Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä"

Transkriptio

1 Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä Suvi Jentze-Korpi Helsinki Kandidaatintutkielma-kurssin aine HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Lineaarinen malli 2 3 Ketterä ohjelmistotuotanto Ketterät ohjelmistotuotantoperiaatteet Arkkitehtuurisuunnittelu ketterässä kehityksessä Yhteenveto 6 Lähteet 7

3 1 Johdanto 1 Ohjelmistokehityksessä on turvauduttu paljolti tuotettavan ohjelmiston tarkkaan määrittelyyn. Ohjelmistotuotannossa nojattiin 1990-luvulla tarkkaan vaatimusmäärittelyyn ja arkkitehtuurisuunnitteluun joita seurasi toteutus, sekä tarkan suunnitelman mukaiseen testaukseen koodausvaiheen jälkeen [Williams12]. Kantava ajatus toiminnassa oli, että ohjelmisto tulisi tehdä oikein heti ensi yrittämällä. Tästä seurasi, että suunnitteluvaiheen päätyttyä lopullinen toteutustapa oli jo päätetty. Suurten ohjelmistoprojektien yhteydessä tilaajan tarpeet saattoivat muuttua ratkaisevasti tuotannon aikana. Ohjelmistoja jouduttiin suunnittelemaan uudelleen ja turhaa työtä tehtiin paljon. Ohjelmointivaiheessa - joka saattoi kestää vuosia - tapahtuvat muutokset asiakkaan tarpeissa saattoivat olla niin perustavanlaatuisia, että tuotannossa oleva ohjelma oli käynyt tarpeettomaksi sen valmistuessa. Esimerkiksi vesiputousmallin etuna on selkeä siirtyminen vaiheesta toiseen sekä laaja dokumentaatio vaatimusmäärittelyn ja testaussuunnitelman kautta. Selkeä siirtyminen tuotannon vaiheista toiseen helpottaa projektin seurantaa aikataulullisesti. Uuden tuotantovaiheen alkaessa voidaan vielä tarvittaessa palata edelliseen vaiheeseen ja käsitellä asioita uudelleen, mutta lopulta tuotantovaihe on valmis, eikä siihen enää palata. Yksityiskohtainen ja perusteellinen dokumentaatio yksilöi sen, mitä tilaaja ja tuottaja ovat sopineet lopputuotteeksi. Kun tuotannon alussa dokumentaatioon määritellyt asiat löytyvät ohjelmistosta, voidaan todeta että ohjelmiston tuotantoprosessi on lopussa ja tuote sellainen kuin tilattu. Monet tuotantotiimit ryhtyivät kehittämään ratkaisutapoja viivästyneiden projektien loppuun saattamiseksi ja kehittivät suoraviivaista tuotantomallia sellaiseksi, että se paremmin vastaa projektin muuttuviin tarpeisiin. Uusina tuotantomalleina esiteltiin muun muassa extreme Programming (XP), Crystal Methodologies, Feature- Driven Development ja Dynamic Systems Development Method (DSDM) [Mishra11]. Keskinäisen kilpailun sijaan uusien metodien suunnittelijat päättivät yhdistää voimansa vuonna 2001 ja kokoontuivat keskustelemaan menetelmien yhteneväisyyksistä [Williams12]. Kokoukseen osallistui useita uusien metodien luojia ja tukijoita jotka muotoilivat yhdessä ketteryyden julistuksen johon on koottu ketterien ohjelmistotuotantomenetelmien keskeisimmät periaatteet [AgileManifesto].

4 2 Lineaarinen malli 2 Lineaarinen ohjelmistotuotanto alkaa vaatimusten määrittelystä ja jatkuu suunnittelun, toteutuksen ja testauksen kautta ylläpitovaiheeseen. Lineaarisuutta hyödyntäviä malleja ovat muun muassa vesiputous -malli (waterfall) ja RUP (Rational Unified Process), joka perustuu peräkkäisiin iteraatioihin joista jokainen suunnitellaan vesiputousmallin mukaisesti. Lineaarinen malli vaikuttaa pääsääntöisesti liian raskaalta ja jähmeältä ohjelmistotuotannon käyttöön. Dokumentaation tekeminen voi ajoittain käydä raskaaksi ja se sitoo vahvasti projektia tiettyyn suuntaan. Ohjelmiston tuottajat eivät tarkkaan tiedä mihin tai miten uutta ohjelmistoa tullaan tarkalleen käyttämään: yleisiä vaatimuksia voidaan toki poimia, mutta tilaajan omat käytännöt voivat jäädä huomiotta tai ohjelmiston tuottajat voivat ymmärtää käytäntöjä väärin. Jos yksityiskohtia vahvistetaan ennen ohjelman tuotantoa, voi käydä niin, että lopputulos on jotakin aivan muuta kuin mitä pitäisi. Vahva alkuvaiheen suunnittelu voi myös sitoa ohjelmiston tuottajan sellaisiin ohjelmistoratkaisuihin, jotka myöhemmin osoittautuvat huonoiksi tai jopa haitallisiksi ja niiden korjaamiseen tai ongelmien minimoimiseen kuluu aikaa ja resursseja. Ohjelmasta voi tulla vaikeasti käytettävä ja ylläpidettävä ja sen käyttö voi alkaa vaikeuttamaan tilaajan omaa toimintaa sen helpottamisen sijasta.

5 3 Ketterä ohjelmistotuotanto Ketterät ohjelmistotuotantoperiaatteet Ketterässä ohjelmistotuotannossa tähdätään laadukkaan, asiakkaan mahdollisesti tuotannon aikana muuttuneet tarpeet huomioon ottaneen ohjelmiston toimittamiseen aikataulussa. Ketterän ohjelmistokehityksen julistuksessa todetaan seuraavaa: Löydämme parempia tapoja tehdä ohjelmistokehitystä, kun teemme sitä itse ja autamme muita siinä. Kokemuksemme perusteella arvostamme: Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa Jälkimmäisilläkin asioilla on arvoa, mutta arvostamme ensiksi mainittuja enemmän [AgileManifesto]. Julistuksen lisäksi laadittiin myös ketterän ohjelmistokehityksen 12 periaatetta [AgileManifesto]: Tärkein tavoitteemme on tyydyttää asiakas toimittamalla tämän tarpeet täyttäviä versioita ohjelmistosta aikaisessa vaiheessa ja säännöllisesti. Otamme vastaan muuttuvat vaatimukset myös kehityksen myöhäisessä vaiheessa. Ketterät menetelmät hyödyntävät muutosta asiakkaan kilpailukyvyn edistämiseksi. Toimitamme versioita toimivasta ohjelmistosta säännöllisesti, parin viikon tai kuukauden välein, ja suosimme lyhyempää aikaväliä. Liiketoiminnan edustajien ja ohjelmistokehittäjien tulee työskennellä yhdessä päivittäin koko projektin ajan. Rakennamme projektit motivoituneiden yksilöiden ympärille. Annamme heille puitteet ja tuen, jonka he tarvitsevat ja luotamme siihen, että he saavat työn tehtyä. Tehokkain ja toimivin tapa tiedon välittämiseksi kehitystiimille ja tiimin jäsenten kesken on kasvokkain käytävä keskustelu. Toimiva ohjelmisto on edistymisen ensisijainen mittari. Ketterät menetelmät kannustavat kestävään toimintatapaan. Hankkeen omistajien, kehittäjien ja ohjelmiston käyttäjien tulisi pystyä ylläpitämään työtahtinsa hamaan tulevaisuuteen.

6 4 Teknisen laadun ja ohjelmiston hyvän rakenteen jatkuva huomiointi edesauttaa ketteryyttä. Yksinkertaisuus - tekemättä jätettävän työn maksimointi - on oleellista. Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat syntyvät itseorganisoituvissa tiimeissä. Tiimi tarkastelee säännöllisesti, kuinka parantaa tehokkuuttaan, ja mukauttaa toimintaansa sen mukaisesti. Ketterässä ohjelmistokehityksessä käytetään lyhyitä ajanjaksoja joita kutsutaan pyrähdyksiksi (sprint). Yhden pyrähdyksen aikana toteutetaan tietyt, sovitut ominaisuudet ohjelmistoon ja pyrähdyksen lopuksi on tarkoitus, että asiakas saa nähtäväkseen toimivan tuotteen jossa on mukana ne ominaisuudet, jotka pyrähdyksen loppuun mennessä ovat valmistuneet. Ketterään ohjelmistotuotantoon on kehitetty apuvälineitä joiden avulla työtehtävien valintaa pyrähdykseen ja pilkkomista pieniin osiin on helpotettu. Työtehtäviä valitaan pyrähdykseen keskustelemalla asiakkaan kanssa siitä, mikä olisi tärkeää saada ohjelmistossa seuraavaksi toimimaan. Työtehtävien työmääräarvoita voidaan arvottaa keskustelemalla tiimin kesken. 3.2 Arkkitehtuurisuunnittelu ketterässä kehityksessä Ketterässä kehityksessä pääpaino on iteratiivisessa ongelmanratkaisussa, jolloin arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä pyritään ratkaisemaan sitä mukaa kun niitä nousee projektin edetessä esille [Fontdevila10]. Vastuuta jaetaan koko tiimille, jolloin jokainen tiimin jäsen pääsee ihannetapauksessa vaikuttamaan arkkitehtuuriratkaisuun, sekä ymmärtää miksi tietyt ratkaisut on tehty. Fontdevila ja Salías suosittelevat, että arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä pidetään esillä koko projektin ajan ja niitä käsiteltäisiin jokaisessa pyrähdyksessä. He suosittelevat myös, että tärkeimmät arkkitehtuuriin liittyvät ratkaisut olisivat jatkuvasti näkyvillä ohjelmistotiimin nähtävillä. Ketterässä kehitysprosessissa otetaan alkuvaiheista lähtien monien eri yhteistyötahojen intressit suunnitteluun mukaan [Fontdevila10] ja arkkitehtuurivaatimuksia on tarkasteltava alkuvaiheista lähtien monesta eri näkökulmasta. Arkkitehtuurin suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen ohjelmistotuotannon aikana on kehitetty menetelmiä. Eräs menetelmistä on nimeltään Sashimi ja sitä esitellään Fontdevilan ja Salíaksen artikkelissa. Menetelmän lähtökohtana voidaan pitää sitä, että arkkitehtuuria rakennetaan vain pienin vaadittu määrä jotta järjestelmää voidaan ryhtyä ohjelmoimaan ja sitä laajennetaan tilanteen niin vaatiessa. Arkkitehtuuria pystyttäessä on myös pyrittävä pitämään komponentit yksinkertaisina, jotta niitä on helppo tarvittaessa muokata. Tarkoitus on, että arkkitehtuuria voi tarvittaessa muokata mahdollisimman vähäisellä järjestelmän muutoksella jotta tehtyä työtä (esimerkiksi valmista ohjelmakoodia) ei menisi hukkaan.

7 Toinen esitelty lähestymistapa on käydä läpi arkkitehtuuritarpeet kerroksittain, alkaen korkean tason toteutuksesta. Toisessa kerroksessa koostetaan moduuleja jossa kuvataan sidosryhmien tarvitsemat palvelut. Kolmannessa kerroksessa kuvaus koostuu tyypillisesti arkkitehtuurikuvauksessa käytetyistä termeistä ja neljännessä kerroksessa kuvataan komponentteja, jotka ovat pakattuja ohjelmiston osia. Viides kerros on kuvaus luokkatasolla. 5

8 4 Yhteenveto 6 Ketterissä tuotantomalleissa käytetään hyödyksi lineaarisen tuotantomallin vaiheita lyhyiden iteraatioiden aikana. Tämä antaa mahdollisuuden puuttua ongelmiin heti niiden ilmetessä. Yhdessä pyrähdyksessä käydään läpi suunnitelu-, tuotanto- ja testausvaihe ennen ohjelmiston uuden version luovuttamista asiakkaalle. Kun uusia osia liitetään olemassa olevaan ohjelmistoon tulee ohjelmiston toimintaa kokonaisuutena testattua jatkuvasti. Virheiden paikallistaminen on helpompaa kuin lineaarisessa mallissa, sillä ohjelmisto kasvaa pala palalta ja yhteensopivuusongelmat nousevat säännöllisesti esiin. Ketterät menetelmät ovat Mishran mukaan [Mishra11] nousemassa tietotekniikkaalan toimijoiden valtavirran tietoisuuteen ja alan opiskelijoiden työllistymisen kannalta on oleellista käydä ketteriä menetelmiä läpi ennen valmistumista ja työelämään siirtymistä.

9 Lähteet 7 Abrahamsson10 Abrahamsson P., Babar M.A., Kruchten P. Agility and Architecture: Can They Coexist? IEEE Software, vol. 27, no. 2, 2010, s AgileManifesto AgileManifesto.org Beck99 Beck K. Extreme Programming Explained Addison-Wesley, Reading, USA, 1999 Boehm03 Boehm B., Turner R. Using Risk to Balance Agile and Plan-driven Methods Computer, vol. 36, no. 6, 2003, s Fontdevila10 Fontdevila D., Salías M. Software Architecture in the Agile Life Cycle Microsoft, The Architecture Journal, vol. 24, Gotterbarn04 Gotterbarn D. UML and agile methods: in support of irresponsible development ACM, SIGCSE Bull., vol. 36, no. 2, 2004, s Grenning02 Grenning J. Planning Poker or How to Avoid Analysis Paralysis while Release Planning 2002, Maurer05 Maurer F., Melnik G. What You Always Wanted to Know About Agile Methods but Did Not Dare to Ask ACM, ICSE 05, s Mishra11 Mishra A., Mishra D. A Curriculum for Agile Software Development Methodologies ACM, SIGSOFT Softw. Eng. Notes, vol. 36, no. 3, 2011, s. 1-2 Williams12 Williams L. What Agile Teams Think of Agile Principles Commun. ACM, vol. 55, no. 4, 2012, s.71-76

Ohjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi

Ohjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä

10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä 10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä Perinteinen ohjelmistokehitys perustuu vesiputousmalliin, jossa tavoitteena on ensisijaisesti projektin vieminen läpi tietyssä ajassa. Sovelluksen määrittelytyö tehdään

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen Luku 3: Ketterä kehitys - ketterien menetelmien 12 periaatetta - XP (extreme programming) - Scrum menetelmä - Lean menetelmä 1 Luku 3: Ketterä kehittäminen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli

Lisätiedot

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain

Lisätiedot

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4.

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Organisaation prosessikuvaus - CMMI Level5 Level4 Organizational Innovation and Deployment Causal Analysis and Resolution

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu

Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,

Lisätiedot

Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta

Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta Liiketoimintaosaamisen klusteri Tietohallintojohtamisen EO Ylempi AMK Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta Ilkka Meriläinen 27.4.2011 Ketterät menetelmät Joukko järjestelmän kehitysmenetelmiä, joille

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Matti Luukkainen

Ohjelmistojen mallintaminen. Matti Luukkainen Ohjelmistojen mallintaminen Matti Luukkainen Kurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita [wikipedia]: Ohjelmistotuotanto on yhteisnimitys niille työnteon ja työnjohdon menetelmille, joita käytetään,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia

Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

2. Ohjelmistotuotantoprosessi

2. Ohjelmistotuotantoprosessi 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön

Lisätiedot

Prosessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely

Prosessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurin sisällyttäminen ketteriin ohjelmistotuotantomenetelmiin

Ohjelmistoarkkitehtuurin sisällyttäminen ketteriin ohjelmistotuotantomenetelmiin hyväksymispäivä arvosana arvostelija Ohjelmistoarkkitehtuurin sisällyttäminen ketteriin ohjelmistotuotantomenetelmiin Tero Huomo Helsinki 9.12.2012 Kandidaatin tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

Ketterät menetelmät ja laadunhallinta

Ketterät menetelmät ja laadunhallinta Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tietotekniikan osasto Kandidaatintyö Ketterät menetelmät ja laadunhallinta Työn ohjaaja ja tarkastaja: prof. Kari Smolander Lappeenranta, 6.12.2011 Jesse Yli-Huumo Orioninkatu

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu

Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) 581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka

Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä JMJ Jouni Varis Johanna Joentausta Mikko Siukola Johdanto... 1 Ohjelmistokehityksen historiaa... 1 Ketterä kehitys... 2 Scrumban...

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Koekysymyksiä. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistojen suorituskyky

Koekysymyksiä. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistojen suorituskyky Koekysymyksiä Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu 30.4.2015 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 Kurssikokeeseen tulee neljä koetilaisuudessa vastattavaa kysymystä KOKEESSA VASTATTAVAT KYSYMYKSET

Lisätiedot

Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN

Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kevät 2009 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala

Lisätiedot

NYKYAIKAISTEN OHJELMISTOTUOTANNON MENTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN PK-YRITYSTEN SOVELLUSKEHITYKSESSÄ

NYKYAIKAISTEN OHJELMISTOTUOTANNON MENTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN PK-YRITYSTEN SOVELLUSKEHITYKSESSÄ NYKYAIKAISTEN OHJELMISTOTUOTANNON MENTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN PK-YRITYSTEN SOVELLUSKEHITYKSESSÄ Kandidaatintyö Jasmo Hiltula TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tietotekniikan osasto Jasmo Hiltula

Lisätiedot

SCRUM- JA XP-KÄYTÄNTEIDEN KÄYTTÖ: HAASTATTELUTUTKIMUS

SCRUM- JA XP-KÄYTÄNTEIDEN KÄYTTÖ: HAASTATTELUTUTKIMUS Hanna Kuirinlahti SCRUM- JA XP-KÄYTÄNTEIDEN KÄYTTÖ: HAASTATTELUTUTKIMUS Tietojärjestelmätieteen pro gradu tutkielma 1.11.2011 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 1 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008

1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi

Lisätiedot

Ketterä projektinhallinta

Ketterä projektinhallinta Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 1.) Järjestelmän ylläpitomalli? ja 2.) Järjestelmän jatkokehittämismalli? OPH on omistaja ja ylläpitäjä ja huolehtii

Lisätiedot

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen

1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen Yleisiä asioita Oliokirja:http://www.cs.tut.fi/~kk/Ohjelmistoarkkitehtuuri.pdf Tenttipäivä 7.5. Tallennukset, jospas tänään onnistaisi Viikkoharkat löytyvät IDLEstä (TTY), kurssin kotisivuilta/paikallisilta

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi. 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1

Ohjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi. 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1 Ohjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1 Alustava luentoaikataulu 26.8: Johdanto + historiaa, mitä on ohjelmistotuotanto 2.9: Ohjelmistojen roolista ja ohjelmistotyön

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Laadunhallinta ketterissä menetelmissä

Laadunhallinta ketterissä menetelmissä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tietotekniikan osasto Kandidaatintyö Laadunhallinta ketterissä menetelmissä Työn ohjaaja ja tarkastaja: Tekniikan tohtori Ossi Taipale Lappeenranta, 26.08.2008 Vesa

Lisätiedot

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan

Koulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS

Lisätiedot

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio

PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Projektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Projektisuunnitelma KotKot Helsinki 22.9.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen

Lisätiedot

Määrittelyn haasteet siirryttäessä vesiputousmallista ketteriin menetelmiin. Piia Lehtonen

Määrittelyn haasteet siirryttäessä vesiputousmallista ketteriin menetelmiin. Piia Lehtonen Määrittelyn haasteet siirryttäessä vesiputousmallista ketteriin menetelmiin Piia Lehtonen Opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2013 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 6.5.2013 Tekijä

Lisätiedot

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,

Lisätiedot

KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?

KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? - ROOLIODOTUKSET KETTERISSÄ OHJELMISTOPROJEKTEISSA Mikko Viskari Development Manager Ohjelmistoprojektikokemusta vuodesta 2005 Teknisen projektipäällikön roolissa vuodesta 2011

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 154 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

Katselmoinnit. review) Katselmoinnit (review( Mitä ovat katselmoinnit? Katselmoinnin määritelmä (IEEE 1988)

Katselmoinnit. review) Katselmoinnit (review( Mitä ovat katselmoinnit? Katselmoinnin määritelmä (IEEE 1988) Katselmoinnit Johdatus ohjelmistotekniikkaan Sami Kollanus 19.10.2004 Katselmoinnin määritelmä (IEEE 1988) An evaluation of software element(s) or projects status to ascertain discrepancies from planned

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit Luku 3:

Lisätiedot

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010

Lakki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 Lakki Nöyrästi vain lakki kourassa... Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 2.luento: ohjelmistokehityksen päivärutiinit Lisää ot sik k o osoit t am alla Siitä vain reunasta Miten

Lisätiedot

Siimasta toteutettu keinolihas

Siimasta toteutettu keinolihas AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma: Siimasta toteutettu keinolihas Laura Gröhn 224417 Mikko Kyllönen 221177 Lauri Liukko Sipi 84702A Susanna Porkka 225131 3.2.2015

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY- DOKUMENTTI KETTERÄSTI

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY- DOKUMENTTI KETTERÄSTI OPINNÄYTETYÖ TIINA MÄÄTTÄ 2010 PIRKKO RAUTIO 2010 TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY- DOKUMENTTI KETTERÄSTI TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen

Lisätiedot

Hajaantuminen. Juha Taina, Marko Salmenkivi ja Kjell Lemstöm, Ohjelmistotuotanto 30

Hajaantuminen. Juha Taina, Marko Salmenkivi ja Kjell Lemstöm, Ohjelmistotuotanto 30 Hajaantuminen tällä hetkellä ohjelmistotuotantoa kuvaa hajaantuminen ja erikoistuminen perusperiaatteet ovat säilyneet ennallaan, mutta yritykset käyttävät omia räätälöityjä prosessimalleja, menetelmiä

Lisätiedot

OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ

OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ Panu Vuori Opinnäytetyö Kesäkuu 2014 Automaatioteknologian koulutusohjelma YAMK Tekniikan ja liikenteen ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) VUORI, Panu

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessi aloittavassa ohjelmistoyrityksessä

Ohjelmistoprosessi aloittavassa ohjelmistoyrityksessä Ohjelmistoprosessi aloittavassa ohjelmistoyrityksessä Mika Kuikka 24.5.2008 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Ohjelmistoprosessi määrittää, minkä vaiheiden ja tehtävien

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin

Lisätiedot

KETTERÄT MENETELMÄT. Tomi Airaksinen. Tietojärjestelmätieteen Kandidaatin tutkielma 22.6.2004

KETTERÄT MENETELMÄT. Tomi Airaksinen. Tietojärjestelmätieteen Kandidaatin tutkielma 22.6.2004 Tomi Airaksinen KETTERÄT MENETELMÄT Tietojärjestelmätieteen Kandidaatin tutkielma 22.6.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 2 TIIVISTELMÄ Airaksinen, Tomi Tapio Tietojärjestelmätiede,

Lisätiedot

T 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi

T 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi Hirviö Projektikatselmointi Mikä Hirviö on? Hajautettu muistikirja Professoreille Muistiinpanoja keskusteluista opiskelijan kanssa Diplomitöiden ja jatko opintojen seuranta Raportointi Opetushenkilökunnalle

Lisätiedot

LAADUNVARMISTUS KETTERISSÄ OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ

LAADUNVARMISTUS KETTERISSÄ OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ Henri Kulju LAADUNVARMISTUS KETTERISSÄ OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Kulju, Henri Laadunvarmistus ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Johdatus ohjelmistotuotantoon

Johdatus ohjelmistotuotantoon Johdatus ohjelmistotuotantoon Luento nro 3, 9.9.2013 Kari Systä (materiaali osin Ilkka Haikalalta ja Marko Leppäseltä) 9.9.2013 JOTU/K.Systä 1 Tiedotettavaa Viikkoharjoitusryhmiä on vähennetty yhdellä

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 EDELLISELLÄ KERRALLA TAPAHTUNUTTA Täydellinen testaus on mahdotonta. Testataan, koska virheiden löytyminen ajoissa

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Ohjelmistojen laadun parantaminen refaktoroinnilla Simo Mäkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Mäkinen / Ohjelmistojen laadun parantaminen / Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1 kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot