Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa?

Transkriptio

1 Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa? VTT, Timo Aro , Iisalmi

2

3 Sisältö I Miten vanha ja uusi työkulttuuri poikkeavat toisistaan? II Mistä me puhumme, kun puhumme aktiivisesta työvoimapolitiikasta? III Mitä annettavaa aktiivisella työvoimapolitiikalla on nuorille?

4 Osa I Miten vanha ja uusi työkulttuuri poikkeavat toisistaan?

5 VANHA TYÖKULTTUURI Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden yhteiskunta Palkkatyön (ja aktiivisen työvoimapolitiikan) kulta-aika Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiolähtöisyys Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat 8-16 työpaikat Työ identiteetin perustana!

6 Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää -Tauno Matomäki -

7 Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa lääninhallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu! - Olavi Ruotsalainen 2011 (Suonenjoen kj.) -

8 Räty, Seppo, s. 60-luvun alussa. Söi keihäitä, paskansi arvokisamitaleja. Olympiaonnistuja siitä huolimatta, että vartalossa ei ollut yhtään ehjää luuta. Puheeseen päti sama kuin heittoihin: kolme sanaa vuodessa riittää, jos ne tulevat oikeaan aikaan. Kuva ja hahmo sellaisesta miehestä, josta maailma oli 1990-luvun alkuun saakka tehty, joiden luultiin sittemmin käyneen tarpeettomaksi - Kirjailija Tuomas Kyrö

9 Vanha contra Uusi työkulttuuri VANHA TYÖKULTTUURI Perusta kansallinen Top-Down, säännelty Rutinoitunut Kollektiivinen, konsensushenkinen Eristetty Pysyvä Suojattu UUSI TYÖKULTTUURI Perusta globaali Bottom Up, sääntelemätön Joustava Yksilöllinen, hajauttava Kommunikatiivinen Liikkuva Epävarma Lähde: mukaillen Raija Julkunen 2008

10 Hyperkilpailun aika (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen Uusi työkulttuuri Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 työpaikat joustotyömarkkinat Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, höpöttäjätyyppi Huono persoona = ujo, hiljainen, sisäänpäinkääntynyt, perehtynyt, perinpohjainen

11

12

13 Kaikki elämä on työelämää Elinikäinen oppiminen on sitä, ettei koulun penkiltä pääse ikinä pois Epätyypillisestä työstä tulee tyypillistä työtä Ihminen on samaan aikaan erillään muista ja jatkuvasti yhteydessä. Reaali- ja virtuaalimaailma sulautuvat yhteen (Mika Mannermaa) On oltava kiinnostunut kaikesta välittämästä mistään

14

15 Osa II Mistä me puhumme, kun puhumme aktiivisesta työvoimapolitiikasta?

16 Aktiivinen työvoimapolitiikka = Valtion aktiivinen puuttuminen työmarkkinoihin, jonka tärkein tavoite on työmarkkinoiden toimivuuden turvaaminen (lue lieventää vapaiden markkinoiden vaikutuksia ja minimoida sen eitoivottavia seurauksia!)

17 AKTIIVISEN TYÖVOIMAPOLITIIKAN LYHYT HISTORIA - Hätäapu- ja siirtotyömaat Lapiolinja ja pikakurssitus Työllisyystyöt 60 - Työllisyyskoulutus ( pakkokoulutus ) ja ammattikurssit 70 - Työvoimakoulutus, tukityöt, velvoitetyöllistäminen 80 - Koulutususko ja koulutushyvä : koulutus, koulutus ja koulutus ?????????

18 TYÖVOIMAPULA (työvoimareservit käyttöön) KOHTAANTO- ONGELMA (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön (vajaakuntoiset jne.) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien aikaistaminen Julkisten työvoimapalveluiden kehittäminen Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja avustukset) Ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002

19 34,5 vuotta suomalaisten työuran keskipituus tällä hetkellä. Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisi kasvaa noin 4 vuotta.

20 Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset linjaukset

21 En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski

22 Olisiko Tanskan mallista esikuvaksi?

23 Alue- ja kuntareformi : Kuntakoon alarajaksi asukasta 271 kuntaa 98 kuntaa 13 maakuntalääniä lakkautettiin Tilalle 5 suuraluetta Toimijat vahvat peruskunnat ja valtio Ei väliportaan hallintoa

24 Työvoimapoliittinen reformi (1 (2): Joustavuus ja turvallisuus (flexicurity) samassa paketissa. Helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä Työvoimatoimistot kunnallistettu uusiin suurkuntiin: periaate valtio rahoittaa, kunnat tekee. Käsitettä pitkäaikaistyötön ei tunneta. Sosiaaliturva rakentuu ansiosidonnaisen turvan varaan: kolmen vuoden aikana pitää olla vuoden töissä (37 t/vko) työssäoloehdon täyttymiseksi ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 ), mutta verotaso korkea (38 %). Opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk koulutuksesta. Opiskelu rinnastetaan työhön

25 Työvoimapoliittinen reformi 2 (2): Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa. Aktiivisen työvoimapolitiikan tarkoitus laajentaa työvoiman määrää ja tehdä työntek kannattavaksi. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä. Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä: ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti, kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti, neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma, joka kolmas kuukausi imoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon, yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpide Nuorilla vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisen pituus vain 6 kk.

26 Osa III Mitä annettavaa aktiivisella työvoimapolitiikalla on nuorille?

27 Nuorten työttömyys vuosina Alle 25-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/ *

28 Nuorten työttömyysaste (%) vuosina Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011 NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU * 13 23,2 30,2 30,7 26, ,3 19,6 16,4 16,8 15,6 15,8 17,5 16,5 16,1 14,9 12,3 11, ,8

29 Lähde: Nio & Sardar 2011 Työmarkkinatuen työharjoittelun päättäneiden nuorten tilanne 3 kk toimenpiteen jälkeen (2009) Perusaste (%) Keskiaste (%) Korkea-aste (%) Avoimilla työmarkkinoilla 8,4 19,9 19 Uudelleen toimenpiteillä 18,6 17,2 21,1 Työtön 27,3 16,6 39,8 Varusmies/eläke 1,5 5 3,6 Opiskelu 19,4 31,2 6,9 Muu (lue syrjäytymisuhka!) 24,8 10,2 9,5

30 Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima on laaja ja monipuolinen ainakin periaatteessa Aloituspaikkojen lisääminen, ammattistartit, ammatillinen työvoimakoulutus, valmentava työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta, projektit, palkkatuki, oppisopimus, työharjoittelu, työkokeilu, työkunnon arviointi, etsivä työ, työpajatoiminta, työhönvalmennus jne. ja jne.

31 työttömyyden, syrjäytymisen ja monenlaisen osaamattomuuden vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva väestö olisi paras kiinnittää takaisin yhteiskuntaan tarjoamalla sille koulutusta lupauksena jostain paremmasta KM 1997:14 -

32

33 Nuorten yhteiskuntatakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

34 Mutta

35 Missä ovat kadonneet nuoret? Osa nuorista on kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden ja palveluiden ulkopuolella Poissaololle työstä tai koulutuksesta ei löydy syytä. He eivät ole työssä eivätkä ole ilmoittautuneet työttömiksi TE-toimistoon He eivät ole opiskelemassa eivätkä minkään oppilaitoksen kirjoilla He eivät ole suorittamassa asevelvollisuutta/siviilipalvelua tai eivät ole eläkkeensaajia (työkyvytön) Heillä ei ole alle 3-vuotiaita lapsia (hoitovapaalla). Lähde: Pekka Myrskylä, 2010

36 Tilastoista kadoksissa olevia vuotiaita arvioidaan olevan noin Lisäksi vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia on yhteensä noin 7000, joista ilmeisesti valtaosa elää vanhempien kotitaloudessa ja avustuksella odottaen urasuunnitelmien selkiytymistä Lähde: Niio 2010

37 VAI?

38 Eri selvityksien laskentamalleissa on päädytty siihen, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 0,5, 1 tai 1,5 kertaa enemmän nuoria kuin on työttömäksi TE-toimistoon ilmoittautuneita alle 25-vuotiaita nuoria Lähde: Häggman 2011; Myrskylä 2011; Niio 2007

39 Yleisiä hälytyssignaaleja aktiivisen työvoimapolitiikan osuvuuden näkökulmasta 1 (2) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut jatkuvasti 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla (Raitasalo- Maaniemi 2008). Arviolta jopa % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007) Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairaspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008) Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 (vrt. ansio- ja pääomaverojen tuotto 7,2 mrd euroa, yhteisöverot 2,2 mrd euroa)

40 Yleisiä hälytyssignaaleja aktiivisen työvoimapolitiikan osuvuuden näkökulmasta 2 (2) Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin henkilöä vuonna Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään luvulla on jäänyt henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi) Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle 1,1 miljoonaa euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka

41 Aihe Nuorten johtaminen on haasteellista! Baby boomers, syntyneet Generation X, syntyneet Lähde: Aki Antman 2007 Generation Y, syntyneet Tulevaisuus On meidän! Surkea! Mikä tulevaisuus? Varakkuus Ansaitsen itse Ei niin paljoa Itsestäänselvyys Vanhemmat Yrittää miellyttää Yrittää tulla toimeen Ei paljonkaan näe vanhempiaan Koulutustapa Muodollinen, rakenteinen Vapaamuotoinen, interaktiivinen Koulutus, miten suhtaudutaan Spontaani, monimuotoinen Kerro MITÄ teen Näytä MITEN teen MIKSI tämä pitäisi osata? Rahan lainaaminen Jos on pakko Jos tosiaan tarvitsen jotain Miten paljon saan lainaa? Valtio Onko epärehellisyyttä? Rehellisyyttä on! Onko rehellisyyttä? Muutos Ei pidä Pitää Vaatii Teknologia Ei niin kiinnosta Tulee toimeen Mestareita Lojaalisuus työnantajaa kohtaa Työskentelen itseni huipulle Voin päästä huipulle Eroan, jos en saa perjantaita vapaaksi

42 Y-sukupolvi on totta tosiaan eri maata Y-sukupolven osuus työllisistä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana noin 20 prosentista 45 prosenttiin Ensimmäinen sukupolvi, joka arvostaa enemmän vapaa-aikaa kuin työntekoa Odottavat työltä itsenäisyyttä ja haasteita, mutta myös viihtyvyyttä ja hauskuutta. Eivät halua sitoutua yhteen työpaikkaan. Tekevät töitä itselle ja tiimille, ei yritykselle. Kyseenalaistavat olemassa olevat hierarkiat ja käskyttämiskulttuurin Ajattelevat, että johtajuus pitää ansaita ja joilla on suuria odotuksia esimiehiään kohtaan Toimii ja ajattelee globaalisti sekä osaa verkostoitua Korostavat kaikessa toiminnassaan ilmaisu- ja valinnanvapautta ja vahvoina arvoina mm. eettisyys, ekologisuus, yhteisöllisyys, avoimuus jne. Ovat nopeita oppimaan, innovatiivisia ja hallitsevat sosiaalisen median Haluavat, että heitä kuullaan ja kuunnellaan JOHTAA VÄISTÄMÄTTÄ TYÖKULTTUURIN MUUTTUMISEEN

43

44 Jos aktiivinen työvoimapolitiikka on ratkaisu kaikkeen tähän, niin mikä on ongelma?

45 KIITOS!!!