Mukana ollaan! Nuorten sosiaalinen osallisuus

Transkriptio

1 Mukana ollaan! Nuorten sosiaalinen osallisuus Matti Kuorelahti, professori Kajaanin yliopistokeskus FT Marko Kielinen, koulutusdekaani kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto

2 Teemat Kaikille yhteinen koulu Osallisuus ja sosiaalinen osallisuus Sosioemotionaaliset taidot jotta pysytään mukana Kouluun kiinnittyminen Johtopäätöksiä

3 YK:n ihmisoikeuksien ja Vammaisten oikeuksien julistuksen artikla 24 perusteella Kaikilla ihmisillä, on oikeus elinikäiseen oppimiseen ja laadukkaaseen opetukseen!!!

4 Artikla 24 ydinsisällöt KETÄÄN ei saa sulkea pois koulujärjestelmästä!!! tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaiset kohtuulliset mukautukset kehitetään ja resurssoidaan osallistavaa koulutusjärjestelmää EU:n keskeisenä tavoitteena on syrjimättömyyden takaaminen vammaisille henkilöille. Katso myös vammaisten oikeuksien julistus:

5 Lasten oikeuksien julistus suunnannäyttäjänä!!! Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. keuksien%20julistus.pdf

6 JOMTIENIN JULISTUS 10. Koulutus kaikille (EFA) Korkean Tason kokous Jomtien, Thaimaa maaliskuuta Kansalaisten osallistumista ml. nuoret päätökseentekoon ja kaikkien mahdollisuutta osallistua koulutukseen tulee lisätä ja voimistaa kaikilla tasoilla, myös paikallisesti. Kansalaisjärjestöt tulee nähdä legitiimeinä sosiaalisina toimijoina ottaen huomioon että osallistuminen on oikeus sinänsä ja tärkeä väline ihmisoikeuksien toteutumiselle... Huom! Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen

7 Mitä inkluusiolla käsitetään? Inkluusio merkitsee yleisopetuksen ja erityisopetusluokkien sulauttamista toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi Inklusiivinen kasvatus = osallistava kasvatus

8 UNESCO - Maailmanlaajuinen tavoite! Defining an Inclusive Education Agenda (Geneva, Switzerland 2008) 8/186807e.pdf

9 Inkluusio 1. kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä 2. yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan 3. jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa. (

10 INTEGRAATION JA INKLUUSION EROT Integraatio: erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteensovittamisprosessi, pyrkimys toteuttaa erityiskasvatusta sulautettuna yleisiin kasvatuspalveluihin Inkluusio: kaikki alusta asti samassa yhteisessä koulussa

11 Kohti inkluusiota kaikissa opinahjoissa Kaikissa Euroopan maissa Kaikille tarkoitettu koulu on keskeinen lähtökohta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiselle kaikilla elämänaloilla (yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa) > edellyttää joustavia koulutusjärjestelmiä, jotka kykenevät vastaamaan yksittäisten oppijoiden erilaisiin ja usein varsin moninaisiin tarpeisiin (www. european agency.org.)

12 KÄYTÄNNÖT LÄHTEVÄT KUITENKIN MEISTÄ!!! Using the NeliMaali-teaching method to include all learners (UNESCON ESIMERKKIHANKE Virpi Louhela ja Sari Koskenkari, OULU)

13 Erwin Borremans, Pauli Rintala, Marko Kielinen MOTOR SKILLS OF YOUNG ADULTS WITH ASPERGER SYNDROME: A COMPARATIVE STUDY. European Journal of Adapted Physical Activity 2, Väitöskirja 2011 toisen asteen opiskelijoista Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana peruskoulussa Aihepiiri: Peruskoulun liikunnan ja toiminnallisten oppimistapojen kehittäminen Näkökulmat: Työyhteisökohtainen kehittäminen, verkostotyö, osaamisen lisääminen, sosiaallinen osallistaminen Ari Rahikkala, Susanna Takalo, Marko Kielinen, Lassi-Pekka Risteelä.

14 MITÄ AIVOTUTKIMUS ON TUONUT MUKANAAN LUVULLA? - Ihmiselle muodostuu yksilöllinen tapa hahmottaa maailmaa elinkaaren aikana - Ympäristö ja geneettinen perimä vaikuttaa aivojen kehittymiseen -Vuorovaikutus muovaa aivoja ja aivot sopeutuvat kulloiseenkin vuorovaikutuskenttään - Aivot muovautuvat selkeästi yli 20-vuotiaaksi asti - 15-vuotiaana toiminnanohjauksen taidot ovat sangen puutteelliset ja toisen ihmisen asemaan asettuminen on vielä tulollaan - Aikuisen ja kasvattajan tehtävä pysäyttää miettimään asioita toisen näkökulmasta ja osallistua keskusteluun yhdessä nuorten kanssa!!!

15 Osallisuus Lasten oikeuksien julistuksen (1989) perusteella: Kuulluksi tuleminen Osallistuminen itseä koskeviin päätöksiin Ikä ja kehitystaso huomioiden Oikeus ilmaista näkemyksiään

16 Sosiaalinen osallisuus sosiaalinen integraatio tai sosiaalinen inkluusio, jotka hieman epätarkkoja Sosiaalinen osallisuus tarkoittaa lapsen/nuoren positiivista vuorovaikutusta ikäistensä kanssa ja hyväksytyksi tulemista ja sen kokemista Sitä arvioidaan mm. Yhteinen työskentely, ryhmän toimintaan osallistuminen, arvostetuksi tuleminen, ulkopuolelle jääminen, konfliktit, ystäväverkostot, kiusaaminen

17 Sosioemotionaaliset taidot

18 Sosioemotionaalisten haasteiden ulottuvuudet Sisäänpäin suuntautunut, tunneelämän häiriö Ulospäin suuntautunut, vuorovaikutuksessa ilmenevä

19 Sosiaalinen ja emotionaalinen kompetenssi Omien päämäärien saavuttaminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa myönteisten suhteiden säilyessä toisiin (Kaukiainen, Junttila, Kinnunen & Vauras 2005) Sosiaaliset taidot, sosiometrinen status, ystäväsuhteet ja toiminnan tulokset (Rose-Krasnor 1997) Sosiaalinen kompetenssi edellyttää sosiaalisia taitoja Emotionaalinen kompetenssi: kyky käsitellä omia ja tunnistaa toisten emootioita ja tulla niiden kanssa toimeen (Denham 2003)

20 SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ULOTTUVUUDET (Salmivalli 2005) Mattiin sovellettuna se merkitsisi että Harrastus 1 Koulu Luokka Emootioiden ja käyttäytymisen säätely Sosiokognitiiviset taidot Mieskuoro Sirkat Sosiaaliset tavoitteet Harrastus 2 Sosiaaliset taidot Mummola Kaveripiiri x

21 Sosioemotionaalinen kompetenssi on kykyä ymmärtää sosiaalisia tilanteita tulkita sosiaalisia tilanteita toimia tarkoituksenmukaisesti monenlaisissa tilanteissa ja hallita tunnereaktioitaan niissä Lappalainen, Hotulainen, Kuorelahti & Thuneberg. 2008

22 Mitä kiinnittymisellä tarkoitetaan?

23 Kouluun kiinnittyminen (School engagement) Tiedostaa koulutuksen merkityksen ja arvostaa koulutuksen tuloksia sekä osallistuu koulussa tapahtuvaan työskentelyyn Psykologinen komponentti: Oppilaan kokemus KUULUMISESTA kouluyhteisöön ja hyväksyy sen ARVOT Toiset hyväksyvät minut ja arvostavat minua Koulutuksella on merkitystä ja se hyödyttää minua Behavioraalinen komponentti: Käyn säännöllisesti koulua Valmistaudun tunteja varten Osallistun myös oppituntien ulkopuolisiin aktiviteetteihin 23

24 Kiinnittyminen on motivaatiota OPETTAJAT KAVERIT YKSILÖ * Minäkäsitys TOIMINTA Kiinnittyminen tai syrjäytyminen Valinta itsesäätely TULOKSET: kehitys kognitiivisesti sosiaalisesti persoonaltaan LUOKKA KOULU

25 Kun kiinnittyminen on heikkoa Tuomo Virtanen, JYU, tohtorikoulutettava 2011 alkaen

26 Negatiivinen kehä Koulupinnaaminen OIRE PROSESSI Huono kiinnittyminen kouluun Huono koulumenestys TULOS Finn, J. (1989) 26

27 Taustatekijänä (vaihtelevat) oppilaan kokema tuki: Opettaja Perhe vertaisryhmä Asema (pysyvät): Perheen SES Maahanmuuttajuus Perheen rakenne Sukupuoli Ikä Latentti muuttuja: Kouluun kiinnittyminen * aikuisten tuki * ikätovereiden hyväksyntä * koulunkäynnin arvostaminen *merkityksen kokeminen Tulokset (kiinnittymisen indikaattorit): Läsnälo koulussa pinnaaminen ei lainhkaa, vähän, paljon koulusuoriutu minen Tutkimuksen käsitteellinen malli: taustatekijät ovat yhteydessä pinnaamiiseen kouluun kiinnittymisen välityksellä 27

28 Tulokset SUOMI Muuttujat, jotka selittävät vähäistä pinnailua (Analyysi 1) Huono menestys MA Muuttujat, jotka selittävät runsasta pinnailua (Analyysi 2) US/UK/Netherlands Huono koulumenestyhs Tulee tunneille valmistautumattomana Alhainen berhavioraalinen kiinnittyminen Erityisoppilassatatus Erityisoppilassatatus Oppimisvaikeudet Paljon luvallisia poissaoloja! Kokee koulun turvalliseksi ja kavereiden arvostusta Alhainen kaverituki Huom. Yksikään taustamja (perheen SES, ikä,sp, vähemmistöasema) ei ennustanut pinnaamista Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa maissa. 28

29 Meidän koulujärjestelmämme on erilainen

30 500 Reading Means by National Quartiles PISA 2009

31 Japan 0,52 Netherlands 0,63 Slovenia 0,71 Czech Republic 0,42 Germany 0,75 Austria 0,64 Chinese Taipei 0,60 Belgium 0,73 Italy 0,73 Hungary 0,81 Croatia 0,56 Korea 0,58 Kyrgyzstan 0,59 Serbia 0,68 United Kingdom 0,54 Switzerland 0,58 Israel 0,65 Luxembourg 0,85 Bulgaria 0,88 Greece 0,69 Montenegro 0,60 Turkey 0,78 Hong Kong-China 0,60 Romania 0,60 Argentina 1,19 Australia 0,57 Slovak Republic 0,59 New Zealand 0,54 Chile 1,18 United States 0,63 Ireland 0,46 Brazil 0,98 Lithuania 0,65 Uruguay 0,99 Canada 0,52 Indonesia 0,89 Thailand 0,96 Estonia 0,49 Denmark 0,44 Russian Federation 0,50 Mexico 1,25 Tunisia 1,22 Latvia 0,58 Sweden 0,44 Portugal 1,03 Colombia 0,90 Norway 0,33 Jordan 0,60 Spain 0,73 Poland 0,59 Azerbaijan 0,86 Macao-China 0,48 Finland 0,36 Iceland 0,54 80 Oppilaan ja koulun sos.ekon. aseman vaikutus oppilaan suoriutumiseen luonnontieteissä (PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow's World, OECD 2007) Score point difference Koulut tuottavat erilaisia tuloksia Koulut tuottavat samanlaatuisia tuloksia 10 * 0 * Interquartile range of the school-level average PISA index of economic, social and cultural status. *

32 Ja vielä yksi todiste: nuin oli ennen ja näin on nyt YKSIKKÖ, MATTI MEIKÄLÄINEN, x.x.2006

33 z-scores (1965 = 0-level) 2 Reading comprehension of the 9th graders in Finland in 1965 and 2005 (Moberg & Savolainen 2008) 1,5 1 0,5 0 Low achievers High achievers percentiles

34 Tuen tarpeisiin vastaaminen Oppiminen ja oppilaat Kasvun ja kehityksen tuki jokaiselle Tarpeelliset tiedot ja taidot Hyvinvointi koulussa Viihtyminen Itsetunto Uupuminen

35 Koulukiusaamisen kokeminen Minua on kiusattu kulun. lukuvuoden aikana (1= eri mieltä = samaa mieltä ) Ei eroja N Keskiarvo Keskihajonta t df p 5. lk 291 1,60,950 1, lk 488 1,35,732 *** B 536 1,43, A 243 1,49,883 n.s. Tytöt 375 1,35,756 3, , Pojat 389 1,54, Yleisoplk 723 1,42,802 2,230 59, Erityislk 56 1,75 1, Ei erit.op.kok ,36,747 2, , On erit.op.kok ,52, **.004 **.011 *

36 Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana Matti Kuorelahti & Tanja Vehkakoski 2009 Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009

37 Oppilaiden sosiaalisiin suhteisiin panostaminen (Kuorelahti & Vehkakoski 2009) Syrjintä usein hienovaraista, lasten/nuorten keskinäiseen kulttuuriin kuuluvaa <-> aikuisten on vaikea havaita sitä oppilaista n. 10 % ilmoitti joutuneensa kiusaamisen kohteeksi, kun taas vanhemmista 1,6 % havaitsi lastaan kiusatun ks. myös Pijl, Frostad & Flem 2008: opettajilla todellisuutta myönteisempi käsitys oppilaiden ystävyyssuhteista ja asemasta ryhmässä Ystävystyminen niiden kanssa, joiden lähellä muutoinkin ollaan Samat oppitunnit, vierekkäiset luokat ja naulakot, yhteiset välitunnit Luontevuus ja vähittäinen tutustuminen Yhteistoiminnallisen oppimisen mahdollisuudet (esim. positiivinen keskinäinen riippuvuus, kannustavuus, opiskelijoiden keskinäiset tutorsuhteet) Kuorelahti & Vehkakoski Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana. Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009.

38 Voidaanko kouluissa hyvin? Mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla? Allardt (1976) Elinolot (having) Sosiaaliset suhteet (loving) Itsensä toteuttaminen (being) Sekä terveydentila (health)

39 Hyvinvoinnin tarkastelua eri näkökulmista Nuorten perustarpeet Biologinen, fyysinen, emotionaalinen, sosiaalinen Globaali ja Suomi Oppimistulokset Akateeminen ja sosiaalinen Kouluviihtyvyys, kouluun kiinnittyminen Yksilölliset ja erityiset tarpeet Vastataanko tuen tarpeeseen? Tunnistetaanko ja osataanko tukea? Opettajan hyvinvointi oppilaan hyvinvoinnin perustana?

40 Koulu-uupumus Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10 (Salmela-Aro & Näätänen 2005) 10 väittämää asteikolla 1-6 Uupumusasteinen väsyminen Tunnen hukkuvani koulutyöhön, Nukun usein huonosti erilaisten koulutehtävien takia, Murehdin kouluasioita paljon myös vapaa-aikana, Koulutehtävien paine aiheuttaa ongelmia muussa elämässäni Kyynistyminen Tunnen itseni haluttomaksi kouluasioissani ja ajattelen usein lopettaa koulun, Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulunkäyntiä kohtaan, Pohdin alituiseen, onko koulunkäynnilläni merkitystä. Riittämättömyyden tunteet Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulunkäynnissäni, Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa koulussa, Odotin ennen saavani koulussa paljon enemmän aikaan kuin nyt.

41 Koulu-uupumus: 470 A:n ja B:n kaupungin 8-luokkalaista Tytöt N = 225 Kokonaisuupumuksen pisteraja tytöt: 39 pojat: 40 Uupuneita N = 39 (14 %) Pojat N = 233 Uupuneita N = 39 (12 %)

42 So what? Ajoittainen väsyminen, masentuminen, pettyminen kuuluvat asiaan ja ovat osa normaalia, tervettä kehitystä Kroonisesti uupuneiden lasten tunnistaminen Erityisopetuksen rooli tärkeä myös tässä suhteessa

43 Koulujärjestelmän toimivuus Järjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva ja tuottaa hyvää tulosta kohtuullisin kustannuksin Yksilön tasolla valtaosa voi hyvin ja hyötyy ja kehittyy koulun keinoin Osalla menee silti huonosti! Mikä siitä johtuu koulusta ja koulun virheellisistä keinoista? Mikä osa huonosta voinnista johtuu koulun ulkopuolisista tekijöistä? Erityispedagoginen peruslaki yhä vaan tärkeää: TUNNISTAMINEN JA OIKEANLAINEN PUUTTUMINEN ASIOIDEN KULKUUN

44 Tukea tarjoava koulu ASENTEET: Kaikille yhteistä koulua pitää kaikkien osapuolten ja (lähes) jokaisen todella haluta! Jos ei halua, kulkee kehityksen vastavirtaan. PEDAGOGIIKKA: Pitää olla valmiutta etsiä uusia yhteistyön ja opettamisen muotoja. RESURSSIT: On lähdettävä siitä, että olemassa olevia resursseja käytetään joustavasti. Unohda 2 mantraa: Joustamaton yleisopetus estää laadukkaan integraation toteutumisen. Miksi sen pitäisi olla joustamattomaa? Kun opetusryhmät saadaan riittävän pieniksi, niin silloin integraatio on mahdollista. Milloin tällaiseen olotilaan mahdettaisiin päästä? YHTEISÖLLISYYS: Kuulumme yhteen!

45 MITÄ VOI TEHDÄ? Tunnistaminen ja tiedostaminen Tukeminen, jossa tutorointi avainasemassa Opiskelijoiden sosiaalisten verkostojen tukeminen oppimisympäristön muuttaminen oma apu, innostuminen ja motivaatio lopulta kaiken avaimina!!!

46 Lähteitä Willms, J.D., STUDENT ENGAGEMENT AT SCHOOL. A SENSE OF BELONGING AND PARTICIPATION. RESULTS FROM PISA Kuorelahti & Vehkakoski Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana. Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009. Moberg, S., & Savolainen, H. (2008). Suomalaisten 9- ja 15-vuotiaiden lukutaidon muutos 1960-luvulta 2000-luvulle. 39(1), OECD PISA 2006 results. In html-format: The OECD Programme for International Student Assessment (PISA). In html-format: Ruoho, K., Koskela, H. & Bednarik, P Kouluviihtyvyyden käsite ja tutkimus Suomessa. Teoksessa K.Ruoho (toim.) Tehtävänä erityispedagoginen näkökulma. Tutkimusta erityiskasvatuksen laitoksella. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Savolainen, H Responding to diversity and striving for excellence: The case of Finland. Prospects Published online 6 November 2009.