PÄIJÄT-HÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET 2009-2015"

Transkriptio

1 Jaana Simola (toim.) PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PÄIJÄTHÄMEEN PALVELURAKENNEUUDISTUS PROJEKTI PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176 * 2009

2

3 PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Kirjasto ja tietopalvelustrategia Taiteen perusopetuksen selvitys PäijätHämeen palvelurakenneuudistus projekti PÄIJÄTHÄMEEN LIITTO A176*2009 ISBN ISSN

4 PÄIJÄTHÄMEEN SIVISTYSTOIMEN LINJAUKSET SisällysLUETTELO ESIPUHE: SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ... 5 MAAKUNNALLINEN LUKIOVERKKOSELVITYS... 7 Pasi Sirviö KIRJASTO JA TIETOPALVELUSTRATEGIA Jari Paavonheimo TAITEEN PERUSOPETUKSEN SELVITYS Sari Gustafsson, Nina von HertzenOosi, Anna Kantola, Leena Stolzmann ja Felix Willebrand.

5 SIVISTYSTOIMEN YHTEISTYÖ PäijätHämeen sivistystoimen linjaukset julkaisuun on koottu PäijätHämeen Palvelurakenneuudistus projektissa tehdyt sivistystoimen toimenpideselvitykset: Maakunnallinen lukioverkkoselvitys, Kirjasto ja tietopalvelustrategia ja Taiteen perusopetuksen selvitys. Sivistystoimen kokonaisuuden selvittämisen taustalla on PARAS hankkeen aluevaiheessa, vuonna 2007, tehty kartoitus maakunnan sivistystoimen kehittämisen painopisteistä. Silloin esitettyjä toimenpideehdotuksia on nyt viety eteenpäin konkreettisiksi, aikataulutetuiksi toteuttamissuunnitelmiksi. PäijätHämeen maakunnan työikäisen väestön määrän on ennakoitu vähenevän kaikissa maakunnan kunnissa yhteensä noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kun maakunnan kokonaisväkiluvun ennakoidaan kuitenkin pysyvän ennallaan tai jopa hivenen kasvavan, on palvelutarjonnan kartoittaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen sekä niihin vastaaminen ja tarpeisiin perustuvien palveluiden järjestäminen perusteltua suunnitella yksittäisiä kuntia ja toimijoita laajempana kokonaisuutena. Lukioikäisten koulutuspaikkojen määrään vaikuttaa oleellisesti nuorisoikäluokissa tapahtuvat muutokset. Erilaisten verkkopalveluiden lisääntynyt käyttö vaikuttaa kirjastojen käyttötapaan, vaikka kirjastojen käyttäjäkunnan ikärakenne pysyisikin lähes nykyisellään. Perinteisillä kirjoillakin tulee olemaan omat lukijansa myös tulevaisuudessa. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua, oppivelvollisuuden ulkopuolella tapahtuvaa opetussuunnitelman mukaista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Se on siis myös ikäluokista riippuvaa toimintaa. Nuorisoikäluokkien pieneneminen tulee vaikuttamaan taiteen perusopetuksen järjestämiseen siten, että opetuksen järjestäjät joutuvat tarkoin valitsemaan opetettavia taideaineita, jotta kaikkiin ryhmiin saadaan riittävästi opiskelijoita. Lukioverkkoselvityksessä on kartoitettu erilaisia Suomessa käytössä olevia lukiokoulutuksen järjestämisen yhteistyömalleja ja peilattu niiden käyttömahdollisuuksia PäijätHämeen lukiokoulutuksen rakenteeseen. Koulutuksen järjestämistä suunniteltaessa ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Tulevaisuuden suunnittelussa tulee ottaa huomioon esimerkiksi nuorisoikäluokan koko, ennakkotiedot toisen asteen koulutuksen sisäisistä koulutusvirroista (lukio vs. ammatillinen koulutus), koulutuksen laatuvaatimukset, etä ja verkkoopetuksen mahdollisuudet lyhentää välimatkaa virtuaalisesti, koulutuksen tukipalveluiden tuottamisen volyymit, kuntien taloudellisen kestokyvyn rajat ja koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet selvitä lakisääteisistä velvoitteista. Selvityksessä esitetään PäijätHämeeseen soveltuvia ratkaisuvaihtoehtoja edellä mainittujen reunaehtojen sisällä. Tavoitteena on viedä selvityksessä esille nostettuja toimintamalleja eteenpäin seuraavien vuosien aikana ja saavuttaa sivistystoimen strategiset tavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle. Maakunnallisen lukioverkkoselvityksen on koonnut VTM Pasi Sirviö. PäijätHämeen kirjasto ja tietopalvelustrategiassa nostetaan esiin maakunnan kirjastotoimen strategisia linjauksia. Näitä ovat kirjallisuus ja lukuharrastuksen edistäminen aktiivisella yhteistyöllä ja entistä yksilöllisemmin profiloituja palveluita tarjoamalla sekä kirjastojen roolin vahvistaminen koulujen kirjastopalveluita kehitettäessä. Kirjastoja kehitetään informaatioyksikköinä ja otetaan huomioon teknologian mahdollisuudet kirjastopalveluiden kehittämisessä. Lisäksi kirjastojen tietojärjestelmiä, palvelukäytäntöjä ja kuljetusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä. 5

6 Strategiassa on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma strategisten linjausten toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa on selvitettävä, onko aikataulun mukainen suunnitelma mahdollista toteuttaa ja ovatko kunnat valmiit toteuttamaan kirjastotoimen laajan yhteistyön muutoinkin kuin toiminnallisella tasolla. PäijätHämeen maakunnallisen kirjasto ja tietopalvelustrategian on laatinut kirjastonjohtaja, VTM Jari Paavonheimo. Tarve selvittää taiteen perusopetuksen nykytilaa ja tulevaisuuden seudullisia yhteistyömahdollisuuksia nousee toimintaympäristön muutoksista, jotka koskettavat koko palvelutuotannon kenttää ja näin ollen myös taiteen perusopetusta ja sen tulevaisuutta. Tulevaisuuden haasteiden hahmottaminen ja yhteistyömahdollisuuksien kuvaaminen, analyysit ja johtopäätökset on nostettu kattavasti esiin selvitystyössä. Taiteen perusopetuksen selvityksen on koonnut selvitystiimi, jonka johtajana (selvityshenkilönä) on toiminut johtaja, KM Sari Gustafsson, ja hänen lisäkseen M.A. Pol.Sc. Nina von HertzenOosi ja YTM Anna Kantola. Asiantuntijoina selvitystyössä ovat toimineet Porvoon taidekoulun rehtori Leena Stolzmann ja Porvoon seudun seudullisen musiikkioppilaitoksen rehtori Felix Willebrand. Selvitystiimi on selvittänyt yhteistyössä taiteen perusopetuksen järjestäjien, taiteen perusopetuspalveluiden tuottajien ja kuntajohtajien kanssa PäijätHämeen alueen taiteen perusopetuksen nykytilaa, tulevaisuuden haasteita ja maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia. Selvitysraportin kaikki mallit eivät ole sitä ohjanneen työryhmän yksimielisiä näkemyksiä vaan selvityshenkilön perusteltu näkemys PäijätHämeen taiteen perusopetuksen tulevaisuudesta. Selvityshenkilö esittää yhtä selvityksen aikana työstettyä yhteistyömallia käyttöön otettavaksi taiteen perusopetuksen palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi. Kiitän kirjoittajia ja maakunnan sivistystoimen ohjausryhmää arvokkaasta panoksesta sekä ajan ja asiantuntemuksen jakamisesta sivistystoimen yhteistyön kehittämiseksi. Maakunnan parhaaksi! PäijätHämeessä maaliskuussa 2009 Jaana Simola Pääsihteeri

7 PÄIJÄTHÄMEEN sivistystoimen LINJAUKSET Maakunnallinen lukioverkkoselvitys Koonnut VTM Pasi Sirviö 7

8 Tiivistelmä Johdanto PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa Alueen lukioiden koot ja opiskelijamääräkehitys vuosina Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Nykyinen kurssitarjonta Erityisopetuksen, opintoohjauksen ja opiskelijahuollon tila Opettajien kelpoisuus Kiinteistöt ja opetuksen tukipalvelut Alueellinen yhteistyö PäijätHämeessä PäijätHämeen ammatillisen koulutuksen nykytila Toiminta ja opetustarjonta Toisen asteen koulutuksen kokonaisuus lukiokoulutus suhteessa ammatilliseen koulutuksen PäijätHämeessä Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen kehittämiseksi Yleistä erilaisista lukiokoulutuksen tuottamistavoista Tiivistyvä toiminnallinen verkostoitumisyhteistyö Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja (isäntäkuntamalli alueellisena hallintomallina) Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta (isäntäkuntamalli alueellisena järjestäjämallina) Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä (filiaalimalli) Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä (kuntayhtymä) Eri mallien soveltuvuus PäijätHämeen maakuntaan Tiivistyvän toiminnallisen yhteistyön malli Lukiokoulutuksen osapalveluiden tuottaja malli Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta malli Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä Alueellinen toisen asteen koulutuksenjärjestäjä Yhteenveto maakunnan lukiokoulutuksen nykytilasta ja ehdotukset lukiokoulutuksen kehittämiseksi maakunnassa...47 Maakunnallisen lukioselvityksen ohjausryhmän kokoonpano

9 Tiivistelmä Opiskelijamäärien lasku on jo asettanut ja asettaa tulevaisuudessa isoja haasteita monen päijäthämäläisen kunnan kyvylle ylläpitää laadukasta lukiokoulutusta kunnan omana tuotantona. Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu tuovat lukiokoulutuksen piiriin yhä vähemmän nuoria myös PäijätHämeessä. Tämä kehitys nakertaa lukiokoulutuksen rahoituspohjaa ja vaarantaa muutoinkin kiristyvän kuntatalouden oloissa lukiokoulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta useassa osassa maakuntaa. Taloudellisten reunaehtojen tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tukipalvelujen (opintoohjaus, erityisopetus, opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Opetuksen tukipalvelujen taso on taloudellisista seikoista johtuen puutteellinen lähestulkoon kaikissa maakunnan kunnallisissa lukioissa ja kurssitarjonnan suhteen tilanne on heikoin kaikista pienimmissä lukioissa. Vähäiset opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet sen, että valinnaisten kurssien järjestämisessä joudutaan kustannussyistä käyttämään monesti tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Opiskelijamäärien väheneminen johtaa jatkossa väistämättä myös pohdintaan siitä, onko yksittäisten lukioiden hallinto ja henkilöstörakenteiden mitoitus enää järkevässä suhteessa opiskelijamäärään ja onko kustannustehokkuus tätä kautta perusteltu suhteessa kunnan taloudellisiin resursseihin. Pienten lukioiden kohdalla nykyisen toiminnan yleinen rationaalisuus kulminoituu menettelyyn pienten opetusryhmien suhteen: toteutuessaan ne ovat ylimitoitettu kustannuserä kunnalle, jäädessään toteutumatta tappio opiskelijalle. Lukiokoulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi kunnallisilla järjestäjillä on käytössään keinoja saavuttaa yhteistyössä muiden kanssa parannusta näiden molempien tekijöiden suhteen. Kunnan lukiokoulutuksen tilanteesta riippuen alueellisten yhteistyömuotojen ja ns. uusien järjestämistapojen soveltamisen tarpeet vaihtelevat. Toiminnalliselta pohjalta tapahtuva yhteistyön syventäminen ja tiettyjen koulutuksen tukipalvelujen alueellisesti keskitettyihin yhteistyöratkaisuihin mukaan lähteminen voi olla riittävää jollekin. Osan kohdalla taas pidemmälle menevät rakenteelliset ratkaisut ja lukioiden hallinnolliset yhdistämiset tuottavat sekä laadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta parannusta nykytilanteeseen. Tältä osin maakunnan lukiokenttä onkin jaoteltavissa eri kategorioihin, joissa eri ratkaisuvaihtoehdot näyttäytyvät erilaisina. Yksityisten järjestäjien suhteen toiminnallinen yhteistyö on vaihtoehdoista ainoa mahdollinen, samoin maakunnan keskikokoisille kunnallisille järjestäjille ( opiskelijan lukio kunnassa) yhteistyön tiivistyminen ja mukanaolo tiettyjen toimintojen alueellistamisessa tuo kaivattua lisäarvoa. Sen sijaan maakunnan kolmelle pienimmälle kunnalliselle järjestäjälle (70 80 opiskelijan lukiot) rakenteelliset muutokset lukioiden hallinnollisen yhdistämisen muodossa ovat todellisia mahdollisuuksia. Viimeisen kategorian muodostavat kaksi kapasiteetiltaan isoa järjestäjää Lahti ja PäijätHämeen koulutuskonserni, joilla on potentiaalia toimia koko maakunnan lukiokoulutuksen järjestäjätahona. Yhtenäinen maakunnallinen kokonaisratkaisu yhden järjestäjän hallinnoima lukio hyödyttäisi kuitenkin maakunnan kaikkia kunnallisia järjestäjiä. Sellaisen aikaansaaminen tulee olla pidemmän aikavälin strateginen tavoite Päijät Hämeessä. Väliaskelina kohti tätä tavoitetta tulee toteutua rationalisointitoimenpiteet pienten lukioiden osalta sekä alueellisesti organisoituneempien yhteistyömuotojen löytäminen niillä lukiokoulutuksen sektoreilla, joissa tällä hetkellä on toiminnallisia puutteita. 9

10 1. Johdanto Nuorisoikäluokkien pienentyessä lukiokoulutus on isojen haasteiden edessä kaikkialla maassamme. Opiskelijamäärien väheneminen koskettaa ensi vuosikymmeneltä alkaen myös PäijätHämettä ja asettaa reunaehtoja lukiokoulutuksen järjestämisen rahoituksellisiin edellytyksiin monessa päijäthämäläisessä kunnassa. Opiskelijan näkökulmasta lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ovat tätä kautta muuttumassa. Tämän selvitystyön keskeinen lähtökohta sekä työtä ohjanneen ohjausryhmän tavoite on ollut löytää keinoja lukiokoulutuksen ylläpitämiseksi myös tulevaisuudessa mahdollisimman laajalti koko maakunnan kattavana, laadukkaana palveluna. Lukiokoulutuksen toteuttaminen nykyisissä toimipisteissä on selkeä päämäärä kaikille maakunnan lukiokentän toimijoille ja koko lukiokoulutuksen kehittämisen lähtökohta PäijätHämeessä. Lukiokoulutuksen turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa ei välttämättä onnistu ilman muutoksia itse koulutuksen järjestämisen ja tuottamisen perusteisiin. Tämän vuoksi selvitystyön pääpaino on ollut sellaisten uusien tuottamistapojen tarkastelussa, jotka voisivat kohentaa maakunnan lukiokoulutuksen tilaa niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Selvityksen alkuosa sisältää maakunnan lukiokoulutuksen toimintaympäristön ja nykytilan analyysin. Luvuissa 5 ja 6 tarkastellaan eri malleja ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja perusperiaatteiden osalta ja PäijätHämeen olosuhteisiin sovittaen. Selvityksen viimeinen luku esittelee lukioselvittäjän ja ohjausryhmän suosittamia ratkaisuvaihtoehtoja. Lukiokoulutuksen organisoinnissa tullee PäijätHämeessä tapahtumaan muutoksia viimeistään sitten, jos valmisteilla oleva kuntaliitos toteutuu ensi vuosikymmenellä. Alueella ei kuitenkaan tule jäädä odottamaan kuntarakenteen muuttumista, vaan eri ratkaisuvaihtoehtoja tulisi miettiä nykyisissä järjestäjäkunnissa kuntaliitoksesta riippumatta. Lukioverkkoselvitys on jatkoa vuonna 2005 julkaistulle PäijätHämeen kouluverkon rakennemalliselvitykselle ja se on osa PäijätHämeen palvelurakenneuudistushanketta. 10

11 2. PäijätHämeen lukiokoulutuksen nykytila 2.1 Lukiokoulutuksen tarjonta ja saatavuus maakunnassa PäijätHämeessä on 12 lukiokoulutuksen järjestäjää, joilla on yhteensä 16 toimipistettä. PäijätHämeen 12 kunnasta ainoastaan Hämeenkoskella ja Artjärvellä ei ole lukion toimipistettä. Kunnan ylläpitämä lukio toimii yhteensä 8 kunnassa. Nastolassa järjestäjänä on Koulutuskeskus Salpaus, joka on PäijätHämeen Koulutuskonserniin kuuluva itsenäinen liikelaitos ja hoitaa koulutuksen järjestäjän tehtävää koulutuskonsernin puolesta. Hartolassa lukiokoulutuksen järjestäjänä toimii ItäHämeen opiston säätiö. Lahdessa on yhteensä neljä kaupungin ylläpitämää lukiota, joista kolmessa on opiskelijaa ja yhdessä noin 600 opiskelijaa. Lahden lukioverkkoa järjesteltiin muutama vuosi sitten siten, että Mukkulan ja Salinkallion lukiot lakkautettiin ja lukiokoulutuksen tarjonta keskitettiin kaupungin keskustan neljään lukioon. Samalla Kannaksen yläaste lakkautettiin ja Mukkulan sekä Salinkallion yläasteiden oppilasmääriä nostettiin. Tämän toimenpiteen tavoitteena oli aikaansaada yksikköjä, joissa mahdollisimman optimaalisen opiskelijamäärän avulla saataisiin lukiokoulutuksen kokonaiskustannustaso alhaisemmaksi, yksittäisissä lukioissa kustannustehokkuus paremmaksi ja luokaton lukioopetus toteutumaan kaikissa toimipisteissä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Lahden lukioiden keskinäistä yhteistyötä siten, että syventävien kurssien opetusta olisi mahdollista jakaa koulujen kesken. Myös koulurajat ylittävien opetusryhmien muodostaminen tulisi mahdolliseksi, kun etäisyydet toimipisteiden välillä ovat lyhyet. Tätä kautta Lahden neljän lukion välille voi parhaimmassa tapauksessa syntyä ns. sujuva opiskelijaliikkuvuuden kulttuuri. Vastaavanlainen toiminnan tehostaminen ja hallinnon keventäminen lukiokoulutuksessa toteutettiin myös Heinolassa vuosina , jona aikana kaupungissa yhdistettiin kaksi perusasteen yhteydessä toiminutta lukiota yhdeksi lukioyksiköksi. Kunnallisten lukioiden lisäksi lukiokoulutusta tarjoavat yksityiset toimijat, Lahden Rudolf Steiner koulu ja Lahden yhteiskoulu, jotka toimivat säätiöpohjalta. Lahden yhteiskoulussa toimii myös aikuislukio. Koulutuskeskus Salpaus ylläpitää päivälukiota Nastolassa (Nastopoli) ja samalla järjestämisluvalla se toteuttaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille lukiokoulutusta Lahdessa olevassa toimipisteessä (pääosin kaksoistutkinnon suorittajia, Lahdessa n. 170 aloittajaa vuosittain). Lisäksi Salpauksen lukiolla on myös aikuislukiostatus. PäijätHämeessä on kolme erityisen koulutustehtävän lukiota (erityistehtävän takia korotettuun valtionosuuteen oikeuttava status), nämä sijaitsevat Lahdessa (Urheilupainotteinen Salpausselän lukio ja musiikkiin painottunut Tiirismaan lukio sekä kuvataiteisiin painottuva Kannaksen lukio). Erilaisia painotuksia ilman valtiovallan tunnustamaa erityistehtävää (ja sitä kautta korotettua tukea) on muissakin maakunnan lukioissa. Lahdessa Lahden lyseo on profiloinut itseään matemaattisluonnontieteellisiin oppiaineisiin suuntautuneeksi, Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulun lukiossa toimintansa on varsin lupaavasti aloittanut ilmailuopintojen linja ja viestintään painottuneessa Orimattilan Erkkolukiossa on alkanut syksyllä 2008 viestintäpainotteinen linja. Näiden lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen lukiossa toimii tekniikkalinja. 11

12 2.2 Alueen lukioiden koot ja opiskelijamäärä kehitys vuosina Lukioiden opiskelijamäärän kehitys PäijätHämeessä on 2000 luvulla noudatellut valtakunnallista trendiä ja ollut melko tasaisesti laskeva. Kuten alla oleva kaavio 1 osoittaa opiskelijamäärät ovat niin Lahdessa kuin muissakin Päijät Hämeen kunnissa laskeneet n. 200 opiskelijalla vuodesta 2000 vuoteen Kaikkien Lahdessa sijaitsevien lukioiden osalta niin kahden yksityisen kuin Lahden kaupungin ylläpitämien laskusuhdanne on ollut kohtuullisen lievä ja tilanne opiskelijamäärien suhteen melko tasainen koko 2000 luvun. Tämä on kuitenkin suurelta osin selitettävissä kahden yksityisen lukion kasvulla, kuten eri lukioiden opiskelijamääriä yksityiskohtaisemmin kuvaava kaavio 2 osoittaa. Kaavio 1. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT LAHDESSA, MUISSA KUNNISSA SEKÄ LAHDEN KAUPUNGIN YLLÄPITÄMISSÄ LUKIOIS SA VUOSINA (yhteensä, syksyllä aloittaneet) Lahti (yhteensä) Muu PäijätHäme Lahden kaupunki Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 12

13 Keskuskaupungin ympäryskuntien lukioiden opiskelijamäärissä on tapahtunut suhteellisen suuria vuosittaisia vaihteluja. Tällaiset heilahtelut selittyvät osittain (etenkin pienemmissä kunnissa) sattumanvaraisella vaihtelulla ikäluokkien koossa. Kokonaisuudessaan lähes kaikkien kuntien kohdalla on tapahtunut laskua vuoden 2000 määristä vuoden 2007 määriin. Kunnallisten järjestäjien osalta ainoan poikkeuksen tekee Vääksyn yhteiskoulun lukio, jossa opiskelijamäärä on aluksi laskenut, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun siten, että opiskelijamäärässä ylitetään vuonna 2007 vuoden 2000 luvut. Kaavio 2. PÄIVÄLUKIOIDEN OPISKELIJAMÄÄRÄT MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ, LAHDEN YHTEISKOULUN LUKIOSSA JA LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKIOSSA VUOSINA (yhteensä, syksyllä aloittaneet) Kärkölä Hollola Orimattila Padasjoki Sysmä Nastola (PHKK) Hartola (IHO) Asikkala Heinola Lahden RS LYK Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu 13

14 Lahden yhteiskoulun lukion ja Lahden Rudolf Steiner koulun lukion opiskelijamäärät ovat kasvaneet koko 2000 luvun. Tällä on saattanut olla vaikutusta Lahden kaupungin ylläpitämien lukioiden opiskelijamäärien laskuun ja jossain määrin myös muiden maakunnan lukioiden opiskelijamääriin. Lahden Rudolf Steiner koulun lukion pedagogisen erityisluonteen vuoksi ei ole kuitenkaan asianmukaista vertailla sen opiskelijamääriä muun lukiokoulutuksen kanssa. Tarkempia tietoja lukioopiskelijoiden liikkuvuudesta maakunnan sisällä esitellään seuraavassa luvussa. 2.3 Lukioopiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Maakunnan sisällä lukioopiskelijoiden jakautumisessa eri lukioihin ei ole erityisen merkittäviä piirteitä. Keskuskaupungilla on vetovoimansa ja se saa opiskelijoita lukioihinsa lähes kaikista kunnista. Eräänlainen erityispiirre opiskelijaliikkuvuudessa on Lahden yhteiskoulun lukion vahva asema muista kunnista tulevia opiskelijoita houkuttelevana kouluna. Vaikka sekä Hollolassa että Nastolassa on omat lukion toimipisteensä, siirtyy molemmista kunnista paljon opiskelijoita Lahteen ja vuonna 2006 Lahdessa lukiokoulutuksen aloittaneista hollolalaisista ja nastolalaisista nuorista jopa kolmasosa on aloittanut opiskelunsa Lahden yhteiskoulun lukiossa. Nuorten hakeutumista keskuskaupungin lukioihin voi selittää mm. Lahden kaupungin maantieteellinen läheisyys, joka takaa erikoislukiotarjonnan hyvän saavutettavuuden myös naapurikuntien opiskelijoille. Lahden kaupunkiseudun työssäkäyntialueelta alaikäisten tulo Lahteen lukioon on luontevaa ja myös kaavoitusratkaisut kuntien rajaalueilla ovat helpottaneet liikkumista ja suosineet kuntarajan ylittämistä koulupalveluissa; joissakin tapauksissa nuori on asuinpaikkansa takia aloittanut jo perusasteen koulunsa Lahdessa. Opiskelijoiden siirtyminen opiskelemaan muualle kotikunnan lukion sijasta rasittaa jossain määrin kuntien talouksia. Kotikunnissaan kirjoilla olevina asukkaina nämä opiskelijat kerryttävät kunnan opetus ja kulttuuritoimen kunnallista rahoitusosuutta, mutta sen sijaan eivät tuota kunnalle valtionosuutta vaan vievät sen opiskelupaikkakunnalle. Taulukko 1. PÄIJÄTHÄMÄLÄISTEN LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN PÄIJÄTHÄMEESSÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 (Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu) Koulu/Koulun sijaintikunta Opiskelijoiden kotikunnat Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Asikkala IHO Heinola Hollola Kärkölä 1 77 Lahti LYK RS Nastopoli Orimattila Padasjoki Sysmä 64 14

15 Artjärven ja Hämeenkosken oppilaiden hakeutuminen maakunnan lukioihin on huomattavan vähäistä. Artjärven kohdalla kyse on suuntautumisesta naapurimaakuntaan, sillä Artjärvellä perusasteen päättävät oppilaat menevät suurelta osin lukioon Lapinjärvelle, Iittiin tai Myrskylään. Hämeenkoskella koulunsa päättävät suuntaavat lukiokoulutukseen Lammille. Toisaalta maakunnan reunaalueiden lukioihin tulee opiskelijoita myös naapurimaakunnista. Esimerkiksi myrskyläläisiä opiskelee Orimattilan Erkkolukiossa tällä hetkellä viisi ja maakunnan toisella reunalla Heinolassa on perinteisesti opiskellut useita pertunmaalaisia (14 vuonna 2007). Maakunnan sisällä tapahtuva liikehdintä ja myös ulkopuolelta suuntautuvat opiskelijavirrat on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. LUKIOOPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOULUTUKSENJÄRJESTÄJIEN JA KOTIKUNTIEN KESKEN VUONNA 2006 Lukiot O/M Muualta PäijätHämeestä Muualle PäijätHämeeseen Asikkala (VYK) 135/ Hartola (IHO) 31/ Heinola 327/ Hollola 244/ Kärkölä 77/ Lahti 1329/ (451) Lahti (LYK) 397/ Lahti (RS) 139/179 7 Nastola (Salpaus) 190/ Orimattila (Erkko) 219/ Padasjoki 57/3 2 3 Sysmä 64/0 0 7 Merkintöjen selityksiä: O/M= O= omasta kunnasta oman kunnan lukioon tulevat, M= kaikki muualta tulevat; Muualta PäijätHämeestä= muista PäijätHämeen kunnista tulevat; Muualle PäijätHämeeseen= ko. lukion sijaintikunnasta muihin PäijätHämeen lukioihin menevät opiskelijat. Lähde: OPH:n Wera webraportointipalvelu. Katsottaessa tarkemmin lukioopiskelijoiden jakautumista maakunnan sisällä ja opiskelijoiden muualle/kotikuntaan suuntautumisen kokonaismääriä ja suhdetta, huomionarvoista on Hollolan ja Nastolan tilanne etenkin Hollolan kohdalla lähes puolet lukioon menevistä käy lukiota muualla kuin kotikunnassaan. Toisaalta esimerkiksi Hollolan lukion kapasiteetti ei tällä hetkellä mahdollistaisi koko tuon muualle suuntautuvan joukon kouluttamista ilman koulutoimen kiinteistöjen uudisrakentamista tai koulutoimen kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjä. Nastolassa lukioon omasta kunnassa hakeutuvissa tapahtui selvä notkahdus kunnan luovuttua lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nyt tuo suuntaus on taittumassa; hakutietojen mukaan Nastolan yläasteen 85:stä lukioon hakevasta 9. luokkalaisesta vain 15 haki kevään 2008 yhteishaussa ensisijassa muualle kuin Nastolan lukioon. 15

16 2.4 Ennusteet tulevaisuuden opiskelijamääristä maakunnan lukioissa Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä on hankala ennustaa, sillä vuosittain sisään otettavien opiskelijoiden määrät riippuvat monista eri tekijöistä. Yleinen väestökehitys voi todellisuudessa jonkin verran poiketa ennusteista esimerkiksi ennakoitua suuremman muuttoliikkeen (esimerkiksi uudet kaavoitusratkaisut) ansiosta. Tämä tekee ikäluokkien kokoon perustuvista ennusteista ainoastaan suuntaaantavia. Lisäksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu voi ainakin pienemmillä paikkakunnilla aikaansaada huomattaviakin vuosittaisia heilahteluja uusien opiskelijoiden lukumääriin. Yleisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys on avainasemassa lukiokoulutuksen opiskelijamääriä arvioitaessa. Nykyiseen 50 / 50 jakoon (50 %:a ikäluokasta lukioon ja 50 %:a ammatilliseen oppilaitokseen) perustuvia ennusteita ei pitkälle ajanjaksolle kannata tehdä, sillä osuudet voivat tulevaisuudessa olla nykyisestä jaosta huomattavastikin poikkeavia, mikäli ammatillisen koulutuksen suosio jatkaa kasvamistaan ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään. Kaikissa PäijätHämeen kunnissa ikäluokan jakaantuminen toiselle asteelle noudattaa suurin piirtein valtakunnallista jakaumaa (50 60 % ikäluokasta vuosittain lukioon). Tosin joissakin pienimmissä kunnissa prosenttiosuudet voivat ikäluokkien pienuuden takia vaihdella hyvinkin paljon. Esimerkiksi Sysmässä on viimeisen 20 vuoden aikana lukiokoulutukseen sisäänoton vaihteluväli ollut %. Seuraavissa kaavioissa esitetään lukioikäisten (17 19vuotiaat) lukumäärän vaihtelut aikavälillä Lukujen perusteella arvioidaan suuntaaantavasti lukioiden opiskelijamäärien muutoksia. Lukioikäluokassa eletään tällä hetkellä kasvun aikaa aina vuoteen 2010 asti. Tämän jälkeen alkaa melko tasainen lasku, joka on aallonpohjassaan suunnilleen vuonna Vuoteen 2010 verrattuna lukioikäisten ikäluokka on esimerkiksi Lahdessa noin 550 henkeä pienempi. Myös muualla maakunnassa lukioikäisiä on vuonna 2020 lähes vastaava määrä vähemmän kuin vuonna Mikäli opiskelijoiden jakautuminen toiselle asteelle noudattaa jatkossakin suunnilleen 50 / 50 jakoa, on todennäköistä, että vuosien välillä tapahtuva opiskelijamäärien väheneminen muodostaa maakunnan lukioille haasteen. Ilman maakunnan vetovoiman kasvua tai lisääntyvää maahanmuuttoa tilanne ei myöskään palaudu nykytasolle sen jälkeenkään. 16

17 Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V LAHDESSA JA MUUALLA PÄIJÄTHÄMEESSÄ 4500 Lähde: Tilastokeskus Lahti Muut kunnat Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V HEINOLASSA, HOLLOLASSA, NASTOLASSA, ORIMATTILASSA JA ASIKKALASSA Lähde: Tilastokeskus Heinola Hollola Nastola Orimattila Asikkala

18 Kaavio VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA V ARTJÄRVELLÄ, HARTOLASSA, HÄMEENKOSKELLA, KÄRKÖLÄSSÄ, PADASJOEL LA JA SYSMÄSSÄ Lähde: Tilastokeskus Artjärvi Hartola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Taulukko 3. ARVIOT 9. LUOKKALAISTEN MÄÄRÄN KEHITYKSESTÄ KUNNITTAIN VUOSINA KUNTIEN ILMOITTAMINA. HARTO LA EI ILMOITTANUT OMIA ENNUSTEITAAN Asikkala Heinola Hollola Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä

19 2.5 Lukiokoulutuksen rahoitus ja kustannukset PäijätHämeessä Lukiokoulukoulutuksen rahoituksen ja kustannusten tarkastelussa on käytetty vuoden 2007 tietoja. Taulukossa 4 on eriteltynä kunkin päijäthämäläisen lukiokoulutuksen järjestäjän saamat valtionavustukset/opiskelija (yksikköhinta) ja kustannukset/opiskelija vuonna Taulukossa kuvattuna ne koulutuksen järjestämisen kustannukset, jotka otetaan huomioon valtionosuuspohjaa laskettaessa. Lahden yhteiskoulun kustannuksissa on mukana aikuisopiskelijat, joten todellisuudessa valtionosuuden kate päivälukion osalta on hieman pienempi. Muiden lukioiden kustannusten suhteenkaan nämä luvut eivät ole koko totuus, sillä kaikilla lukioilla on yksilöllisiä, lähinnä erilaisiin investointeihin liittyviä menoeriä, joiden taso vaihtelee vuosittain (ison investoinnin osuminen tiettyyn vuoteen näkyy ko. vuoden kokonaiskustannuksissa.) Jos kunnassa sijaitsee PäijätHämeen Koulutuskonsernin ylläpitämä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimipiste, saa tämän kunnan lukiot ja lukiokoulutuksen järjestäjät jonkin verran myös tuloa lukioaineiden opetuksen tarjoamisesta kunnassa lukioopintoja suorittaville ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille. Taulukko 4. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, TOIMINNOITTAISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET/OPISKELI JA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILASTOJEN MUKAAN. LAHDEN YHTEISKOULUN KUSTAN NUKSET/OPISKELIJA SISÄLTÄVÄT MYÖS AIKUISOPISKELIJAT. Paikkakunta Yksikköhinta Kustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257, % Hartola (IHO) 7 795, % Heinola 4 425, % Hollola 4 425, % Kärkölä 6 549, % Lahti 4 735, % Lahti (LYK) 4 887, % Lahti (RS) 4 887, % Orimattila 4 425, % Padasjoki 6 726, % Nastola (PHKK) 4 624, % Sysmä 6 779, % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Taulukossa 5 on kuvattu vuoden 2007 tilanne kaikkien kustannusten osalta, kuitenkaan huomioimatta tiettyjen lukioiden (Asikkala, Orimattila, Hollola, Heinola) saamaa tuloa ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä. 19

20 Taulukko 5. PÄIJÄTHÄMEEN LUKIOIDEN VALTIONOSUUDEN YKSIKKÖHINTA/OPISKELIJA, YLIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET KOKONAI SUUDESSAAN, KOKONAISKUSTANNUKSET/OPISKELIJA JA SAADUN VALTIONOSUUDEN KATTAVUUS/OPISKELIJA VUODEN 2007 TILAS TOJEN MUKAAN. Paikkakunta Yksikköhinta Ylimääräiset kustannukset Kokonaiskustannukset/opiskelija VOSkate Asikkala 5 257, % Hartola (IHO) 795, % Heinola 4 425, % Hollola 4 425, % Kärkölä 6 549, % Lahti 4 735, % Lahti (LYK) 4 887, % Lahti (RS) 4 887, % Orimattila 4 425, % Padasjoki 6 726, % Nastola (PHKK) 4 624, % Sysmä 6 779, % Lähde: OPH:n rahoitus ja kustannustietopalvelut. Joidenkin lukioiden saama valtionavustus riittää kattamaan lähes kokonaan toiminnan kustannukset, vaikka mukaan lasketaan ylimääräisetkin kustannukset. Tämä ei anna kuitenkaan aivan aukotonta kuvaa kunnan lukiokoulutuksen rahoituksesta, sillä etenkin monessa pienemmässä kunnassa myös lukiokoulutus toimii tiukassa yhteistyössä perusasteen yläkoulun kanssa. Taulukoissa 6 ja 7 on tarkasteltu tällaisten kuntien rahoituksellista tilannetta yhdistelmäyksikköjen osalta. Taulukko 6. YLÄKOULUJEN KUSTANNUSTIETOJA VUODELTA 2007 ASIKKALAN, KÄRKÖLÄN, PADASJOEN JA SYSMÄN OSALTA KUNTIEN IT SENSÄ ILMOITTAMINA. Asikkala Kärkölä Padasjoki Sysmä hallinto opetus ruokailu kiinteistöt muu opp.huolto kuljetus kokonaiskustannukset oppilasmäärä yksikköhinta 5584, , , ,07 kust/opp 6040, , , ,83 20

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen

Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen Arja Inkiläinen Ohjaushenkilöstön kevättapaaminen 15.4.2016 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta ja hakijamäärä Koulutuskeskus Salpauksessa 2016/2015 Peruskoulupohjaiset koulutukset 2289/2559 hakijaa 30 tutkintoa /31 (1534/1697)

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan

Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan Kuopion tilastotiedote 1/2017 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen Kouluikkuna 2015 Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan 2015. Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Lukio tänään: lukioverkko on pysynyt kutakuinkin ennallaan

Lukio tänään: lukioverkko on pysynyt kutakuinkin ennallaan Mihin menet suomalainen lukio? nykytilan puntarointia ja huomisen haasteita OAJ Pohjanmaa 26.10.2011 ravintola Marttilan Talli Seinäjoki Olavi Arra erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lukio

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien

OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien OVTES palkat ja palkkiot 1.7.2014 lukien Musiikkioppilaitosten tuntiopettajien tuntipalkkioidenn korotusprosentti 0,58 OSIO A Yleinen osa Kansalais- ja kansanopistojen tuntiopettajien tuntipalkkioden korotusprosentti

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010 1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja. Kuopion tilastotiedote 2/2016 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014 2 / 2016 Raportti perustuu: - Kouluikkuna-raporttiin Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA.

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA. OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA Etelä- Koulutus TOIMINNAN VOLYYMIT Opiskelijamäärä: nuorten ja aikuisten peruskoulutus

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Tarkennuksia toimitettaville tiedoille

Tarkennuksia toimitettaville tiedoille Tarkennuksia toimitettaville tiedoille Laskennalliseen perusteen laskeminen talous- ja toimintatilastosta (peruspalvelujen vos) Valtionosuuksien perustana käytettävät perushinnat saadaan kustannustenjaon

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA

OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA 27.10.2011 Tuomo Hurskainen 3.12.2013 Tuija Hiltunen 21.11.2014 Tuija Hiltunen

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2007 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Puhelinnumero. Telefax. Sähköpostiosoite

Puhelinnumero. Telefax. Sähköpostiosoite OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2010 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2005 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivät 4.9. Oulu, 6.9. Tampere, 11.9. Helsinki Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Emmi Ranta, erityisasiantuntija, OPH Ammatillinen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015

YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 YHTEISHAKUINFO 12.11.2015 2 www.opintopolku.fi 3 Kevään 2016 hakuajat Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku 23.2.-15.3.2016 Erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen haku

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Mun juttu 1.10.2009. SYYSKOKOUS Aika 30.9.2009 klo 14.15 16 Lyseon lukio kabinetti. Läsnä Veli Ville Varneslahti puheenjohtaja

Mun juttu 1.10.2009. SYYSKOKOUS Aika 30.9.2009 klo 14.15 16 Lyseon lukio kabinetti. Läsnä Veli Ville Varneslahti puheenjohtaja 1 Uusi Paradigma Mun juttu MUISTIO 1.10.2009 SYYSKOKOUS Aika 30.9.2009 klo 14.15 16 Paikka Lyseon lukio kabinetti Läsnä Veli Ville Varneslahti puheenjohtaja Päivi Tyrväinen sihteeri Heikki Hirvonen Pirjo

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot