PÄIJÄT-HÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET 2009-2015"

Transkriptio

1 Jaana Simola (toim.) PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PÄIJÄTHÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUS PROJEKTI PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176 * 2009

2

3 PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PäijätHämeen palvelurakenneuudistus projekti PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176*2009 ISBN ISSN

4 PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET SisällysLUETTELO ESIPUHE: SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ... 5 MAAKUNNALLINEN LUKIOVERKKOSELVITYS... 7 Pasi Sirviö KIRJASTO JA TIETOPALVELUSTRATEGIA Jari Paavonheimo TAITEEN PERUSOPETUKSEN SELVITYS Sari Gustafsson, Nina von HertzenOosi, Anna Kantola, Leena Stolzmann ja Felix Willebrand.

5 SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ PäijätHämeen sivistystoimen linjaukset julkaisuun on koottu PäijätHämeen Palvelurakenneuudistus projektissa tehdyt sivistystoimen toimenpideselvitykset: Maakunnallinen lukioverkkoselvitys, Kirjasto ja tietopalvelustrategia ja Taiteen perusopetuksen selvitys. Sivistystoimen kokonaisuuden selvittämisen taustalla on PARAS hankkeen aluevaiheessa, vuonna 2007, tehty kartoitus maakunnan sivistystoimen kehittämisen painopisteistä. Silloin esitettyjä toimenpideehdotuksia on nyt viety eteenpäin konkreettisiksi, aikataulutetuiksi toteuttamissuunnitelmiksi. PäijätHämeen maakunnan työikäisen väestön määrän on ennakoitu vähenevän kaikissa maakunnan kunnissa yhteensä noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kun maakunnan kokonaisväkiluvun ennakoidaan kuitenkin pysyvän ennallaan tai jopa hivenen kasvavan, on palvelutarjonnan kartoittaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen sekä niihin vastaaminen ja tarpeisiin perustuvien palveluiden järjestäminen perusteltua suunnitella yksittäisiä kuntia ja toimijoita laajempana kokonaisuutena. Lukioikäisten koulutuspaikkojen määrään vaikuttaa oleellisesti nuorisoikäluokissa tapahtuvat muutokset. Erilaisten verkkopalveluiden lisääntynyt käyttö vaikuttaa kirjastojen käyttötapaan, vaikka kirjastojen käyttäjäkunnan ikärakenne pysyisikin lähes nykyisellään. Perinteisillä kirjoillakin tulee olemaan omat lukijansa myös tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua, oppivelvollisuuden ulkopuolella tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Se on siis myös ikäluokista riippuvaa toimintaa. Nuorisoikäluokkien pieneneminen tulee vaikuttamaan taiteen perusopetuksen järjestämiseen siten, että opetuksen järjestäjät joutuvat tarkoin valitsemaan opetettavia taideaineita, jotta kaikkiin ryhmiin saadaan riittävästi opiskelijoita. Lukioverkkoselvityksessä on kartoitettu erilaisia Suomessa käytössä olevia lukiokoulutuksen järjestämisen yhteistyömalleja ja peilattu niiden käyttömahdollisuuksia PäijätHämeen lukiokoulutuksen rakenteeseen. Koulutuksen järjestämistä suunniteltaessa ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Tulevaisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon esimerkiksi nuorisoikäluokan koko, ennakkotiedot toisen asteen koulutuksen sisäisistä koulutusvirroista (lukio vs. ammatillinen koulutus), koulutuksen laatuvaatimukset, etä ja verkkoopetuksen mahdollisuudet lyhentää välimatkaa virtuaalisesti, koulutuksen tukipalveluiden tuottamisen volyymit, kuntien taloudellisen kestokyvyn rajat ja koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet selvitä lakisääteisistä velvoitteista. Selvityksessä esitetään PäijätHämeeseen soveltuvia ratkaisuvaihtoehtoja edellä mainittujen reunaehtojen sisällä. Tavoitteena on viedä selvityksessä esille nostettuja toimintamalleja eteenpäin seuraavien vuosien aikana ja saavuttaa sivistystoimen strategiset tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle. Maakunnallisen lukioverkkoselvityksen on koonnut VTM Pasi Sirviö. PäijätHämeen kirjasto ja tietopalvelustrategiassa nostetaan esiin maakunnan kirjastotoimen strategisia linjauksia. Näitä ovat kirjallisuus ja lukuharrastuksen edistäminen aktiivisella yhteistyöllä ja entistä yksilöllisemmin profiloituja palveluita tarjoamalla sekä kirjastojen roolin vahvistaminen koulujen kirjastopalveluita kehitettäessä. Kirjastoja kehitetään informaatioyksikköinä ja otetaan huomioon teknologian mahdollisuudet kirjastopalveluiden kehittämisessä. Lisäksi kirjastojen tietojärjestelmiä, palvelukäytäntöjä ja kuljetusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä. 5

6 Strategiassa on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma strategisten linjausten toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa on selvitettävä, onko aikataulun mukainen suunnitelma mahdollista toteuttaa ja ovatko kunnat valmiit toteuttamaan kirjastotoimen laajan yhteistyön muutoinkin kuin toiminnallisella tasolla. PäijätHämeen maakunnallisen kirjasto ja tietopalvelustrategian on laatinut kirjastonjohtaja, VTM Jari Paavonheimo. Tarve selvittää taiteen perusopetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden seudullisia yhteistyömahdollisuuksia nousee toimintaympäristön muutoksista, jotka koskettavat koko palvelutuotannon kenttää ja näin ollen myös taiteen perusopetusta ja sen tulevaisuutta. Tulevaisuuden haasteiden hahmottaminen ja yhteistyömahdollisuuksien kuvaaminen, analyysit ja johtopäätökset on nostettu kattavasti esiin selvitystyössä. Taiteen perusopetuksen selvityksen on koonnut selvitystiimi, jonka johtajana (selvityshenkilönä) on toiminut johtaja, KM Sari Gustafsson, ja hänen lisäkseen M.A. Pol.Sc. Nina von HertzenOosi ja YTM Anna Kantola. Asiantuntijoina selvitystyössä ovat toimineet Porvoon taidekoulun rehtori Leena Stolzmann ja Porvoon seudun seudullisen musiikkioppilaitoksen rehtori Felix Willebrand. Selvitystiimi on selvittänyt yhteistyössä taiteen perusopetuksen järjestäjien, taiteen perusopetuspalveluiden tuottajien ja kuntajohtajien kanssa PäijätHämeen alueen taiteen perusopetuksen nykytilaa, tulevaisuuden haasteita ja maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia. Selvitysraportin kaikki mallit eivät ole sitä ohjanneen työryhmän yksimielisiä näkemyksiä vaan selvityshenkilön perusteltu näkemys PäijätHämeen taiteen perusopetuksen tulevaisuudesta. Selvityshenkilö esittää yhtä selvityksen aikana työstettyä yhteistyömallia käyttöön otettavaksi taiteen perusopetuksen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Kiitän kirjoittajia ja maakunnan sivistystoimen ohjausryhmää arvokkaasta panoksesta sekä ajan ja asiantuntemuksen jakamisesta sivistystoimen yhteistyön kehittämiseksi. Maakunnan parhaaksi! PäijätHämeessä maaliskuussa 2009 Jaana Simola Pääsihteeri

7 PÄIJÄTHÄMEEN sivistystoimen LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Koonnut VTM Pasi Sirviö 7

8 Tiivistelmä Johdanto PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa Alueen lukioiden koot ja opiskelijamääräkehitys vuosina Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Nykyinen kurssitarjonta Erityisopetuksen, opintoohjauksen ja opiskelijahuollon tila Opettajien kelpoisuus Kiinteistöt ja opetuksen tukipalvelut Alueellinen yhteistyö PäijätHämeessä PäijätHämeen ammatillisen koulutuksen nykytila Toiminta ja opetustarjonta Toisen asteen koulutuksen kokonaisuus lukiokoulutus suhteessa ammatilliseen koulutuksen PäijätHämeessä Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen kehittämiseksi Yleistä erilaisista lukiokoulutuksen tuottamistavoista Tiivistyvä toiminnallinen verkostoitumisyhteistyö Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja (isäntäkuntamalli alueellisena hallintomallina) Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta (isäntäkuntamalli alueellisena järjestäjämallina) Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä (filiaalimalli) Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä (kuntayhtymä) Eri mallien soveltuvuus PäijätHämeen maakuntaan Tiivistyvän toiminnallisen yhteistyön malli Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja malli Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta malli Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä Alueellinen toisen asteen koulutuksenjärjestäjä Yhteenveto maakunnan lukiokoulutuksen nykytilasta ja ehdotukset lukiokoulutuksen kehittämiseksi maakunnassa...47 Maakunnallisen lukioselvityksen ohjausryhmän kokoonpano

9 Tiivistelmä Opiskelijamäärien lasku on jo asettanut ja asettaa tulevaisuudessa isoja haasteita monen päijäthämäläisen kunnan kyvylle ylläpitää laadukasta lukiokoulutusta kunnan omana tuotantona. Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu tuovat lukiokoulutuksen piiriin yhä vähemmän nuoria myös PäijätHämeessä. Tämä kehitys nakertaa lukiokoulutuksen rahoituspohjaa ja vaarantaa muutoinkin kiristyvän kuntatalouden oloissa lukiokoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta useassa osassa maakuntaa. Taloudellisten reunaehtojen tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tukipalvelujen (opintoohjaus, erityisopetus, opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Opetuksen tukipalvelujen taso on taloudellisista seikoista johtuen puutteellinen lähestulkoon kaikissa maakunnan kunnallisissa lukioissa ja kurssitarjonnan suhteen tilanne on heikoin kaikista pienimmissä lukioissa. Vähäiset opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet sen, että valinnaisten kurssien järjestämisessä joudutaan kustannussyistä käyttämään monesti tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Opiskelijamäärien väheneminen johtaa jatkossa väistämättä myös pohdintaan siitä, onko yksittäisten lukioiden hallinto ja henkilöstörakenteiden mitoitus enää järkevässä suhteessa opiskelijamäärään ja onko kustannustehokkuus tätä kautta perusteltu suhteessa kunnan taloudellisiin resursseihin. Pienten lukioiden kohdalla nykyisen toiminnan yleinen rationaalisuus kulminoituu menettelyyn pienten opetusryhmien suhteen: toteutuessaan ne ovat ylimitoitettu kustannuserä kunnalle, jäädessään toteutumatta tappio opiskelijalle. Lukiokoulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi kunnallisilla järjestäjillä on käytössään keinoja saavuttaa yhteistyössä muiden kanssa parannusta näiden molempien tekijöiden suhteen. Kunnan lukiokoulutuksen tilanteesta riippuen alueellisten yhteistyömuotojen ja ns. uusien järjestämistapojen soveltamisen tarpeet vaihtelevat. Toiminnalliselta pohjalta tapahtuva yhteistyön syventäminen ja tiettyjen koulutuksen tukipalvelujen alueellisesti keskitettyihin yhteistyöratkaisuihin mukaan lähteminen voi olla riittävää jollekin. Osan kohdalla taas pidemmälle menevät rakenteelliset ratkaisut ja lukioiden hallinnolliset yhdistämiset tuottavat sekä laadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta parannusta nykytilanteeseen. Tältä osin maakunnan lukiokenttä onkin jaoteltavissa eri kategorioihin, joissa eri ratkaisuvaihtoehdot näyttäytyvät erilaisina. Yksityisten järjestäjien suhteen toiminnallinen yhteistyö on vaihtoehdoista ainoa mahdollinen, samoin maakunnan keskikokoisille kunnallisille järjestäjille ( opiskelijan lukio kunnassa) yhteistyön tiivistyminen ja mukanaolo tiettyjen toimintojen alueellistamisessa tuo kaivattua lisäarvoa. Sen sijaan maakunnan kolmelle pienimmälle kunnalliselle järjestäjälle (70 80 opiskelijan lukiot) rakenteelliset muutokset lukioiden hallinnollisen yhdistämisen muodossa ovat todellisia mahdollisuuksia. Viimeisen kategorian muodostavat kaksi kapasiteetiltaan isoa järjestäjää Lahti ja PäijätHämeen koulutuskonserni, joilla on potentiaalia toimia koko maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjätahona. Yhtenäinen maakunnallinen kokonaisratkaisu yhden järjestäjän hallinnoima lukio hyödyttäisi kuitenkin maakunnan kaikkia kunnallisia järjestäjiä. Sellaisen aikaansaaminen tulee olla pidemmän aikavälin strateginen tavoite Päijät Hämeessä. Väliaskelina kohti tätä tavoitetta tulee toteutua rationalisointitoimenpiteet pienten lukioiden osalta sekä alueellisesti organisoituneempien yhteistyömuotojen löytäminen niillä lukiokoulutuksen sektoreilla, joissa tällä hetkellä on toiminnallisia puutteita. 9

10 1. Johdanto Nuorisoikäluokkien pienentyessä lukiokoulutus on isojen haasteiden edessä kaikkialla maassamme. Opiskelijamäärien väheneminen koskettaa ensi vuosikymmeneltä alkaen myös PäijätHämettä ja asettaa reunaehtoja lukiokoulutuksen järjestämisen rahoituksellisiin edellytyksiin monessa päijäthämäläisessä kunnassa. Opiskelijan näkökulmasta lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ovat tätä kautta muuttumassa. Tämän selvitystyön keskeinen lähtökohta sekä työtä ohjanneen ohjausryhmän tavoite on ollut löytää keinoja lukiokoulutuksen ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa mahdollisimman laajalti koko maakunnan kattavana, laadukkaana palveluna. Lukiokoulutuksen toteuttaminen nykyisissä toimipisteissä on selkeä päämäärä kaikille maakunnan lukiokentän toimijoille ja koko lukiokoulutuksen kehittämisen lähtökohta PäijätHämeessä. Lukiokoulutuksen turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa ei välttämättä onnistu ilman muutoksia itse koulutuksen järjestämisen ja tuottamisen perusteisiin. Tämän vuoksi selvitystyön pääpaino on ollut sellaisten uusien tuottamistapojen tarkastelussa, jotka voisivat kohentaa maakunnan lukiokoulutuksen tilaa niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Selvityksen alkuosa sisältää maakunnan lukiokoulutuksen toimintaympäristön ja nykytilan analyysin. Luvuissa 5 ja 6 tarkastellaan eri malleja ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja perusperiaatteiden osalta ja PäijätHämeen olosuhteisiin sovittaen. Selvityksen viimeinen luku esittelee lukioselvittäjän ja ohjausryhmän suosittamia ratkaisuvaihtoehtoja. Lukiokoulutuksen organisoinnissa tullee PäijätHämeessä tapahtumaan muutoksia viimeistään sitten, jos valmisteilla oleva kuntaliitos toteutuu ensi vuosikymmenellä. Alueella ei kuitenkaan tule jäädä odottamaan kuntarakenteen muuttumista, vaan eri ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä nykyisissä järjestäjäkunnissa kuntaliitoksesta riippumatta. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle ja se on osa PäijätHämeen palvelurakenneuudistushanketta. 10

11 2. PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila 2.1 Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa PäijätHämeessä on 12 lukiokoulutuksen järjestäjää, joilla on yhteensä 16 toimipistettä. PäijätHämeen 12 kunnasta ainoastaan Hämeenkoskella ja Artjärvellä ei ole lukion toimipistettä. Kunnan ylläpitämä lukio toimii yhteensä 8 kunnassa. Nastolassa järjestäjänä on Koulutuskeskus Salpaus, joka on PäijätHämeen Koulutuskonserniin kuuluva itsenäinen liikelaitos ja hoitaa koulutuksen järjestäjän tehtävää koulutuskonsernin puolesta. Hartolassa lukiokoulutuksen järjestäjänä toimii ItäHämeen opiston säätiö. Lahdessa on yhteensä neljä kaupungin ylläpitämää lukiota, joista kolmessa on opiskelijaa ja yhdessä noin 600 opiskelijaa. Lahden lukioverkkoa järjesteltiin muutama vuosi sitten siten, että Mukkulan ja Salinkallion lukiot lakkautettiin ja lukiokoulutuksen tarjonta keskitettiin kaupungin keskustan neljään lukioon. Samalla Kannaksen yläaste lakkautettiin ja Mukkulan sekä Salinkallion yläasteiden oppilasmääriä nostettiin. Tämän toimenpiteen tavoitteena oli aikaansaada yksikköjä, joissa mahdollisimman optimaalisen opiskelijamäärän avulla saataisiin lukiokoulutuksen kokonaiskustannustaso alhaisemmaksi, yksittäisissä lukioissa kustannustehokkuus paremmaksi ja luokaton lukioopetus toteutumaan kaikissa toimipisteissä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Lahden lukioiden keskinäistä yhteistyötä siten, että syventävien kurssien opetusta olisi mahdollista jakaa koulujen kesken. Myös koulurajat ylittävien opetusryhmien muodostaminen tulisi mahdolliseksi, kun etäisyydet toimipisteiden välillä ovat lyhyet. Tätä kautta Lahden neljän lukion välille voi parhaimmassa tapauksessa syntyä ns. sujuva opiskelijaliikkuvuuden kulttuuri. Vastaavanlainen toiminnan tehostaminen ja hallinnon keventäminen lukiokoulutuksessa toteutettiin myös Heinolassa vuosina , jona aikana kaupungissa yhdistettiin kaksi perusasteen yhteydessä toiminutta lukiota yhdeksi lukioyksiköksi. Kunnallisten lukioiden lisäksi lukiokoulutusta tarjoavat yksityiset toimijat, Lahden Rudolf Steiner koulu ja Lahden yhteiskoulu, jotka toimivat säätiöpohjalta. Lahden yhteiskoulussa toimii myös aikuislukio. Koulutuskeskus Salpaus ylläpitää päivälukiota Nastolassa (Nastopoli) ja samalla järjestämisluvalla se toteuttaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille lukiokoulutusta Lahdessa olevassa toimipisteessä (pääosin kaksoistutkinnon suorittajia, Lahdessa n. 170 aloittajaa vuosittain). Lisäksi Salpauksen lukiolla on myös aikuislukiostatus. PäijätHämeessä on kolme erityisen koulutustehtävän lukiota (erityistehtävän takia korotettuun valtionosuuteen oikeuttava status), nämä sijaitsevat Lahdessa (Urheilupainotteinen Salpausselän lukio ja musiikkiin painottunut Tiirismaan lukio sekä kuvataiteisiin painottuva Kannaksen lukio). Erilaisia painotuksia ilman valtiovallan tunnustamaa erityistehtävää (ja sitä kautta korotettua tukea) on muissakin maakunnan lukioissa. Lahdessa Lahden lyseo on profiloinut itseään matemaattisluonnontieteellisiin oppiaineisiin suuntautuneeksi, Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulun lukiossa toimintansa on varsin lupaavasti aloittanut ilmailuopintojen linja ja viestintään painottuneessa Orimattilan Erkkolukiossa on alkanut syksyllä 2008 viestintäpainotteinen linja. Näiden lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen lukiossa toimii tekniikkalinja. 11

12 2.2 Alueen lukioiden koot ja opiskelijamäärä kehitys vuosina Lukioiden opiskelijamäärän kehitys PäijätHämeessä on 2000 luvulla noudatellut valtakunnallista trendiä ja ollut melko tasaisesti laskeva. Kuten alla oleva kaavio 1 osoittaa opiskelijamäärät ovat niin Lahdessa kuin muissakin Päijät Hämeen kunnissa laskeneet n. 200 opiskelijalla vuodesta 2000 vuoteen Kaikkien Lahdessa sijaitsevien lukioiden osalta niin kahden yksityisen kuin Lahden kaupungin ylläpitämien laskusuhdanne on ollut kohtuullisen lievä ja tilanne opiskelijamäärien suhteen melko tasainen koko 2000 luvun. Tämä on kuitenkin suurelta osin selitettävissä kahden yksityisen lukion kasvulla, kuten eri lukioiden opiskelijamääriä yksityiskohtaisemmin kuvaava kaavio 2 osoittaa. Kaavio 1. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT LAHDESSA, MUISSA KUNNISSA SEKÄ LAHDEN KAUPUNGIN YLLÄPITÄMISSÄ LUKIOIS SA VUOSINA (yhteensä, syksyllä aloittaneet) Lahti (yhteensä) Muu PäijätHäme Lahden kaupunki Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 12

13 Keskuskaupungin ympäryskuntien lukioiden opiskelijamäärissä on tapahtunut suhteellisen suuria vuosittaisia vaihteluja. Tällaiset heilahtelut selittyvät osittain (etenkin pienemmissä kunnissa) sattumanvaraisella vaihtelulla ikäluokkien koossa. Kokonaisuudessaan lähes kaikkien kuntien kohdalla on tapahtunut laskua vuoden 2000 määristä vuoden 2007 määriin. Kunnallisten järjestäjien osalta ainoan poikkeuksen tekee Vääksyn yhteiskoulun lukio, jossa opiskelijamäärä on aluksi laskenut, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun siten, että opiskelijamäärässä ylitetään vuonna 2007 vuoden 2000 luvut. Kaavio 2. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ, LAHDEN YHTEISKOULUN LUKIOSSA JA LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKIOSSA VUOSINA (yhteensä, syksyllä aloittaneet) Kärkölä Hollola Orimattila Padasjoki Sysmä Nastola (PHKK) Hartola (IHO) Asikkala Heinola Lahden RS LYK Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 13

14 Lahden yhteiskoulun lukion ja Lahden Rudolf Steiner koulun lukion opiskelijamäärät ovat kasvaneet koko 2000 luvun. Tällä on saattanut olla vaikutusta Lahden kaupungin ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärien laskuun ja jossain määrin myös muiden maakunnan lukioiden opiskelijamääriin. Lahden Rudolf Steiner koulun lukion pedagogisen erityisluonteen vuoksi ei ole kuitenkaan asianmukaista vertailla sen opiskelijamääriä muun lukiokoulutuksen kanssa. Tarkempia tietoja lukioopiskelijoiden liikkuvuudesta maakunnan sisällä esitellään seuraavassa luvussa. 2.3 Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Maakunnan sisällä lukioopiskelijoiden jakautumisessa eri lukioihin ei ole erityisen merkittäviä piirteitä. Keskuskaupungilla on vetovoimansa ja se saa opiskelijoita lukioihinsa lähes kaikista kunnista. Eräänlainen erityispiirre opiskelijaliikkuvuudessa on Lahden yhteiskoulun lukion vahva asema muista kunnista tulevia opiskelijoita houkuttelevana kouluna. Vaikka sekä Hollolassa että Nastolassa on omat lukion toimipisteensä, siirtyy molemmista kunnista paljon opiskelijoita Lahteen ja vuonna 2006 Lahdessa lukiokoulutuksen aloittaneista hollolalaisista ja nastolalaisista nuorista jopa kolmasosa on aloittanut opiskelunsa Lahden yhteiskoulun lukiossa. Nuorten hakeutumista keskuskaupungin lukioihin voi selittää mm. Lahden kaupungin maantieteellinen läheisyys, joka takaa erikoislukiotarjonnan hyvän saavutettavuuden myös naapurikuntien opiskelijoille. Lahden kaupunkiseudun työssäkäyntialueelta alaikäisten tulo Lahteen lukioon on luontevaa ja myös kaavoitusratkaisut kuntien rajaalueilla ovat helpottaneet liikkumista ja suosineet kuntarajan ylittämistä koulupalveluissa; joissakin tapauksissa nuori on asuinpaikkansa takia aloittanut jo perusasteen koulunsa Lahdessa. Opiskelijoiden siirtyminen opiskelemaan muualle kotikunnan lukion sijasta rasittaa jossain määrin kuntien talouksia. Kotikunnissaan kirjoilla olevina asukkaina nämä opiskelijat kerryttävät kunnan opetus ja kulttuuritoimen kunnallista rahoitusosuutta, mutta sen sijaan eivät tuota kunnalle valtionosuutta vaan vievät sen opiskelupaikkakunnalle. Taulukko 1. PÄIJÄTHÄMÄLÄISTEN LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN PÄIJÄTHÄMEESSÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 (Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu) Koulu/Koulun sijaintikunta Opiskelijoiden kotikunnat Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Asikkala IHO Heinola Hollola Kärkölä 1 77 Lahti LYK RS Nastopoli Orimattila Padasjoki Sysmä 64 14

15 Artjärven ja Hämeenkosken oppilaiden hakeutuminen maakunnan lukioihin on huomattavan vähäistä. Artjärven kohdalla kyse on suuntautumisesta naapurimaakuntaan, sillä Artjärvellä perusasteen päättävät oppilaat menevät suurelta osin lukioon Lapinjärvelle, Iittiin tai Myrskylään. Hämeenkoskella koulunsa päättävät suuntaavat lukiokoulutukseen Lammille. Toisaalta maakunnan reunaalueiden lukioihin tulee opiskelijoita myös naapurimaakunnista. Esimerkiksi myrskyläläisiä opiskelee Orimattilan Erkkolukiossa tällä hetkellä viisi ja maakunnan toisella reunalla Heinolassa on perinteisesti opiskellut useita pertunmaalaisia (14 vuonna 2007). Maakunnan sisällä tapahtuva liikehdintä ja myös ulkopuolelta suuntautuvat opiskelijavirrat on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOULUTUKSENJÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 Lukiot O/M Muualta PäijätHämeestä Muualle PäijätHämeeseen Asikkala (VYK) 135/ Hartola (IHO) 31/ Heinola 327/ Hollola 244/ Kärkölä 77/ Lahti 1329/ (451) Lahti (LYK) 397/ Lahti (RS) 139/179 7 Nastola (Salpaus) 190/ Orimattila (Erkko) 219/ Padasjoki 57/3 2 3 Sysmä 64/0 0 7 Merkintöjen selityksiä: O/M= O= omasta kunnasta oman kunnan lukioon tulevat, M= kaikki muualta tulevat; Muualta PäijätHämeestä= muista PäijätHämeen kunnista tulevat; Muualle PäijätHämeeseen= ko. lukion sijaintikunnasta muihin PäijätHämeen lukioihin menevät opiskelijat. Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu. Katsottaessa tarkemmin lukioopiskelijoiden jakautumista maakunnan sisällä ja opiskelijoiden muualle/kotikuntaan suuntautumisen kokonaismääriä ja suhdetta, huomionarvoista on Hollolan ja Nastolan tilanne etenkin Hollolan kohdalla lähes puolet lukioon menevistä käy lukiota muualla kuin kotikunnassaan. Toisaalta esimerkiksi Hollolan lukion kapasiteetti ei tällä hetkellä mahdollistaisi koko tuon muualle suuntautuvan joukon kouluttamista ilman koulutoimen kiinteistöjen uudisrakentamista tai koulutoimen kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjä. Nastolassa lukioon omasta kunnassa hakeutuvissa tapahtui selvä notkahdus kunnan luovuttua lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nyt tuo suuntaus on taittumassa; hakutietojen mukaan Nastolan yläasteen 85:stä lukioon hakevasta 9. luokkalaisesta vain 15 haki kevään 2008 yhteishaussa ensisijassa muualle kuin Nastolan lukioon. 15

16 2.4 Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä on hankala ennustaa, sillä vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrät riippuvat monista eri tekijöistä. Yleinen väestökehitys voi todellisuudessa jonkin verran poiketa ennusteista esimerkiksi ennakoitua suuremman muuttoliikkeen (esimerkiksi uudet kaavoitusratkaisut) ansiosta. Tämä tekee ikäluokkien kokoon perustuvista ennusteista ainoastaan suuntaaantavia. Lisäksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu voi ainakin pienemmillä paikkakunnilla aikaansaada huomattaviakin vuosittaisia heilahteluja uusien opiskelijoiden lukumääriin. Yleisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys on avainasemassa lukiokoulutuksen opiskelijamääriä arvioitaessa. Nykyiseen 50 / 50 jakoon (50 %:a ikäluokasta lukioon ja 50 %:a ammatilliseen oppilaitokseen) perustuvia ennusteita ei pitkälle ajanjaksolle kannata tehdä, sillä osuudet voivat tulevaisuudessa olla nykyisestä jaosta huomattavastikin poikkeavia, mikäli ammatillisen koulutuksen suosio jatkaa kasvamistaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Kaikissa PäijätHämeen kunnissa ikäluokan jakaantuminen toiselle asteelle noudattaa suurin piirtein valtakunnallista jakaumaa (50 60 % ikäluokasta vuosittain lukioon). Tosin joissakin pienimmissä kunnissa prosenttiosuudet voivat ikäluokkien pienuuden takia vaihdella hyvinkin paljon. Esimerkiksi Sysmässä on viimeisen 20 vuoden aikana lukiokoulutukseen sisäänoton vaihteluväli ollut %. Seuraavissa kaavioissa esitetään lukioikäisten (17 19vuotiaat) lukumäärän vaihtelut aikavälillä Lukujen perusteella arvioidaan suuntaaantavasti lukioiden opiskelijamäärien muutoksia. Lukioikäluokassa eletään tällä hetkellä kasvun aikaa aina vuoteen 2010 asti. Tämän jälkeen alkaa melko tasainen lasku, joka on aallonpohjassaan suunnilleen vuonna Vuoteen 2010 verrattuna lukioikäisten ikäluokka on esimerkiksi Lahdessa noin 550 henkeä pienempi. Myös muualla maakunnassa lukioikäisiä on vuonna 2020 lähes vastaava määrä vähemmän kuin vuonna Mikäli opiskelijoiden jakautuminen toiselle asteelle noudattaa jatkossakin suunnilleen 50 / 50 jakoa, on todennäköistä, että vuosien välillä tapahtuva opiskelijamäärien väheneminen muodostaa maakunnan lukioille haasteen. Ilman maakunnan vetovoiman kasvua tai lisääntyvää maahanmuuttoa tilanne ei myöskään palaudu nykytasolle sen jälkeenkään. 16

17 Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V LAHDESSA JA MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ 4500 Lähde: Tilastokeskus Lahti Muut kunnat Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V HEINOLASSA, HOLLOLASSA, NASTOLASSA, ORIMATTILASSA JA ASIKKALASSA Lähde: Tilastokeskus Heinola Hollola Nastola Orimattila Asikkala

18 Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V ARTJÄRVELLÄ, HARTOLASSA, HÄMEENKOSKELLA, KÄRKÖLÄSSÄ, PADASJOEL LA JA SYSMÄSSÄ Lähde: Tilastokeskus Artjärvi Hartola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Taulukko 3. ARVIOT 9. LUOKKALAISTEN MÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ KUNNITTAIN VUOSINA KUNTIEN ILMOITTAMINA. HARTO LA EI ILMOITTANUT OMIA ENNUSTEITAAN Asikkala Heinola Hollola Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä

19 2.5 Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Lukiokoulukoulutuksen rahoituksen ja kustannusten tarkastelussa on käytetty vuoden 2007 tietoja. Taulukossa 4 on eriteltynä kunkin päijäthämäläisen lukiokoulutuksen järjestäjän saamat valtionavustukset/opiskelija (yksikköhinta) ja kustannukset/opiskelija vuonna Taulukossa kuvattuna ne koulutuksen järjestämisen kustannukset, jotka otetaan huomioon valtionosuuspohjaa laskettaessa. Lahden yhteiskoulun kustannuksissa on mukana aikuisopiskelijat, joten todellisuudessa valtionosuuden kate päivälukion osalta on hieman pienempi. Muiden lukioiden kustannusten suhteenkaan nämä luvut eivät ole koko totuus, sillä kaikilla lukioilla on yksilöllisiä, lähinnä erilaisiin investointeihin liittyviä menoeriä, joiden taso vaihtelee vuosittain (ison investoinnin osuminen tiettyyn vuoteen näkyy ko. vuoden kokonaiskustannuksissa.) Jos kunnassa sijaitsee PäijätHämeen Koulutuskonsernin ylläpitämä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimipiste, saa tämän kunnan lukiot ja lukiokoulutuksen järjestäjät jonkin verran myös tuloa lukioaineiden opetuksen tarjoamisesta kunnassa lukioopintoja suorittaville ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille. Taulukko 4. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, TOIMINNOITTAISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET/OPISKELI JA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILASTOJEN MUKAAN. LAHDEN YHTEISKOULUN KUSTAN NUKSET/OPISKELIJA SISÄLTÄVÄT MYÖS AIKUISOPISKELIJAT. Paikkakunta Yksikköhinta Kustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257, % Hartola (IHO) 7 795, % Heinola 4 425, % Hollola 4 425, % Kärkölä 6 549, % Lahti 4 735, % Lahti (LYK) 4 887, % Lahti (RS) 4 887, % Orimattila 4 425, % Padasjoki 6 726, % Nastola (PHKK) 4 624, % Sysmä 6 779, % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Taulukossa 5 on kuvattu vuoden 2007 tilanne kaikkien kustannusten osalta, kuitenkaan huomioimatta tiettyjen lukioiden (Asikkala, Orimattila, Hollola, Heinola) saamaa tuloa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä. 19

20 Taulukko 5. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, YLIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET KOKONAI SUUDESSAAN, KOKONAISKUSTANNUKSET/OPISKELIJA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILAS TOJEN MUKAAN. Paikkakunta Yksikköhinta Ylimääräiset kustannukset Kokonaiskustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257, % Hartola (IHO) 795, % Heinola 4 425, % Hollola 4 425, % Kärkölä 6 549, % Lahti 4 735, % Lahti (LYK) 4 887, % Lahti (RS) 4 887, % Orimattila 4 425, % Padasjoki 6 726, % Nastola (PHKK) 4 624, % Sysmä 6 779, % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Joidenkin lukioiden saama valtionavustus riittää kattamaan lähes kokonaan toiminnan kustannukset, vaikka mukaan lasketaan ylimääräisetkin kustannukset. Tämä ei anna kuitenkaan aivan aukotonta kuvaa kunnan lukiokoulutuksen rahoituksesta, sillä etenkin monessa pienemmässä kunnassa myös lukiokoulutus toimii tiukassa yhteistyössä perusasteen yläkoulun kanssa. Taulukoissa 6 ja 7 on tarkasteltu tällaisten kuntien rahoituksellista tilannetta yhdistelmäyksikköjen osalta. Taulukko 6. YLÄKOULUJEN KUSTANNUSTIETOJA VUODELTA 2007 ASIKKALAN, KÄRKÖLÄN, PADASJOEN JA SYSMÄN OSALTA KUNTIEN IT SENSÄ ILMOITTAMINA. Asikkala Kärkölä Padasjoki Sysmä hallinto opetus ruokailu kiinteistöt muu opp.huolto kuljetus kokonaiskustannukset oppilasmäärä yksikköhinta 5584, , , ,07 kust/opp 6040, , , ,83 20

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen 15.4.2016 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta ja hakijamäärä Koulutuskeskus Salpauksessa 2016/2015 Peruskoulupohjaiset koulutukset 2289/2559 hakijaa 30 tutkintoa /31 (1534/1697)

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

Nuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

Ajankohtaista Amiksesta -

Ajankohtaista Amiksesta - Ajankohtaista Amiksesta - infotilaisuus Kokemuksia vuoden 2015 yhteishausta ja uudistukset vuonna 2016 9.10.2015 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta Koulutuskeskus Salpauksessa (varsinainen haku) 2015/2014

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010 1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2011 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA 22.10.2010 Veli Mäkinen 27.10.2011 Tuomo Hurskainen 3.12.2013 Tuija Hiltunen Etelä-

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien

Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien Palkat ja palkkiot 1.1.2012 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 35,07 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset Tehtäväkohtainen palkka Hinnoittelu-

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN

YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN YHTEISHAKU TOISEN ASTEEN KOULUTUKSIIN 2016 Koulutusjärjestelmä PERUSKOULUN JÄLKEEN Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa

Lisätiedot

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja. Kuopion tilastotiedote 2/2016 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014 2 / 2016 Raportti perustuu: - Kouluikkuna-raporttiin Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti

Lisätiedot

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi

haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi hakuaika 24.2.-17.3.2015 haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi järjestelmä tarkistaa, että kaikki tarvittavat tiedot on syötetty & ohjaa tarvittaessa lomakkeen jokaisessa kohdassa demo on harjoitteluohjelma:

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014 SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2014 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot

Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Palkkiot KT Yleiskirjeen 11/2015 liite 2 OVTES palkat ja palkkiot 1.1.2016 lukien OSIO A Yleinen osa Yksityisoppilaan kuulustelu (25 ) 36,05 e/kerta OSIO B Yleissivistävän koulun opetushenkilöstön yhteiset määräykset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.4.2008 klo 10.00 11.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta, OKM/58/010/2014

Sonkajärven kunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta, OKM/58/010/2014 Sivistyslautakunta 46 11.11.2014 Sonkajärven kunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta, OKM/58/010/2014 296/12.00.00/2014 Sivistyslautakunta 46

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot