Ohjausryhmän kokous. Aika torstai klo Paikka. Satamakatu 2 B, 2 krs KAJAANI. Osallistujat. Pöytäkirja 3/2013 1/7

Transkriptio

1 Virta Kainuu -hanke Pöytäkirja 3/2013 1/7 - Pidämme huolta työ- ja toimintakyvystämme sekä tulevaisuudestamme Ohjausryhmän kokous Aika torstai klo Paikka Satamakatu 2 B, 2 krs KAJAANI Osallistujat Henkilökohtainen Ohjausryhmän jäsen ja organisaatio varajäsen Ahola-Anttonen Päivi x Heikkinen Tuula Hyrynsalmen kunta - - Keränen Heimo Ilkko Raisa Kainuun ammattiopisto x Kuosmanen Anu Kilponen Lasse Kajaanin kaupunki x Tokkonen Paula Kortelainen Jukka Spartak Kajaani ry - - Niiranen Lauri Kajaanin työvoimayhdistys x Sari Huovinen Nurmi Maarit x Leena - x Leinonen Marja- Pietikäinen Marjo Pikkarainen Marita x Pohjola Eija x Pyrrö Eija Kajaanin kaupunki - - Ruokolainen Marja-Liisa Muut osallistujat - - x paikalla - poissa osallistujan nimi lihavoitu Kettunen Mirja Virta Kainuu -hanke x Kemppainen Anne Virta Kainuu -hanke x Maaranen Anne Virta Kainuu -hanke x Piltonen Taina Virta Kainuu -hanke x x paikalla - poissa osallistujan nimi lihavoitu

2 1. Kokouksen avaus (klo ) 2 2. Kokouksen päätösvaltaisuus ( ) Ohjausryhmän puheenjohtaja Marita Pikkarainen avasi kokouksen ja toivotti kaikki lämpimästi tervetulleeksi. Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet ohjausryhmän jäsenistä on läsnä (vähintään kuusi). Esitys: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Esitys hyväksyttiin ja kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen (klo ) Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi (liite 1). Päätös: Esityslista on lähetetty kokouskutsun yhteydessä. Esitys hyväksyttiin. 4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen (klo ) Esitys: Hyväksytään pidetyn ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja (liite 2) sekä pidetyn sähköpostikokouksen pöytäkirja (liite 3). Pöytäkirja on lähetetty ohjausryhmän jäsenille, varajäsenille ja muille osallistujille tarkastettavaksi ja kommentoitavaksi ennen ohjausryhmän kokousta ja Päätös: Esitys hyväksyttiin. 5. Hankkeen väliraportti, kustannusten toteutuma ja maksatushakemus kaudelta 1-6/2013 (klo ) Virta-hankkeen alahankkeista ja osahankkeista lähetetään raportointijakson ajalta yksi yhteinen raportti Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliselle kehittämisohjelmalle (Kaste). Käytiin läpi Virta Kainuu -hankkeen Saari- ja Koski-osahankkeiden väliraportti, kustannusten toteutuma ja maksatushakemus. Projektipäällikkö Mirja Kettunen kertoi Koski-osahankkeen toiminnasta kuluneen kevään aikana (liite 4). Hankkeen tavoitteita on täsmennetty Suuntatyökalun avulla. Kuntakäyntien aikana on useaan otteeseen tuotu esille koulutustarve huumeita ja lääkkeitä väärinkäyttävien nuorten tukemiseksi. Maaliskuussa hanke järjesti Huumekoulutuksen - huumeiden käytön tunnistaminen ja puheeksiottaminen (osallistujia 149) sekä päättäjille kohdennetun Päiväkahvi-tilaisuuden. Huumekoulutuksesta toteutettiin myös palautekysely (liite 5). Keskustelua: - Herätys-seminaari on herättänyt ihmiset miettimään, miten kunnat voisivat ratkaista huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöön liittyvät ongelmat. - Hankkeen loppuraportissa tulisi jollain tavalla tuoda esille, miten hankkeessa tehdyt asiat ovat saattaneet käynnistää erilaisia polkuja. Hanke on järjestänyt yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa ryhmätoimintaa Kajaanissa. Ryhmän toiminnasta on tehty kuvaus, koonti ja asiakaskysely. Pilot-

3 3 tiryhmä toteutettiin keväällä 2012 ja toiminta on jatkunut sen jälkeen Kami ry:n ja Kuntouttavan työtoiminnan toteuttamana. Keväällä 2013 toiminta on jatkunut FriFright-ryhmänä. Keväällä 2013 Kami ry on hakenut rahoitusta toiminnalle Kainuun sote-ltä. - Toimijoilla tulisi saada tarkempaa tietoa siitä, kuka nykyisin vastaa Kajaanin nuorten ryhmästä ja millä tavalla toimintaa toteutetaan? Onko toimintaidea muuttunut alkuperäisestä? Onko toimija tehnyt ryhmästä oman näköistä toimintaa /millaiseksi toiminta on vakiintunut? - Sovittiin, että Anne Maaranen selvittää asiaa ja ilmoittaa tarkentavat tiedot ohjausryhmälle. Hankkeella on ollut yksittäisiä asiakastapauksia, joiden kautta on havainnoitu Luotsitoimintaa. Luotsin asiakkaiden tarinoista on tehty mm. prosessikuvauksia. Luotsitoiminta on rinnalla kulkemista esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori on muuttanut uudelle paikkakunnalle. Nimikettä Luotsitoiminta on käytetty nimenomaan Virran omissa hankkeissa. Toiminta on intensiivistä palveluohjausta, jossa asiakasta ohjataan, tuetaan, mutta ei hoideta. - Luotsitoiminta määritellään tarkkaan ja kirjoitetaan auki hankkeen loppuraporttiin. Termin voisi laittaa myös lainausmerkkeihin. Virran maailmaan nimitys käy hyvin, mutta loppuraporttiin termi kannattaa kirjoittaa auki ja viitata myös kuntouttavan työtoiminnan intensiiviseen palveluohjaukseen. Luotsitoiminta ei ole suunnitelmallista, vaan tapahtuu asiakkaan sen hetkisten tarpeiden mukaisesti. - Virta Kainuu välittää viestiä Luotsitoiminnan auki kirjoittamisesta Virtahankkeiden projektijohtaja Timo Hankosalolle, jotta asia huomioidaan myös hankkeiden yhteisessä loppuraportissa. - Asiakastapauksia-sana muutetaan asiakkaiksi (tarvittaessa asiakastarinoiksi). Hanke on tehnyt prosessikaavion aiheesta: Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 633/ Poliisin sosiaaliviranomaiselle tekemät ilmoitukset ja niiden käsittely (liite 6). - Kuka huolehtii kirjatun epäillyn poistamisesta? Rikoskierre tulisi katkaista mahdollisimman heti. - Resurssit rajoittavat sitä, milloin ilmoitukset pyydetään. Asian tiimoilta tulisi olla valtakunnallinen linjaus. - Asia kannattaa nostaa hyvin esille loppuraportissa. - Ennaltaehkäisevässä mielessä kannattaisi puuttua kaikkiin ilmoituksiin. Voisiko vastuuta jakaa ja miettiä, mikä taho ottaa asiakkaasta kopin? Voisiko esim. koulukuraattori puuttua tilanteeseen tai joku muu ammattiryhmä? Asiakkaan saattaisi olla helpompaa puhua tutulle henkilölle. - Hankkeen väliraporttiin tulee mainita seuraavaa: Luotu yhteistyöprosessimalli, joka liitteenä. Vanhat asiakkaat nimi muutetaan kaaviosta asiakkaiksi. Mirja Kettunen esitteli Saari-osahankkeen toimintaa kuluneen kevään aikana (liite 7). Hankkeen tavoitteena on ollut tarjota virikkeellistä ohjattua päivätoimintaa paikallisiin asiakastarpeisiin. Keväällä toteutettiin kysely, jossa selvitettiin alueen matalan kynnyksen päivätoiminnan palvelutarjontaa. Sähköinen kysely lähetettiin noin 250 henkilölle kaksi kertaa (vastauksia noin 30 taholta). Saatujen vastausten perusteella kootaan palvelutarjotin.

4 4 - Miten palvelutarjonta saadaan kootuksi ilman vastauksia? Mikä on se motiivi, jolla palveluntarjoajat saataisiin tuotua esille? Aki Aktiiviasiakashankkeessa kimmokkeena on ollut palvelutarjottimen toimiminen markkinapaikkana. Miten toimintaa käytännössä toteutetaan, jos tarjontaa ei saada selville suoraan toimijoilta? - Vanhuspalveluissa palvelutarjotinta varten on luotu sähköinen palvelutarjotin. Jatkossa ideana on, että asiakas voi tehdä itsenäisesti valintoja palveluntarjoajan suhteen. Ajatuksena on, ettei päivitä palvelutarjotinta, vaan ilmoittajan vastuulla on päivittää tiedot. Joka puolelta on nostettu esille tarve tällaiselle palvelulle. Miten voitaisiin ratkaista tiedon saaminen? - Monet hyvät tietolähteet ovat hautautuneet ja jääneet unholaan hankkeiden päättymisen jälkeen esim. Viestivä Kainuu -hanke. - Haasteena on tietojen vanhentuminen, jos kukaan ei niitä päivitä. Kaikille toiminnoille ei välttämättä ole markkinoinnin tarvetta, mikäli toiminta on kohdennettu vain rajatulle ryhmälle. - Hyvä, että saadaan edes se tieto mitä kyselyn avulla on saatu. Esimerkiksi sosiaalityössä tälle tiedolle on tarvetta. - Voisiko tarjottimelle laittaa maininnan myös siitä, mitä palveluita on tarjolla mm. Kansalaisopistoissa, sivistystoimella. Hanke on jalkautunut Otanmäessä asiakkaiden pariin kotikäynneillä ja laavuretken järjestämisellä. Otanmäessä on pidetty palavereita toimijoiden kanssa ja tehty työnjakoa mm. kartoittavan työn ja virikkeellisen päivätoiminnan järjestämiseksi. Kuhmossa järjestettiin toimijatapaamisia ja laavuretki. Hyrynsalmella on jatkettu Auringonkukka-päivätoimintaa kunnan aikuissosiaalityön ja asuntosihteerin toimesta. Vuodelle 2014 on suunnitteilla toiminnan jatkuminen, jonka tiimoilta meneillään on budjetin arvioiminen ja päätöksen tekeminen. Päivätoiminnat on kuvattu ja raportoitu loppuraporttiin. Hankkeen kanssa yhteistyötä tehneille toimijoille on tehty palautekysely. Ristijärvellä toiminta jatkuu kuntouttavan työtoiminnan toimesta. Kehittämistyön aikana ovat nousseet esille erilaiset toimintaympäristöt. Asiakkaat ovat toivoneet paljon erilaisia yhteisiä retkiä. Virta Kainuu on syksyllä mukana käynnistämässä luontoryhmää yhdessä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Asiakkaat ovat kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella olevia tulottomia nuoria. Tavoitteena lanseerata Green Care-toimintamalli Kainuuseen. Kuntouttava työtoiminta vastaa asiakasprosessista. Kajaanissa toteutettavaan luontoryhmään on valittu kahdeksan nuorta. Virta Kainuu -alahanke hankkii mm. elokuun aikana toimintaan tarvittavia retkitarvikkeita. - Voisiko päivätoimintaa ja asumisenohjausta järjestää kohdennetusti sinne missä sitä tarvitaan? - Virta Kainuulle on haettu jatkohanketta, jossa yhtenä kohderyhmänä ovat tulottomat nuoret. - Hankkeen loppuraportissa voisi tuoda esille luontoryhmän lähtökohdat ja suunnitelmat. Toiveena on, että loppuraportissa tuotaisiin pelkistetysti esille, mitä luontoryhmä on antanut ja miten sen toteutuminen alkoi. - Vuoden 2012 lopussa oli 364 alle 25-vuotiasta tulotonta nuorta, vuonna 2011 heitä oli noin sata vähemmän. Tarkoista tilastoista ei ole varmuutta, mutta näillä tiedoilla asioita on viety eteenpäin. Nykyään tarvittaisiin paljon erilaisia tukevia palveluita. Pelkkä toimeentulon myöntäminen ei välttämättä edistä asiakkaan tilannetta vaan saattaa ylläpitää sitä. Tulottomat nuoret käsitteenä vaihtelee, sillä joukko ei ole pysyvä kuin muutamalla kymmenellä. Virta Kainuu -hanke ja Kainuun sote- ovat olleet mukana Klubitalon käynnistämisvaiheessa. Virran rooli on ollut tuoda esille kainuulaisten tar-

5 5 peita klubitalotoiminnalle. Hanke on kertonut toiminnasta ja markkinoinut klubitaloa. Virta Kainuu -hanketta on esitelty TERVESOS-messuilla Turussa ja Nuorisotakuu-seminaarissa Kajaanissa. Toimijoille on lähetetty sähköinen arviointikysely. - Anne Maaranen selvittää Kulttuurityöpajan tilanteen ja toimittaa asian tiedoksi ohjausryhmälle. - Hankkeessa kehitetyt päivätoiminnat viedään Innokylään. Projektisihteeri Anne Kemppainen esitteli Virta Kainuun Koski- ja Saariosahankkeiden kustannusten toteumat ja maksatushakemukset (liite 8 ja 9). Osahankkeet ovat pysyneet hyvin sille määritetyssä budjetissa. Koskiosahankkeessa Majoitus- ja ravitsemuspalvelut budjetti on ylitetty 55,86 eurolla. Rahoittajalta on varmistettu, että pienet kululajien ylitykset eivät aiheuta toimenpiteitä. Kyseiseen kululajiin ei tule enää kustannuksia hankkeen aikana. Esitys: Hyväksytään hankkeen väliraportti, kustannusten toteutuma ja maksatushakemus. Hanke korjaa yksittäiset tekstimuutokset osahankkeiden väliraportteihin. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 6. Projektiorganisaation henkilöstön muutokset (klo ) Esitys: Esitellään ja tuodaan tiedoksi Virta Kainuu -hankkeen henkilöstömuutokset. Anne Kemppaisen työajan muutos ajalla Anne Kemppainen työskentelee hankkeessa 75 %:n työajalla ja 50 %:n työajalla Päätös: Esitys hyväksyttiin. 7. Saari- ja Koski-osahankkeiden arviointi (klo ) Ohjausryhmän jäsenille ja varajäsenille toimitetaan uudet arviointilomakkeet Koski- ja Saari-osahankkeista (liite 10 ja 11) mahdollisimman pian ohjausryhmän kokouksen jälkeen. Lisäksi ohjausryhmälle toimitetaan kysely, jossa he arvioivat ohjausryhmän toimintaa ja työskentelyä. Vastausaikaa kyselyihin tulee olemaan noin 1,5-2 viikkoa. Vastaukset käydään läpi seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa. 8. Asuntolat/nuorten asumisjärjestelyt Kajaanissa, Raisa Ilkko (klo ) Kainuun ammattiopiston koulutuspäällikkö kertoi Kainuun asuntoloista ja nuorten asumisesta. Syksyllä Kainuussa aloitti noin 800 uutta nuorta opiskelijaa. Kaikki hakijat saivat opiskelupaikan, eikä ketään ole jonossa. Suomussalmella ei aloittanut tänä vuonna yhtään nuorten opiskelijaryhmää, koska ryhmiä ei saatu riittävän isoiksi. Asuntolapaikkoja Kainuusta löytyy seuraavasti: - Kajaani 320 kpl (Opintie ja Seppälä) - Kuhmo 40 kpl - Vuokatti 40 kpl - Suomussalmi kpl (noin 10 asukasta tällä hetkellä) - Kuusamo 70 kpl (Kainuun ammattiopiston toimipiste)

6 6 Toistaiseksi asuntoloihin tulijoita on paljon ja varsinkin asumisen maksuttomuus houkuttelee. Kajaanissa asuntolapaikat ovat melkein täynnä. Ainut huoli tulevaisuudessa on, tullaanko Kainuun asuntoloita remontoimaan, sillä tarvetta sille olisi. Asuntolatoiminnan tulevaisuudesta Kainuussa ei ole tehty päätöksiä. Asuntolat ovat soluasuntoja, joissa on yleensä yhteiset tilat sekä makuuhuoneet. Yhdessä makuuhuoneessa asuu kaksi nuorta. Tarvittaessa nuorelle voidaan järjestää oma huone. Yhteinen huone on hyvin pieni, jolloin omasta huoneesta muuttaminen samaan huoneeseen ventovieraan kanssa voi olla iso kulttuurimuutos. Lisäksi Kajaanin muuttaa paljon nuoria maalta. Koulujen alettua vanhat oppilaat neuvovat uusia asukkaita mm. siivouksessa ja siitä on tarvittaessa pidetty myös koulutusta. Lisäksi aluksi pidetään yhteisiä tilaisuuksia, joissa sovitaan miten asuntolassa käyttäydytään. KAO on savuton oppilaitos. Nuoret siirtyvät asuntola-alueelta tupakoimaan muualle. Seppälän asuntolassa on tehty aamutarkastuksia klo 7.00, jolloin asukkaat on herätetty kouluun ja katsottu mm. aamupalan syöntiä. Pienissä yksiköissä asuntolaohjaajat voivat tehdä paremmin myös erilaista aktiviteettia nuorten kanssa. KAO on tehnyt yhteistyötä Kunnossa Työelämään -hankkeen kanssa, jonne on ohjattu asukkaita mm. ravitsemusneuvontaan. Kajaanin asuntoloissa esiintyy jonkin verran rauhattomuutta, törkyasumista ja alkoholinkäyttöä, joihin puututaan. Seppälässä ja Opintiellä asuville on käytössä kulunvalvonta. Asuntolaan voi jäädä viikonlopuksi, mutta siitä tulee aina sopia erikseen ohjaajan kanssa. Nuorille haasteita tuottaa mm. rakkaus- ja seurusteluasiat. Osalla nuorista vuorokausirytmi on sekaisin, itsetuhoisia ajatuksia ja psyykeongelmia tulee esille ajoittain. Nuoret ottavat itse aktiivisesti yhteyttä asuntolaohjaajiin ongelmatilanteissa. Valtakunnallisessa tutkimuksessa on selvitetty asuntola-asumista. Nuorista keskimäärin 8 % keskeyttää koulunsa ja asuntolassa asuvista vastaava luku on 4,2 %. Kainuussa asuntolanuorten keskeyttämisprosentti on hieman matalampi valtakunnalliseen verrattuna. Raisa Ilkko kertoi ohjausryhmälle tiedoksi ensi kevään yhteishaun muutokset. Keväällä 2014 yhteishaussa voivat hakea vain peruskoulunsa päättäneet ja lukiosta päässeet. Opiskelijat, joilla on jo jokin tutkinto, ohjataan hakemaan aikuiskoulutukseen. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa ikäraja on 20 vuotta, mutta muuhun aikuiskoulutukseen voivat hakea myös alle 20-vuotiaat. Keskustelua: - ARA:lta (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) kannattaisi selvittää mihin heiltä voi saada rahoitusta. - Päivätoimintojen järjestämisessä kannattaisi tehdä yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa mm. siivoamisen opettelu. - Tulevaisuudessa nuorten määrä vähenee Kainuussa ja samalla myös koulupaikkoihin ei ole jonoja. 9. Keskustelua Kainuun klubitalotoiminnasta (klo 11.37) Asiasta keskusteltiin kohdassa 5. Lisätietoa Kainuun klubitalotoiminnasta saa Virta Kainuu -hankkeen kehittäjätyöntekijä Taina Piltoselta.

7 10. Seuraavien kokousten ajankohdasta päättäminen (klo 11.38) 7 Esitys: Kokous siirretään maanantaille klo Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kajaanista ja Suomussalmelta tullaan varaamaan videoneuvottelutilat. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään maanantaina klo Kokouksen päättäminen (11.42) Puheenjohtaja kiitti läsnäolijoita ja päätti kokouksen klo LIITTEET 1. Esityslista 3/ Ohjausryhmän kokouksen (2/2013) pöytäkirja Sähköpostikokouksen pöytäkirja Koski-osahankkeen väliraportti kaudelta 1-6/ Huumekoulutuksen palautekyselyn tulokset 6. Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 633/ Poliisin sosiaaliviranomaiselle tekemät ilmoitukset ja niiden käsittely 7. Saari-osahankkeen väliraportti kaudelta 1-6/ Koski-osahankkeen kustannusten toteutuma kaudelta 1-6/ Saari-osahankkeen kustannusten toteutuma kaudelta 1-6/ Ohjausryhmän arviointilomake Saari-osahankkeesta Ohjausryhmän arviointilomake Koski-osahankkeesta