PÄIJÄT-HÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET
|
|
- Karoliina Liisa Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jaana Simola (toim.) PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PÄIJÄTHÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUS PROJEKTI PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176 * 2009
2
3 PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PäijätHämeen palvelurakenneuudistus projekti PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176*2009 ISBN ISSN
4 PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET SisällysLUETTELO ESIPUHE: SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ... 5 MAAKUNNALLINEN LUKIOVERKKOSELVITYS... 7 Pasi Sirviö KIRJASTO JA TIETOPALVELUSTRATEGIA Jari Paavonheimo TAITEEN PERUSOPETUKSEN SELVITYS Sari Gustafsson, Nina von HertzenOosi, Anna Kantola, Leena Stolzmann ja Felix Willebrand.
5 SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ PäijätHämeen sivistystoimen linjaukset julkaisuun on koottu PäijätHämeen Palvelurakenneuudistus projektissa tehdyt sivistystoimen toimenpideselvitykset: Maakunnallinen lukioverkkoselvitys, Kirjasto ja tietopalvelustrategia ja Taiteen perusopetuksen selvitys. Sivistystoimen kokonaisuuden selvittämisen taustalla on PARAS hankkeen aluevaiheessa, vuonna 2007, tehty kartoitus maakunnan sivistystoimen kehittämisen painopisteistä. Silloin esitettyjä toimenpideehdotuksia on nyt viety eteenpäin konkreettisiksi, aikataulutetuiksi toteuttamissuunnitelmiksi. PäijätHämeen maakunnan työikäisen väestön määrän on ennakoitu vähenevän kaikissa maakunnan kunnissa yhteensä noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kun maakunnan kokonaisväkiluvun ennakoidaan kuitenkin pysyvän ennallaan tai jopa hivenen kasvavan, on palvelutarjonnan kartoittaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen sekä niihin vastaaminen ja tarpeisiin perustuvien palveluiden järjestäminen perusteltua suunnitella yksittäisiä kuntia ja toimijoita laajempana kokonaisuutena. Lukioikäisten koulutuspaikkojen määrään vaikuttaa oleellisesti nuorisoikäluokissa tapahtuvat muutokset. Erilaisten verkkopalveluiden lisääntynyt käyttö vaikuttaa kirjastojen käyttötapaan, vaikka kirjastojen käyttäjäkunnan ikärakenne pysyisikin lähes nykyisellään. Perinteisillä kirjoillakin tulee olemaan omat lukijansa myös tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua, oppivelvollisuuden ulkopuolella tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Se on siis myös ikäluokista riippuvaa toimintaa. Nuorisoikäluokkien pieneneminen tulee vaikuttamaan taiteen perusopetuksen järjestämiseen siten, että opetuksen järjestäjät joutuvat tarkoin valitsemaan opetettavia taideaineita, jotta kaikkiin ryhmiin saadaan riittävästi opiskelijoita. Lukioverkkoselvityksessä on kartoitettu erilaisia Suomessa käytössä olevia lukiokoulutuksen järjestämisen yhteistyömalleja ja peilattu niiden käyttömahdollisuuksia PäijätHämeen lukiokoulutuksen rakenteeseen. Koulutuksen järjestämistä suunniteltaessa ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Tulevaisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon esimerkiksi nuorisoikäluokan koko, ennakkotiedot toisen asteen koulutuksen sisäisistä koulutusvirroista (lukio vs. ammatillinen koulutus), koulutuksen laatuvaatimukset, etä ja verkkoopetuksen mahdollisuudet lyhentää välimatkaa virtuaalisesti, koulutuksen tukipalveluiden tuottamisen volyymit, kuntien taloudellisen kestokyvyn rajat ja koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet selvitä lakisääteisistä velvoitteista. Selvityksessä esitetään PäijätHämeeseen soveltuvia ratkaisuvaihtoehtoja edellä mainittujen reunaehtojen sisällä. Tavoitteena on viedä selvityksessä esille nostettuja toimintamalleja eteenpäin seuraavien vuosien aikana ja saavuttaa sivistystoimen strategiset tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle. Maakunnallisen lukioverkkoselvityksen on koonnut VTM Pasi Sirviö. PäijätHämeen kirjasto ja tietopalvelustrategiassa nostetaan esiin maakunnan kirjastotoimen strategisia linjauksia. Näitä ovat kirjallisuus ja lukuharrastuksen edistäminen aktiivisella yhteistyöllä ja entistä yksilöllisemmin profiloituja palveluita tarjoamalla sekä kirjastojen roolin vahvistaminen koulujen kirjastopalveluita kehitettäessä. Kirjastoja kehitetään informaatioyksikköinä ja otetaan huomioon teknologian mahdollisuudet kirjastopalveluiden kehittämisessä. Lisäksi kirjastojen tietojärjestelmiä, palvelukäytäntöjä ja kuljetusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä. 5
6 Strategiassa on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma strategisten linjausten toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa on selvitettävä, onko aikataulun mukainen suunnitelma mahdollista toteuttaa ja ovatko kunnat valmiit toteuttamaan kirjastotoimen laajan yhteistyön muutoinkin kuin toiminnallisella tasolla. PäijätHämeen maakunnallisen kirjasto ja tietopalvelustrategian on laatinut kirjastonjohtaja, VTM Jari Paavonheimo. Tarve selvittää taiteen perusopetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden seudullisia yhteistyömahdollisuuksia nousee toimintaympäristön muutoksista, jotka koskettavat koko palvelutuotannon kenttää ja näin ollen myös taiteen perusopetusta ja sen tulevaisuutta. Tulevaisuuden haasteiden hahmottaminen ja yhteistyömahdollisuuksien kuvaaminen, analyysit ja johtopäätökset on nostettu kattavasti esiin selvitystyössä. Taiteen perusopetuksen selvityksen on koonnut selvitystiimi, jonka johtajana (selvityshenkilönä) on toiminut johtaja, KM Sari Gustafsson, ja hänen lisäkseen M.A. Pol.Sc. Nina von HertzenOosi ja YTM Anna Kantola. Asiantuntijoina selvitystyössä ovat toimineet Porvoon taidekoulun rehtori Leena Stolzmann ja Porvoon seudun seudullisen musiikkioppilaitoksen rehtori Felix Willebrand. Selvitystiimi on selvittänyt yhteistyössä taiteen perusopetuksen järjestäjien, taiteen perusopetuspalveluiden tuottajien ja kuntajohtajien kanssa PäijätHämeen alueen taiteen perusopetuksen nykytilaa, tulevaisuuden haasteita ja maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia. Selvitysraportin kaikki mallit eivät ole sitä ohjanneen työryhmän yksimielisiä näkemyksiä vaan selvityshenkilön perusteltu näkemys PäijätHämeen taiteen perusopetuksen tulevaisuudesta. Selvityshenkilö esittää yhtä selvityksen aikana työstettyä yhteistyömallia käyttöön otettavaksi taiteen perusopetuksen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Kiitän kirjoittajia ja maakunnan sivistystoimen ohjausryhmää arvokkaasta panoksesta sekä ajan ja asiantuntemuksen jakamisesta sivistystoimen yhteistyön kehittämiseksi. Maakunnan parhaaksi! PäijätHämeessä maaliskuussa 2009 Jaana Simola Pääsihteeri
7 PÄIJÄTHÄMEEN sivistystoimen LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Koonnut VTM Pasi Sirviö 7
8 Tiivistelmä Johdanto PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa Alueen lukioiden koot ja opiskelijamääräkehitys vuosina Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Nykyinen kurssitarjonta Erityisopetuksen, opintoohjauksen ja opiskelijahuollon tila Opettajien kelpoisuus Kiinteistöt ja opetuksen tukipalvelut Alueellinen yhteistyö PäijätHämeessä PäijätHämeen ammatillisen koulutuksen nykytila Toiminta ja opetustarjonta Toisen asteen koulutuksen kokonaisuus lukiokoulutus suhteessa ammatilliseen koulutuksen PäijätHämeessä Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen kehittämiseksi Yleistä erilaisista lukiokoulutuksen tuottamistavoista Tiivistyvä toiminnallinen verkostoitumisyhteistyö Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja (isäntäkuntamalli alueellisena hallintomallina) Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta (isäntäkuntamalli alueellisena järjestäjämallina) Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä (filiaalimalli) Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä (kuntayhtymä) Eri mallien soveltuvuus PäijätHämeen maakuntaan Tiivistyvän toiminnallisen yhteistyön malli Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja malli Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta malli Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä Alueellinen toisen asteen koulutuksenjärjestäjä Yhteenveto maakunnan lukiokoulutuksen nykytilasta ja ehdotukset lukiokoulutuksen kehittämiseksi maakunnassa...47 Maakunnallisen lukioselvityksen ohjausryhmän kokoonpano
9 Tiivistelmä Opiskelijamäärien lasku on jo asettanut ja asettaa tulevaisuudessa isoja haasteita monen päijäthämäläisen kunnan kyvylle ylläpitää laadukasta lukiokoulutusta kunnan omana tuotantona. Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu tuovat lukiokoulutuksen piiriin yhä vähemmän nuoria myös PäijätHämeessä. Tämä kehitys nakertaa lukiokoulutuksen rahoituspohjaa ja vaarantaa muutoinkin kiristyvän kuntatalouden oloissa lukiokoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta useassa osassa maakuntaa. Taloudellisten reunaehtojen tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tukipalvelujen (opintoohjaus, erityisopetus, opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Opetuksen tukipalvelujen taso on taloudellisista seikoista johtuen puutteellinen lähestulkoon kaikissa maakunnan kunnallisissa lukioissa ja kurssitarjonnan suhteen tilanne on heikoin kaikista pienimmissä lukioissa. Vähäiset opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet sen, että valinnaisten kurssien järjestämisessä joudutaan kustannussyistä käyttämään monesti tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Opiskelijamäärien väheneminen johtaa jatkossa väistämättä myös pohdintaan siitä, onko yksittäisten lukioiden hallinto ja henkilöstörakenteiden mitoitus enää järkevässä suhteessa opiskelijamäärään ja onko kustannustehokkuus tätä kautta perusteltu suhteessa kunnan taloudellisiin resursseihin. Pienten lukioiden kohdalla nykyisen toiminnan yleinen rationaalisuus kulminoituu menettelyyn pienten opetusryhmien suhteen: toteutuessaan ne ovat ylimitoitettu kustannuserä kunnalle, jäädessään toteutumatta tappio opiskelijalle. Lukiokoulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi kunnallisilla järjestäjillä on käytössään keinoja saavuttaa yhteistyössä muiden kanssa parannusta näiden molempien tekijöiden suhteen. Kunnan lukiokoulutuksen tilanteesta riippuen alueellisten yhteistyömuotojen ja ns. uusien järjestämistapojen soveltamisen tarpeet vaihtelevat. Toiminnalliselta pohjalta tapahtuva yhteistyön syventäminen ja tiettyjen koulutuksen tukipalvelujen alueellisesti keskitettyihin yhteistyöratkaisuihin mukaan lähteminen voi olla riittävää jollekin. Osan kohdalla taas pidemmälle menevät rakenteelliset ratkaisut ja lukioiden hallinnolliset yhdistämiset tuottavat sekä laadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta parannusta nykytilanteeseen. Tältä osin maakunnan lukiokenttä onkin jaoteltavissa eri kategorioihin, joissa eri ratkaisuvaihtoehdot näyttäytyvät erilaisina. Yksityisten järjestäjien suhteen toiminnallinen yhteistyö on vaihtoehdoista ainoa mahdollinen, samoin maakunnan keskikokoisille kunnallisille järjestäjille ( opiskelijan lukio kunnassa) yhteistyön tiivistyminen ja mukanaolo tiettyjen toimintojen alueellistamisessa tuo kaivattua lisäarvoa. Sen sijaan maakunnan kolmelle pienimmälle kunnalliselle järjestäjälle (70 80 opiskelijan lukiot) rakenteelliset muutokset lukioiden hallinnollisen yhdistämisen muodossa ovat todellisia mahdollisuuksia. Viimeisen kategorian muodostavat kaksi kapasiteetiltaan isoa järjestäjää Lahti ja PäijätHämeen koulutuskonserni, joilla on potentiaalia toimia koko maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjätahona. Yhtenäinen maakunnallinen kokonaisratkaisu yhden järjestäjän hallinnoima lukio hyödyttäisi kuitenkin maakunnan kaikkia kunnallisia järjestäjiä. Sellaisen aikaansaaminen tulee olla pidemmän aikavälin strateginen tavoite Päijät Hämeessä. Väliaskelina kohti tätä tavoitetta tulee toteutua rationalisointitoimenpiteet pienten lukioiden osalta sekä alueellisesti organisoituneempien yhteistyömuotojen löytäminen niillä lukiokoulutuksen sektoreilla, joissa tällä hetkellä on toiminnallisia puutteita. 9
10 1. Johdanto Nuorisoikäluokkien pienentyessä lukiokoulutus on isojen haasteiden edessä kaikkialla maassamme. Opiskelijamäärien väheneminen koskettaa ensi vuosikymmeneltä alkaen myös PäijätHämettä ja asettaa reunaehtoja lukiokoulutuksen järjestämisen rahoituksellisiin edellytyksiin monessa päijäthämäläisessä kunnassa. Opiskelijan näkökulmasta lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ovat tätä kautta muuttumassa. Tämän selvitystyön keskeinen lähtökohta sekä työtä ohjanneen ohjausryhmän tavoite on ollut löytää keinoja lukiokoulutuksen ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa mahdollisimman laajalti koko maakunnan kattavana, laadukkaana palveluna. Lukiokoulutuksen toteuttaminen nykyisissä toimipisteissä on selkeä päämäärä kaikille maakunnan lukiokentän toimijoille ja koko lukiokoulutuksen kehittämisen lähtökohta PäijätHämeessä. Lukiokoulutuksen turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa ei välttämättä onnistu ilman muutoksia itse koulutuksen järjestämisen ja tuottamisen perusteisiin. Tämän vuoksi selvitystyön pääpaino on ollut sellaisten uusien tuottamistapojen tarkastelussa, jotka voisivat kohentaa maakunnan lukiokoulutuksen tilaa niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Selvityksen alkuosa sisältää maakunnan lukiokoulutuksen toimintaympäristön ja nykytilan analyysin. Luvuissa 5 ja 6 tarkastellaan eri malleja ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja perusperiaatteiden osalta ja PäijätHämeen olosuhteisiin sovittaen. Selvityksen viimeinen luku esittelee lukioselvittäjän ja ohjausryhmän suosittamia ratkaisuvaihtoehtoja. Lukiokoulutuksen organisoinnissa tullee PäijätHämeessä tapahtumaan muutoksia viimeistään sitten, jos valmisteilla oleva kuntaliitos toteutuu ensi vuosikymmenellä. Alueella ei kuitenkaan tule jäädä odottamaan kuntarakenteen muuttumista, vaan eri ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä nykyisissä järjestäjäkunnissa kuntaliitoksesta riippumatta. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle ja se on osa PäijätHämeen palvelurakenneuudistushanketta. 10
11 2. PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila 2.1 Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa PäijätHämeessä on 12 lukiokoulutuksen järjestäjää, joilla on yhteensä 16 toimipistettä. PäijätHämeen 12 kunnasta ainoastaan Hämeenkoskella ja Artjärvellä ei ole lukion toimipistettä. Kunnan ylläpitämä lukio toimii yhteensä 8 kunnassa. Nastolassa järjestäjänä on Koulutuskeskus Salpaus, joka on PäijätHämeen Koulutuskonserniin kuuluva itsenäinen liikelaitos ja hoitaa koulutuksen järjestäjän tehtävää koulutuskonsernin puolesta. Hartolassa lukiokoulutuksen järjestäjänä toimii ItäHämeen opiston säätiö. Lahdessa on yhteensä neljä kaupungin ylläpitämää lukiota, joista kolmessa on opiskelijaa ja yhdessä noin 600 opiskelijaa. Lahden lukioverkkoa järjesteltiin muutama vuosi sitten siten, että Mukkulan ja Salinkallion lukiot lakkautettiin ja lukiokoulutuksen tarjonta keskitettiin kaupungin keskustan neljään lukioon. Samalla Kannaksen yläaste lakkautettiin ja Mukkulan sekä Salinkallion yläasteiden oppilasmääriä nostettiin. Tämän toimenpiteen tavoitteena oli aikaansaada yksikköjä, joissa mahdollisimman optimaalisen opiskelijamäärän avulla saataisiin lukiokoulutuksen kokonaiskustannustaso alhaisemmaksi, yksittäisissä lukioissa kustannustehokkuus paremmaksi ja luokaton lukioopetus toteutumaan kaikissa toimipisteissä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Lahden lukioiden keskinäistä yhteistyötä siten, että syventävien kurssien opetusta olisi mahdollista jakaa koulujen kesken. Myös koulurajat ylittävien opetusryhmien muodostaminen tulisi mahdolliseksi, kun etäisyydet toimipisteiden välillä ovat lyhyet. Tätä kautta Lahden neljän lukion välille voi parhaimmassa tapauksessa syntyä ns. sujuva opiskelijaliikkuvuuden kulttuuri. Vastaavanlainen toiminnan tehostaminen ja hallinnon keventäminen lukiokoulutuksessa toteutettiin myös Heinolassa vuosina , jona aikana kaupungissa yhdistettiin kaksi perusasteen yhteydessä toiminutta lukiota yhdeksi lukioyksiköksi. Kunnallisten lukioiden lisäksi lukiokoulutusta tarjoavat yksityiset toimijat, Lahden Rudolf Steiner koulu ja Lahden yhteiskoulu, jotka toimivat säätiöpohjalta. Lahden yhteiskoulussa toimii myös aikuislukio. Koulutuskeskus Salpaus ylläpitää päivälukiota Nastolassa (Nastopoli) ja samalla järjestämisluvalla se toteuttaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille lukiokoulutusta Lahdessa olevassa toimipisteessä (pääosin kaksoistutkinnon suorittajia, Lahdessa n. 170 aloittajaa vuosittain). Lisäksi Salpauksen lukiolla on myös aikuislukiostatus. PäijätHämeessä on kolme erityisen koulutustehtävän lukiota (erityistehtävän takia korotettuun valtionosuuteen oikeuttava status), nämä sijaitsevat Lahdessa (Urheilupainotteinen Salpausselän lukio ja musiikkiin painottunut Tiirismaan lukio sekä kuvataiteisiin painottuva Kannaksen lukio). Erilaisia painotuksia ilman valtiovallan tunnustamaa erityistehtävää (ja sitä kautta korotettua tukea) on muissakin maakunnan lukioissa. Lahdessa Lahden lyseo on profiloinut itseään matemaattisluonnontieteellisiin oppiaineisiin suuntautuneeksi, Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulun lukiossa toimintansa on varsin lupaavasti aloittanut ilmailuopintojen linja ja viestintään painottuneessa Orimattilan Erkkolukiossa on alkanut syksyllä 2008 viestintäpainotteinen linja. Näiden lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen lukiossa toimii tekniikkalinja. 11
12 2.2 Alueen lukioiden koot ja opiskelijamäärä kehitys vuosina Lukioiden opiskelijamäärän kehitys PäijätHämeessä on 2000 luvulla noudatellut valtakunnallista trendiä ja ollut melko tasaisesti laskeva. Kuten alla oleva kaavio 1 osoittaa opiskelijamäärät ovat niin Lahdessa kuin muissakin Päijät Hämeen kunnissa laskeneet n. 200 opiskelijalla vuodesta 2000 vuoteen Kaikkien Lahdessa sijaitsevien lukioiden osalta niin kahden yksityisen kuin Lahden kaupungin ylläpitämien laskusuhdanne on ollut kohtuullisen lievä ja tilanne opiskelijamäärien suhteen melko tasainen koko 2000 luvun. Tämä on kuitenkin suurelta osin selitettävissä kahden yksityisen lukion kasvulla, kuten eri lukioiden opiskelijamääriä yksityiskohtaisemmin kuvaava kaavio 2 osoittaa. Kaavio 1. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT LAHDESSA, MUISSA KUNNISSA SEKÄ LAHDEN KAUPUNGIN YLLÄPITÄMISSÄ LUKIOIS SA VUOSINA (yhteensä, syksyllä aloittaneet) Lahti (yhteensä) Muu PäijätHäme Lahden kaupunki Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 12
13 Keskuskaupungin ympäryskuntien lukioiden opiskelijamäärissä on tapahtunut suhteellisen suuria vuosittaisia vaihteluja. Tällaiset heilahtelut selittyvät osittain (etenkin pienemmissä kunnissa) sattumanvaraisella vaihtelulla ikäluokkien koossa. Kokonaisuudessaan lähes kaikkien kuntien kohdalla on tapahtunut laskua vuoden 2000 määristä vuoden 2007 määriin. Kunnallisten järjestäjien osalta ainoan poikkeuksen tekee Vääksyn yhteiskoulun lukio, jossa opiskelijamäärä on aluksi laskenut, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun siten, että opiskelijamäärässä ylitetään vuonna 2007 vuoden 2000 luvut. Kaavio 2. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ, LAHDEN YHTEISKOULUN LUKIOSSA JA LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKIOSSA VUOSINA (yhteensä, syksyllä aloittaneet) Kärkölä Hollola Orimattila Padasjoki Sysmä Nastola (PHKK) Hartola (IHO) Asikkala Heinola Lahden RS LYK Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 13
14 Lahden yhteiskoulun lukion ja Lahden Rudolf Steiner koulun lukion opiskelijamäärät ovat kasvaneet koko 2000 luvun. Tällä on saattanut olla vaikutusta Lahden kaupungin ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärien laskuun ja jossain määrin myös muiden maakunnan lukioiden opiskelijamääriin. Lahden Rudolf Steiner koulun lukion pedagogisen erityisluonteen vuoksi ei ole kuitenkaan asianmukaista vertailla sen opiskelijamääriä muun lukiokoulutuksen kanssa. Tarkempia tietoja lukioopiskelijoiden liikkuvuudesta maakunnan sisällä esitellään seuraavassa luvussa. 2.3 Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Maakunnan sisällä lukioopiskelijoiden jakautumisessa eri lukioihin ei ole erityisen merkittäviä piirteitä. Keskuskaupungilla on vetovoimansa ja se saa opiskelijoita lukioihinsa lähes kaikista kunnista. Eräänlainen erityispiirre opiskelijaliikkuvuudessa on Lahden yhteiskoulun lukion vahva asema muista kunnista tulevia opiskelijoita houkuttelevana kouluna. Vaikka sekä Hollolassa että Nastolassa on omat lukion toimipisteensä, siirtyy molemmista kunnista paljon opiskelijoita Lahteen ja vuonna 2006 Lahdessa lukiokoulutuksen aloittaneista hollolalaisista ja nastolalaisista nuorista jopa kolmasosa on aloittanut opiskelunsa Lahden yhteiskoulun lukiossa. Nuorten hakeutumista keskuskaupungin lukioihin voi selittää mm. Lahden kaupungin maantieteellinen läheisyys, joka takaa erikoislukiotarjonnan hyvän saavutettavuuden myös naapurikuntien opiskelijoille. Lahden kaupunkiseudun työssäkäyntialueelta alaikäisten tulo Lahteen lukioon on luontevaa ja myös kaavoitusratkaisut kuntien rajaalueilla ovat helpottaneet liikkumista ja suosineet kuntarajan ylittämistä koulupalveluissa; joissakin tapauksissa nuori on asuinpaikkansa takia aloittanut jo perusasteen koulunsa Lahdessa. Opiskelijoiden siirtyminen opiskelemaan muualle kotikunnan lukion sijasta rasittaa jossain määrin kuntien talouksia. Kotikunnissaan kirjoilla olevina asukkaina nämä opiskelijat kerryttävät kunnan opetus ja kulttuuritoimen kunnallista rahoitusosuutta, mutta sen sijaan eivät tuota kunnalle valtionosuutta vaan vievät sen opiskelupaikkakunnalle. Taulukko 1. PÄIJÄTHÄMÄLÄISTEN LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN PÄIJÄTHÄMEESSÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 (Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu) Koulu/Koulun sijaintikunta Opiskelijoiden kotikunnat Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Asikkala IHO Heinola Hollola Kärkölä 1 77 Lahti LYK RS Nastopoli Orimattila Padasjoki Sysmä 64 14
15 Artjärven ja Hämeenkosken oppilaiden hakeutuminen maakunnan lukioihin on huomattavan vähäistä. Artjärven kohdalla kyse on suuntautumisesta naapurimaakuntaan, sillä Artjärvellä perusasteen päättävät oppilaat menevät suurelta osin lukioon Lapinjärvelle, Iittiin tai Myrskylään. Hämeenkoskella koulunsa päättävät suuntaavat lukiokoulutukseen Lammille. Toisaalta maakunnan reunaalueiden lukioihin tulee opiskelijoita myös naapurimaakunnista. Esimerkiksi myrskyläläisiä opiskelee Orimattilan Erkkolukiossa tällä hetkellä viisi ja maakunnan toisella reunalla Heinolassa on perinteisesti opiskellut useita pertunmaalaisia (14 vuonna 2007). Maakunnan sisällä tapahtuva liikehdintä ja myös ulkopuolelta suuntautuvat opiskelijavirrat on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOULUTUKSENJÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 Lukiot O/M Muualta PäijätHämeestä Muualle PäijätHämeeseen Asikkala (VYK) 135/ Hartola (IHO) 31/ Heinola 327/ Hollola 244/ Kärkölä 77/ Lahti 1329/ (451) Lahti (LYK) 397/ Lahti (RS) 139/179 7 Nastola (Salpaus) 190/ Orimattila (Erkko) 219/ Padasjoki 57/3 2 3 Sysmä 64/0 0 7 Merkintöjen selityksiä: O/M= O= omasta kunnasta oman kunnan lukioon tulevat, M= kaikki muualta tulevat; Muualta PäijätHämeestä= muista PäijätHämeen kunnista tulevat; Muualle PäijätHämeeseen= ko. lukion sijaintikunnasta muihin PäijätHämeen lukioihin menevät opiskelijat. Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu. Katsottaessa tarkemmin lukioopiskelijoiden jakautumista maakunnan sisällä ja opiskelijoiden muualle/kotikuntaan suuntautumisen kokonaismääriä ja suhdetta, huomionarvoista on Hollolan ja Nastolan tilanne etenkin Hollolan kohdalla lähes puolet lukioon menevistä käy lukiota muualla kuin kotikunnassaan. Toisaalta esimerkiksi Hollolan lukion kapasiteetti ei tällä hetkellä mahdollistaisi koko tuon muualle suuntautuvan joukon kouluttamista ilman koulutoimen kiinteistöjen uudisrakentamista tai koulutoimen kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjä. Nastolassa lukioon omasta kunnassa hakeutuvissa tapahtui selvä notkahdus kunnan luovuttua lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nyt tuo suuntaus on taittumassa; hakutietojen mukaan Nastolan yläasteen 85:stä lukioon hakevasta 9. luokkalaisesta vain 15 haki kevään 2008 yhteishaussa ensisijassa muualle kuin Nastolan lukioon. 15
16 2.4 Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä on hankala ennustaa, sillä vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrät riippuvat monista eri tekijöistä. Yleinen väestökehitys voi todellisuudessa jonkin verran poiketa ennusteista esimerkiksi ennakoitua suuremman muuttoliikkeen (esimerkiksi uudet kaavoitusratkaisut) ansiosta. Tämä tekee ikäluokkien kokoon perustuvista ennusteista ainoastaan suuntaaantavia. Lisäksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu voi ainakin pienemmillä paikkakunnilla aikaansaada huomattaviakin vuosittaisia heilahteluja uusien opiskelijoiden lukumääriin. Yleisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys on avainasemassa lukiokoulutuksen opiskelijamääriä arvioitaessa. Nykyiseen 50 / 50 jakoon (50 %:a ikäluokasta lukioon ja 50 %:a ammatilliseen oppilaitokseen) perustuvia ennusteita ei pitkälle ajanjaksolle kannata tehdä, sillä osuudet voivat tulevaisuudessa olla nykyisestä jaosta huomattavastikin poikkeavia, mikäli ammatillisen koulutuksen suosio jatkaa kasvamistaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Kaikissa PäijätHämeen kunnissa ikäluokan jakaantuminen toiselle asteelle noudattaa suurin piirtein valtakunnallista jakaumaa (50 60 % ikäluokasta vuosittain lukioon). Tosin joissakin pienimmissä kunnissa prosenttiosuudet voivat ikäluokkien pienuuden takia vaihdella hyvinkin paljon. Esimerkiksi Sysmässä on viimeisen 20 vuoden aikana lukiokoulutukseen sisäänoton vaihteluväli ollut %. Seuraavissa kaavioissa esitetään lukioikäisten (17 19vuotiaat) lukumäärän vaihtelut aikavälillä Lukujen perusteella arvioidaan suuntaaantavasti lukioiden opiskelijamäärien muutoksia. Lukioikäluokassa eletään tällä hetkellä kasvun aikaa aina vuoteen 2010 asti. Tämän jälkeen alkaa melko tasainen lasku, joka on aallonpohjassaan suunnilleen vuonna Vuoteen 2010 verrattuna lukioikäisten ikäluokka on esimerkiksi Lahdessa noin 550 henkeä pienempi. Myös muualla maakunnassa lukioikäisiä on vuonna 2020 lähes vastaava määrä vähemmän kuin vuonna Mikäli opiskelijoiden jakautuminen toiselle asteelle noudattaa jatkossakin suunnilleen 50 / 50 jakoa, on todennäköistä, että vuosien välillä tapahtuva opiskelijamäärien väheneminen muodostaa maakunnan lukioille haasteen. Ilman maakunnan vetovoiman kasvua tai lisääntyvää maahanmuuttoa tilanne ei myöskään palaudu nykytasolle sen jälkeenkään. 16
17 Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V LAHDESSA JA MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ 4500 Lähde: Tilastokeskus Lahti Muut kunnat Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V HEINOLASSA, HOLLOLASSA, NASTOLASSA, ORIMATTILASSA JA ASIKKALASSA Lähde: Tilastokeskus Heinola Hollola Nastola Orimattila Asikkala
18 Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V ARTJÄRVELLÄ, HARTOLASSA, HÄMEENKOSKELLA, KÄRKÖLÄSSÄ, PADASJOEL LA JA SYSMÄSSÄ Lähde: Tilastokeskus Artjärvi Hartola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Taulukko 3. ARVIOT 9. LUOKKALAISTEN MÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ KUNNITTAIN VUOSINA KUNTIEN ILMOITTAMINA. HARTO LA EI ILMOITTANUT OMIA ENNUSTEITAAN Asikkala Heinola Hollola Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä
19 2.5 Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Lukiokoulukoulutuksen rahoituksen ja kustannusten tarkastelussa on käytetty vuoden 2007 tietoja. Taulukossa 4 on eriteltynä kunkin päijäthämäläisen lukiokoulutuksen järjestäjän saamat valtionavustukset/opiskelija (yksikköhinta) ja kustannukset/opiskelija vuonna Taulukossa kuvattuna ne koulutuksen järjestämisen kustannukset, jotka otetaan huomioon valtionosuuspohjaa laskettaessa. Lahden yhteiskoulun kustannuksissa on mukana aikuisopiskelijat, joten todellisuudessa valtionosuuden kate päivälukion osalta on hieman pienempi. Muiden lukioiden kustannusten suhteenkaan nämä luvut eivät ole koko totuus, sillä kaikilla lukioilla on yksilöllisiä, lähinnä erilaisiin investointeihin liittyviä menoeriä, joiden taso vaihtelee vuosittain (ison investoinnin osuminen tiettyyn vuoteen näkyy ko. vuoden kokonaiskustannuksissa.) Jos kunnassa sijaitsee PäijätHämeen Koulutuskonsernin ylläpitämä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimipiste, saa tämän kunnan lukiot ja lukiokoulutuksen järjestäjät jonkin verran myös tuloa lukioaineiden opetuksen tarjoamisesta kunnassa lukioopintoja suorittaville ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille. Taulukko 4. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, TOIMINNOITTAISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET/OPISKELI JA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILASTOJEN MUKAAN. LAHDEN YHTEISKOULUN KUSTAN NUKSET/OPISKELIJA SISÄLTÄVÄT MYÖS AIKUISOPISKELIJAT. Paikkakunta Yksikköhinta Kustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257, % Hartola (IHO) 7 795, % Heinola 4 425, % Hollola 4 425, % Kärkölä 6 549, % Lahti 4 735, % Lahti (LYK) 4 887, % Lahti (RS) 4 887, % Orimattila 4 425, % Padasjoki 6 726, % Nastola (PHKK) 4 624, % Sysmä 6 779, % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Taulukossa 5 on kuvattu vuoden 2007 tilanne kaikkien kustannusten osalta, kuitenkaan huomioimatta tiettyjen lukioiden (Asikkala, Orimattila, Hollola, Heinola) saamaa tuloa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä. 19
20 Taulukko 5. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, YLIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET KOKONAI SUUDESSAAN, KOKONAISKUSTANNUKSET/OPISKELIJA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILAS TOJEN MUKAAN. Paikkakunta Yksikköhinta Ylimääräiset kustannukset Kokonaiskustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257, % Hartola (IHO) 795, % Heinola 4 425, % Hollola 4 425, % Kärkölä 6 549, % Lahti 4 735, % Lahti (LYK) 4 887, % Lahti (RS) 4 887, % Orimattila 4 425, % Padasjoki 6 726, % Nastola (PHKK) 4 624, % Sysmä 6 779, % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Joidenkin lukioiden saama valtionavustus riittää kattamaan lähes kokonaan toiminnan kustannukset, vaikka mukaan lasketaan ylimääräisetkin kustannukset. Tämä ei anna kuitenkaan aivan aukotonta kuvaa kunnan lukiokoulutuksen rahoituksesta, sillä etenkin monessa pienemmässä kunnassa myös lukiokoulutus toimii tiukassa yhteistyössä perusasteen yläkoulun kanssa. Taulukoissa 6 ja 7 on tarkasteltu tällaisten kuntien rahoituksellista tilannetta yhdistelmäyksikköjen osalta. Taulukko 6. YLÄKOULUJEN KUSTANNUSTIETOJA VUODELTA 2007 ASIKKALAN, KÄRKÖLÄN, PADASJOEN JA SYSMÄN OSALTA KUNTIEN IT SENSÄ ILMOITTAMINA. Asikkala Kärkölä Padasjoki Sysmä hallinto opetus ruokailu kiinteistöt muu opp.huolto kuljetus kokonaiskustannukset oppilasmäärä yksikköhinta 5584, , , ,07 kust/opp 6040, , , ,83 20
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotSIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus
SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä
LisätiedotParhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas
Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
LisätiedotPäijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson
Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee
LisätiedotLapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen
Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
Lisätiedot17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKäyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus
LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotOhjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen
Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen 15.4.2016 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta ja hakijamäärä Koulutuskeskus Salpauksessa 2016/2015 Peruskoulupohjaiset koulutukset 2289/2559 hakijaa 30 tutkintoa /31 (1534/1697)
LisätiedotLukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla
Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotSopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot
1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen
LisätiedotETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA
ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotNuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotLukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014
Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun
LisätiedotMusiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella
Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:
LisätiedotVantaan kaupungin lausunto
Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä
LisätiedotAsiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Saana Ruotsala, rehtori Mattlidens gymnasium
Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi sekä laeiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asiantuntijalausunto eduskunnan
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKoulutuskeskus Salpaus
Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero
LisätiedotKunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014
Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS
LisätiedotKyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä
Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä
LisätiedotTämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan
Kuopion tilastotiedote 1/2017 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen Kouluikkuna 2015 Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan 2015. Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA 2013 2014
1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.
LisätiedotAjankohtaista Amiksesta -
Ajankohtaista Amiksesta - infotilaisuus Kokemuksia vuoden 2015 yhteishausta ja uudistukset vuonna 2016 9.10.2015 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta Koulutuskeskus Salpauksessa (varsinainen haku) 2015/2014
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8
LisätiedotKuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016
Kuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016 Tämä raportti perustuu Kouluikkuna-tietokantaan 2016. Raportissa on käytetty perusopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.
LisätiedotLukio tänään: lukioverkko on pysynyt kutakuinkin ennallaan
Mihin menet suomalainen lukio? nykytilan puntarointia ja huomisen haasteita OAJ Pohjanmaa 26.10.2011 ravintola Marttilan Talli Seinäjoki Olavi Arra erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lukio
LisätiedotKuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus
Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012
LisätiedotPERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010
1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
Lisätiedot7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien
Lasten ja nuorten lautakunta 7 31.10.2017 7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden 2018 2019 alusta lukien 635/12.00.01.00/2017 LANUL Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Tilastoissa on
TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot
LisätiedotLappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio
2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus
LisätiedotVapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja
Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan
Lisätiedot9 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JÄRJESTELMÄ 330
5 SISÄLLYS Esipuhe 11 1 KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHTÖKOHDAT 19 1.1 Koulutuksen sääntelyjärjestelmän kehitys 1960-luvulta 19 1.2 Yhteiskunnalliset muutokset 21 1.3 Kansainvälistyminen 26 1.4 Koulutusasioiden
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotLAPLAND Above Ordinary
LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotToisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät
Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMUUTOS AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEISIIN 2015
MÄÄRÄYS 18.5.2017 OPH-662-2017 Aikuisten lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 18.5.2017 alkaen Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu Lukiolaki 629/1998, 10 2 ja 4 mom.
LisätiedotOpiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.
TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien
LisätiedotYhteistoiminnat opetuspalveluissa
Yhteistoiminnat opetuspalveluissa Taulukko 41 jne. Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetus (taulukot 01, 41 ja 51) valtionosuudet maksetaan
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotLapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi
Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotKESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ
KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotMikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA 2015 2016
1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotPalkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien
Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 35,07 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelu-
LisätiedotAluevaiheen materiaalit V. Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi
Aluevaiheen materiaalit V Koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen palveluiden valmisteluryhmän tekemä vaihtoehtojen arviointi Opetusministeriön valmisteluryhmä 3.10.2005 KOULUTUS-, KULTTUURI-,
LisätiedotHiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson
Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen
LisätiedotAmmattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.
Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
Lisätiedothaetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi
hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:
LisätiedotKoulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri
LisätiedotJyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja
koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto
Lisätiedotyle.fi/aihe/abitreenit
Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 2017-2018 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 1621 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään
Lisätiedot3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)
OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2011 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotLUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA
OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA 22.10.2010 Veli Mäkinen 27.10.2011 Tuomo Hurskainen 3.12.2013 Tuija Hiltunen Etelä-
LisätiedotSivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous
Sivistystoimien PKS-yhteistyö Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous 12.12.08 Perusopetus: Sivistystoimien PKS-yhteistyö Selvitetään vuosittain raja-alueiden yhteisiä oppilasalueita
LisätiedotYSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015
rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025
LisätiedotOpintotukilaki 5 a, 2 mom.
Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille
LisätiedotYHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN
YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
LisätiedotRakenneuudistus toinen aste Helsinki
Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,
EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien
Lisätiedot20. (29.60) Ammatillinen koulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
LisätiedotMaahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
Lisätiedot