Erityisen tuen tarpeet, niiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen inklusiivisessa koulussa
|
|
- Elisabet Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erityisen tuen tarpeet, niiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen inklusiivisessa koulussa Matti Kuorelahti, KT, lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto
2 Teemat Aluksi inkluusiosta mitä me sillä tarkoitamme? Erityisen tuen tarpeet Puuttuminen järjestelmän, opettamisen ja oppimisen näkökulmasta Users.jyu.fi/~makaku
3 Inkluusiosta Inkluusio tarkoittaa, että ketään ei päästetä syrjäytymään kasvatuksellisesti opetuksellisesti sosiaalisesti
4 Syrjäytymisvaarassa olevat lapset (Unesco 2005)
5 Inklusiivisen ideologian lähtökohtia Eettisyys, ihmisarvo, tasavertaisuus Politiikka, tavoitteet, talous Pedagogiikka ( opitaan toisilta, erillinen erityisopetus tehotonta? Ideologia (Brittiläistä Dysonia (1999) mukaillen)
6 Inkluusio oikeuksien näkökulmasta 1948: YK:n ihmisoikeuksien julistus 1989: Lasten oikeuksien julistus 1990: EFA Education for All (Jomtien) 1993: YK:n julistus Vammaisten oikeudet 1994: Salamancan julistus: kouluja kehitet-tävä kaikille yhteisiksi 2000: Dakarin julistus: EFA + YKn vuosituhat-tavoitteet 2001: EFAn Flagship : Kohti inkluusiota 2006: YK:n vammaisten oikeuksien julistus -> artikla 24
7 Inkluusiossa on kyse: Erilaisuuden hyväksymisestä KAIKKIEN lasten oppimisesta ei vain vammaisten Syrjäytymisen (kaikenlaisen!) estämisestä KAIKKIEN lasten koulunkäynnin turvaamisesta ja pääsystä yhteiseen kouluun Inkluusiossa EI ole kyse: VAIN erityisopetusjärjestelmän muuttamisesta reagoidaan VAIN erilaisuuteen erityiskoulujen kehittämisestä vain vammaisten lasten tarpeisiin vastaamisesta YHDEN tarpeisiin vastaamisesta muitten kustannuksella
8
9 Kaksi näkökulmaa (Unesco 2005) Lapsi on ongelma Koulutusjärjestelmä on ongelma Hän on erilainen Hänellä on erityistarpeita * Erityisvälineet * Eri ympäristö * erityisopettaja Ei reagoi: ei opi Ei valmiutta käsitellä erilaisuutta Ei tarpeellisia välineitä * Jäykät metodit * Jäykkä ops * Vanhemmat eivät mukana * syrjäytymistä Ei reagoi: ei voi opettaa Ei voi olla samassa koulussa Ympäristö sulkee osan oppilaista ulkopuolelle
10 Inklusiivisen ideologian periaatteita kukaan ei syrjäytyisi kaikki pääsevät mukaan yksilöllinen toteuttaminen, tuki tulokset sosiaalinen integraatio
11 Erityisen tuen tarpeet mitä niillä tarkoitetaan?
12 Koulussa ilmenevä erityisen tuen tarve Sensoriset toiminnot Motoriikka Kognitiiviset taidot Muisti- ja havaintotoiminnot Lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattiset taidot Älykkyys Tunne-elämä ja käyttäytyminen Lapsen kehitystaso Tuen tarpeet voivat olla tilapäisiä tai pysyviä
13 Erityisen tuen tarve / perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luku 5 Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.
14 Erityisen tuen tarve: luokittelu / OpH & Tilastokeskus Vaikea kehitysviivästymä (kehitysvamma) Vaikeimmin kehitysvammainen Lievä kehitysviivästymä Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus Autismiin tai Aspergerin syndroomaan liittyvät oppimisvaikeudet Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisvaikeudet Näkövamma Kuulovamma Muu syy
15 Tuen tarpeisiin vastaaminen I: Järjestelmän tarkastelua ARVOT HALLINTO TOTEUTUS TULOKSET R A K E N T E E T P R O S E S S I T Mitä Miten varmistetaan Mitä pidetään tärkeänä ja arvokkaana koulujärjestelmässä? Millaisissa käsityksissä arvot Miten järjestelmää kehitetään? resursoidaan ja millaisin välinein? Miten opetus järjestetään? kaikkien osallisuus? Tukitoimet Tavoitteet, odotukset? Kognitiivinen, emotionaaline n ja sosiaalinen kasvu ja kehitys? Y H T E I S Ö L L I S Y Y S tarvittaessa? toteutuvat?
16 Erityisopetus Suomessa -> yleinen ja erityinen tuki Erityinen Yksilöllinen ops Erillään 1,4 % Erityiskoulu Aina hojks* 6,6 % Erityisluokka pienluokka Pienryhmä (mahdollisesti hojks) Normaali 22,0 % Osa-aikainen erityisopetus Yhdessä Yleisen opsin mukaan
17 Erityiskoulut Suomessa ( - oppilaitostilastot) Vuosi Erityiskouluja Oppilaita %-osuus , , , , , , , , , , ,4
18 Socio-economic background and achievement in Math PISA 2003 (Välijärvi & Linnakylä 2005)
19 Matematiikassa suoriutuminen (Välijärvi & Linnakylä 2005) Finland Sweden Belgium Germany OECD avg.
20 z-scores (1965 = 0-level) 2 1,5 1 0,5 0 Reading comprehension of the 9th graders in Finland in 1965 and 2005 (Moberg & Savolainen 2008) Low achievers High achievers percentiles
21 Mean science scores OECD countries Finland Canada Japan New Zealand Australia Netherlands Korea Germany United Kingdom Czech Republic Switzerland Austria Belgium Ireland Hungary Sweden Poland Denmark France Iceland United States Slovak Republic Spain Norway Luxembourg Italy Portugal Greece Turkey Mexico OECD (2007), PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow s World, Table 2.1c
22 Mean reading scores OECD countries Korea Finland Canada New Zealand Ireland Australia Poland Sweden Netherlands Belgium Switzerland Japan United Kingdom Germany Denmark Austria France Iceland Norway Czech Republic Hungary Luxembourg Portugal Italy Slovak Republic Spain Greece Turkey Mexico OECD (2007), PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow s World, Table 6.1c
23 Mean mathematics scores OECD countries Finland Korea Netherlands Switzerland Canada Japan New Zealand Belgium Australia Denmark Czech Republic Iceland Austria Germany Sweden Ireland France United Poland Slovak Hungary Luxembourg Norway Spain United States Portugal Italy Greece Turkey Mexico OECD (2007), PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow s World, Table 6.2c
24 How the world s best performing schools come out on top? (McKinsey & Co) The quality of an education system cannot exceed the quality of its teachers Opettajankoulutukseen valikoituminen Opettajaksi rekrytoituminen The only way to improve outcomes is to improve instruction Koulun ja opetuksen jatkuva kehittäminen Johtajuus High performance requires every child to succeed Riittävä tuki sekä yksilön että koulun tasolle Resurssien oikea suuntaaminen
25 Peruskoulutuksen osuus kansantuotteesta (henkeä kohden) McKinsey & Co 2007 Boston OECD Belgia Alberta (Can) Australia Etelä-Korea % GDP per capita 2002 Alankomaat Iso-Britannia Suomi Singapore (OECD: Education at a glance 2005)
26 Perusopetuksen opettajien palkkaus %:na henkeä kohden lasketusta kansantuotteesta (OECD: Education at a glance 2005) Suomi OECD Alkupalkka Palkka 15 v jälkeen Maksimipalkka
27 Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
28 Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
29 Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
30 Koulutuksellinen alaluokka Rinne & Kivirauma (toim.) Koulutuksellista alaluokkaa etsimässä.
31 Tuen tarpeisiin vastaaminen II: Opettaminen ja opettajat Hautamäki, Lahtinen, Moberg & Tuunainen 2001 Sitoutuminen yhteisen koulun filosofiaan Vahva johtajuus Erilaisuuden arvostaminen Yhteistyö Tukiverkostojen käyttö Vanhempien osallistuminen Yksilöllinen arviointi Korkeatasoiset tavoitteet Joustavat oppimisympäristöt Riittävä resursointi
32 Opettajan pystyvyyskäsitys Henkilökohtainen pystyvyys Minä pystyn henkilökohtaisesti omalla opetuksellani vaikuttamaan Yleinen opetuspystyvyys Opetuksella yleensä voidaan vaikuttaa Vahva henkilökohtainen pystyvyysusko lisää opettajan taitoa kohdata mm. erityisoppilaita Heikko yleinen opetuspystyvyys: opettaja ei koe epäonnistuvansa työssään, sillä hänen käsityksensä mukaan kukaan muukaan ei saisi aikaan parempia tuloksia kuin hän Gibson & Dembo 1984 Tschannen-Moran & Hoy 2007
33 Mikkelin opettajien mukaan Kaikkia lapsia yhteisesti opettamalla yleensä voidaan vaikuttaa lapsiin, mutta pitäisi olla resursseja riittävästi, jotta se olisi samalla tehokasta. Käyttäytymishäiriöisten mukaantulo syö opetuksen vaikuttavuutta. Heikommin oppivat lapset kokevat kohtelunsa epäoikeudenmukaiseksi ja heidän itsetuntoaan nakertaa heikko koulumenestys. Vaikka opetuksella yleensä voidaan vaikuttaa lasten kehitykseen ja opetuksen laatu on hyvää, niin yleisopetuksen kyvyssä kohdata erilaisuutta olisi toivomisen varaa.
34 Kuopion opettajien mukaan Hyvästä opetuksestani huolimatta resurssien niukkuus syö opetukseni laatua, kun erityisen tuen tarpeessa olevat lapset osallistuvat opetukseeni. Omalla opetuksellani pystyn integroimaan myös käyttäytymiseltään haasteellisimpia lapsia ja auttamaan heidän itsetuntonsa ja koulumenestyksen kohentumista ja kohtelemaan heitä oikeudenmukaisesti. Myös muut opettajat koulussani pystyvät kohtuullisen hyvin kohtaamaan erilaisuutta.
35 Opettajan iän ja tehtävän yhdysvaikutus käyttäytymishäiriöisten ja vaikeasti vammaisten integroituun opettamiseen Kuopiossa (N = 100) 2 1 Luokanop. Aineenop. Erityisop. Erityislkop
36 Tuen tarpeisiin vastaaminen III: Oppiminen ja oppilaat Kasvun ja kehityksen tuki jokaiselle Tarpeelliset tiedot ja taidot Hyvinvointi koulussa Viihtyminen Itsetunto Uupuminen
37 Tutkimusaineisto Laadullinen 19 haastattelua (opettajia, oppilaita, vanhempia) 2 yksilö ja 17 ryhmähaastattelua 70 videoitua oppituntia 7 eri ympäristössä Määrällinen (kyselylomakeaineisto) 14 koulua 368 rehtoria, opettajaa, esiopettajaa ja avustajaa (77 % osallistuminen) 1034 huoltajaa (2., 5. ja 8. lk) 2.-luokkalaisia luokkalaisia luokkalaisia > Yhteensä 1099 koululaista N = 2514 vastaajaa
38 1) Oppilaiden kouluviihtyminen
39 Kouluviihtyvyys Yleinen viihtyvyys 5 osiota 3 käyn koulua mielelläni; 22. olen onnellinen; 24. oppiminen on mukavaa; 25.viihdyn todella hyvin; 26. pidän koulutehtävistä Opettaja-oppilas-suhde 5 osiota 2. opettajat ovat oikeudenmukaisia; 7. opettajat kannustavat minua; 9. opettajat kohtelevat minua reilusti; 15. saan ansaitsemiani arvosanoja; 21. opettajat kuuntelevat minua Asema luokassa 5 osiota 5. tunnen olevani tärkeä; 8. toiset luottavat minuun; 10. toiset pyytävät apuani; 14. tiedän, että minua arvostetaan; 16. toiset kunnioittavat minua Itseymmärrys (identiteetti) luokassa 4 osiota 4. opin ymmärtämään itseäni; 6. opin tulemaan toimeen toisten kanssa; 20. opin paljon itsestäni; 31. olen oppinut hyväksymään toiset sellaisena kuin he ovat Suoriutuminen ja usko omiin mahdollisuuksiin 5 osiota 1. tiedän miten työskennellään; 18. tiedän, että pärjään vähintään tyydyttävästi; 19. tiedän, mitä osaan tehdä hyvin; 28. tiedän menestyväni, jos yritän; 30. minulla menee hyvin Negatiiviset tunteet 4 osiota 11. tunnen itseni yksinäiseksi; 12. olen levoton; 17. tunnen itseni masentuneeksi; 29. olen usein hermostunut
40 Kouluviihtymisestä Nuoremmat lapset viihtyvät paremmin Tytöt viihtyvät paremmin kuin pojat Erityisluokissa viihdytään paremmin Mikkelin yläkoulun tyttöjen koulukielteisyys yllättäen pienenee 8. luokalla Oppilaiden kannalta hyvä opettaja on semmoinen kenen kanssa voi puhua jos on jottain sekä joka pitää sen verran kuria, ettei oppilaat saa luokassa hillua miten tahtoo
41 Sitten tarkastellaan koulukiusaamista
42 Minua on kiusattu kulun. lukuvuoden aikana (1= eri mieltä = samaa mieltä ) Ei eroja Koulukiusaamisen kokeminen N Keskiarvo Keskihajonta t df p 5. lk 291 1,60,950 1, lk 488 1,35,732 *** Kuopio 536 1,43, Mikkeli 243 1,49,883 n.s. Tytöt 375 1,35,756 3, , Pojat 389 1,54, Yleisoplk 723 1,42,802 2,230 59, Erityislk 56 1,75 1, Ei erit.op.kok ,36,747 2, , On erit.op.kok ,52, **.004 **.011 *
43 Kiusaamisesta 2008: OpM:n raportin mukaan 8.-luokkalaisista pojista 10,0 % ja tytöistä 6,3 % sanoo tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa (N=54 747) Molemmista sukupuolista 28,5 % harvemmin - 63,5 % ei koe tulleensa lainkaan kiusatuksi : 8,5 9,3 % pojista ja 5,0 5,5 % tytöistä N = yli : 8.lk pojista 10 % ja tytöistä 7 % vähintään viikoittain kiusattuna (Stakesin kysely / Salmivalli 2003) Kuopio-Mikkeli 8. lk: pojista 13,2 % ja tytöistä 7,3 % kertoo tulleensa kiusatuksi kuluneen lv aikana Kiusattujen osuus EI ole erityisen korkea, mutta osoittaa, että määrä on kiusallisen vakionomainen. Mitä pitäisi tehdä?
44 Kiusaamisesta: huoltajat Vain 15 vanhempaa (1,6 %) oli samaa mieltä väitteestä lastani kiusataan. Vanhemmat aika yleisesti kuitenkin uskovat, että Toiset oppilaat kiusaavat ja/tai syrjivät erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita yleisopetuksen luokilla -> 42 % samaa mieltä
45 Oppilaiden sosiaalisiin suhteisiin panostaminen Syrjintä usein hienovaraista, lasten/nuorten keskinäiseen kulttuuriin kuuluvaa <-> aikuisten on vaikea havaita sitä oppilaista n. 10 % ilmoitti joutuneensa kiusaamisen kohteeksi, kun taas vanhemmista 1,6 % havaitsi lastaan kiusatun ks. myös Pijl, Frostad & Flem 2008: opettajilla todellisuutta myönteisempi käsitys oppilaiden ystävyyssuhteista ja asemasta ryhmässä Lapset tutustuvat ja ystävystyvät niiden lasten kanssa, joiden lähellä he muutoinkin ovat Samat oppitunnit, vierekkäiset luokat ja naulakot, yhteiset välitunnit Luontevuus ja vähittäinen tutustuminen Yhteistoiminnallisen oppimisen mahdollisuudet (esim. positiivinen keskinäinen riippuvuus, kannustavuus, oppilaiden keskinäiset tutorsuhteet) Aineksia tunnetaito-materiaaleista ja sosiaalisten taitojen kehittämisohjelmista (esim. Askelittain, Lions Quest, Muksuoppi)
46 Voivatko lapset hyvin koulussa? Mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla? Allardt (1976) Elinolot (having) Sosiaaliset suhteet (loving) Itsensä toteuttaminen (being) Sekä terveydentila (health)
47 Voivatko lapset hyvin koulussa? Mitä ovat hyvinvoinnin kriteerit? Monesti hyvinvoinniksi ajatellaan pahoinvoinnin poissaoloa -> hyvinvointia indikoidaan pahoinvoinnin estimaateilla Onko se terve? Fyysinen, biologinen hyvinvointi Joko se puhuu? Kehityksellinen hyvinvointi Onko sillä kavereita? Sosiaalinen hyvinvointi Mites sillä koulussa menee? Akateeminen hyvinvointi Mitäs se meinaa peruskoulun jälkeen? Missä se jatkaa? Elämänhallinta, ura & ammatti, hyvinvointi elämänkulussa
48 Hyvinvointi koulussa (Konu 2002) Koti Ympäröivä Opetus ja kasvatus Koulu H y v i n v o i n t i Oppiminen yhteisö having loving being health Koulun olosuhteet Ympäristö, tilat Opetusjärjestelyt Välitunnit, lukujärjestys,ryhmäkoot Palvelut Sosiaaliset suhteet oppimisilmapiiri johtaminen Opettaja-oppilas suhde kiusaaminen Koti-koulu yhteistyö Itsensä toteuttaminen Työn merkitys, arvostus Mahdollisuus itsetunnon kehittämiseen, palautteeseen ja ohjaukseen, kannustukseen, rohkaisuun ja vaikuttamiseen Terveydentila Psykosomaattiset oireet Pitkäaikaissairaudet & muut taudit
49 Hyvinvoinnin tarkastelua eri näkökulmista Lapsen perustarpeet Biologinen, fyysinen, emotionaalinen, sosiaalinen Globaali ja Suomi Oppimistulokset Akateeminen ja sosiaalinen Kouluviihtyvyys Yksilölliset ja erityiset tarpeet Vastataanko tuen tarpeeseen? Tunnistetaanko ja osataanko tukea? Opettajan hyvinvointi oppilaan hyvinvoinnin perustana?
50 Stakes: Kouluterveyskysely (8.-luokkalaiset; N=n ) % p 2000p 2002p 2004p 2006p 1998t 2000t 2002t 2004t 2006t Työmäärä on liian suuri Pidän koulunkäynnistä Oppilaiden mielipiteet otetaan huom... Luokassani on hyvä työrauha Luokkani oppilaat viihtyvät Opettajat kohtelevat oikeudenmukais... Opettajani odottavat minulta liikaa Opettajat ovat kiinnostuneita Opettajat rohkaisevat minua
51 Stakes: Kouluterveyskysely 2006 (8.-luokkalaiset) Tytöt N= n Pojat N= n eri mieltä samaa mieltä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Työmäärä on liian suuri Pidän koulunkäynnistä Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon Luokassani on hyvä työrauha Luokkani oppilaat viihtyvät Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti Opettajani odottavat minulta liikaa Opettajat ovat kiinnostuneita Opettajat rohkaisevat minua % 20% 40% 60% 80% 100% %
52 Entäs sitten se akateeminen puoli
53 Koulumenestys & hyvinvointi Koulumenestys on parantunut heikoimmin suoriutuvilla lapsilla merkittävästi Peruskoulun yhtenäiskoulurakenne Erityisopetus Opettajat Kun koulumenestys paranee, niin sen voi olettaa vaikuttavan myönteisesti hyvinvoinnin kokemukseen Erot hyvin ja huonosti menestyvien välillä eivät ole revähtäneet kuten useimmissa muissa OECD-maissa Sosiaalisen taustan vaikutus vähäisempi meillä kuin yleensä OECD-maissa
54 Toisaalta koulu aiheuttaa myös paineita
55 Koulu-uupumus Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10 (Salmela-Aro & Näätänen 2005) 10 väittämää asteikolla 1-6 Uupumusasteinen väsyminen Tunnen hukkuvani koulutyöhön, Nukun usein huonosti erilaisten koulutehtävien takia, Murehdin kouluasioita paljon myös vapaaaikana, Koulutehtävien paine aiheuttaa ongelmia muussa elämässäni Kyynistyminen Tunnen itseni haluttomaksi kouluasioissani ja ajattelen usein lopettaa koulun, Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulunkäyntiä kohtaan, Pohdin alituiseen, onko koulunkäynnilläni merkitystä. Riittämättömyyden tunteet Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulunkäynnissäni, Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa koulussa, Odotin ennen saavani koulussa paljon enemmän aikaan kuin nyt.
56 Koulu-uupumus: 470 kuopiolaista ja mikkeliläistä 8-luokkalaista Kokonaisuupumuksen pisteraja tytöt: 39 pojat: 40 Tytöt N = 225 Uupuneita N = 39 (14 %) Pojat N = 233 Uupuneita N = 39 (12 %)
57 So what? Väsyminen, masentuminen, pettyminen kuuluvat asiaan ja ovat osa normaalia, tervettä kehitystä Kroonisesti uupuneiden lasten tunnistaminen Erityisopetuksen rooli tärkeä myös tässä suhteessa
58 Koulujärjestelmän toimivuus Järjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva ja tuottaa hyvää tulosta kohtuullisin kustannuksin Yksilön tasolla valtaosa voi hyvin ja hyötyy ja kehittyy koulun keinoin Osalla menee silti huonosti! Mikä siitä johtuu koulusta ja koulun virheellisistä keinoista? Mikä osa huonosta voinnista johtuu koulun ulkopuolisista tekijöistä? Erityispedagoginen peruslaki yhä vaan tärkeämpää: TUNNISTAMINEN JA OIKEANLAINEN PUUTTUMINEN ASIOIDEN KULKUUN
59 Ovatko tukitoimet kunnossa? Pääsääntöisesti ovat, MUTTA alhainen viihtyminen ja itsetunto, uupuminen ja kiusaamiskokemukset kasautuvat osalle oppilaista, jotka saavat laaja-alaista erityisopetusta -> Tarpeeksiko? Kaikkiko? Aineenopettajien huoli: miten selviytyä Mihin oikeastaan perustuu uskomus yleisopetuksen jäykkyydestä? Opettajat uskovat vähän toisin kuin vanhemmat
60 Tukea tarjoava koulu ASENTEET: Kaikille yhteistä koulua pitää kaikkien osapuolten ja (lähes) jokaisen todella haluta! Jos ei halua, kulkee kehityksen vastavirtaan. PEDAGOGIIKKA: Pitää olla valmiutta etsiä uusia yhteistyön ja opettamisen muotoja. RESURSSIT: On lähdettävä siitä, että olemassa olevia resursseja käytetään joustavasti. Unohda 2 mantraa: Joustamaton yleisopetus estää laadukkaan integraation toteutumisen. Miksi sen pitäisi olla joustamattomaa? Kun opetusryhmät saadaan riittävän pieniksi, niin silloin integraatio on mahdollista. Milloin tällaiseen olotilaan mahdettaisiin päästä? YHTEISÖLLISYYS: Kuulumme yhteen!
Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta
Koulukulttuurien erot erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta Matti Kuorelahti, KT Erityispedagogiikan lehtori Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Jyväskylän yliopisto Sisältö Koulukulttuuri
LisätiedotErityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotKouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus
LisätiedotMukana ollaan! Nuorten sosiaalinen osallisuus
Mukana ollaan! Nuorten sosiaalinen osallisuus Matti Kuorelahti, professori Kajaanin yliopistokeskus FT Marko Kielinen, koulutusdekaani kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Teemat Kaikille yhteinen
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotOvatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?
Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotPerusopetuksen matematiikan oppimistulokset ja niiden kehitys
Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset ja niiden kehitys Pekka Kupari Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos Mitä esityksessäni käsittelen? Matematiikan opetuksen kansainvälinen arviointi
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013
Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotOsaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotParadoxes of educational improvement: The Finnish experience
Scottish Educational Review, 43 (1), 3-23. Paradoxes of educational improvement: The Finnish experience Pasi Sahlberg ABSTRACT INTRODUCTION 3 term remains controversial. FROM PERIPHERY TO LIMELIGHT 4 entire
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotLaaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012
Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa
LisätiedotOppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu
Oppilaskysely07 Hatsalan klassillinen koulu 0.4.07 Taustatiedot I. Valitsesi oma koulusi seuraavista... Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden
LisätiedotSuomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014
Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
Lisätiedot4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA
4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotVanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013
Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotHuoltajakysely2017 Hatsalan klassillinen koulu
Huoltajakysely07 Hatsalan klassillinen koulu..07 Taustatiedot I. Koulun nimi Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden koulu Karttulan Kissakuusen
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN. PILVI HÄMEENAHO, FT Tutkijatohtori, Suomen Akatemia (hanke )
KOULUA JA ELÄMÄÄ VARTEN PILVI HÄMEENAHO, FT Tutkijatohtori, Suomen Akatemia (hanke 2015-2018) JYU. Since 1863. 4.12.2017 Kohteena erityinen tuki Kodin, koulun ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotSuomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?
Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa
LisätiedotKolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotTehostettu tuki käytännössä
Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotKysely huoltajille ja oppilaille
Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta
LisätiedotMitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset
Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Miksi GLP (Good Laboratory Practice)? Kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamiseksi myyntilupaa tai rekisteröintiä varten
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
Lisätiedot5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LisätiedotPerusopetuksen laatukysely 2019
Perusopetuksen laatukysely 2019 Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastanneet 2. Kyselyn tulokset Koulun johtaminen Henkilöstö ja talous Opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman ohjaava vaikutus
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän
LisätiedotPerusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotMainosvuosi 2015 TNS
Mainosvuosi 2015 TNS Kansainvälinen mediamainonnan määrän kehitys Kaikki mediat Euroopassa mainonnan kasvu on ollut vielä vaatimatonta. Ainoastaan Itä-Euroopassa, erityisesti Unkarissa, on päästy jo hieman
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
Lisätiedot(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1
13.6.2014 1 (12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1-40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat riittävän
Lisätiedotaineksina Esitelmän pääpiirteet
Osaaminen ja oppiminen innovaatioiden ja hyvinvoinnin aineksina Kansainvälisiä suuntaviivoja tulevaisuuteen Kiira Kärkkäinen Project Director FCG International Osaaminen ja oppiminen innovaatioiden ja
LisätiedotMerkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista
SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotKodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?
Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja
Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotErityisopetuksen strategia 2007 OPM. Marjatta Takala
Erityisopetuksen strategia 2007 OPM Marjatta Takala Erityisopetuksen kasvu Tilastotekniset tekijät Kuntoutushoidolliset tekijät Kehittynyt diagnosointi Tutkimuksen tuottama tieto Lainsäädäntö Tilastointi
LisätiedotPääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
Lisätiedot