Miksi Eurooppa nousi maailmanherruuteen?

Transkriptio

1 Euroopan synty ja erityispiirteet, sodankäynnin vallankumous, valtiorakentuminen Miksi Eurooppa nousi maailmanherruuteen? kysymystä pohdittu useissa yhteyksissä modernien sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden synnystä lähtien kolme osin yhteenkietoutunutta keskustelua: Euroopan synty ja erityispiirteet sodankäynnin vallankumous modernin valtion rakentuminen 1

2 Euroopan synty ja erityispiirteet kysymystä pohdittu ahkerasti aina Weberistä lähtien (protestanttinen etiikka ja) kapitalismi moderni länsimainen rationaliteetti eurooppalaisten kaupunkien coniuraatiot Bartlett: Eurooppa syntyi keskiajalla tiedonvälitys ja kulttuurivaihto keskustan ja periferian välillä poliittinen hajanaisuus rajoitti hallitsijoiden mahtia, koska alamaisten oli mahdollista saada ulkopuolista tukea ja äänestää jaloillaan Hallitsijoitakin sitovan oikeusjärjestelmän kehittyminen Esim. Englannissa käytiin kuninkaan nimissä sotaa kuningasta vastaan Sodankäynnin vallankumous Michael Roberts: tärkeimmät muutokset tuliaseiden käyttöönotto taktinen vallankumous sotavoimien miesmäärän voimakas kasvu kouluttamisen merkitys kasvaa, armeijoista vakinaisempia kunnianhimoisemmat, aggressiivisemmat, monimutkaisemmat strategiat sotien mittakaava kasvaa valtiollinen valta voimistui, sodankäynnin vaikutus yhteiskuntiin lisääntyy 2

3 Geoffrey Parker: ajoitus yhtä mieltä Robertsin kanssa lähinnä sodankäynnin mittakaavan kasvusta seurauksineen, mutta tämäkin oikeuttaa puhumaan sodankäynnin vallankumouksesta laajentaa käsittelyä logistiikkaan ja merisodankäyntiin löytää Euroopan ulkopuolelta vastaavaa kehitystä vain Japanista Andrew Ayton & J. L. Price: suurimmat muutokset tapahtuivat keskiajalla: jalkaväki syrjäyttää ratsuväen tuliaseiden käyttöönotto armeijoiden kokonaisvahvuuksien kasvu ratkaisevien tulosten saavuttamisen pitkittyminen Clifford J. Rogers: tärkeimmät muutokset satavuotisen sodan aikana eurooppalaisen sodankäynnin muutokset sarja toisiaan seuranneita vallankumouksia, joista kukin pyrki korjaamaan edeltäjänsä aiheuttaman epätasapainon = punctuated equilibrium evolution 3

4 Uuden ajan alku jatkoa keskiajalla alkaneille muutoskuluille hallitsijoiden valta kasvaa valtiorakentuminen palkkajoukot yleistyvät aseistus ja taktiikka kehittyivät jalkaväen merkitys kasvaa piiritystykistö kehittyy uudet linnoitukset tykein aseistetut purjelaivat Valta keskittyy kuninkaat ja mahtavimmat ruhtinaat lujittivat valtaansa pienempien herrojen kustannuksella taustalla taloudellinen kehitys: oikeudellista ja hallintovaltaa omaavat ruhtinaat kykenivät hyötymään nousukaudesta; pienempien herrojen tärkein tulonlähde olivat perinteen sanelemat maanvuokrat levyhaarniskat ja niiden kantamiseen kykenevät suuret sotaratsut lisäsivät ratsumiehen ylläpidon kustannuksia linnat rakennettiin kivestä palveluvelvoitteen kuittaaminen rahasuorituksena (scutagium) yleistyy luvulta lähtien 4

5 Palkkajoukot yleistyvät palkkajoukkojen käytössä useita etuja: paremmin varustettuja ja harjaantuneita kuin keskivertovasallit, ei (ajallisia tai alueellisia) palveluvelvoitteiden rajoitteita ajan myötä myös vasallit alkoivat vaatia rahapalkkaa palvelustaan lopulta osa armeijoista koostui pääosin palkkajoukoista, joita värvättiin osastoittain palkkaosastojen päälliköt yksityisiä, usein aatelisia sotilasyrittäjiä, jotka kantoivat osansa myös taloudellisista riskeistä aluksi sopimukset tehtiin vain sodan tai sotaretken ajaksi sotatoimien loputtua vapaat komppaniat saattoivat sotia omaan laskuunsa vakituiset komppaniat 1400-luvulle tultaessa Italiassa osalle palkkajoukoista tehtiin pidempiä sopimuksia (condotta) riippumatta siitä, sodittiinko vai ei Ranskan kuningas Kaarle VII (h ) perusti vuonna 1445 ns. pysyviä komppanioita (compaignes d ordonnance) Burgundin herttua Kaarle Rohkea ( ) kopioi järjestelmän vuonna 1471 Unkarin kuningas Matthias Corvinus (h ) kokosi ns. mustan armeijan (fekete sereg) ensimmäisten vakinaisten komppanioiden pääaselaji oli ratsuväki, joka oli huipussaan 1400-luvun puolimaissa 5

6 Satavuotinen sota ( ) Englanti vs. Ranska taustalla kiista Ranskan kruununperimyksestä Ranska vauraampi, mutta hajanainen Englannissa tehokkaampi hallinto mahdollisti palkkajoukot Englantilaiset taktisesti etevämpiä Englantilaisilla merten herruus Sluysin taistelun (1340) jälkeen kiristi molempien verotusta talonpoikaiskapinoita pidemmät rauhat ja sotatoimet piirityksiä ja englantilaisten ryöstö- ja hävitysretkiä (chevauchée) ranskalaisten kansallistunteen vahvistuminen ranskalaiset alkoivat pärjätä vasta, kun alkoivat välttää kenttätaisteluita ja keskittyivät piirityksiin vakituiset komppaniat tykistö 6

7 Heittokoneista tykkeihin ruuti keksittiin Kiinassa 800-luvulla, tunnettiin Euroopassa 1200-luvun lopulla ranskalaiset kehittivät satavuotisen sodan aikana maanosan tehokkaimman piiritystykistön laakatulta ampuva ruutitykistö pystyi murtamaan keskiaikaiset muurit heittokoneita tehokkaammin 1400-luvun alussa kehitettiin tehokkaampi ja paremmin säilyvä ruuti Italian sodissa 1494 ranskalaisten tykistö järkytti aikalaiset ensimmäinen hyötyjä oli Osmanien valtakunta Tykistölinnakkeet piiritystykistö parani ajan myötä vanhojen muurien jäädessä riittämättömiksi suurten kenttätaisteluiden ja liikkuvan sodankäynnin merkitys nousi muutamaksi vuosikymmeneksi luvun taitteessa piiritystykkejä vastaan kokeiltiin useita eri keinoja 1520-luvulta lähtien uusien bastionilinnakkeiden (alla moderna / trace italienne) rakentaminen kiihtyi sodankäynti keskittyi jälleen piirityksiin ja vihollisen alueen hävittämiseen lähipuolustuksen tarpeet sanelivat bastionien kulmikkaat muodot ja tekivät eteen työnnetyistä pienistä reduteista suosittuja 7

8 linnakkeiden uusiminen oli kallista viivytti usein kaupunkien puolustuksen ajantasaistamista toisaalta maavallit tarjosivat jopa pysyviä rakenteita paremman suojan tykkitulta vastaan maavallit alttiita eroosiolle; pysyvien rakenteiden kivivuoraukset suojaksi tätä vastaan oikeastaan vain rikkailla kaupungeilla ja valtiollisella keskusvallalla oli rahkeita rakentaa uusia taiteen sääntöjen mukaisia linnakkeita aatelisten suhteellinen asema heikkenee Aselajien yhteistyö kehittyy tykistöä alettiin käyttää myös kenttätaisteluissa 1400-luvulta lähtien hussilaisjohta Jan Žižka (n ) ei saanut 1410-luvun vaunulinnakekokeiluilleen jatkajia tiennäyttäjinä jälleen ranskalaiset tuliaseiden suhteellinen osuus kasvoi myös jalkaväessä, mutta ampuja suojattomia ilman keihäsmiesten tukea vasta piipun sivuun kiinnitettävien pistimien käyttöönotto 1670-luvulla syrjäytti keihäsmiehet taistelukentiltä jalkaväen, ratsuväen ja tykistön keskinäisten voimasuhteiden muuttuessa runsasta teoreettista keskustelua aselajien yhteistyöstä ja ihanteellisista määräsuhteista; ei yksimielisyyttä vaan jatkuvaa kokeilua 8

9 1500-luvun alussa kristityn Euroopan tehokkain sotakoneisto espanjalaisilla sveitsiläisten keihäsmuuria yritettiin aluksi murtaa miekoin ja kilvin aseistetuilla miehillä ratsuväen ja tykistön yhteistyöllä parempia tuloksia espanjalaisten tercio ylivoimainen lähes vuosisadan ajan Alankomaiden vapaussodan ( ) aikana, vuonna 1594 keksittiin kontramarssi, joka tehosti jalkaväen yhteislaukauksia Merellinen vallankumous uivat tykistölinnakkeet mullistivat merisodankäynnin halvempien mutta painavampien rautatykkien käytöstä ei haittaa tulivoima vastasi parhaimmillaan pientä armeijaa, laivat kykenivät haastamaan myös satamia ja rannikoita suojanneita linnakkeita eurooppalaisten maailmanvalloitus mahdollistuu aluksi espanjalaiset ja portugalilaiset aktiivisimpia (Tordesillasin sopimus 1494) merellinen ylivoima ei aluksi ulottunut sisämaahan muualla kuin Amerikoissa 9

10 Kustannusten uusjako sodankäynnissä, aseistuksessa ja taktiikoissa suuria muutoksia valtaosa logistisista rajoitteista säilyi; yli miehen armeijoiden koossapitäminen vaikeaa strategioissa ei havaittavaa muutosta suurimmat muutokset merisodankäynnissä ja kulurakenteissa jalkaväen varusteet huokeampia kuin ratsuväen, kouluttaminen helpompaa potentiaalisten rekryyttien määrä kasvoi kokonaiskustannukset eivät laskeneet, koska jalkaväki tehokasta vain suurina osastoina myös tykistön ja linnoitusten kehittyminen sekä väen vakinaistaminen kasvatti vaadittavan vähimmäispääoman määrää sotalaivastot vaativat jatkuvia investointeja pakottivat kehittämään valtiontaloutta pienempien ruhtinaiden vaikea säilyttää riippumattomuutensa; erillään sijaitsevia osia edelleenkin mahdollista erottaa suuremmista valtapiireistä (Burgundi, Alankomaat) yhteiskunnallisen vallan uusjako 10

11 Modernin valtion rakentuminen Charles Tilly: - suurempia sotavoimia organisoimaan kykenevillä yleensä taipumus voittaa - sodankäynti kannustanut valtiollisen vallan keskittymistä - pääomien keskittymisen aste ohjannut valitsemaan erilaisia keinoja sodankäynnille välttämättömien voimavarojen hankkimiseen - valtioiden välinen kilpailu johtanut lopulta johtanut käytettyjen keinojen yhtenäistymiseen pakotus- ja pääomakeskeisten äärimuotojen osoittauduttua tehottomiksi vastaamaan kaikkiin sodankäynnin haasteisiin 11

12 Jan Glete: - valtiot suojelun tarjoajia - eri intressiryhmien etujen yhteensovittamisella ja tehokkaan byrokratian luomisella voitiin luoda kilpailukykyinen asemahti niukaltakin resurssipohjalta - esimerkkeinä Espanja, Alankomaat ja Ruotsi 12