantaa tai täydentää hankkeitaan ); 9. pyytää komissiota takaamaan hakuprosessin tulosten julkisuus ja toimittamaan perustellut vastaukset ainakin kaikille esivalinnan läpäisseille ehdokkaille; 10. arvioi, että ansiokkaiden mutta oman rahoituksen puuttumisen takia valitsematta jääneiden hankkeiden luettelo olisi erityishuomion arvoinen ja se pitäisikin julkaista omana rekisterinään; 11. pyytää komissiota arvioimaan yhdessä kulttuurin yhteyspisteiden kanssa valittujen hankkeiden tuloksia; 12. arvioi, että tiedot valituista hankkeista pitäisi toimittaa suuren yleisön ja asianomaisten laitosten saataville; 13. toistaa vaatimuksensa, että Kulttuuri ohjelman tarkistamisen yhteydessä yhteyspisteiden roolia pitää vahvistaa erityisesti seuraavissa asioissa: on taattava pysyvä verkosto jäsenvaltioiden kulttuurialaa tukevien tahojen kanssa, mikä edesauttaa Kulttuuri ohjelman ja kansallisten tukitoimien välistä täydentävyyttä; on varmistettava riittävä tiedotus ja yhteydet Kulttuuri ohjelman ja muiden yhteisön kulttuurihankkeisiin avoimien ohjelmien pääosallistujien välillä; 14. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kulttuurin yhteyspisteiden roolia ja toimintaa koskevan tiedon julkistaminen ja levitys kulttuurin toimijoille; 15. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon sekä hallinnossa että Kulttuuri puiteohjelman arvioinnissa ja tarkistamisessa sen perustavoitteen, että se on PR\ doc 7/12 PE

8 tarkoitettu kansalaisille; 16. pyytää komissiota kiinnittämään Kulttuuri ohjelman arvioinnissa ja tarkistamisessa erityistä huomiota hankkeiden valinnasta vastaavien asiantuntijaraatien rooliin ja toimintaan, jotta ne saadaan toimivimmiksi sekä niiden riippumattomuuden, pätevyyden, eri kulttuurialojen erityispiirteiden ja tarpeiden edustavuuden että niiden monialaisuuden ja vertailtavuuden osalta; 17. pyytää komissiota kiinnittämään edelleen erityishuomiota siihen että: raatien jäsenillä ei ole ammatillisia tai muita sidoksia edunsaajiin, varmistetaan edunsaajien riittävä vaihtuminen, taataan hankkeiden eurooppalainen lisäarvo niiden sisällön osalta; 18. kehottaa komissiota tästä asti toimielinten välisen yhteistyön hengessä valmistamaan kulttuuripolitiikan suuret linjat Kulttuuri ohjelman jälkeistä ohjelmaa varten; laajentuneen unionin oloissa on tarpeen vastata yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisen, edistämisen ja jakamisen haasteeseen; 19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE /12 PR\ doc

9 PERUSTELUT Sokrates- Nuoriso- ja Kulttuuri ohjelmien seurantamietinnöt ovat osa Euroopan parlamentin demokraattista valvontaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan parlamentti laatii seurantamietintöjä yhteisön ohjelmista. Mietinnöt eivät perustu komission virallisesti esittämiin asiakirjoihin. Koska ennakkotapauksia ei ole, esittelijän tehtävänä on järjestää työ laaditun aikataulun puitteissa ja laatia sisältö asiasta käytyjen haastatteluiden ja tapaamisten ja toimijoiden huomautusten perusteella. Esittelijä on ollut yhteydessä komission yksiköihin ja kulttuurin yhteyspisteisiin Kulttuuri ohjelman tiimoilta ohjelman toimeenpanosta tehtävään perusteelliseen arvioon tarvittavien näkökohtien saamiseksi. Tämän vuoden kesäkuusta lähtien komitologiamenettelyn mukaisesti on lähetetty säännöllisesti useita asiakirjoja, joista tärkeimmät ovat Kulttuuri komitean esityslistat, kokouspöytäkirjat sekä luettelot esitetyistä, valituista ja hylätyistä hankkeista. 1. Ohjelman toimeenpano Ohjelman käynnistäminen alkoi huomattavasti myöhässä parlamentin ja neuvoston sovittelumenettelyn jälkeen. Sovittelussa päädyttiin antamaan ensimmäiselle kulttuurin puiteohjelmalle 167 miljoonan euron määräraha kaudelle Määrä on erittäin pienin verrattuna kysyntään, mikä käy ilmi komissiolle esitettyjen hankkeiden määrästä. Hankkeiden valintamenettelyt ovat kehittyneet ohjelman ensimmäisellä toteuttamiskaudella varsinkin asiantuntijaraatien kokoonpanon ja arviointilomakkeiden osalta (tämä ei koske pelkästään tarjouspyyntöjä). Jokainen maa lähettää komissiolle kolmen asiantuntijan nimet kutakin ohjelmaa kohti. On muistettava, että ehdokasvaltiot on otettu mukaan ohjelmaan, mikä vaikeuttaa asiantuntijoiden kutsumista ja hankkeiden valintaa. Vuosien 2000, 2001 ja 2002 tarjouspyynnöissä on huomattavia eroja. On muistettava myös, että viimeinen esitys tarjouskilpailuksi (jossa esitettiin ajatus, että vuosittain asetetaan etusijalle jokin kulttuurin ala) oli valiokunnan tarkasteltavana ennen kesää. Komission ajatuksena on ollut parantaa ohjelman näkyvyyttä, mutta siihen liittyy vaara, että kulttuurin alat eriytyvät, mikä voi estää monialaisen toiminnan. Myös se, että Kulttuuri ohjelmassa ei aseteta rajoituksia hankkeiden luonteelle, tekee sen toteuttamisesta hyvin monimutkaista. Toiminta-alan laajentaminen oli ajatuksena kiitettävä, mutta käytännössä ajatusta ei ole aina helppoa toteuttaa. 2. Tärkeimmät kritiikinaiheet Kulttuurin yhteyspisteiden kuulemisen jälkeen tuli esiin mm. seuraaviin asioihin kohdistunut kritiikki: liiallinen byrokratia kriteerien lipsuminen PR\ doc 9/12 PE

10 suurille hankkeille ja laajamittaiselle toiminnalle annettu etusija maksuviivästykset varojen riittämättömyys (5 prosentin osallistuminen vaikeuttaa hankkeiden toteuttamista varsinkin ehdokasvaltioissa) kullekin vuodelle valittava ensisijainen aihe (vuodesta 2002 lähtien) hankkeiden hylkääminen pelkästään muodollisin perustein: luettelosta vuoden 2001 hylätyistä hankkeista ei käy ilmi minkäänlaista arviota siitä, vastaavatko ohjelmat peruskriteereitä, joiden pohjalta asiantuntijat tekevät päätöksensä; ehdokkaiden kanssa ei käydä keskusteluja, joissa heitä pyydettäisiin täydentämään, selkeyttämään tai parantamaan hankkeitaan ei suostuta ottamaan huomioon käteismaksuja (esimerkkinä Angersissa pidetty Anjoun suvun Eurooppa -näyttely) hakemuksia käsitellään mekaanisesti, mikä karsii etukäteen hankkeita ja estää pienten hankkeiden osallistumista monialaisten hankkeiden vähäinen osuus puiteohjelman ja vuodesta 2002 käytettävän ensisijaisten aiheiden järjestelmän vähäinen näkyvyys, mitä edelleen hankaloittaa se, että ala- ja aihekohtaiset prioriteetit rajoittavat toimijoiden ja verkostojen yhteistyötä ja toimintaa. Euroopan kustantajien liitto on esittänyt käännöspolitiikkaa koskevaa kritiikkiä. Koska kirjat ja lukeminen ovat olleet niin tärkeässä osassa, on aiheellista tutustua pääpiirteittäin esitettyyn kritiikkiin: alalle annettujen varojen vähäisyys, kustantajien jättäminen käytännössä tuen ulkopuolelle, sillä on puhuttu ei-kaupallisista hankkeista, mikä vaikuttaa absurdilta, kun kyseessä ovat kirjat ja niiden levitys, kaunokirjallisuuden teoksille annettavaa tukea on rajoitettu, mikä on aivan yhtä absurdia sisällön ja markkinoiden kannalta. 3. Asiantuntijoiden osallistuminen a) Muodollisen seulonnan jälkeen hankkeet toimitetaan jäsenvaltioiden nimeämille asiantuntijaryhmille, joita on yksi perinnön ja Euroopan kansojen kulttuurin ja historian keskinäisen tietämyksen alalla ja yksi luovan taiteen alalla. b) Saatuaan hankkeet viikkoa aikaisemmin, asiantuntijat siirtyvät viikoksi Brysseliin. c) Viikon aikana he käsittelevät suuren määrän hakemuksia. PE /12 PR\ doc

11 d) He täyttävät yksittäisiä kaavakkeita, mutta eivät vertaile hankkeita, niiden sisältöjä tai merkitystä keskenään. Asiantuntijoiden työ on luonteeltaan vertikaalista. e) Komissio arvioi hakemukset, tekee laskelmat ja mukauttaa ne määrärahoihin. f) Lopullisen päätöksen tekevät jäsenvaltioiden hallintokomiteat. g) Näiden kahden vaiheen väliin sijoittuu lopullisten vaihtoehtojen listaaminen, joko niin, että komissio on tehnyt ehdotuksen etukäteen hakemusten valmisteluvaiheessa tai sitten niitä tutkitaan, vertaillaan ja niistä keskustellaan hallintokomiteassa. Hakemusten täyttämisessä asiantuntijat kiinnittävät huomiota kahdeksaan kriteeriin, joiden mukaan niitä painotetaan; miten hyvin hanke vastaa kyseisten toiminta-alojen temaattista määrittelyä, ehdotetun yhteistyösopimuksen sopivuus kehitetyn metodologisen lähestymistavan kanssa, missä määrin hanke vastaa tarjouskilpailussa määriteltyjä prioriteetteja, hankkeen tuottama eurooppalainen lisä-arvo, hankkeeseen osallistuvien tahojen ammatillinen pätevyys hankkeen vaikutus suurelle yleisölle ja sen näkyvyys, hankkeen sosiaaliset vaikutukset, hankkeen taloudellinen toteutettavuus. Jo se, että nämä kriteerit ovat luonteeltaan ja perusteeltaan erilaisia ja asiantuntijat taustaltaan varsin sekalaista joukkoa, selittää, että konkreettisessa tapauksessa tietyn asiantuntijan on hyvin vaikeaa lausua mielipiteensä jokaisesta niistä. Komissio ilmoitti budjettivaliokunnalle, että asiantuntijat kiinnittävät suurta huomiota eurooppalaisen lisäarvon kriteeriin, kuten kerrannaisvaikutuksiin, ja siihen että mahdollisimman suuri joukko alan ammattilaisia, järjestäjiä, kumppaneita ja osallistujia saataisiin mukaan tulosten ja hyvien toimintatapojen levittämiseen ja vaihtamiseen. Itse asiassa arvioidessamme meille esimerkiksi toimitettua hakemusta, huomattiin, että asiantuntijat eivät kiinnitä näihin kohtiin yhtään enempää huomiota kuin hakemuksen muihinkaan kohtiin. Hakemuksessa asiantuntijoiden pitää vastata useisiin kohtiin joko "hyvä" tai "huono" ja pisteyttää kriteerin noudattaminen asteikolla 5 (heikko), 10 (keskinkertainen), 20 (hyvä) ja 30 (erinomainen). Siinä kaikki. Näyttääkin siltä, että eurooppalaisen lisäarvon painottaminen rajoittuu eurooppalaisten osallistujien osuuden arviointiin eikä ohjelmien varsinaiseen sisältöön. PR\ doc 11/12 PE

12 4. Ohjelman tähänastinen toteuttaminen Käytän hyväkseni komission vastausta budjettivaliokunnalle: viimeisten kahden vuoden aikana ohjelmasta tuettiin vuosittaisia ja monivuotisia hankkeita seuraavasti: 103 kulttuuriperinnön alan hanketta, 140 kirjallisuushanketta, 125 kuva- ja näyttämötaiteen hanketta, 21 historiaan ja keskinäiseen tuntemukseen liittyvää hanketta. EU-tuki vuosittaisille ohjelmille on ollut keskimäärin noin euroa ja monivuotisille hankkeille euroa kolmessa vuodessa. Kaunokirjallisuuden käännöshankkeiden keskimääräinen arvo on euroa. Vielä ei voida tehdä konkreettisia päätelmiä hankkeiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista erityisesti työllisyydelle. Mitä tulee hankkeiden sosiaalisiin vaikutuksiin asiantuntijoita pyydetään vastaamaan ainoastaan siihen, miten tulokset hyödyttävät suurta yleisöä, nuoria ja vähäosaisia sekä alan ammattilaisten taitojen kehittymistä. 5. Kulttuuri ohjelmaan liittyviä kysymyksiä Onko Kulttuuri ohjelmasta saavutetun kokemuksen perusteella todellista hyötyä verrattuna aiempaan järjestelmään? Mitkä ovat ne valitut hankkeet, joita ei olisi valittu aiemmassa järjestelmässä, tai jotka tuovat lisäarvoa siihen verrattuna? Pitääkö ohjelman hyödyttää ammattilaisia vai kansalaisia? Miten saavutetaan tarvittava täydentävyys ja koordinointi Kulttuuri ohjelman ja rakennerahastoista jäsenvaltioiden kulttuuriin suunnattujen varojen välillä? Miten voitaisiin kohdistaa paremmin eurooppalaisen kulttuurin hyväksi laaditun ohjelman tavoitteet? Miten voitaisiin yksinkertaistaa ja selkeyttää ohjelmaa, jolloin komissio voisi toteuttaa sen mahdollisimman hyvin ja Kulttuuri ohjelmasta tulisi todellinen hyödyllisen eurooppalaisen kulttuuritoiminnan väline? Onko komissiolla näkemystä eurooppalaisesta kulttuuripolitiikasta vai tyytyykö se vain ottamaan ohjelmaan mukaan kaiken mahdollisen kunhan edellä mainitut kriteerit tai muut vaatimukset suurin piirtein täyttyvät? Miten jatketaan hyödyllistä ja tehokasta yhteistyötä laajentumisen jälkeen, sillä laajentuminen aiheuttaa väistämättä ja välittömästi valtavan kulttuuriperinnön jäsentämiseen, levittämiseen ja jakamiseen liittyviä ongelmia? Tällä mietinnöllä pyritään saamaan komissiolta vastaus juuri näihin kysymyksiin. PE /12 PR\ doc