Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Transkriptio

1 Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla X: Kansainväliset sodan lait Risto Marjomaa Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit Vallankumoussotien oikeutus Hallitsija ei enää auktoriteetti, vaan kansa Kansalla oikeus kukistaa itsevaltius: sota kansaa vastaan ei koskaan oikeutettua Vapaus ulotettava myös muihin maihin: voitto tuo vapauden hävinneillekin 2 1

2 Vallankumouksen kolme airutta Tasavaltalaisuus: sotaa tyranniaa vastaan Nationalismi: sotaa kansakunnan puolesta Sosialismi: sotaa tasa-arvon puolesta 3 Kommunismin sodan teoria Karl Marx ( ): kommunismin voitto väistämätön väistämättömyys luo oikeutuksen voiton jälkeen ikuinen rauha: hyökkäyssota yhdistyy pasifismiin Ongelmana alkuoletuksen paikkansa pitämättömyys 4 2

3 Nationalismi: kansakunnan puolesta Kansa määrittää valtion, ei päinvastoin: kansakunnan toteutettava itseään valtiossa valtio kansan olemassaolon mitta Ongelmana kansakuntien olemattomuus: luotava pakkokeinoin; nationalistit vastakkain 5 Militarismi: jalostava sota Nationalismin ja rasismin yhdistelmä: kansojen kamppailu elintilasta sosiaalidarwinismi: vahvat syrjäyttävät heikot Militarismin ihanne: sota tuo esiin ihmisen parhaat hyveet rauha rappeuttaa ja veltostaa sota sinällään itseisarvo Ongelmana aatteen ja toden yhdistäminen 6 3

4 Imperialismi: valkoisen miehen taakka Oikeutti länsimaiden maailmanvalloituksen Rasismia, muttei militarismia: vahvan suojeltava heikkoja rauhaan pakottaminen oikeutettua humanitaarinen sivistystehtävä Kääntyi itseään vastaan: kuka sivistynein? 7 Pasifismi: modernin sodan mahdottomuus Kveekarit: kristinuskon sanoma USA: pasifistinen suurvalta Pragmaatikot (suurliikemiehet): sota vahingollista maailmantaloudelle suursota tuhoasi markkinatalousjärjestelmän Ongelma: vallankumouksellisille sodan tavoitteet taloutta ja vakautta arvokkaampia 8 4

5 Kansainväliset sodan lait: varhaiset lähtökohdat Westfalenin rauha (1648): valtioiden suvereenisuus omissa asioissaan valtioiden keskinäinen tasa-arvo modernin valtiojärjestelmän perusta Wienin kongressi ja Pyhä Allianssi (1815): päämääränä pysyvä tasapaino Euroopassa Allianssista rauhan takaaja käytännössä autoritaarisen vallan tukiranka 9 Konferenssien aikakausi ( ) Tavoitteena vakaa valtiojärjestelmä Tarpeen taustalla: kaupan ja liikenneyhteyksien kehittyminen suurvaltasuhteiden epävakaus: imperialismi voimasuhteiden arvaamattomuus: aseteollisuus ja asevelvollisuus 10 5

6 Ensimmäiset sopimukset Pariisin julistus (1856): merikaupan suojelu sodan aikana Geneven yleissopimus (1864): sotavankien oikeudet; punainen risti Haagin rauhankonferenssit (1899 ja 1907): kokoontuivat Venäjän aloitteesta aserajoituksia ja sissien oikeuksia 11 Sopimusten ongelmat Suurvaltojen haluttomuus sitoa käsiään: USA yleensä ulkopuolella Rikkomusten toteamisen ja sanktioiden puute todisteita vaikea kerätä sodan aikana valtiot eivät tuominneet omia kansalaisiaan Voitto aina sopimuspaperia tärkeämpää 12 6

7 Sisäisten sotien ongelmat Mitä oikeuksia kapinallisilla? USA tunnusti etelävaltiot sodankävijäksi (1861) Mitä oikeuksia sisseillä? eivät itse noudata sodan lakeja; piileskely vastatoimet kohdistettiin siviileihin Haagin II konferenssi (1907): sisseille rajoitetut oikeudet (sodan osapuoli) 13 Siviiliväestön kohtelu Pidettiin suojeltuna ilman sopimuksiakin: kansallisten armeijoiden perinne parantunut logistiikka; rautatiet asevelvolliset aseistettuja siviilejä Ei toteutunut muilla mantereilla: rasismi 14 7

8 Aatteet ja I maailmansota Pasifismi ja sodan päämäärät: kansainvälisyys loi uusia sodan aiheita sotatalous esti markkinoiden romahtamisen sosialistit hylkäsivät pasifismin; uhkasi taata voiton totalitarismille kommunistit; maailmanvallankumous Militarismi ja teollinen tappaminen: hyveillä vähän merkitystä totaalisessa sodassa voiton perusta taloudellinen, ei moraalinen 15 Uusi maailmanjärjestys Sodan tulkinta I maailmansodan jälkeen: vitsaus, josta on päästävä eroon ei katoa itsestään, vaan sopimuksin Kansainliitto (1919): neuvotteluväylä valtioiden välille (USA poissa) Uusia sopimuksia: hyökkäämättömyyssopimuksia Geneven yleissopimuksen tarkistus (1929) 16 8

9 Toinen maailmansota Kansainliiton epäonnistumisen syyt: keskustelukerho vailla päätösvaltaa aatteiden taistelu; kommunismi, fasismi, liberalismi Sodan uusi raaistuminen: panosten korkeus romutti tehdyt sopimukset kuolleista enemmistö siviilejä totalitaarista sotaa; kansanmurhia 17 Yhdistyneet kansakunnat Aluksi sodan voittajien keskinäinen nimitys Kansainliittoa laajemmat valtuudet: turvallisuusneuvosto sotarikoksista kansainvälinen rikos Peruskirja (Kansainliiton pohjalta): hyökkäyssota valtioita vastaan kiellettyä uhria autettava YK:n antamin valtuuksin tavoitteena määrittää aina uhri ja syyllinen 18 9

10 Miten määritellä sota? YK:n peruskirjan puutteet: keskittyminen kansainvälisiin sotiin kiertämisen helppous; ei enää sodanjulistuksia Vaikeus puuttua sisäisiin sotiin: kylmä sota; suurvallat aina eri puolilla onko oikein estää kansannousu? yleiskokous 1960: Ranska miehittäjä Algeriassa 19 Uusia sodan lakeja Kansainvälisen kiinnostuksen syyt: sodan oikeutuksen mutkistuminen siviilien aseman murentuminen Geneven yleissopimus (1949): siviilien turvallisuus kaikkien vastuulla Sotarikostuomioistuimet: rikoksia ihmiskuntaa kohtaan käytännössä käsitelleet vain häviäjien tekoja 20 10

11 Siviilien ja sissien oikeudet Ongelmana suurvaltojen haluttomuus: sissien ja siviilien turvaaminen suojaa heikkoa ei siviilikohteiden pommituskieltoa ei ydinaseiden käyttökieltoa (ydinsulkusopimus) Kasvavia uudistuspaineita: haluttomuus hyväksyä siviilien joukkosurmia siirtomaasodista myötätuntoa sisseille 21 YK:n lisäpöytäkirja (1977) Viimeisin merkittävä lisäys sodan lakeihin: sissit rinnastettiin sotilaisiin ei muutoksia sodan oikeutukseen USA ei ratifioinut, mutta noudattaa Sissin käsitteen hämärtyminen: terroristeja laittomia taistelijoita (Guantanamo) tavoitteena kiertää tehtyjä sopimuksia 22 11

12 YK:n aseman murtuminen Kylmän sodan päättyminen heikensi YK:n pohjaa: suurvaltojen yksipuolisia toimia Kosovon sota (1999) Irakin sota (2003) Georgian sota (2008) Rauhaan pakottamisen oikeutus: kenen ehdoilla? sodasta jälleen hyväksyttyä? ongelma: sota ei ole poliisitoimi 23 12