Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1

3 Sisällysluettelo OTE PÖYTÄKIRJASTA... 4 UUDEN ALAVUDEN STRATEGIA... 7 Mitä tavoittelemme suurempana kuntana?... 7 Miten toimimme?... 7 Palvelujen järjestämisen tavoitteet ja periaatteet... 8 Palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin kehitys... 9 HENKILÖSTÖOHJELMA Johdanto Johtaminen ja kehittäminen Henkilöstöresurssien turvaaminen Osaaminen ja ammattitaito Kannustava ja motivoiva palkitseminen Työhyvinvoinnin vahvistaminen Johtamis- ja arviointijärjestelmien kehittäminen Yhteistoiminta Lopuksi TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talousarvion rakenne ja sisältö HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (kansliasihteeri) Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Keskushallinto (kehitysjohtaja) TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö)

4 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Perusterveydenhuollon palvelut (perusturvajohtaja) Erikoissairaanhoidon palvelut (perusturvajohtaja) SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen hallinto (sivistysjohtaja) Varhaiskasvatus (päivähoidon johtaja) Perusopetus (sivistysjohtaja) Lukio-opetus (lukion rehtori) Lakeudenportin kansalaisopisto (kansalaisopiston rehtori) Kirjasto (kirjastotoimenjohtaja) Vapaa-aikapalvelut (liikuntasihteeri) TEKNISET PALVELUT Tekninen hallinto (tekninen johtaja) Yhdyskuntatekniset palvelut (kunnallistekniikan päällikkö) Vesihuoltolaitos (laitospäällikkö) Lämpölaitos (tekninen johtaja) Tilapalvelu (tekninen johtaja) Ympäristöpalvelut (maankäyttöinsinööri) KAUPUNGIN KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRHTIÖT Asuntotoimen yhtiöt Elinkeinotoimen yhtiöt A Pesu Oy Alavuden Jäähalli Oy TULOSLASKELMAOSA JA RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA ASUNTOTUOTANTO VUOSINA 2017, keskeiset tiedot KUNNALLISTALOUDEN KUVIOT

5 OTE PÖYTÄKIRJASTA 4

6 5

7 6

8 UUDEN ALAVUDEN STRATEGIA Mitä tavoittelemme suurempana kuntana? Uusi kunta on asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta houkutteleva, palveleva ja kasvava maaseutukaupunki. Alueen kehittämismahdollisuudet vahvistuvat vahvemman uuden kunnan myötä. Uusi kunta turvaa riittävät resurssit kuntalaisten palveluiden tuottamiseen ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Uuden kunnan profiloituminen ja imago perustuvat eri elämänvaiheessa olevien asukkaiden sujuvaan arkeen yrittäjä on ykkönen -asenteeseen palvelujen moniulotteiseen kirjoon välitämme toisistamme -ajattelutapaan Tiivistäen voidaan sanoa, että Onni elää uudessa kunnassa. Uuden kunnan väestömäärän tulee olla kasvava. Tavoitteena on vähintään 0,5 %:n vuotuinen kasvu. Kasvava väestökehitys vaikuttaa myönteisesti sekä väestön ikärakenteeseen, joka mahdollistaa huoltosuhteen ennustettua paremman kehityksen. Aiempaa parempi huoltosuhde mahdollistaa monipuoliset kehittyvät kuntapalvelut. Maankäytön suunnittelulla tuotetaan selkeä näkemys uuden kunnan rakenteen kehittämisestä eli mihin ja miten sijoittuvat asuminen, teollisuus ja palvelutoiminnat ja virkistysvaraukset sekä minkälaisiin toimintoihin varaudutaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös luoda nauhakaupunki valtatien 18 varteen Töysän kirkonkylästä Tuurin kautta Alavudelle. Uudessa kunnassa on elinvoimaisia ja omaleimaisia kyliä. Aktiivisen kylän sydän on usein koulu tai kylätalo, jonne muun muassa vapaa-ajan toiminta keskittyy. Elinvoimaisessa kylässä on myös työpaikkoja kylän asukkaille. Kylien liikenne- ja tietoliikenneyhteydet pidetään kunnossa ja ajantasaisina. Tavoitteena on elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen toimintaympäristön muodostaminen, joka osaltaan vahvistaa kunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uusi kunta tunnetaan Yrittäjä on ykkönen asenteesta. Kunta tuottaa laadukkaat ja joustavat yritysneuvontapalvelut sekä varaa tähän toimintaan riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Miten toimimme? Viestinnän ja markkinoinnin lähtökohtana ovat uuden kunnan tavoitteet, visio, profiloituminen ja imago. Viestinnän on oltava monipuolista, monensuuntaista tiedon, osaamisen ja innostuksen vaihtamista. Uuden kunnan viestintä perustuu oikeisiin asioihin, tapahtumiin, toimintaan ja saavutuksiin. Uuden kunnan viestintä on osa kunnan työntekijöiden jokapäiväistä työtä, joka edellyttää ennen kaikkea hoksaamista, osaamista ja aktiivisuutta. Elinkeinopolitiikassa ydintoiminta-aloja ovat kauppa ja palvelut metalliteollisuus puutuoteteollisuus rakennustuoteteollisuus 7

9 Kuntalaisten osallistuminen ja asiakaslähtöisyys ovat uuden kunnan kulmakiviä. Uusi kunta aktivoi ja innostaa asukkaitaan vaikuttamaan vahvasti ja aktiivisesti oman elinympäristönsä ja heitä koskevien päätösten tekoon. Kuntalaiset tuntevat itsensä esimerkiksi töysäläisiksi, hakojärveläisiksi, sydänmaalaisiksi tai asemanseutulaisiksi ja samanaikaisesti he kokevat olevansa uuden kunnan asukkaita. Asukkaat toimivat monenlaisissa yhteisöissä, joiden kautta he muodostavat identiteettiään ja joissa toimimalla yhteenkuuluvuus syntyy. Erityisesti nuorten aktivoimiseksi tehostetaan nuorisovaltuuston (NUVA) toimintaa. Oman alueen ja seutukunnan kanssa kehitetään ja tuotetaan peruspalvelut. Maakuntatasolla määritetään yhteiset kehittämiskohteet ja hankkeet esimerkiksi koulutuksessa, kehitystyössä ja tutkimuksessa. Elinkeinojen kehittämisessä panostetaan erityisesti yhteistyöhön elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Uudella suuremmalla kunnalla on aiempaa paremmat mahdollisuudet verkostoitua ja vaikuttaa edunvalvontaan. Vetovoimaisen maakuntakeskuksen lisäksi tarvitaan vahvoja alueellisia keskuksia. Niiden avulla turvataan palvelutuotanto ja taataan maakunnan tasapainoinen ja vakaa kehitys. Palvelujen järjestämisen tavoitteet ja periaatteet Hyvän elämän edellytysten luonti asukkaille sekä heidän hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kunnan toiminnan perustavoitteita. Tavoite on yhteinen koko kuntaorganisaatiolle. Hyvien palveluiden tavoitteena on edistää alueen vetovoimaisuutta ja elinkelpoisuutta. Perustavoitteiden saavuttamiseksi kunnan toiminnassa ja palvelutuotannossa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Kansalaislähtöisyys - edistetään kansalaislähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä hyödyntämällä ja kehittämällä olemassa olevia verkostoja (järjestöjä, yhteisöjä ja kyliä) ja luomalla uutta. - osallisuuden lisääminen - asiakas- ja käyttäjälähtöisyys 2. Hyvinvoinnin edistäminen kaikessa toiminnassa eri toimialoilla ja myös järjestö-toiminnassa ja yksityissektorilla - tuetaan kuntalaisen omaa vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista - ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen läpäisyperiaatteella 3. Saatavuus ja yhdenvertaisuus - tasa-arvoisuus, yhdenmukaisuus ja palvelujen saatavuus asuinpaikasta riippumatta - tavoitteena on lähipalvelujen turvaaminen joko lähipalvelualueena tai jalkautuvilla palveluilla - palveluverkon kattavuus ja palvelujen liikkuvuus/ saatavuus arvioidaan käyttäjäasiakas näkökulmasta, palvelut määräytyvät tarpeen mukaan - tarve määrittää palvelut, tuotantotavat ja palvelupisteet - palvelujen laadun mittarina vaikuttavuus, ei suoritteiden määrä 8

10 4. Elinympäristön toimivuus - toimiva infrastruktuuri (tiet, vesi ja viemäri, tietoliikenneverkosto, joukko-liikenne ym.), jolla edistetään alueen vetovoimaisuutta ja asumisen edellytyksiä. - ympäristön esteettömyys 5. Palvelujen jatkuva arviointi ja kehittäminen - sujuvat ja kustannustehokkaat prosessit - asiakas- ja käyttäjäpalautteen aktiivinen hankinta ja hyödyntäminen Palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin kehitys Tavoitteena uudessa kunnassa on hallinto- ja palvelurakenteiden selkeys, läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus. Hallintokuntien väliset raja-aidat ovat matalia. Palveluja järjestetään soveltaen soveltuvin osin elinkaarimallista toimintatapaa, jossa palvelut muodostavat ikäkauden mukaisia palvelukokonaisuuksia yli sektorirajojen esim. lasten ja perheiden palvelut, aikuisväestön palvelut, ikäihmisten palvelut jne. Kansalaisten oma-aloitteellisuutta ja omaehtoista toimintaa tuetaan. Palvelujen toiminta- ja tuotantotavat yhdenmukaistetaan ja otetaan käyttöön hyviä ja toimivia käytäntöjä. Palvelujen jakelukanavien monipuolistetaan ja hyödynnetään tietotekniikkaa ja sähköistä asiointia laaja-alaisesti mm. kehittämällä ja ottamalla käyttöön verkkopalveluja. Olemassa olevaa kuituverkkoa hyödynnetään nykyistä enemmän ottamalla käyttöön uusia palvelumahdollisuuksia esim. turva- ja hyvinvointipalvelussa väestön ikääntyessä. Palvelujen toimintatapana on lähipalvelujen turvaaminen lähipalvelualueella tai palvelujen jalkautumisella asiakaslähtöisyys huomioiden. Työntekijöillä on mahdollisuus erikoistua ja myös mahdollisuus tiimimäiseen työskentelyyn. Palveluissa otetaan käyttöön front- ja back-office toimintatapoja, jossa asiakas saa asiansa vireille ja ohjataan tarvittaessa lisä-palvelujen tai neuvonnan piiriin. Sosiaali- ja terveydenhoidon henkilöstön yhdessä tekemistä ja yhdentymistä edistetään ja kehitetään esim. samoissa tiloissa työskentelyllä. Yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuuksia hyödynnetään sekä palvelutuotannossa että työllistämisessä. 9

11 HENKILÖSTÖOHJELMA Johdanto Henkilöstö on kunnan toiminnan tärkein voimavara. Hyvällä henkilöjohtamisella ja avoimella yhteistyöllä rakennetaan hyvinvoivaa, tehokasta ja laadukasta työyhteisöä, jossa työntekijät ovat osaavia ja motivoituneita. Pitkäjänteinen, suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen takaa kunnalle nyt ja tulevaisuudessa osaavia henkilöitä jatkuvasti muuttuvissa tehtävissä. Siihen päästään parhaiten, kun yksilöiden osaaminen ja osaamisen kehittäminen yhdistetään kunnan tavoitteisiin ja strategioihin. Alavuden kaupungin kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt marraskuussa 2001, on mainittu: Kaupunki panostaa kilpailukykyiseen henkilöstöpolitiikkaan siten, että nykyisen henkilöstön mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen säilyvät ja paranevat. Kaupungin kuvaa työnantajana määrätietoisesti kehitetään siten, että ammattitaitoista henkilökuntaa voidaan rekrytoida kaupungin palvelukseen lähivuosina tapahtuvan voimakkaan eläkkeellesiirtymisen johdosta. Valmiuksia rakenteellisiin muutoksiin organisaatiossa ja henkilöstössä valmistellaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Samassa kehittämisohjelmassa suoritettavien toimenpiteiden kohdalla todetaan: Henkilöstöohjelma laaditaan henkilöstön ammatillisen osaamisen, työkyvyn ja motivoinnin sekä palvelun laadun takaamiseksi. Ohjelmassa määriteltäviä asioita ovat mm. henkilöstön kouluttamisen periaatteet, tyky-toiminta ja valmiuksien luominen organisatooriseen kehittämiseen. Samoin siinä huomioidaan kaupungin kilpailukyky henkilöstön rekrytoinnissa. Rakenteellisena pohjana on tukeuduttu mm. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen 16/2001 liitteeseen: Henkilöstöstrategia kehittämisen ja johtamisen välineeksi. Lisäksi on käytetty Työssä jaksamisen ohjelmassa syntynyttä opasta: Hyvä henkilöstöjohtaminen kuntasi ja kunta-alalle alkuvuodesta 2003 annettua suositusta Työhyvinvointi kunta-alalla. Henkilöstöohjelmaan on myös rakenteellisesti ja sisällöllisesti vaikuttanut vuoden 2002 lopussa valmistunut raportti Työelämän laatu Alavuden kaupungissa vuonna 2002-kyselystä, joka kohdistettiin koko henkilöstöön. Henkilöstöohjelmatyön pohjaksi Alavuden kaupungin henkilöstöryhmä piti syksyllä 2002 seminaarin, jonka tulokset sisältyvät eri muodoissaan tähän henkilöstöohjelmaan. Ohjelmaa on käsitelty kevään 2003 aikana sekä henkilöstöryhmässä, että kaupungin johtoryhmässä. Lopullinen ohjelma on kaupunginhallituksen hyväksymä ja viety kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Henkilöstöohjelman toteutus ja seuranta tapahtuu talousarvion ja tilinpäätöksen (henkilöstötilinpäätös) avulla vähintään kahdesti vuodessa. Alavuden kaupungin henkilöstöryhmä käsittelee sekä talousarvion että tilinpäätöksen. Henkilöstöohjelma viestittää koko organisaatiolle yhtenäisyyttä henkilöstöasioiden hoidossa sekä niitä periaatteita ja tapoja, joilla hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan. Johtaminen ja kehittäminen Tavoitteena on sovittaa yhteen kunnan toiminnalliset strategiat ja pitää huolta siitä, että henkilöstön kehittämistoimet ovat yhteensopivia kunnallisen organisaation ja työn kehittämistoimien kanssa. 10

12 Kaupunki panostaa hyviin esimiestaitoihin, joita tarvitaan paitsi tehokkaassa johtamisessa ja suunnittelussa, myös kehittämiskeskusteluissa, työsuorituksen arvioinnissa ja uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotossa. Esimiestyö koetaan oikeudenmukaiseksi, kun se on johdonmukaista ja perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Lähiesimiesten koulutuspanostuksia ja ohjausta lisätään samoin kuin henkilöstön tietämystä oman työpanoksen ja toiminnan vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta. Henkilöstön on tärkeätä osallistua osaltaan palvelutoiminnan tavoitteenasetteluun, suunnitteluun, työsuorituksen arviointiin ja työn organisointiin. Tällöin huomioidaan taloudelliset ja toiminnalliset resurssit ja pyritään mahdollisimman kestäviin ratkaisuihin. Avoin vuorovaikutus kannustaa yhteistyöhön ja hyödyllisiin kokeiluihin. Kehittämiskeskustelut käydään sisällöllisesti riittävän laajana ja syvälle organisaatioon vieden. Kehittämiskeskustelut käydään riittävän usein ja rullaavasti. Tiimimäistä työskentelyä edistetään sellaisissa pisteissä, joihin se soveltuu luontevasti. Toiminta on siten organisoitua, että se muodostaa tehokkaan kokonaisuuden, jossa valta ja vastuusuhteet ovat selvät. Kohtuulliset varajärjestelmät toteutetaan sekä henkilöstön että järjestelmien avulla, jotta toiminta turvattaisiin eri tilanteissa ilman tarpeettoman suuria henkilökuormituksia. Henkilöstöresurssien turvaaminen Henkilöstön pysyvyyttä kaupungin palveluksessa edistetään eri toimenpitein. Ammattitaitoinen henkilöstö on mahdollisuus selviytyä tulevaisuuden haasteista. Arvostavaan henkilöstöpolitiikkaan kuuluu perusteltu kannustaminen ja myös perusteltu kritiikki. Henkilöstö arvostaa asioiden puhumista selviksi olivat ne sitten hyviä saavutuksia tai vaikeita ratkaistavia ongelmia. Henkilöstön pysyvyyttä edistää osaava ja monipuolinen johtaminen ja kanssakäyminen. Ikäjohtamisessa ei varmaan kaikkia mahdollisuuksia ole vielä käytetty. Pitkään työskennelleillä on käytettävissä monipuolinen kokemustausta, joka on perusteltua saada hyödylliseen käyttöön. Asioiden sujuminen ja järjestyminen edellyttää kaikilta osapuolilta joustoa ja yhteistyötä. Jaksamisen ja työhyvinvoinnin sekä oikeamääräisen kuormituksen muodostuminen ovat avainkysymyksiä siihen, että henkilö haluaa ja pystyy työskentelemään eläkeikäänsä saakka. Määräaikaisten työsuhteiden tarve on eri syistä jatkossakin ilmeinen. Määräaikaisia työsuhteita tulee käyttää ja jatkaa vain erittäin perustelluissa tilanteissa ja pyrkiä silloin kun on mahdollista ja perusteltua muodostamaan toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Tämä on omiaan parantamaan entisestään työhön sitoutumista. Työnantaja suhtautuu myönteisesti työaikajärjestelyihin, vuorotteluvapaaseen, osaaikalisään ja eläkejärjestelyihin kuten osa-aikaeläkkeeseen taloudellisten ja toiminnallisten mahdollisuuksien puitteissa, joustavin järjestelyin ja kaupungin-hallituksen hyväksymiä periaatteita noudattaen. Henkilöstön määrän ja osaamisen suunnittelu kulkee käsi kädessä toiminnan suunnittelun kanssa. Kaupungin visio ja strategia määrittävät keskeisesti rekrytointipolitiikkaa. Tavoitteista, taloudellisista resursseista ja toimintatavoista riippuu, minkä verran ja minkälaista henkilöstöä kaupunki tarvitsee. Ajan kuluessa työtehtävät muuttuvat. Jossain kohtaan ne lisääntyvät ja jossain vähenevät tai tehostuvat. Uuden henkilöstön hankinnassa käytetään, milloin se on perusteltua, ensisijaisesti sisäistä hakua. Aktiivisilla toimilla pyritään henkilöstöä sijoittamaan/uudelleen kouluttamaan muihin tehtäviin oman työn vähetessä tai loppuessa. Tämä edellyttää joustoa ja muutosvalmiutta kaikilta osapuolilta. Myös työvoimapankki 11

13 on aina tarvittaessa käyttöön otettavissa siinä muodossa, kuin se on toiminnallisesti päätetty. Osaaminen ja ammattitaito Osaamisen kehittämisen lähtökohtana on kehitysstrategia, joka perustuu organisaation visioon. Visiosta johdetaan osaamistarpeet ja verrataan niitä osaamisen tilaan. Osaamista tuetaan suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksella. Organisaatiossa hyödynnetään henkilöstön tietoja ja taitoja laaja-alaisesti turvaten organisaation toimintaedellytykset ja varmistaa muutosten hallinnan. Taitojen kehittäminen sitoo henkilöstön yhteisiin päätöksiin ja laadun parantamisen. Työn kierrolla edistetään osaamisen laajempaa jakautumista ja kohtuullisten varahenkilöjärjestelmien muodostumista. Työn kierto edistää yksilön ammatillista kehittymistä ja laajemman kokonaiskuvan saamista kunnallisista työtehtävistä. Moniammatillisuudella on myönteinen merkitys henkilön työhistoriaa ajatellen ja myös työssä viihtyvyyden edistäjänä. Henkilöstön opiskelua tuetaan luomalla siihen kohtuulliset mahdollisuudet yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa. Kannustava ja motivoiva palkitseminen Palkkaus- ja kannustejärjestelmiä kehitetään monipuolista osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä tukeviksi. Henkilökohtaista lisää maksetaan niille työntekijöille, joiden työtulokset ja henkilökohtainen osaaminen ovat muita korkeammat. Kannustavan palkkauksen arvioimis- ja toteuttamisjärjestelmä tulee olla yhteisesti hyväksytty. Kannustavaa ja motivoivaa palkkausta toteutetaan käytettävissä olevien resurssien ja perustellun kokonaisuuden puitteissa. Työhyvinvoinnin vahvistaminen Työhyvinvointi on koko työyhteisön tavoite. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeä osa-alue työelämän kehittämisessä. Henkilöstöjohtamisella pyritään työsuorituksen tuloksellisuuden optimointiin sekä työhyvinvoinnin ja työterveyden edistämiseen. Tuloksellisuuden, tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun mittareiden rinnalla on tärkeää tuoda esiin henkilöstön hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Kun tuotannon ja henkilöstön terveyttä, kehittymistä ja osaamista koskevat tiedot yhdistetään perinteisiin tuottavuutta ja laatua ilmaiseviin mittareihin, saadaan tarkempi ja syvällisempi kuva kaupungin kokonaistilanteesta. Henkilöstö, jota kohdellaan hyvin ja tasapuolisesti ja jolla on aidot mahdollisuudet kehittyä työssään, tekee myös hyvää ja tuloksellista palvelutyötä. Työilmapiiriä seurataan tutkimuksin kuten esimerkiksi vuonna 2002 suoritettu Työelämän laatu Alavuden kaupungissa vuonna Huomioidaan tutkimuksen tuoma tieto ja sen mahdollisesti esiin tuomat kehittämistarpeet. Virkistystoiminnan tulee olla monipuolista ja säännöllistä sekä pyrkiä tavoittamaan mahdollisimman laajat joukot henkilöstöä. Virkistystoiminta voi olla liikunta-, kulttuuritai moneen muuhun suuntaan painottunutta ja eri tavoin toteutettua. Työterveydenhuolto on suhteellisen laajasti järjestettyä ja sitä kehitetään edelleen pitäen huolta kokonaisuutena monipuolisista toimintatavoista ja siitä, että panokset ovat suhteessa saatavaan hyötyyn. Työterveydenhuollon ja työsuojelun piiriin kuuluu 12

14 olennaisesti myös henkinen työsuojelu, jota edistetään kaikilla toiminnan tasoilla yhteisillä toimilla. Työkiusaamiseen ja muihin työpaikan henkisiin ongelmiin puututaan jo niiden varhaisessa vaiheessa. Myös työpisteen ergonomiasta ja työnkulkujen tarkoituksenmukaisuudesta huolehditaan työn toiminnalliset vaatimukset ja työn kehittämisen mahdollisuudet huomioiden. Johtamis- ja arviointijärjestelmien kehittäminen Yhteistoiminta Johtamis- ja arviointijärjestelmiä kehitetään edelleen. Johtamisrakenteita, yhteistyömuotoja ja työnkulkuja uudistetaan muuttuvien vaatimusten mukaan periaatteessa jatkuvana prosessina. Lähiesimiesten ja työyksiköiden koulutuksessa huomioidaan paitsi yhteistoiminnan nykyaikaiset vaatimukset, myös ratkaisuvallan ja siihen liittyvän vastuun kohdentuminen ja ymmärtäminen. Sekä johtajilta, että henkilöstöltä edellytetään yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. Yhteisiä tavoitteita syntyy valmistelun ja päätöksenteon kautta kaupungin päättävissä elimissä sekä tulosalue, että tulosyksikkö 1 tasoisina. Alemman tason sitoutuminen muodostetaan näistä lähtökohdista yhdistäen siihen ammatillinen ja paikallinen tietämys työyksiköissä. Yhteistoimintaa toteutetaan monella tasolla. Henkilöstöryhmä, joka koostuu kaupunginjohtajasta, talousjohtajasta sekä työntekijäjärjestöjen edustajista on ylin yhteistoimintataso. Yhteistoimintaa edistetään myös jokapäiväisessä työssä. Yhteistoimintaa edistetään avoimella tiedonkululla. Se edellyttää kehittyessään myös molemminpuolista aktiivisuutta. Oikea-aikainen, ajantasainen ja riittäväksi koettava tiedottaminen toteutetaan myös organisaation sisällä. Laaja-alainen tiedottaminen organisaation kaikille tasoille on arvostus- ja kannustustekijä. Organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä on avointa ja aktiivista. Tulosryhmien tai pienempien työyksiköiden työpaikkakokouksia pidetään joko määräajoin tai tarvittaessa. Henkilöstölle kerrotaan sille tarpeelliset asiat ja tulevat muutokset riittävän aikaisessa vaiheessa. Kehittämiskeskustelujen tarkoituksena on edistää yhteistoimintaa ja työtehtävien tuloksellista suorittamista. Vuorovaikutteisen keskustelun tuloksena saadaan työntekijän taidot yksilön ja yhteisön kannalta oikeaan ja motivoivaan käyttöön. Lopuksi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelma on laadittu hyödyttämään kuntalaisia, luottamushenkilöstöä ja kaupungin henkilöstöä. Kehittämistoiminta on jatkuvaa ja vaikka henkilöstöohjelma luo pohjan tulevalle henkilöstön kehittämiselle, on sen tarve muuttua ajassa. Kehittämisnäkökulma kannattaa pitää vahvana mielessä ohjelmaa toteutettaessa. Tätä kaikki osapuolet noudattakoot! 13

15 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Kataisen hallitus on sopinut vuoden budjettiesityksestä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan lievästi hidastuvan vuonna ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Talousarvion rakenne ja sisältö Talousarviossa noudatetaan voimassa olevan talousarvion mukaista tulosalue-jakoa. Kuntaliitoksen vuoksi talousarvioasetelmaan saatetaan tehdä muutoksia syksyn aikana. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteita, mittareita ja mittareiden ja kehitetään edelleen ja jaotellaan ne tasapainotetun mittariston mukaisesti. Edellisen vuoden talousarvio ja tilinpäätöskertomus sekä arviointikertomuksen kannanotot huomioidaan kehittämistyössä ja määrärahaehdotuksissa. Syksyllä käyttöön on otettu tasapainotettu mittaristo, jossa tavoitteita asetetaan neljään näkökulmaan: asiakas, prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä talous. Näille tavoitteille asetetaan avainmittarit ja mittareille t sekä eritellään tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi eritellään suoritteiden määriä ja hintoja sekä keskeisiä lukuja tarpeellisilta osin. Lisäksi voidaan kuvata kaupungin tai toimialan kannalta keskeisiä ja laajoja strategisia hankkeita toimintakaudella. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan yhteinen vuosikate oli 2,8 miljoonaa euroa. Tulos oli 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taseessa Alavudella ja Töysällä on yhteensä 10,9 miljoonan suuruinen ylijäämä. Rahavarat olivat yhteen laskettuna 788 euroa asukasta kohti, kun se koko maassa oli 702 euroa asukasta kohti. Tästä saadaan kassan riittävyydeksi 36 päivää, kun se koko maassa samaan aikaan oli myös keskimäärin 36 päivää. Kuntien yhteinen lainakanta vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan oli 2114 euroa asukasta kohti ja koko maassa 2037 euroa asukasta kohti. Kunnallistalous on kiristymässä mm. vaatimattoman verotulokehityksen myötä. Tämä vaatii tarkkaa budjetointia ja uutta taloudellista ajattelua toimintoja järjestettäessä. 14

16 Viime vuosina nimenomaan terveydenhuollon kustannuskehitys on ollut talouteen nähden liiallista ja vaatii edelleen sopeuttamistoimia, jotta talous saadaan kuntoon ja palvelutuotanto kokonaisuudessaan turvattua. Talouden tervehdyttämiseksi vuosikate tulee saada pysyvästi ja selvästi yli poistojen tason. Toiminnallisesti paineita talousarviovuodelle aiheuttaa mm. väestön suhteellinen ikääntyminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääntynyt kysyntä. Kehittämistoimet tulee mitoittaa taloudellisten mahdollisuuksien mukaisiksi ja säästökohteita sekä uudelleen järjesteltäviä toimintoja toteuttaa aktiivisesti, koska talous tulee saada tasapainoon ja pysymään kestävällä uralla. Raportointi ja erityisesti seuranta, johtopäätökset sekä toimeenpano ratkaisevat. Talousarvion sitovuus on tulosaluetasolla tulot ja menot. Nettobudjetoinnissa ovat tulosalueet maatalouslomitus, kansalaisopisto, vesihuoltolaitos, lämpölaitos ja tilapalvelu. Talousarvio tehdään suoraan Status-ohjelmistoon. Tavoitteet, mittarit ja mittarin t kootaan syksyllä erilliseen taloushallinnosta annettavaan pohjaan, joka laaditaan rakenteeltaan yhdenmukaiseksi. Laskentateknisenä oletuksena henkilöstömenojen kasvusta on, että elokuun palkkoihin lisätään 2,3 %. Käyttömenojen ja käyttötulojen keskimääräinen kasvu edelliseen vuoteen on 1,5 %. Tämän yli menevät ehdotukset tulee perustella yksityiskohtaisesti. Vuoden talousarviossa käytetään seuraavia prosentteja henkilöstösivukuluissa ja eläkemaksuissa: Muut Opettajat Maatalouslomitus 5100 Sosiaaliturvamaksu 2,2 2,2 2, Palkkaper. eläkevak.maksu 5102 Työttömyysvakuutusmaksut 5103 Tapaturmavakuutusmaksut 16,6 19,6 16,6 3,3 3,3 3,3 0,3 0,3 4,5 Yhteensä 22,4 25,4 26, Eläkemenoper. eläkevak.maksu 2012 maksu * 1, maksu * 1, maksu * 1, Varhemaksut 2012 maksu * 1, maksu * 1, maksu * 1,0 15

17 HALLINTO- JA KEHITYSPALVELUT Kaupunginvaltuusto (kansliasihteeri) Palvelualueen toiminta-ajatus Palvelualueen tarkoituksena on kaupungin kehittymisen edistämiseksi ja alavutelaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi päättää kaupungin visiot ja strategiat, asettaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tarkastaa niiden toteutuminen. Valtuuston tavoitteita ei aseteta erikseen vaan ne mitataan ja arvioidaan palvelualueittain. Tavoitteiden asettamisessa käytetään talousarvion alussa olevaa visio- ja strategiaosiota. Uuden kunnan profiloituminen ja imago perustuvat: eri elämän vaiheessa olevien asukkaiden sujuvaan arkeen yrittäjä on ykkönen asenteeseen palvelujen moniulotteiseen kirjoon välitämme toisistamme ajattelutapaan Tiivistäen voidaan sanoa, että Onni elää uudessa kunnassa. Kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Kaupunginhallituksen tehtävänä on edistää kaupungin kehittymistä ja turvata alavutelaisten hyvinvointi. Hallitus huolehtii valtuuston hyväksymien visioiden strategioiden ja tavoitteiden toteutuksesta. Keinoina on ulkoinen edunvalvonta ja ajantasaiset johtamisjärjestelmät. Hallitus johtaa yleistä palvelutuotantoa, käynnistää kehittämisprosesseja ja ohjaa asioiden valmistelua kaupungin toimielimissä ja kaupunginvirastossa sekä valvoo päätösten täytäntöönpanoa. Asukasluvun lisääminen Työttömyysaste kohtuullinen NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asukasluku Vuotuinen 0,5 % kasvu Kuntamarkkinoinnin tehostaminen ja riittävä asunto-, toimitila- jatonttivarauma Työttömyysaste, % Alle koko maan keskiarvon Työpaikkakehityksen edistäminen ja työllis- tämistoimien tehostaminen 16

18 Yrittäjä on ykkönen asenne organisaatiossa NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Työntekijät ja luottamushenkilöt tunnistavat roolinsa elinkeinotoimijoina Päätösten yritysvaikutusten arviointi on osa päätösprosessia Henkilöstön työhyvinvointi NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Työhyvinvointikysely 4/5 Säännölliset työhyvinvointikyselyt Riittävät taloudelliset edellytykset palvelutason ylläpitämiseen NÄKÖKULMA: TALOUS Vuosikatteen riittävyys Vuosikate kattaa poistot ja tarkasteluun lainanlyhennykset Huomioidaan talousarvioraamin ja talousarvio-ohjeiden antamisen yhteydessä Keskushallinto (kehitysjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Tulosalueen tarkoituksena on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin tuloksellisuus- ja kehittämisstrategioiden toteutumista. 17

19 ICT:n entistä laajempi hyödyntäminen NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Sähköiset kokouskäytännöt. Sähköinen ilmoitustaulu Hallitus 100 %. Valtuusto yli 70 % Luottamushenkilöiden opastus. Laitehankinnat. Työn sujuvuuden jatkuva kehittäminen. Työelämän ongelmatilanteisiin puututaan varhaisessa vaiheessa Alavuden ja Töysän asuntotoimen toimintatavat yhtenäistetään. Asuntoyhtiöiden fuusio Kehittämiskeskustelut käyty Puheeksiotot 100 % lkm Toimintatavat yhtenäistetty. Fuusio suoritettu Kokemusten vaihto talon sisällä. Koulutus. Esimiesvalmennus. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa ja sen edelleen kehittäminen. Henkilöstö tuntee toiminnan tavoitteet ja oman työnsä merkityksen tavoitteisiin pyrittäessä. Osaamisen puute ei este tavoitteiden saavuttamiselle NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Henkilöstöpalaute Kehityskeskustelut, koulutus, perehdyttäminen. Henkilöstökyselyt. Satsaukset henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin näkyvät euroina tai esim. tuotettujen palvelujen määrässä Vuokratuloilla pystytään kattamaan kulut. Vuokrien taso kilpailukykyinen alueen tasoon nähden NÄKÖKULMA: TALOUS Esim. sairauspoissaolot tai tailu toimialaan Kehityssuunta. Ver- varhe-maksujen määrä. Seurattava kehityssuuntaa useamman vuoden ajalta. Kiinteistöyhtiöiden tulokset Maksuvalmius Vuokratasovertailu ja saatu palaute Positiivisia Maksut saadaan hoidettua ajallaan Asuntojen aktiivinen markkinointi. 18

20 TALOUSPALVELUT Talouspalvelut (talousjohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Palvelualueen tarkoitus on luoda kaupungin organisaatiolle hyvät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset työskentelylle ja palvelutuotannolle sekä edistää kaupungin strategioiden toteutumista. Asiakkaat palvellaan hyvin, nopeasti ja ammattitaitoisesti NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asiakkaan kokema palvelutasle, 3/5 Aikataulu tiedon keruul- talouskonsultointi. Asiakastyytyväisyyskysely Kirjanpidon raportit ovat nopeasti käytettävissä NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Kirjanpitokuukausien sulkemisajankohdat Kirjanpitokuukausi valmis seuraavan kuun puolivälissä Ohjeet koko kirjanpitotyön ketjulle Sähköisen laskutuksen edistäminen Sähköiset ostolaskut Sähköiset myyntilaskut 70 % 10 % Asiakkaiden, toimittajien sekä tavaroiden ja palvelujen tilaajien muistuttaminen asiasta ICT-järjestelmän ajantasaisuus, toimivuus Käyttöhäiriöiden määrä Ei ohjelmiin ja/tai asennuksiin liittyviä käyttöhäiriöitä Palaute korjaus- ja kehittämisehdotuksin ohjelmatoimittajalle. Arvioidaan ja toteutetaan koulutustarpeen mukainen koulutus Verkon toimivuus Verkko jatkuvasti toiminnassa Etukäteen ilmoitettujen huoltokatkosten ja sähkökatkosten lisäksi ei muita katkoksia Verkon valvonnan, rakenteen ja ylläpidon kehittäminen 19

21 Motivoitunut, ammattitaitoinen ja työstään vastuuta kantava henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Työntekijän kokema 3/5 osaamisen taso Ajankohtaiskoulutukset, mahdolliset syventävät koulutukset, kyselyt, barometrit Henkilöstön työhyvinvointi Toteutetut kehityskeskustelut 100 % Kehityskeskustelun edelleen kehittäminen Terve työntekijä Sairauspoissaolo-% Alle kaupungin keskiarvon Omatoimisuus ja terveyden ylläpito. Osto- ja myyntilaskujen taloudellinen käsittely Terveen kunnallistalouden aikaansaaminen Talouspalveluiden toimin Kaupungin maksuvalmius on hyvä NÄKÖKULMA: TALOUS Viivästyskorkojen ja Viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrä perintäkulujen minimointi Hyväksymisprosessin nopeuttaminen, kohtuulliset maksuajat Lainat euroa/asukas Alle kuntien keskitason Tasapainottamistyötä jatketaan syksyisin ja lisätalousarviossa tavoitteen saavuttamiseksi Kassavarat euroa/asukas Yli kuntien keskitason Tulorahoituksen riittävyyden turvaaminen omalta osaltaan Vuosikatteen riittävyystarkastelu Vuosikate kattaa poistot ja lainanlyhennykset eli talous on tasapainossa Tasapainottamista jatketaan syksyisin talousarviota laadittaessa ja talousarviovuonna lisätalousarvioissa tavoitteen saavuttamiseksi Strategiset hankkeet toimintakaudella: Raportoinnin ja kustannuslaskennan kehittäminen. Uusien ohjelmaversioiden avulla raportointia nopeutetaan ja sen ulkoasua ja hyödynnettävyyttä lisätään Sähköisen taloushallinnon edelleen kehittäminen. Sähköisen ryhmätyöskentelyn, viestinnän ja kalenteritoimintojen yhdentäminen. Käyttöönotetun Sharepoint-ohjelmiston piirteitä lisätään työskentelyn ja avoimen tiedonkulun lisäämiseksi. 20

22 Lomituspalvelut (lomituspalvelupäällikkö) Palvelualueen toiminta-ajatus: Turvataan paikallisyksikön (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelut asiakaslähtöisesti. Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittajaapua Palvelusuunnitelmat on tehty kaikille vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien tiloille ja palvelusuunnitelmassa esille tulleet asiat on otettu huomioon lomituspalvelujen toimeenpanossa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun NÄKÖKULMA: ASIAKAS Siirtyvät vuosilomapäivät Enintään 10 % Sijaisapupyynnöistä Toteutuneet sijaisapupyynnöt toteutettu vähintään 95 % Tuetun maksullisen lomituksen lomituspäivien määrä Toteutuneiden palvelusuunnitelmakäyntien määrä Asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna 2012 Palvelusuunnitelmat on tehty vuoden mennessä Tavoitearvo 4 Paikallisyksikössä on kysyntää vastaava määrä maatalouslomittajia Sijaisapupyyntöjen toteuttamiseksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista lomittajatyövoimaa Tiedotetaan maatalousyrittäjiä mahdollisuudesta käyttää tuettua maksullista lomituspalvelua Tehdään palvelusuunnitelmakäynnit tiloille vuodelle laaditun toteutussuunnitelman mukaisesti 21

23 NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi. Huolehditaan lomittajien ammattitaidon ylläpitämisestä Lomittajien ammattitaito vuosiloma ja sijaisapulomituksessa asiakastyytyväisyyskysely asteikolla 1-5 Ammattitaito vähintään 4 Lomittajien ammattitaito kartoitetaan ja koulutus suunnitellaan sen mukaisesti Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan Perehdytettyjen lomittajien määrä ja perehdytyspäivien määrä Perehdytykset on toteutettu vuoden loppuun mennessä Lomittajien perehdytykset toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti Henkilöstön työ hyvinvointi ja työssä jaksaminen Sairaus poissaolojen määrä Lyhyet usein toistuvat sairaus poissaolot Sairaus poissaolo % alle vuoden 2012 tason Poissaolopäivien määrä alle vuoden 2012 tason Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairaus poissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Lomitusnetin käyttäjämäärä, maatalousyrittäjät Lomitusnetin käyttäjämäärä, lomittajat Vähintään 30 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä Vähintään 70 % lomittajista käyttää Lisätään tiedotusta maatalousyrittäjille ja lomittajille Lomitusnetin käyttömahdollisuudesta sähköisessä asioinnissa Mobiilijärjestelmän käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmän käyttäjämäärä Vähintään 80 % lomittajista käyttää Laajennetaan mobiilijärjestelmän käyttöä myös määräaikaisiin maatalouslomittajiin Päätöksenteko on sujuvaa ja nopeasti reagoivaa Päätöksen käsittelyaika Asiakas saa sijaisapupäätöksen kahden viikon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta Tarkennetaan lomahallinnon yhteisiä toimintatapoja 22

24 NÄKÖKULMA: TALOUS Paikallisyksikkö järjestää tarpeelliset tehtävät valtion hallintorahakorvauksen turvin Lomituspäivän kesto min/kotieläinyksikkö Poikkeaa maan keskiarvosta enintään + 10 % Paikallisyksikössä käydään läpi tavanomaisesta poikkeavien tilojen lomituspäivän kesto vuonna Melan toimittaman listan mukaisesti Lomituspalvelut järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti Lomituspäivän hinta ilman matkakustannuksia Poikkeaa maan keskiarvosta enintään + 10 % Suoritteiden määrä TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 Toteutuneet lomituspäivät Suoritteiden hinta TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 Lomituspäivän hinta Keskeisiä lukuja TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS tunnin maksullisen lomituspalvelun käyttö, päivät yhteensä Henkilöstöpäätökset Palvelujen myöntämistä koskevat viranhaltijapäätökset Maaseutupalvelut (maaseutupäällikkö) Toiminta-ajatus Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tarjota hyvät maaseutuhallinnon palvelut yhteistoiminta-alueen viljelijöille ja omalta osaltaan edistää kilpailukykyisen maaseutuyrittämisen edellytyksiä. 23

25 Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Asiakkailla tarpeeksi tietoa tukimahdollisuuksista ja -ehdoista Tukihakuprosessi asiakkaalle vaivaton NÄKÖKULMA: ASIAKAS Koulutustapahtumia vähintään 6 kpl sekä henkilökohtaista tukineuvontaa toimistossa, puhelimitse tai sähköisesti tarpeen mukaan nopeasti Asiakaspalautteen vähintään 4/5 Asiakaspalvelua kaikissa toimipisteissä hakuaikoina joka päivä ja muulloin viikoittain Koulutustapahtumien järjestäminen eri puolilla aluetta ja henkilökohtaista neuvontaa tarpeen mukaan Asiakaspalautekysely joulukuussa NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Maaseututoimen yhteistoimintasopimuksen (Alavus/Ähtäri) toimeenpano siten, että lakisääteiset tehtävät tulee hoidettua annettujen aikataulujen puitteissa ja asiakkaat saavat mahdollisimman suuren hyödyn tasapuolisesti koko yhteistoiminta-alueella Tukihakemusten käsittely nopeaa ja ammattitaitoista Asiakkaiden tuet maksussa 1. maksukeräilyssä Kolme toimipistettä, joista yksi selkeä päätoimipiste, jossa työskennellään joka päivä ja muut toimipisteet vastaanottopisteitä Osaava, motivoitunut ja riittävä (5 kpl) henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ Henkilöstöresurssit Henkilöstön koulutussuunnitelma Yksikössä vähintään viisi perehtynyttä työntekijää, joilla vähintään kolmella virka/virkavastuu Vakituinen henkilöstö vähintään viisi koulutuspäivää/vuosi, osaaikainen henkilöstö vähintään kaksi koulutuspäivää/vuosi Osallistuminen Elykeskuksen sekä maaseutuviraston järjestämille koulutuspäiville sekä henkilöstön perehdyttäminen uusiin asioihin yksikön sisäisellä neuvonnalla 24

26 PERUSTURVAPALVELUT Perusturvan hallinto (perusturvajohtaja) Palvelualueen toiminta-ajatus: Hallinnon tarkoituksena on luoda päätöksenteolle ja palvelutuotannolle hyvät edellytykset tulokselliseen ja yhteistyöhakuiseen toimintaan, sekä johtaa ja edistää palvelualueiden tavoitteiden toteutumista asiakaslähtöisesti. Asian vireilletulon viivytyksettömyys Toistuvaislaskujen laskutus ja tukien maksatus ajantasaisesti Asiakaslähtöisyys NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asiakastyytyväisyyskyseltely 4/5 Asiakaspalautteen käsit- Asiakkaan ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sovittu aikataulu Poikkeama 0 kpl/kk Ajanvarauksen uudelleenorganisointi sovittu aika kk:ssa kk:n puoleen väliin mennessä Kuntaliitoksen toteuttaminen suunnitelmien mukaan NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Suunnitelmien toteutuminen Toteutumisaste hyvä Jatkuva seuranta ja arviointi Palvelurakenteiden muutokset Suunniteltujen palvelurakennemuutosten käynnistyminen Toteutumisaste hyvä Harmonisointi, vanhusten palvelutalo, Kehitysvammaisten palvelutalo, Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio ja yhdessä tekeminen Kehittämistoiminta tukee perustyötä Yhteiset tavoitteet ja linjaukset. Yhteiset sotejohdon kokoukset Yhteinen strategia ja ohjelmatyö aloitettu Yhteistyö syventynyt (4/5) Kokouksen säännöllisyys, 1 kerta/kk Alueen sote-johdon yhteistyötä lisätään. SoTe-integraatio valtakunnallisten ja kaupungin omien linjausten mukaan. Hankkeiden arvioinnit hyvä Kaste-hankkeet, tietoteknologiahanke ja työllistämishanke Päätöksenteon tuki tieto päätöksenteon tueksi Ohjelmatyö Hyvinvointikertomus ja lasten ja perheiden ohjelma tehty Aloitetaan uuden kaupungin hyvinvointikertomus- ja muu ohjelmatyö valmistelun ja toi- 25

27 meenpanon taso Hallinto- ja toimistopalvelujen sujuvuus Valmistelun ja toimeenpanon virheettömyys palaute Läpimenneiden oikaisuvaatimusten ja valitusten määrä 0 4/5 Hallinto ja toimistopalvelut tukevat perustyötä Taloudellisuus maakunnallista keskitasoa NÄKÖKULMA: TALOUS Sote-kustannukset /as Maakunnan keskitasolla Jatkuva seuranta ja arviointi Riittävien taloudellisten resurssien varaaminen ja ennakointi Hyvä kustannustietoisuus Tulo- ja menokertymä ja toteutuma Kustannustietoisuus omien ja ulkoisten palvelujen hinnoista Talousarvion mukaisesti Suoritehinnat ja kertymät keskimääräiset Talousarvion seurannan ja raportoinnin ajantasaisuuden kehittäminen Talouden korjaustoimenpiteet ajantasaisesti Kustannuslaskennan ja tuotteistamisen aloittaminen Ammattitaitoinen, työhön sitoutunut ja riittävä henkilöstö Henkilöstön vahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Suositukset Henkilöstön määrä vastaa laatusuosituksia Pätevä henkilöstö Hakijoita/rekrytointi Vaihtuvuus 95 %:a alan pätevyysvaatimukset täyttäviä yli 5/rekrytointi < 10/vuosi Henkilöstön määrää ja sijoittumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Henkilöstön joustava siirtyminen yksiköstä toiseen tarpeen mukaan koulutussuunnitelmat Hyvän työnantajakuvan ylläpitäminen Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2012 tasosta Seuranta ja toimenpiteet työhyvinvointiarviointi 4/5 Suoritteiden määrä TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 laskut/perinnät/maksut Suortteiden hinta TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 laskut/perinnät ja maksut Keskeisiä lukuja TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 26

28 Perusturvalautakunnan kokoukset Perusturvalautakunnan käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Strategiset hankkeet toimintakaudella: Kuntaliitoksen toteuttaminen käytännössä suunnitelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ja kehittämistoimenpiteiden aloittaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ratkaiseminen ja uudistaminen valtakunnallisten linjausten ja mahdollisen sote-aluemallin esitysten pohjalta. Alustava aikataulu: vuoden aikana. Palvelurakenne- ja toimintatapamuutokset ikäihmisten palveluissa ks. tarkemmin ikäihmisten palvelut Hyvinvointikertomus ja hyvinvoinnin edistämis- ja ennaltaehkäisevä työ aloittamalla hyvinvointikertomuksen (sähköinen) tekeminen poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Kaupunginjohtaja nimeää työryhmän. Hyvinvointikertomus, johon liittyy toimenpidesuunnitelma, valmistuu mennessä. Tavoitteena on saada tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista taloustiedon rinnalle kaupungin päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on käynnistää suunnitelmallinen poikkihallinnollinen yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja ns. ilkeisiin ongelmiin puuttumisessa. Sosiaalityön palvelut (sosiaalityön johtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Aikuissosiaalityö Perhesosiaalityö Työllistymistä tukevat palvelut Vammaispalvelut Toimeentuloturva Palvelualueen toiminta-ajatus: Sosiaalityön palveluiden tarkoituksena on edistää ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä yhteisöjen toimivuutta rakenteellisen ja yksilö-, perhe- ja yhteisökohtaisen työn avulla muuttuvissa oloissa ja elämäntilanteissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Sosiaalityön palvelut ovat yhdenvertaisesti kuntalaisten saavutettavissa Asiakkaan hyvä ja oikeudenmukainen kohtelu NÄKÖKULMA: ASIAKAS Vastaanottoajan järjestyminelinajat < 7 arkipäivää Ajanvarausja puhe- elin Töysän lähipalvelujen oikea mitoittaminen Asiakastyytyväisyyskysely 4 (asteikko 1-5) Asiakaskysely 27

29 Hakemusten ja asioiden viivytyksetön käsittely NÄKÖKULMA: PROSESSIT JA RAKENTEET Hakemusten käsittelyyn <7 arkipäivää Kirjallisen hakemuskäytännön, ottoaika palvelutarpeen tunnistamisen kehittäminen, vastuutyöntekijät Ajantasaiset asiakas- ja aktivointisuunnitelmat 1/asiakas Aktivointisuunnitelmat 100% 60/vuosi Asiakassuunnitelmat tehdään Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen Työelämäosallisuuden lisääminen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen Varhaisella tuella ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Nuorten työllistäminen Uudet pitkäaikaiset laitossijoitukset Passiivisen työmarkkinatuen saajat Työtoimintaan osallistujat Lastensuojelun asiakkaat Etsivän nuorisotyön asiakkuudet Pitkäaikaistryöttömien osuus työvoimasta Nuorten osuus työttömistä 0/vuosi <ka 60/kk 120 henk./vuosi < 220 lasta/vuosi 30 lasta/vuosi Alle maan keskiarvon Alle maan keskiarvon Kehitysvammaisten palvelutalon laajentaminen Työvalmentajapalveluiden turvaaminen Työtoimintapaikkojen turvaaminen Peruspalvelujen konsultaation kehittäminen perhesosiaalityössä Pysyvä pitkäaikainen henkilöstö Ammattitaitoinen henkilöstö NÄKÖKULMA: HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN Virkojen täyttö vakituisella Täyttöaste yli 70 % henkilöstössä Täydennyskoulutukseen osallistuminen Tehtävärakenteen mukaisesti tehtävänimikkeiden tarkastelu 3-10 päivää Mahdolliset virkanimikemuutokset Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Työhyvinvointikysely joka 2. vuosi Tavoitearvo 4,2 (1-5) Työhyvinvointikysely säännöllisesti 28

30 Työmarkkinatukikustannusten hallinta NÄKÖKULMA: TALOUS Kustannukset/kk <ka e/kk Työvalmentajapalveluiden ja työtoimintapaikkojen turvaaminen Riittävät ja oikein ajoitetut palvelut Lasten huostaanotot Mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisen hoidon tarve <2/vuosi < 4 /vuosi Lapsiperheiden kotipalvelun ja palveluohjauksen kehittäminen Suoritteiden määrä *) TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Suoritteiden hinta *) TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 Lastensuojelun sijaishuoltovuorokaudet Tervashovin palveluasumisvrk:t (oma) Kehitysvammaisten palveluasuminen (ostettu) Kehitysvammaisten laitoshoito (ostettu) Vammaisten palveluasuminen (ostettu) Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen (ostettu) Tusanhovin tuki- ja palveluasuminen (mt-oma) Keskeisiä lukuja TP 11 TA12 TA 13 TS 14 TS 15 Perhetyöntekijän käynnit Lastensuojelun avohuollon asiakkaat Toimeentulotukea saaneet ruokakunnat Passiivista työmarkkinatukea saaneet ka/kk Työmarkkinatukikustannukset ka/kk Laaditut ja tarkastetut aktivointisuunnitelmat Työtoimintapäivät *) suoritteita uudistettu ta13- Strategiset hankkeet toimintakaudella: Työstä Kii! -hanke tähtää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämiseen, heitä ohjaamalla, tukemalla ja valmentamalla. Hankkeessa uudennetaan myös pajatoimintaa palvelemaan entistä paremmin myös aikuisten pajana ja tehostetaan työpaikkojen etsimistä alueen yrityksistä. Hanke on Alavuden ja Ähtärin yhteinen ja siihen on saatu 80% ESR-rakennerahaston rahoitus. 29

31 Kehitysvammaisten asumisen ja hoivan palvelurakenteen kehittäminen (laitoshoidon purkaminen), jonka osana toteutetaan Tervashovin palveluasumisen laajentaminen 6-paikkaisella solulla ja 2 itsenäisellä asunnolla. Valmistumisaikataulu syksy Ikäihmisten palvelut (vanhustyöjohtaja) Palvelualueeseen kuuluvat seuraavat palveluyksiköt: Palveluohjaus Kuntoutus Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito Palvelualueen toiminta-ajatus: Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asuminen kuntouttavien ennaltaehkäisevien palvelujen, tukipalvelujen ja kotihoidon turvin. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa Oman näköinen elämä ikääntyessä NÄKÖKULMA: ASIAKAS Asiakaspalaute/-kysely Tyytyväisyys hyvä 4/5 Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tiedostaminen ja huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa palveluprosessin aikana Asiakkaan tarpeen mukaiset yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut oikeanaikaisesti Arviointikäynnit Tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja huomioidaan omaiset voimavarana Asiakastyytyväisyyskysely Kuntoutus-, palvelu ja / tai hoitosuunnitelma Kiireelliset viipymättä ja ei kiireelliset vähintään 7 arkipäivän kuluessa 4/5 asiakaskysely Tehtykaikille palvelua tarvitseville (100 %) Hakemusten käsittely Päätöksenteko Hakemuksista tehdään päätös 100 % Palveluohjaus Asiakkaan tarpeista lähtevä omatoimisuutta tukeva suunnitelma Asiakashakemuksista t kirjallinen päätös 30