SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN?

Transkriptio

1 SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN? Nuorten ja työn tekemisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki , Villilä-Studiot, Nakkila Timo Aro 201

2 Mitä on syrjäytyminen?

3 Lyhyesti käsitteestä Pierre Bourdieu: Olosuhteiden kurjuus (suuri kurjuus) ja suhteellisen aseman aiheuttama kurjuus (pieni kurjuus). Esimerkkejä suuresta kurjuudesta absoluuttinen köyhyys, nälkä, rahattomuus, pakolaisuus jne. Esimerkkejä pienestä kurjuudesta basisti bändissä, vaihtopelaaja jääkiekkojoukkueessa, tukityöllistetty konsulttiyrityksessä jne.) Kurjuuden lajit liittyvät asumiseen, työhön, odotuksiin ja näkökulmiin. Perusidea se, ettei pientä kurjuutta sovi unohtaa suuren kurjuuden rinnalla Oleellista eri akateemisten tutkimustraditioiden ja näkökulmien kirjosta riippumatta Ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen, Sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan liittyvät puutteet sekä Ulkopuolisuuteen ja vierauteen liittyvät kokemukset. Useimmin jaetaan viiteen ulottuvuuteen: koulutuksellinen, työmarkkinallinen, sosiaalinen, vallankäytöllinen ja normatiivinen

4 Syrjäytymineen liitetyt tunnuspiirteet ovat leimaavia, eräänlaisia poltinmerkkejä aloitekyvyttömyys arvottomuuden tunne elämänilon väheneminen epäluulot epäsiisteys harrastusten puute ihmissuhteiden puute innostuksen puute itsekeskeisyys itsetuhoisuus kiinnostuksen puute laiskuus negatiivisuus oppositioasenne passivoituminen piittaamattomuus normeista ja muista ihmisistä päihteiden runsas tai hallitsematon käyttö sitoutumisen vaikeus tarkoituksettomuuden tunne vahva ulkopuolisuuden tunne voimattomuuden tunne välinpitämättömyys

5 Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 1 (2) Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi on seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)

6 Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 2 (2) Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin henkilöä vuonna Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään luvulla on jäänyt henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle 1,1 miljoonaa euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka

7 Kenen näkökulmasta? Lasten Nuorten Työttömien Päihdeongelmaisten Mielenterveysongelmaisten Maahanmuuttajien Asunnottomien Iäkkäiden Kansaneläkkeen varassa olevat Yksinäisten Pitkäaikaissairaiden Vankien Uudesta teknologiasta ja palveluista osattomiksi jääneiden Jne. ja jne.

8 Timo Aro 201

9 VANHA TYÖKULTTUURI Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden yhteiskunta Palkkatyön (ja aktiivisen työvoimapolitiikan) kultaaika Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne. Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 työpaikat Työ identiteetin perustana!

10 Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää -Tauno Matomäki -

11 Uusi työkulttuuri Hyperkilpailun aika (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon, kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (Hannu Katajamäki) Keskittäminen ja suuruuden ekonomia Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 työpaikat joustotyömarkkinat Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, höpöttäjätyyppi Huono persoona = ujo, hiljainen, sisäänpäin kääntynyt, perehtynyt, perinpohjainen

12 Ikä Sosiaalinen media ja syrjäytyminen Opiskelija 88 Työllinen 49 Eläkeläinen 10 Rekisteröityneet jonkin yhteisöpalvelun asiakkaaksi (%-osuus) Lähde: Tilastokeskus 2011

13

14

15 Nuorten työttömyys vuosina Alle 25-vuotiaat Alle 20-vuotiaat Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011 Noin alle 25-vuotiasta työtöntä ja alle 30-vuotiasta työtöntä *

16 Nuorten työttömyysaste (%) vuosina Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/ NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU Nuorten työttömyysaste noin 20 % eli EU:n keskitasoa * 13 23,2 30,2 30,7 26, ,3 19,6 16,4 16,8 15,6 15,8 17,5 16,5 16,1 14,9 12,3 11, ,8

17 18-vuotiaan työvuosien odotearvo koulutusasteen mukaan vuonna 2010 Koulutuaste Perusaste/miehet 25,87 Perusaste/naiset 23,13 Keskiaste/miehet 32,69 Keskiaste/naiset 33,36 Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Alempi korkea-aste/naiset 36,72 Ylempi korkea-aste/miehet 38,35 Ylempi korkea-aste/naiset 36,76 Työvuosien odotearvo Jo keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosiodotetta kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella! Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2011, Pekka Myrskylä 2012

18 työttömyyden, syrjäytymisen ja monenlaisen osaamattomuuden vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva väestö olisi paras kiinnittää takaisin yhteiskuntaan tarjoamalla sille koulutusta lupauksena jostain paremmasta Komiteamietintö1997:14 -

19 Joka vuosi noin nuorta jää peruskoulun jälkeen vaille jatkokoulutuspaikka, 15 % ikäluokasta (Pekka Myrskylä 2012)

20 Mutta missä ovat kadonneet nuoret? Poissaololle työstä tai koulutuksesta ei löydy syytä Eivät käy työssä, mutta eivät ole siitä huolimatta ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Puolet niistä nuorista, joilla on työmarkkinaongelmia, eivät ole TE-toimistojen palvelujen piirissä. Eivät ole opiskelemassa minkään oppilaitoksen kirjoilla Eivät ole suorittamassa asevelvollisuutta/siviilipalvelua tai ei ole eläkkeensaaja (työkyvytön) Ei ole alle 3-vuotiaita lapsia (hoitovapaalla). Lähde: Ilkka Nio 2010, Pekka Myrskylä 2010

21 Tilastoista kadoksissa olevia vuotiaita arvioidaan olevan noin Lisäksi vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia on yhteensä noin 7000, joista ilmeisesti valtaosa elää vanhempien kotitaloudessa ja avustuksella odottaen urasuunnitelmien selkiytymistä Lähde: Niio 2010

22 VAI?

23 Eri selvityksien laskentamalleissa on päädytty siihen, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 0,5, 1 tai 1,5 kertaa enemmän nuoria kuin on työttömäksi TE-toimistoon ilmoittautuneita alle 25-vuotiaita nuoria Lähde: Häggman 2011; Myrskylä 2011; Niio 2007

24 Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? joista työttömiä työnhakijoita hlöä vuotiaat henkilöä joista työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella hlöä eli joista muita hlöä 5 % ikäluokasta Miehiä 64 % ja Naisia 36 % Kantaväestöä 67 % ja vieraskielisiä 23 % Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2011

25 Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa Huomioi! Huostaan otetuista nuorista suurimmassa vaarassa ovat teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat: joka neljäs on vuotiaina työttömänä tai eläkkeellä ja joka neljäs on kadonnut kaikista rekistereistä. Kolme neljästä huostaanotetusta on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi Lähde: mm. Pekka Myrskylä 2012, Nuorten yhteiskuntatakuu TEM 2012

26 Tarttisko tehrä jotaki?

27 Kiitos