Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa?"

Transkriptio

1 Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa? VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki , Rauma

2 Kun sana hyvinvointivaltio lausutaan, sinun tulee kumartaa ja ottaa lakki pois päästä - Raimo Sailas -

3 Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden ja jatkuvan talouskasvun yhteiskunta Palkkatyön kulta-aika Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne. Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 työpaikat TYÖ IDENTITEETIN PERUSTANA!!!! Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää - Tauno Matomäki -

4 Hyperkilpailun aika (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 työpaikat joustotyömarkkinat Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, höpöttäjätyyppi Huono persoona = ujo, hiljainen, perehtynyt, perinpohjainen

5 Mitä on aktiivinen työvoimapolitiikka vuonna 2012?

6 Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella (2) Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi oli seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)

7 Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella (2) Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin henkilöä vuonna Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään luvulla on jäänyt henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012; Myrskylä 2012) Työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella on noin alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, keskimäärin 5 % ikäluokasta. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna

8 henkilöä pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, toimenpiteeltä työttömäksi jääviä ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyviä henkilöä työvoiman ulkopuolella

9 Aloituspaikkojen lisääminen Ammatti startti Projektit Oppisopimus Starttiraha Ammatillinen työvoimakoulutus Kuntouttava työtoiminta Palkkatuet Nuorten yhteiskunta takuu Työkokeilu ja -harjoittelu Valmentava työvoimakoulutus Etsivä työ Työhönval mennus

10 Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset linjaukset mutta jos halutaan pysyviä työllisyysvaikutuksia, on kysyntäharhan sijaan vaikutettava työnteon kannustimiin eli tehtävä työnteko houkuttelevammaksi

11 vuotta suomalaisten työuran keskipituus tällä hetkellä. Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisi kasvaa nykyisestä noin 4 vuotta.

12 18-vuotiaan työvuosien odotusarvo 2010/Koulutusaste Perusaste/miehet 25,87 Perusaste/naiset 23,13 Keskiaste/miehet 32,69 Keskiaste/naiset 33,36 Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Alempi korkea-aste/naiset 36,72 Ylempi korkea-aste/miehet 38,35 Ylempi korkea-aste/naiset 36,76 Työvuosien odotearvo Esim. keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosiodotetta kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella!

13 Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi TYÖN TARJONTA: TYÖLINJA TYÖN KYSYNTÄ: TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön (vajaakuntoiset jne.) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien aikaistaminen Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima TYÖVOIMAN KYSYNTÄ (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) Julkisten työvoimapalveluiden kehittäminen Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja avustukset) Ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002

14 Mitä opittavaa muiden kokemuksista?

15 Kreikka Unkari Italia Malta Espanja Romania Bulgaria Irlanti Slovakia Puola Liettua Latvia Belgia Ranska EA17 Portugali EU27 Slovenia Luxemburg Viro Tsekki Kypros Suomi Britannia Itävalta Saksa Tanska Ruotsi Alankomaat EU-maiden työllisyysaste (15-64 v.%) vuonna ,6 55,8 56,9 57,6 57,7 58,5 58,5 59,2 59,5 59,7 60,7 61,8 61,9 Suomen työllisyysaste 7:nneksi korkein EUmaista, mutta 4-5 %- yksikköä alhaisempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa! 63,8 64,2 64,2 64,3 64,4 64,6 65,1 65,7 68, ,5 Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteessa: Ruotsi 70 % ja Suomi 56 %! 72,1 72,5 73,1 74,1 74,9 Lähde: 50 Eurostat Timo Aro

16 EU-maiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) Espanja Kreikka * ** Portugali Irlanti Latvia* ** Slovakia Liettua* Bulgaria Viro* Unkari EA 17 (euroalue) EU 27 (jäsenmaiden keskiarvo) Puola Ranska Kypros Italia Slovenia Britannia* ** Tanska Romania Suomi Ruotsi Belgia Malta Tšekki Saksa Luxemburg Alankomaat Itävalta Lähde: Eurostat 4 5,6 5,2 5 8,5 8,3 8,1 7,5 7,5 7,3 7,3 6,8 6,7 11,4 11,2 10,9 10,2 10, ,8 12,6 15,3 14,5 14,3 13,9 13,9 Suomen työttömyysaste 9:nneksi alhaisin EU-maiden joukossa maaliskuun lopussa Timo 23Aro ,7 24,1

17 Kreikka* Espanja Portugali Italia Liettua* Slovakia Bulgaria Irlanti Kypros Latvia* Puola Viro* Unkari Romania* Ruotsi EU27 Britannia** EA17 Ranska Suomi Alankomaat Tsekki Luxemburg Belgia Slovenia Tanska Malta Itävalta Saksa EU-maiden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu) 8,6 7,9 19,4 19, ,4 17,1 16,5 15,1 13,6 22,8 22,6 22,5 22,1 21,8 30,3 28,8 27,3 26,7 24,9 24,8 24,8 36,1 35,9 34,3 33,9 32,8 Suomen nuorten työttömyysaste 10:nneksi alhaisin EU-maiden joukossa Erot valtavan suuria jäsenmaiden välillä: Saksan ja Itävallan alle 10 %:sta Espanjan ja Kreikan yli 50 %:iin 52,7 51,1 Lähde: 5Eurostat Timo Aro

18

19

20 Alue- ja kuntareformi: Tanskan reformipolitiikka: kuntakoon alarajaksi määriteltiin asukasta, 271 kuntaa 98 kuntaa, 13 maakuntalääniä lakkautettiin tilalle 5 suuraluetta, toimijat vahvat peruskunnat ja valtio, ei väliportaan hallintoa Työvoimapoliittinen reformi: työvoimapolitiikkaa ohjataan ns. Flexicurity periaatteen mukaan (joustavuus ja turvallisuus) eli työntekijöitä on helppo niin palkata kuin irtisanoa, työvoimatoimistot kunnallistettu uusiin suurkuntiin (valtio rahoittaa, kunnat tekee), esimerkiksi käsitettä pitkäaikaistyötön ei tunneta, ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 ), mutta verotaso korkea (38 %), opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk koulutuksesta eli opiskelu rinnastetaan työhön

21 Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka: Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta käytännössä tavoitteena lisätä työvoiman määrää ja tehdä työnteko kannattavaksi. Työ ensin periaate ohjaa kokonaisuutta. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä. Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä: ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti, kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti, neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma, joka kolmas kuukausi ilmoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon, yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpide Nuorilla vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisen pituus vain 6 kk.

22

23 Ruotsin aktiivinen työmarkkinapolitiikka: Ruotsissa on tehty vuoden 2006 jälkeen isoja reformeja, joiden avulla on haluttu lisätä ensisijaisesti työvoiman tarjontaa. Reformeja tehty työttömyys- ja sairausvakuutukseen (=molempien em. ehtoja kiristetty ja työn vastaanottovelvoitetta tiukennettu) sekä työmarkkinapolitiikkaan (veroalennukset ansiotulovähennykseen, EU:n ulkopuolelta rekrytoidun työvoiman tarveharkinnasta luopuminen). Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoitteena vahvistaa a) työn tarjontaa ja b) luoda tehokkaat työmarkkinat (mm. aktiivinen työnetsintä, työmarkkinoilta eksyneiden palauttaminen jne.) Työmarkkinaohjelmat keskiössä, resursseja työllisyyteen huomattavasti Suomea enemmän Ohjelmiin osallistuvat sidotaan ensisijaisesti erilaisiin työllisyystakuisiin (70 % osallistujista). Toimenpiteitä ohjattu erityisesti yli vuoden työttömänä olleille henkilöille, nuorille, pitkäaikaisella sairauslomalla oleville, sairausajan palkkaa saaville, pakolaisille jne. Ruotsin idea on lisätä kaikin tavoin työvoiman määrää, jonka taas uskotaan lisäävän talouskasvua Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa noin 5 prosentilla 2010-luvulla toisin kuin Suomessa (-4 prosenttia). Ruotsin suhteellista asemaa parantaa edelleen korkeampi työllisyysaste eri ikäluokissa, edullisempi ikärakenne, enemmän siirtolaisia, pidemmät työurat, vähäisempi rakennetyöttömyys ja ennen muuta määrätietoinen työmarkkinapolitiikka Ruotsissa talous- ja tuotannonkasvu = pitää tehdä enemmän työtä tai nopeammin eli lapioida esimerkiksi ojaa pidempään ja nopeammin tai palkata paljon uusia ojankaivajia kaivamaan innolla pitkää päivää Suomessa työvoiman määrä supistuu eli talouskasvu perustuu vain tuottavuuden kasvuun Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland; Reijo Vuorento 2012; Juhani Vartiainen

24

25 Talous- ja työmarkkinauudistuksen rooli Saksan menestyksessä? 1. Työmarkkinoiden joustavuus 2. Maltillinen palkkakehitys 3.Työvoimapoliittiset uudistukset 4. Vahva teollinen perusta Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland

26 Lähtökohta: Saksa oli yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella vaikeuksissa: työttömyys kasvoi nopeasti ja työttömyys oli pitkäaikaista ja koski erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä. Työttömyysturva perustui työttömän statuksen säilyttämiseen työttömyyden aikana, aktiivinen työvoimapolitiikka ylläpiti statusta, työvoimapolitiikan keskeiset keinot liittyivät julkiseen tukityöllistämiseen ja pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin Työvoimapolitiikka oli kallista ja tulokset heikkoja, työttömyysturvajärjestelmä ja aktiivinen työvoimapolitiikka eivät tukeneet työllistymistä -->järjestelmään haluttiin perusteellinen muutos (ns. Hartz-reformit). Hartz-reformit: Sarja muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan (neljä erillistä lakia). Työvoiman tarjontaan vaikutettiin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä tehostettiin aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntää lisättiin työmarkkinasääntelyn purkamisella. Työnhakijoita aktivoitiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvauksiin, lisättiin työnhakijoiden vastuuta työnetsinnästä (vastuut määriteltiin erikseen), vähennettiin mahdollisuuksia kieltäytyä työtarjouksista Työttömyyskorvaus ansiosidonnainen % nettotuloista ja kesto 6-18 kk riippuen iästä ja työhistoriasta Uudet tukijärjestelmät: itsensä työllistäville Ich AG (Minä-Yhtiö, muistuttaa starttirahaa), ansioista riippumaton korvaus asumistuki, palkkatuet työnantajille ja pienituloisille (minityöt alle 400 ja midityöt , joista ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja Reformit siirsivät aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä työvoiman tarjontaan ja työvoimamenot suhteessa BKT:hen vähenivät. Työllisyysaste nousi ja reformit paransivat toimenpiteiden vaikuttavuutta Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland

27

28 Suomen hybridi malli? 1. Työvoiman kysynnän lisääminen takuujärjestelmiä kehittämällä eli työttömyyden pitkittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä, joilla työhön pääsyä ja paluuta edistetään: pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu(t), nuorten yhteiskuntatakuu, muutosturva, tukityöllistäminen yms. 2. Työvoiman tarjonnan lisääminen tekemällä työnteko entistä houkuttelevammaksi Työlinjan valinta (periaatteena Ruotsin tavoin se, että työttömyys vähenee ainoastaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Kun työvoiman määrä kasvaa, talous kasvaa) Korostaa työnhakijoiden tarpeiden tunnistamista ja toimenpiteiden kohdentamista hakijoiden profiloinnin avulla Työvoimapotentiaali käyttöön porrastamalla työttömyysturvaa (=kiristäminen) Työttömyysputken poistaminen Työurien pidentäminen (eläkeiän nostaminen, opintojen nopeuttaminen) Maahanmuuton lisääminen (ammattilaiset ja tilapäistyövoima) Kaikki tarjontaa lisäävät keinot poliittisesti äärimmäisen epäsuosittuja!!!! mutta ehkä olennaisia hyvinvointimallimme rahoittamisen kannalta!!!!

29 Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssi TYÖLINJA TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN TYÖVOIMAN TARJONTA (työvoimareservit käyttöön) Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön (vajaakuntoiset jne.) Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien aikaistaminen Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima TYÖVOIMAN KYSYNTÄ (työvoiman kysynnän ja tarjonnan taspaino) Julkisten työvoimapalveluiden kehittäminen Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja avustukset) Ammatillisen liikkuvuuden kehittäminen (koulutus) Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu jne.) Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002

30

31 KIITOS!!! Timo Aro 2012

SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN?

SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN? SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN? Nuorten ja työn tekemisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 3.4.2012, Villilä-Studiot, Nakkila Timo Aro 201 Mitä on syrjäytyminen? Lyhyesti käsitteestä

Lisätiedot

Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa?

Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa? Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa? VTT, Timo Aro 22.9.2011, Iisalmi Sisältö I Miten vanha ja uusi työkulttuuri poikkeavat toisistaan? II Mistä me puhumme, kun puhumme aktiivisesta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

NUORISOTYÖTTÖMYYS? VTT, Timo Aro MUUTOS! koulutus, 26.3.2010, Pori

NUORISOTYÖTTÖMYYS? VTT, Timo Aro MUUTOS! koulutus, 26.3.2010, Pori NUORISOTYÖTTÖMYYS? VTT, Timo Aro MUUTOS! koulutus, 26.3.2010, Pori Satakunnan Kansa 27.1.2010 Timo Aro 2010 Helsingin Sanomat 28.1.2010 Timo Aro 2010 Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot