VUOSIKATSAUS Geologian tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS 2013 Geologian tutkimuskeskus

2 VUOSIKATSAUS 2013 GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus...4 Katsaus toimintavuoteen Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa...6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto...8 Energiahuolto ja ympäristö...10 Maankäyttö ja rakentaminen...12 Geotiedon jakelu...14 Kansainvälinen toiminta...15 Vuosi 2013 lyhyesti...16 Johtokunnan puheenjohtajan tervehdys...18 Organisaatio ja johto...19 Yhteystiedot Tutkija Petri Hakala, geofyysikko Annu Martinkauppi ja tutkimusassistentti Ilkka Martinkauppi valmistelevat kuitukaapelia DTSlämpötilanmittausta varten. Jatkuva kehittäminen turvaa tulevaisuuden geologisen osaamisen GTK:n tavoitteena on olla mineraalivarojen arvioinnin, tutkimuksen ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Tutkimuskeskuksen keskittyessä yhä tiukemmin perustehtäväänsä ydinosaamisen turvaamiseen panostetaan suunnitelmallisesti henkilöresursseja vahvasti suuntaamalla ja jatkuvalla geologisen osaamisen kehittämisellä. GTK:n henkilöstöstrategiaan sisältyvä henkilöstösuunnitelma linjaa osaamisen kehittämisen painopisteet laitostasolla ja yksiköissä. Valittujen alojen huippuosaamisen lisäksi GTK keskittyy ydinosaamisalueiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Huippuosaamisalueiksi on tunnistettu malmigeologia, etsintä ja teknologiat, rikastusteknologia ja uusiokäyttö, kaivosympäristöt sekä luonnonvarojen tilinpito ja tietoratkaisut. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään muun muassa nuorten tutkijoiden henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia, yksilöllisiä tai muuten valittujen kohdealojen mentorointiohjelmia, GTK Scholarship -ohjelmaa, huippuosaamisen kehittämisrahaa ja kansainvälisiä verkostoja. Lisäksi GTK tarjoaa henkilöstölleen hanketoiminnan sekä hyvien johtamiskäytäntöjen valmennusta. Kaikkiaan GTK:ssa kouluttauduttiin kertomusvuonna 11,8 henkilötyövuoden (htv) verran. Kannen kuva: Erikoistutkija Sari Lukkari tutkii pyyhkäisyelektronimikroskoopilla malmimineraalinäytteitä. Kuva: GTK. Tämä vuosikatsaus on painettu Edixion offset -paperille, jolle on myönnetty EU:n ympäristömerkki, rek. nro FI/11/001.

3 Henkilöstökertomus 2013 GTK lyhyesti Visio Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. GTK NUMEROIN Bruttomenot, M 52,5 55,3 Kokonaistulot, M 11,9 13,1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Maksullisen toiminnan myyntituotot, M 7,3 9,0 Henkilöstö, henkilötyövuodet Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, % 53,0 50,2 TULOT ASIAKASRYHMITTÄIN VUONNA 2013 Muut 0,4 M Strategiset tavoitteet Asiakastarpeista ohjautuva toimintamalli Tarvelähtöiset tieto- ja asiantuntijapalvelut Uutta teknologiaa ja innovaatioita kestävään kehitykseen Huippuosaamista valituilla painoalueilla Kansainvälisesti verkottunut toimija Motivoitunut ja osaamistaan kehittävä henkilöstö Tulot EU:lta 0,5 M Vientiprojektit 2,6 M Muu elinkeinoelämä 2,0 M 3% 4% 22% 17% 22% 22% 10% Valtionhallinto 2,6 M Kuntasektori 1,2 M Kaivannaisteollisuus 2,6 M Yhteensä 11,9 M Arvot ASIAKASLÄHTÖISYYS Tavoitteemme on tuntea sidosryhmien tarpeet ja päästä lähemmäksi asiakasta. YHTEISTYÖ Arvostamme henkilöstöja asiakasyhteistyötä. LUOTTAMUS JA VASTUULLISUUS Tutkimuksellinen ote, luottamus ja vastuullisuus ovat toimin tamme kulmakiviä. 3

4 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS GTK:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvussa GTK Pääjohtaja Elias Ekdahl Toimintavuosi 2013 oli menestyksekäs. Tulevaisuuden näköalat niin kaivannaisteollisuuden kuin EU:n raakaainepolitiikan näkökulmasta olivat kannaltamme suotuisat. Myös energia- sekä maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueidemme kohdalla toimintamme oli tavoitteellista. Saavutimme kaikki työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) meille asettamat tulostavoitteet. Vuosi oli kuitenkin haastava. Taloudellisen kehityksen globaali epävarmuus sekä kansallista tutkimusjärjestelmää koskeneet päätökset sävyttivät toimintavuottamme. GTK säilyy itsenäisenä tutkimuslaitoksena Valtioneuvosto teki syyskuussa pitkään odotetun päätöksen sektoritutkimuskentän rakenteellisesta uudistamisesta. Päätös sisältää useita tutkimuslaitosten fuusioita, uudelleen järjestelyjä ja yhtiöittämisiä. Valtion tutkimuslaitosten määrä väheni selvästi. Esitettiin myös VTT:n, GTK:n ja Mikesin yhdistämistä. Näimme siinä yhtälössä geoalan todellisena häviäjänä. Olimme selkeästi ja perustellusti oman erillislaitoksen kannalla koko prosessin ajan. Kantamme perustuu toimintaympäristön ja sidosryhmien odotuksiin GTK:n toiminnalta, GTK:n rooliin kotimaassa ja kansainvälisessä toiminnassa sekä toimintaedellytysten turvaamiseen tutkimuslaitoksena. Valtioneuvoston päätös säilyttää GTK itsenäisenä TEM:n hallinnonalan tutkimuslaitoksena oli erittäin merkittävä koko toimialan kehittämisen kannalta, ja luonnollisesti tärkeä myös henkilöstön näkökulmasta. Osana päätöstä oli sektoritutkimuskentän rahoituksellinen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, hallinnonala- ja virastorajat ylittävää verkostoyhteistyötä sekä tehdä tutkimuslaitoksista entistä vahvempia ja laaja-alaisempia toimijoita. Rahoitusta kootaan myös sektoritutkimuslaitoksista, ja GTK:kin kantaa osaltaan kortensa kekoon. Uudistus, joka toteutetaan vuosina , lisää kilpailua tutkimusrahoituksesta. Vastaamme toimintaympäristömme muutoksiin kehittämällä määrätietoisesti verkostoihin perustuvaa toimintamalliamme ja osaamistamme. Keskeisimmät menestystekijämme ovat jatkossakin henkilöstön ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja muuttuviin asiakastarpeisiin mukautuva palveluvalikoima. Geologista tietoa yhteiskunnan käyttöön Kertomusvuonna GTK vakiinnutti asemaansa suomalaisena ja eurooppalaisena huippuosaajana geologisten luonnonvarojen monipuolisena asiantuntijana. Osaamistamme käytettiin laajasti yhteiskunnan päätöksenteon tueksi ja osallistuimme aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Geologisen tietämyksen merkitys kasvaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, uusiin energiaratkaisuihin ja kaupunkien 4

5 Henkilöstökertomus 2013 nopeaan kasvuun liittyvien haasteiden myötä. Ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset, luonnonvarastrategiat ja raakaaineiden saatavuus nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa ja kytkeytyvät myös elinkeinopolitiikkaan. Kansallisen innovaatio- ja tutkimusjärjestelmän uudistaminen kannustaa sektorirajat ylittävien sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyömallien hyödyntämiseen. Suomen mineraalistrategian jatkotoimet ja kansainvälisesti merkitystään nostavat raaka-aineiden saatavuuteen ja tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen kytkeytyvät kysymykset sekä useat kansalliset energiaan, maankäyttöön ja ympäristökysymyksiin liittyvät tavoitteet asettavat GTK:lle haasteen perinteisen vahvuusalansa uudistamiseen. Yhteistyöllä ja verkottumalla tuloksiin GTK toimii aktiivisena osaajana kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa. Tavoitteenamme onkin palvelusuuntautumisen ja asiakaslähtöisyyden jatkuva lisääminen. Kaivos- ja etsintäteollisuus sekä sille teknologiaa ja palveluja tuottavat yritykset ovat keskeisin asiakasryhmä yhdessä kotimaisten ja EU-tason päätöksentekijöiden kanssa. Tutkimustoiminnassa yhteistyökumppaneitamme ovat mm. kansalliset ja kansainväliset tutkimuslaitokset, yliopistot, yritykset sekä kunnalliset ja maakunnalliset toimijat. Kotimaassa yhteistyö yliopistojen kanssa vahvistui edelleen Suomen Isotooppigeologian Laboratorion huippumodernien tutkimuslaitehankintojen ansiosta. GTK:n maksulliset vientihankkeet kohdistuvat pääosin Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan ja perustuivat pääosin ulkoministeriön IKI-rahoitukseen. Osoituksena vientitoimintamme kansainvälisestä arvostuksesta laitoksessamme vierailivat mm. Myanmarin ja Namibian presidentit. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti läsnäolollaan toista vierailua. Moninaisen yhteistyön kehittymisen avaintekijä on GTK:n osaava ja osaamistaan jatkuvasti ja aktiivisesti kehittävä henkilöstö. Kiitokset kaikille GTK:laisille vuoden 2013 saavutuksista. Kiitos myös yhteistyökumppaneillemme sekä toimikautensa helmikuussa 2014 päättäneelle johtokunnalle hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Yhdessä olemme tehneet GTK:sta menestyksekkään. Elias Ekdahl pääjohtaja Geologisen osaamisen vienti GTK on toteuttanut vientiprojekteja lähes 50 maahan mm. kehitysyhteistyöhankkeissa Aasiassa, Afrikassa ja Etelä- Amerikassa. Projektit kohdistuvat mm. geologiseen kartoitukseen sekä raaka-aineiden arviointiin, luonnonvaroja koskevien tietokantojen rakentamiseen, ympäristöasioihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, pohjavesiasioihin ja yhä useammin maiden geologisiin luonnonvaroihin liittyvän hallinnon kehittämiseen. Useat hankkeet keskittyvät raaka-aineperustaisen kestävän kehityksen tukemiseen mineraaleista rikkaissa mutta muutoin köyhissä maissa. GTK:n kehitysyhteistyön tärkeitä rahoittajia ovat ulkoasiainministeriön (UM) lisäksi Maailmanpankki ja Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF) sekä Afrikan kehityspankki (AfDB). Kansainväliset projektit tukevat henkilöstön kykyä toimia ulkomailla, kansainvälisessä sidosryhmätyössä ja kartuttavat henkilöstön osaamista. Projektit toteutetaan usein monitieteellisissä yhteistyöverkostoissa, jotka luovat erityisen hyvät puitteet henkilöstön osaamisen kasvattamiselle. Kansainvälisestä henkilöstöstä ja verkostoista on paljon etua myös Suomessa tapahtuvaan kehitykseen. Tärkeänä osana verkostojamme on myös suomalaiset yritykset, joiden kansainvälinen menestyminen on GTK:n etu. Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba vieraili yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa GTK:n Espoon toimipaikassa marraskuussa Tasavallan presidentin kanslia 5

6 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa Kertomusvuonna painopiste oli kestävän mineraalialan toimintaedellytysten vahvistamisessa niin kotimaassa, eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä kuin kansainvälisissä vientiprojekteissa. GTK saavutti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitut tulostavoitteet. Monet taloudellisen kehityksen epävarmuustekijät, kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvan yleisen mielipiteen voimistuminen ja valtioneuvoston päätös sektoritutkimuksen rakenteellisista ja rahoituksellisista muutoksista olivat kertomusvuonna toimintaympäristöä vahvasti hallinneita tekijöitä. Valtioneuvoston tekemässä periaatepäätöksessä tutkimusrahoitusta kohdennetaan ja sektoritutkimuslaitoksia yhdistetään tavoitteena vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta. Uudistuksessa GTK säilyy itsenäisenä sektoritutkimuslaitoksena, joka jatkossa toimii luonnonvara- ja ympäristöalojen yhteisessä LYNET-yhteistyöverkostossa. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkui aktiivisena ja GTK oli edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. GTK osallistui monipuolisesti EU- ja muuhun yhteisrahoitteiseen toimintaan. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri oli laaja ja painottui erilaisiin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kestävään kaivostoimintaan liittyviin kysymyksiin. Painopistealueina vuonna 2013 olivat mm. Euroopan metallija hyötymineraalivarantojen arviointi ja mallinnus sekä eko tehokkaiden ratkaisujen etsiminen mineraalien tuotantoja talteenottomenetelmissä. Lisäksi hankkeissa kehitettiin innovatiivisia ja ympäristölle turvallisia menetelmiä kaivosten sulkemiseen sekä etsittiin uusia malminetsintämenetelmiä herkille pohjoisille alueille. Yliopistokumppanuutta syvennettiin edelleen tutkimuslaitteiden yhteiskäytön, yhteisprofessuurien sekä osaamiskeskittymien vahvistamisen lohkoilla. GTK:n koordinoima Suomen Vuoriklusteri tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina tukee vahvasti Suomen mineraalistrategian toteutusta. Kotimaan verkostojen ja hankeyhteistyön pääpaino on yritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa sekä luontaisten vahvuuksien ja raaka-ainepotentiaalin tuomisessa osaksi maakuntatason elinkeinopolitiikan päätöksentekoa. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoasianministeriön (UM) kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että kehityspolitiikan uusissa avauksissa. Kertomusvuonna oli GTK:lla käynnissä kaikkiaan 94 yhteis rahoitteista hanketta. EU-rahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen ja hankkeita oli käynnissä 44, joista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeita oli 25 kappaletta. Naapuruuden ja kumppanuuden ohjelman (ENPI-CBC) hankkeita oli käynnissä edelleen seitsemän. Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman hankkeissa GTK kasvatti osuuttaan kuudesta 13:een. UM:n IKI-rahoituksella toteutettavien hankkeiden volyymi säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. GTK:n verkkokirjastossa on kirjastojen ja arkiston kokoelmat, palvelut, aineistohaut ja verkkoaineistot. Lisäksi kaikki GTK:n painetut julkaisut ja kartat ovat löydettävissä ja ostettavissa verkkokaupasta. 6

7 Henkilöstökertomus 2013 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa jatkui aktiivisena ja GTK oli edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Taloudellisesti GTK:n tulos oli tyydyttävä sekä laitoksen säästöohjelman että hyvän tulokertymän ansiosta. Maksullisen toiminnan tuotot ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen. Merkittävin palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja tärkein asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. Tuotot valtionhallinnosta ja kuntasektorilta vähentyivät jonkin verran. Vientiprojektitoiminta väheni edelliseen vuoteen verrattuna johtuen useasta päättyneestä projektista. Kertomusvuoden henkilötyövuosikertymä oli 592 henkilö työvuotta (htv) vähentyen 13 htv:lla. Vakituisen henkilöstön osuus henkilötyövuosikertymästä oli 546. Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin suunnitelmallisesti. Henkilöstörakenteen hallittu muutos entistä asiantuntijapainotteisemmaksi ja osaamistason syventäminen ja laajentaminen ovat jatkuneet henkilöstöstrategian ja strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Eurooppa-tasoisen huippuosaamistason kehittymistä luonnonvarojen kestävän käytön alueella on edistetty omalla ohjelmalla. Koulutusta toteutettiin hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen (GTK-akatemia), esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotettiin erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Lisäksi GTK:ssa pilotoitiin mentorointia. Green Mining -hankkeet GTK on mukana useissa Tekesin rahoittamissa Green Mining -hankkeissa, joiden tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raakaainevarojen kestävää käyttöä. Lisäksi tarkoituksena on nostaa Suomi kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi koko maailmassa. Kaikkiaan GTK on mukana kolmessatoista Green Mining -hankkeessa ja koordinoi näistä seitsemää. Tutkimuskokonaisuudet kattavat menetelmä- ja prosessikehitystä alkaen malminetsinnästä ja rikastuksesta aina kaivosten sulkemiseen asti. Kaivosvesien hallinta sekä kaivosten ympäristöön liittyvät haasteet ovat myös osa tutkimuskenttää. Kehitettävät kaivostoiminnan menetelmät ja prosessit sekä ympäristöriskinhallinnan työkalut edistävät Green Mining -ohjelman mukaista vastuullista kaivostoimintaa. Hankkeet suuntautuvat GTK:n strategisesti tärkeille huippututkimusalueille ja niitä tehdään tiiviissä yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä kaivosteollisuuden yritysten kanssa. Tarkoituksena on nostaa Suomi kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi koko maailmassa. Raisa Neitola tutkija GTK 7

8 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalueen tavoitteena on edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä luoden edellytyksiä kaivannais- ja energiateollisuuden pitkäjänteisille investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK tarjoaa mineraalivaroja ja niiden kestävää käyttöä koskevia tieto- ja asiantuntijapalveluja kansallisesti ja EU-tasolla. Toiminnan pääpaino oli edelleen tavoitteiden mukaisesti mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella, jolla jatkettiin monin eri tavoin kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. GTK:n asiantuntemuksen arvostus ja käyttö jatkui korkealla tasolla, mikä näkyi mm. viranomaisten kaivoslupaprosesseja koskevina lausuntopyyntöinä sekä GTK:n tärkeässä roolissa valtioneuvoston aloitteeseen pohjautuvien kaivosten stressitestien kehittämisessä ja testitulosten arvioinnissa. GTK:lla oli tärkeä rooli TEM:in johdolla muotoillun cleantech-aihepiiriin kuuluvan Kestävä kaivannaisteollisuus -toimenpideohjelman laatimisessa. Ministeriön toimeksiantojen mukaisesti kertomusvuonna aloitettiin Kaivos YVA -oppaan uudistustyö ja jatkettiin kolmivuotista kaivostoiminnan vastuullisuushanketta (KaivosAkatemia). GTK osallistui myös aktiivisesti Luonnonvaraselonteon päivittämiseen. Vaikkakin toimintaa pyrittiin painottamaan yhteiskunnan raaka-ainehuollon tarpeiden mukaisesti, maastossa tapahtuvaa tiedonkeruuta jouduttiin supistamaan merkittävästi laitoksen säästöohjelman vuoksi erityisesti GTK:n omaan rahoitukseen perustuvassa tutkimustoiminnassa. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointia Pohjois-Suomessa ovat vaikeuttaneet edelleen epäselvyydet maanomistajan tutkimuslupien myöntämisperusteista. Tutkimustoiminta vahvistui kertomusvuonna edelleen Tekesin Green Mining -tutkimusohjelmassa aihepiireinä mm. uudet luonnonoloiltaan herkille alueille soveltuvat tutkimusmenetelmät ja kaivosvesien hallintaan liittyvät ratkaisut. GTK:n Green Mining -hankkeiden lukumäärä kasvoi 13:een. Neljä vuotta kestänyt Suomen hi-tech-metallipotentiaaliarviointihanke päättyi. Loppuraportin mukaan Suomessa on merkittävää potentiaalia hi-tech-metallien löytymiselle. Niitä tarvitaan mm. uudessa ympäristöystävällisessä energiatekniikassa ja tietotekniikassa. EU on nimennyt nämä metallit strategisiksi metalleiksi, sillä tällä hetkellä EU:lla ei ole näiden metallien omaa tuotantoa. EU:n merkittävin mineraalihanke ProMine päättyi huhtikuussa Suomessa pidettyyn loppukonferenssiin, johon osallistui yli 100 asiantuntijaa teollisuudesta, yliopistoista, Euroopan komissiosta sekä mineraaleja käyttävistä ja tuottavista yrityksistä. GTK:n koordinoimaan hankkeeseen osallistui 30 yhteistyötahoa 11 maasta. Viisivuotisen hankkeen merkittävimpiä tuloksia oli ensimmäinen Euroopan laajuinen mineraalitietokanta ja antropogeenisten raaka-aineiden tietokanta sekä useiden mineraalipohjaisten tuotteiden kehitys. ProMine-hankkeen viitoittamaa tietä jatkaa kertomusvuonna käynnistetyt EURARE- ja Minerals4EU-hankkeet. GTK:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteinen EAKR-rahoitettu Minerahanke päättyi. Nelivuotisessa hankkeessa arvioitiin metallimalmikaivosten ilmaan, vesistöön ja maaperään päätyvien päästöjen synnyttämät pitoisuudet ja niiden aiheuttamat ekologiset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Tero Niiranen, GTK 3D-malli Kittilässä olevan Pahtavuoman Cu Zn-esiintymän pääkuparimalmioista (> 0,6 % Cu). Mallissa mukana vinotunneli ja kairanreiät. Kuvakulmassa katsotaan alaviistosta kohti länsi lounasta. Beige väri kuvaa maan pintaa. 8

9 Henkilöstökertomus 2013 Suomessa on merkittävää potentiaalia hi-tech-metallien löytymiselle. Tuottoisia hankkeita olivat myös GTK Mintecin rikastustekniset koetehdasajot, joissa mm. uusille kotimaisille ja ulkomaisille malmityypeille luotiin rikastusteknisiä ratkaisuja pääosin maksullisina toimeksiantoina. GTK julkaisi arvion Suomen kaivannaistoiminnan kehitykseksi vuosiin 2020 ja Julkaisussa pyrittiin rakentamaan paras arvio kaivannaistoiminnan lähivuosikymmenten kehityksestä nykyisenkaltaisissa taloudellis-poliittisissa oloissa. GTK tuotti yhteistyössä muiden pohjoismaisten geologian tutkimuskeskusten ja venäläisten tutkimusorganisaatioiden kanssa Fennoskandian alueen kartan, joka osoittaa kaikki teollisuusmineraalikaivokset ja merkittävimmät esiintymät Pohjoismaissa sekä Luoteis-Venäjällä Karjalan ja Kuolan alueilla. Kartta ja sen tausta-aineisto on tarkoitettu malminetsinnän strategian suunnitteluun. GTK:n panostus EU-tasoiseen mineraalialan toimintaja rahoitusohjelmien valmisteluun oli kertomusvuonna aikaisempaakin vahvempaa, keskeisinä foorumeina mm. EIP-RM (European Innovation Partnership Raw Materials), EIT-KIC (European Institute of Innovation and Technology) sekä EU:n Horizon puiteohjelma, joissa mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvät teemat nousivat vahvasti esille. Vuoden aikana aloitettiin tärkeä malmitutkimukseen liittyvä roolin muutos perinteisestä etsintäroolista kallioperän 3D-rakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimiseen. Roolimuutoksen päämääränä on Suomen kallioperän syvämalmipotentiaalin paremman tuntemisen avulla varmistaa mineraalialan pitkäjänteinen myönteinen kehittyminen. GTK:n projektiosaaminen on kysyttyä EU:ssa GTK:n nauttima kansainvälinen arvostus ja asiantuntijoiden vahva verkottuminen näkyvät siinä, että GTK on haluttu projektikumppani vaativissa EU-hankkeissa. Vuonna 2013 päättynyt, GTK:n koordinoima ProMineprojekti edisti osaltaan menestyksekkäästi EU:n tavoitetta vähentää riippuvuuttaan metallien ja mineraalien tuonnista, joka on vuositasolla noin 11 miljardia euroa. Osin ProMinessa tehtyä työtä jatkamaan vuonna 2013 käynnistyi Minerals4EU-projekti, jossa koordinointivastuu myös on GTK:lla. Minerals4EU pohjustaa yhden luukun palvelupistettä Euroopan mineraaliteollisuuden tietotarpeisiin. Hankkeessa suunnitellaan pysyvä Euroopan laajuinen verkosto, jonka toimijat pystyvät tuottamaan ja ylläpitämään mineraaliteollisuuden tarvitsemaa tietoa. Projektissa kehitetään yhtenäistä tilastointia kattamaan mineraalialan tuotanto, ulkomaankauppa, mineraalivarannot ja malmivarat. Hanke edistää myös kierrätysmateriaalien ja malminetsinnän tilastointia. Minerals4EU:ssa laaditaan raaka-aineiden kysyntään ja tarjontaan vaikuttavista asioista skenaarioita ja ennakoidaan tulevaisuudessa käytössä olevan teknologian raaka-ainetarpeita. GTK on haluttu projektikumppani vaativissa EU-hankkeissa. Juha Kaija erikoisasiantuntija GTK 9

10 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Energiahuolto ja ympäristö Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen tavoitteena on edistää ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontia korvaavien ja vähäpäästöisten energiamuotojen hyödyntämistä sekä ilmastomuutokseen sopeutumista. Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa kansallisen energiastrategian tavoitteiden mukaisesti energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämiseksi. GTK:n toiminta kohdistuu turvevaroihin, geoenergiaan ja ydinvoimalaitosten sekä käytetyn ydinpolttoaineen geologisesti turvalliseen sijoittamiseen. Energiasektorilla toiminnan painopiste oli turvevarojen kartoituksessa. Tulokset kootaan GTK:n tietokantoihin, ja niistä tuotetaan muun muassa suokohtaista ja alueellista tietoa teollisesti hyödynnettävistä turvevarannoista muun muassa jatkuvasti kehittyvän turvevarojen tilinpitopalvelun kautta. Palvelussa huomioidaan muun muassa kansallisen Suostrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä muita soiden käyttöön liittyviä rajoitteita, kuten suojelualueita. Turvetutkimuksen tarkoituksena on osoittaa energiaja ympäristöturvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Tietoja voidaan käyttää lisäksi muun muassa soiden suojelussa, ojituksessa, suoalueiden metsänkasvatuksessa, happamien sulfaattimaiden riskiarviossa, suunniteltaessa suojelu- ja virkistysalueita sekä määritettäessä suon arvoa myynti-, osto- tai lunastustilanteessa. GTK vetämänä käynnistettiin laaja turvetuotannon vesistövaikutustutkimus yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Geoenergiatutkimukset jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitys- ja/tai viilennysenergiaa tuottavat hybridijärjestelmät. GTK:n alustavan arvion mukaan Suomen geoenergiapotentiaali ylittää valtioneuvoston vuonna 2013 energiaselonteossa lämpöpumpuille asetetun tavoitteen. Tämän vuoksi aloitettiin valmistelut Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarviointia koskevan hankkeen käynnistämiseksi vuonna Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuottaminen uusien energialinjauksien päivittämiseksi. GTK jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen tähtäävää tutkimustaan kansainvälisessä tutkimusverkostossa ja voimayhtiöiden toimeksiantoina. Tapio Toivonen, GTK GTK kartoittaa ja inventoi Suomen turvevaroja erilaiset käyttömuodot huomioiden ja tuottaa monipuolista tietoa mm. maankäytön suunnittelun tueksi ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 10

11 Henkilöstökertomus 2013 Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan tuottaminen uusien energialinjauksien päivittämiseksi. Suomessa on valmistauduttu yli 30 vuotta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Vuodesta 2000 lähtien tutkimukset ovat keskittyneet Eurajoen Olkiluotoon. GTK on ollut alusta asti mukana tuomassa asiantuntemustaan Onkalotutkimushankkeeseen. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa alle kymmenen vuoden päästä. Geoenergia on valtava mahdollisuus Suomelle Geoenergia on maa- ja kallioperästä sekä vesistöstä saatavaa lämmitys- ja jäähdytysenergiaa, jota hyödynnetään lämpöpumpputekniikalla. Geoenergia on hyväksyttävin energiantuotantomuoto. Oikein suunniteltu ja mitoitettu energiakaivo tuottaa energiaa tehokkaasti vuosikymmeniä aiheuttamatta ympäristölle mitään haittaa. Suuren energiakaivokentän optimaalinen hyödyntäminen edellyttää geologisen kartoituksen ja kentän suunnittelun lisäksi seurantaa ja tarvittaessa käytön ohjausta. GTK arvioi ja luokitteli Oulun alueellisen geoenergiapotentiaalin tutkimalla ja tulkitsemalla geologiset olosuhteet. Oulun selvitys pohjusti Keski-Suomessa käynnistettävää maakuntatason selvitystä, joka puolestaan on lähtölaukaus valtakunnalliselle geoenergiapotentiaalin arvioinnille. Suomen virallinen tavoite geoenergian tuotannolle vuosiin on 8 terawattituntia. Tavoitetta voidaan GTK:n näkemyksen mukaan nostaa vähintään 10 TWh:iin. Geoenergia on hyväksyttävin energiantuotantomuoto. Samu Valpola johtava tutkija GTK 11

12 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen tavoitteena on parantaa maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoamalla käyttäjälähtöisiä aineisto- ja asiantuntijapalveluita, edistämällä taloudellisia ja ympäristötekijät huomioonottavia maankäyttöratkaisuja kasvukeskusrakentamisessa, sekä tukemalla Itämeristrategian ja meristrategiadirektiivin toteuttamista. Toiminnan pääpaino oli valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja valtioneuvoston hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvissä yhteisrahoitteisissa hankkeissa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä teemoja olivat yhdyskuntien kiviaines- ja vesihuollon tarpeet sekä happamien sulfaattimaiden kartoitus vesistöhaittojen ehkäisemistä tukevien maankäyttöratkaisujen aikaansaamiseksi. Käynnissä oli useita hankkeita eri puolilla Suomea. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua tukeva toiminta perustui kertomusvuonna edellisten vuosien tapaan pääosin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Toimintamallilla varmistetaan osaltaan tiedon välitön hyödynnettävyys. Toiminnan pääpaino kohdistui pohjavesialueiden kolmiulotteisiin rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi sekä vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen. Yleiskartoitus on tarkoitus saada päätökseen valtioneuvoston vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimustoiminnan yhtenä vahvana painopisteenä oli pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Valtakunnallinen POSKI-hanke on edennyt Pohjois- Pohjanmaalle, Kainuuseen, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Lappiin. Hanketta toteuttaa laaja työryhmä, jossa myös yritysnäkökulma on edustettuna. Pääkaupunkiseudulla kehitettiin kasvualueiden kaavoitusta tukevaa kartoitusta mm. yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, jonka kanssa laadittiin myös alustava tarkastelu Suomenlahden alittavan Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin geologisista toteuttamisedellytyksistä. Vuonna 2012 aloitettua valtakunnallisesti arvokkaiden kivikkoalueiden geologista ja maisemallista arvottamista jatkettiin hankkeessa, joka toteutetaan GTK:n ja ympäristöministeriön yhteisrahoituksella. Hanke jatkuu vuoteen 2016 saakka. Arvotustulokset tulevat palvelemaan maankäytön suunnittelua. Timo Tarvainen, GTK Tutkija Mikael Eklund ottaa maaperänäytettä savipellolta Inkoossa. 12

13 Henkilöstökertomus 2013 Tutkimustoiminnan yhtenä vahvana painopisteenä oli pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. GTK täydensi geokemian tietokantaansa Lahden seudulta otetuilla näytteillä. GTK:n sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan ympäristökeskusten yhteishankkeessa selvitettiin kaupunkien maaperän luonnostaan haitalliset alkuaineet. GTK:n taajamageokemiallisen kartoituksen tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet eri maalajeissa ja taajamissa myös täyttömaissa. Tieto auttaa yhdyskuntien maankäytön suunnittelussa. Merigeologisen kartoituksen luotausmäärä heijastaa osaltaan maksullisia väyläselvityksiin liittyviä toimeksiantoja, joiden avulla myös kartoituksen pinta-alatavoite on saavutettu. Merigeologisissa kartoitustöissä selvitettiin merenpohjan maalajeja ja geologista monimuotoisuutta EU:n naapuruusohjelman (ENPI-CBC) rahoittaman TOPCONS-hankkeen puitteissa itäisellä Suomenlahdella. Syyskuussa käynnistyi näytteenottovaihe IODPtutkimusohjelman (Integrated Ocean Discovery Program) hankkeessa, jossa syväkairauksin kerättiin Itämeren altaasta metriä pitkiä sedimenttisarjoja 11 tutkimuspaikalta. Tutkimusmatkalle osallistui myös tutkija GTK:sta. Tulosten purkamisen odotetaan vievän useita vuosia. Tekopohjavesi tukee yhteiskunnan keskeytymätöntä vesihuoltoa Tekopohjavedellä tarkoitetaan pintaveden, kuten järvi- tai jokiveden, keinotekoista imeyttämistä maa- ja kallioperän pohjavesimuodostumiin. Imeyttämisen tavoitteena on veden puhdistaminen juomaveden vaatimustasolle poistamalla siitä eloperäinen aines. Suomen vesilaitosten jakamasta vedestä 16 % on tekopohjavettä. Vesinäytteen hapen ja vedyn isotoopit toimivat luonnollisina merkkiaineina. Isotooppien suhteellisista osuuksista selviää esimerkiksi tietyn pohjavesilaitoksen imeytysalueella olevan imeytysveden osuus ja veden liikkeet maaperässä. Määrittämällä imeytetyn pintaveden ja luonnollisen pohjaveden sekoittumissuhde voidaan seurata imeytetyn veden virtausta pohjavesimuodostumassa, imeytymisen tehokkuutta ja todentaa pohjaveden virtausmallien toimivuutta. Veteen liuenneiden muiden alkuaineiden, kuten esimerkiksi hiilen, isotoopit kertovat maaperämuodostuman sopeutumisesta tekopohjaveden tuotantoon. Tutkimuksen tuloksista hyötyy yhteiskunnan vesihuolto. Isotooppimenetelmien käyttöä pohjaveden kulkeutumisen ja tekopohjaveden tutkimuksissa on kehitetty GTK:ssa intensiivisesti jo vuosituhannen alusta lähtien. Vuoden 2011 kehityshankkeen myötä isotooppimenetelmiä on otettu käyttöön myös tekopohjavesilaitoksen tuotannon tarkkailussa. GTK:n yhteistyökumppaneina on ollut useita vesilaitoksia Etelä-Suomessa. Tekopohjaveden imeyttämisen tavoitteena on sen puhdistaminen juomaveden vaatimustasolle. Nina Hendriksson erikoistutkija GTK 13

14 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2013 Geotiedon jakelu Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut. Verkkosivujen aktiivista ylläpitoa sekä sisällöllistä ja toiminnallisuuden kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Kävijämäärät olivat vuoden 2012 tasolla ylittäen yhteensä käyntiä. Lisäksi karttapalveluissa vierailtiin kertaa. Suosituimmat kokonaisuudet olivat suomenkielisillä sivuilla mineraalivarat- ja raaka-ainehuolto -tulosalueen kohdennetut palvelut sekä populäärigeologinen sivukokonaisuus Geologia tutuksi. Englanninkielisistä sivuista suosituin oli Exploration in Finland -sivukokonaisuus ja siellä aktiivikartta Mineral Deposits and Exploration, joka uudistettiin. Verkkosivujen kehitystoimenpiteet painottuivat verkkovälitteisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Syksyllä julkaistiin tutkimusjulkaisujen hakupalvelu Summon, joka parantaa julkaisujen löydettävyyttä ja lisää käyttömahdollisuuksia. Toimintavuoden aikana kehitettiin myös hakupalveluportaali Hakku, jossa käyttäjille on laajasti tarjolla paikkatietotuotteita, julkaisuja ja karttoja sekä geologia-aiheisia valokuvia. Valtaosa palvelun tuotteista on maksuttomia. Palvelu esiteltiin Paikkatietomarkkinoilla marraskuussa. Maankäytön suunnitteluun toteutettu Happamat sulfaattimaat -karttapalvelu otettiin kertomusvuoden aikana käyttöön. Erilliset mineraalivaratietokannat yhdistettiin yhdeksi tietokannaksi. Geologisten karttatuotteiden käyttömahdollisuuksia avattiin laajentamalla maksutonta jakelua. GTK aloitti yhteistyössä Kaivannaisteollisuus ry:n, Kiviteollisuusliitto ry:n, Infra ry:n, Centria AMK:n sekä Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa EAKR-rahoitteisen KaViKe-projektin, jonka tavoitteena on kehittää Suomen kaivannaisalan perustiedot sisältävä verkkosivustokokonaisuus. GTK:n tietotuotelatausten kokonaismäärä oli , jossa on noin kolmannes nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttömäärän nousua selittää tietotuotevalikoiman laajeneminen ja jakelupalvelujen kehittämisen kautta saavutettu parempi käytettävyys. Vuonna 2012 lanseeratun verkkokaupan kautta myytiin julkaisua tai karttaa. GTK:n paikkatietotuotteisiin myytiin yhteensä 42 käyttöoikeutta pääosin kaivos- ja malminetsintäyhtiöille. Facebook-yhteisöpalvelun pienimuotoinen käyttö tiedotteiden ja GTK-kuulumisten välityskanavana aloitettiin. GTK GTK on kehittänyt useita omia verkkopalvelujaan ja tarjoaa tietotuotteitaan myös muiden ylläpitämissä jakelukanavissa. Mikko Eklund toimialapäällikkö Verkkopalvelut GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena hallinnoiden keskeistä Suomea koskevaa geologista tietoa ja jakaen siitä tuotteistettua tietoa pitkälti verkon välityksellä. GTK on kehittänyt useita omia verkkopalvelujaan ja tarjoaa tietotuotteitaan myös muiden ylläpitämissä jakelukanavissa. GTK:n palvelutarjonta kattaa mineraalisten raaka-aineiden, energiahuollon, maankäytön suunnittelun, sekä rakentamisen ja ympäristöalan tarpeisiin kohdennettuja palveluja asiantuntijakäyttäjille. Palveluissa asiakas voi tarkastella esim. mineraalivaratietoja, tietoja turvevarannoista tai maaperän ominaisuuksia rakennettavuuden kannalta. Geoalan tutkimusasiakkaat saavat tutkimustyöhönsä lähdeaineistoja ja tiedot aiemmista tutkimusjulkaisuista. Verkkopalvelujen käyttö ja pääosa tietotuotteista ovat maksuttomia. Osa tuotteista tarjotaan ns. avoimena tietona vapain jatkokäyttöoikeuksin. GTK:n koko tietotuotevalikoimaan voi tutustua ja tuotteita ottaa käyttöön hiljattain julkaistussa Hakku-palvelussa (hakku.gtk.fi). GTK kehittää tietotuote- ja palveluvalikoimaansa pitkäjänteisenä kehittämistyönä pitkälti asiakastarpeiden pohjalta. Vastaanotamme mielellämme asiakkaidemme näkemyksiä kehittämisen tueksi. 14

15 Henkilöstökertomus 2013 Kansainvälinen toiminta GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia. GTK edistää tavoitetta mineraalisten luonnonvarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. EU-rahoitteisten hankkeiden määrä kasvoi 44:ään. Yksittäisistä EU-hankkeista suurimpia olivat GTK:n koordinoima, vuonna 2013 päättynyt ProMine-hanke sekä EURARE-hanke, joissa molemmissa oli mukana laaja kansainvälinen konsortio. EU:n INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu mineraalisia luonnonvaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. Yhtenäisen luonnonvaratietopohjan rakentaminen luo osaltaan perustaa luonnonvarojen käyttöön, saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle niin EU:n sisällä kuin laajemminkin maailmassa. Euroopan tasolla verkostoyhteistyön keskeinen alue on edelleen EU:n raaka-ainealoitteen (RMI) pohjalta laadittujen tavoiteohjelmien edistäminen. GTK osallistui myös EU:n ja USA:n raaka-ainealan tiedonvaihdon edistämiseen liittyviin yhteistyökeskusteluihin Raw Materials Supply Group -toiminnan kautta. Toiminta EuroGeoSurveysin (EGS) mineraalityöryhmässä sekä EIT-KIC-konsortiossa on edelleen vahvistanut GTK:n asemaa tavoiteltuna kumppanina primääristen raaka-ainevarojen kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. EGS asiantuntijaryhmineen kytkee GTK:n osaksi eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin kumppaniverkostoa, joka osallistuu EU:n tutkimusagendan muotoiluun ja vahvistaa jäsenten asemaa Horisontti hankehauissa. Kahdenvälisiä suhteita ulkomaisten sisarlaitosten kanssa on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin. Tutkijatasolla yhteistyön rakentuminen tapahtuu pääosin tieteenalakohtaisten työryhmien ja asiantuntijaverkostojen kautta. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen. UM:n rahoituksella toteutettavia IKI-hankkeita oli käynnissä 9 kappaletta. Toimintavuonna oli käynnissä ja valmisteilla hankkeita mm. Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Hankkeet nivoutuvat GTK:n lanseeraamaan Minerals for Development -konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. Vesihankkeemme maailmalla Vietnam on vesihuollon kannalta haastava ympäristö. Siellä sataa sadekaudella paljon, mutta ilmastonmuutoksen myötä kuiva kausi on entistä kuivempi. Rannikkoalueiden pohjavesien suolaantuminen on jo todellisuutta, ja ongelma kasvaa, kun meren pinnan ennustetaan nousevan. Pohjaveden suunnitelmallinen ja kestävä käyttö muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa on ensisijaisen tärkeää. GTK:n asiantuntijat ovat auttaneet vietnamilaisia pohjavesialueiden kartoituksessa ja mallintamisessa, ympäristöriskien arvioinnissa sekä vesitaseen laskennassa. Myös Suomenlahden rannikolla sadannan, lämpötilan ja merenpinnan vaihtelut vaikuttavat pohjaveden muodostumiseen ja laatuun. Näiden muutosten tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa maankäytön suunnittelua. GTK ja Pietarin kaupunki ovat kehittäneet yhteistyössä riskinarviomenetelmän, jonka avulla on tehty ensimmäisen vaiheen tarkastelu Pietarin kaupungin geologisista riskeistä. Pohjaveden pinnan nousu on yksi tunnistetuista riskitekijöistä, joka tulee ottaa huomioon Pietarin kaupungin maankäytön suunnittelussa jo tänä päivänä. Pohjaveden suunnitelmallinen ja kestävä käyttö muuttuvissa ilmastoolosuhteissa on ensisijaisen tärkeää. Jaana Jarva geologi GTK 15

16 VUOSIKATSAUS 2013 Vuosi 2013 lyhyesti GTK:n talous Menorakenne Rahoitusrakenteen kehitys (1000 ) Muut menot 1,2 M Investoinnit 1,4 M Matkat 2,6 M Palvelujen ostot 7,6 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1,9 M 14% 4% 3% 5% 2% 61% Palkat 32,2 M Kiinteistömenot 5,6 M 11% YHTEENSÄ 52,5 M Oma budjettirahoitus 2013 Tulorahoitus Ulkopuolinen rahoitus GTK:n tulot asiakasryhmittäin vuonna 2013 on esitetty sivulla 3. Lue lisää GTK:n suunnittelusta ja seurannasta osoitteessa GTK:n julkaisutoiminta Kokonaiskäyntimäärät Vertaisarvioidut julkaisut (kansainväliset ja kansalliset) tulosalueittain Maankäyttö ja rakentaminen 31% % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Suomi Ruotsi Englanti Karttapalvelut Energiahuolto ja ympäristö 19% 16

17 Henkilöstökertomus 2013 GTK:n henkilöstö Tulosalueet ja ohjelmat 2013 Tutkimus ja tiedonkeruu ohjelmittain 2013 Maankäyttö ja rakentaminen 126,6 htv Energiahuolto ja ympäristö 119,4 htv 8% 2% 18% 13% Mineraalipotentiaali Ekotehokas kaivostoiminta Energia 19% 40% YHTEENSÄ 592 htv Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 346,2 htv Merigeologia ja globaalimuutos Yhdyskuntarakentaminen Pohjavesi ja kiviainekset Ekotehokas kaivostoiminta 111,3 Mineraalipotentiaali 234, Pohjavesi ja kiviainekset Yhdyskuntarakentaminen Merigeologia ja globaalimuutos Energia 11,5 49,4 77,3 107,9 Henkilötyövuodet yht. 592,3 Tiedonkeruu Tutkimus Henkilöstörakenne 2013 Henkilöitä Johto (ylin johto, yksiköiden johtajat) 2 11 Esimiehet (vastuualue- ja toimialapäälliköt) 5 15 Tutkijat Asiantuntijat (tutkimuksen parissa työskentelevät) 3 9 Muut asiantuntijat Tutkimusta avustava henkilöstö Kenttähenkilöstö 50 Tietotekniikkatehtävät Tekniset tehtävät 28 Laboratoriotehtävät 4 5 Toimistotehtävät Naiset Miehet Henkilöstö alueittain 2013 Henkilöstön koulutusjakauma 2013 Pohjois-Suomi 18% Muut Perusaste 5% 3% 15% Tohtorit 43% Etelä-Suomi Keskiaste 23% 4% Lisensiaatit Itä-Suomi 33% 6% Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste 8% 8% 34% Ylempi korkeakoulututkinto Länsi-Suomi 17

18 JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 2013 GTK:n valittu strategia on menestyksekäs Muutama vuosi sitten uudelleen määritetty strategia, jossa GTK keskittyy valikoituihin ydinosaamisalueisiin, on osoittautunut oikeaksi. Kolme tulosaluetta, mineraalivarat ja raakaainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen tasapainottivat keskenään vuoden taloudellista tulosta. Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto -tulosalue kasvoi henkilötyövuosina laskettuna 5 %, kun taas energiahuolto ja ympäristö väheni 27 % ja maankäyttö ja rakentaminen kasvoi 8 %. Energiahuolto ja ympäristö -tulosalueen volyymin lasku johtui osittain kotimaan matalasuhdanteen tuomasta asiakkaiden säästötoimista sekä toimeksiantojen lykkäämisestä seuraavalle vuodelle. Globaalin malminetsinnän volyymi jatkoi pienenemistään kertomusvuonna mitattuna kairauskohteiden lukumäärällä. Vuonna 2012 kairattiin maailmanlaajuisesti keskimäärin 690 kohteessa kun vastaava luku 2013 oli vain 380 kohdetta. Ei liene yllätys, että suurin lasku oli kultakohteissa. Myös kullan hinta on laskussa rahoitusmaailman kokiessa, että pahin vaihe rahoituskriisissä on ohi. Verrattaessa pohjoismaisia malminetsintäsatsauksia toisiinsa voidaan todeta, että vuonna 2013 malmienetsinnän kokonaisresurssien käyttö on hiljakseen elpynyt 2009 vuoden rahoituskriisistä ollen nyt lähes kriisiä edeltävällä tasolla. Suomen ja Ruotsin malminetsintä on toipunut, mutta selkeä kasvu tapahtuu Grönlannissa. Se onkin maantieteellinen alue, jossa uskoisin GTK:lla olevan mahdollisuuksia kehittää maksullisen toiminnan projekteja tulevaisuudessa. Hyvin läpiviedyt projektit Keski-Aasiassa ovat osoitus GTK:n kansainvälisestä osaamisesta osaamisesta, jota pystymme jatkossa enenevässä määrin hyödyntämään tulobudjettimme tasapainottamiseen kasvattamalla maksullisen toiminnan volyymiä. Taloudellinen tulos pysyi kohtuullisena vuonna 2013 mitattuna tulojen ja menojen erotuksena, eli siirtomäärärahana, joka oli 1,5 milj. kun se vastaavasti edellisvuonna oli 2,6 milj.. Tämä kohtuullisen hyvä lopputulos aikaansaatiin siitä huolimatta, että tulopuoli koostuen valtio rahoituksesta ja ulosmyynnistä oli 3,8 milj. pienempi kuin edellisvuonna. Kustannuksia pystyttiin sopeuttamaan markkinatilanteeseen palvelujen ostojen, tarvikkeiden sekä matkustuskustannuksien kohdalla. Edellisvuonna alullepantu EU:n innovaatiokumppanuusohjelman raaka-aineteema, EIP Raw Materials, käynnistyi toden teolla kertomusvuoden aikana mm. julkaisemalla strategisen toimenpideohjelman, jonka eri projektit julistettiin haettaviksi vuoden 2013 lopussa. Varsinkin GTK:n ja VTT:n tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä EIP Raw Materials -kumppanuutta ja osallistuvat myös projektien toteutukseen. Mikäli asiat etenevät suunnitelmien mukaan, GTK saattaa saada johtavan roolin esitetyssä syväluotausprojektissa European Deep Exploration. Omalta osaltani haluan kiittää GTK:n johtoa ja henkilöstöä siitä 10 vuoden ajasta, jolloin olen toiminut johtokunnan puheenjohtajana. On ollut miellyttävää työskennellä kanssanne. Tom O. Niemi johtokunnan puheenjohtaja GTK GTK:n johtokunta Espoon toimipaikan kivinäyttelyssä. Henkilöt vasemmalta: Pirkko Saarela, Tom Niemi, Pirkko Isoviita, Jarmo Roinisto, Heli Lehtonen, Pirkko Selin, Matti Partanen, Hannu Idman ja Elias Ekdahl. Kuvasta puuttuu johtokunnan varapuheenjohtaja Sakari Immonen. 18

19 Henkilöstökertomus 2013 Organisaatio ja johto 2013 TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ JOHTOKUNTA ESIKUNTA PÄÄJOHTAJA JOHTORYHMÄ ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Kallioperä ja raaka-aineet Tutkimuslaboratorio Tietopalvelut LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet KONSERNI- PALVELUT Taloushallinto Henkilöstöhallinto Yleishallinto IT-palvelut Tekniset palvelut ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Kallioperä ja raaka-aineet Maankäyttö ja ympäristö GTK Mintec Tietopalvelut POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Kallioperä ja raaka-aineet Maankäyttö ja ympäristö Tietopalvelut Johtokunta puheenjohtaja: toimitusjohtaja Tom Niemi, Ab Marsuppium Oy varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Sakari Immonen, työ- ja elinkeinoministeriö ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita, ympäristöministeriö talousjohtaja Heli Lehtonen, Arctia Shipping Oy kunnallisneuvos, FT Pirkko Selin ylijohtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-keskus toimitusjohtaja Jarmo Roinisto, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd. johtokunnan sihteeri: hallintojohtaja Jorma Järvinen, GTK ( asti), ohjelmajohtaja Hannu Idman, GTK ( alkaen) Muut pääjohtaja Elias Ekdahl, GTK henkilöstön edustaja: atk-suunittelija Matti Partanen, GTK GTK:n johto pääjohtaja Elias Ekdahl hallintojohtaja Jorma Järvinen ( asti) hallintojohtaja va. Toni Perälä ( lähtien) ohjelmajohtaja Hannu Idman tutkimusjohtaja Pekka Nurmi kehitysjohtaja Jarmo Kohonen viestintäjohtaja Marie-Louise Wiklund vientijohtaja Mika Räisänen Yksiköiden johtajat Etelä-Suomen yksikkö: Keijo Nenonen Itä-Suomen yksikkö: Risto Pietilä Länsi-Suomen yksikkö: Olli Breilin Pohjois-Suomen yksikkö: Kimmo Pietikäinen Konsernipalvelut: Toni Perälä ( asti) Saga Böhling-Niemelä ( lähtien) 19

20 POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Kaivosteollisuutta palveleva toiminta Rovaniemi LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ Maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta Kokkola ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Kaivannaisteollisuutta ja ympäristönhuoltoa palveleva toiminta Kuopio Outokumpu Loppi Espoo ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ Kasvukeskuksia palveleva toiminta ja kansainväliset projektit Etelä-Suomen yksikkö PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Espoo Faksi Itä-Suomen yksikkö PL 1237 (Neulaniementie 5) Kuopio Faksi Länsi-Suomen yksikkö PL 97 (Vaasantie 6) Kokkola Faksi Pohjois-Suomen yksikkö PL 77 (Lähteentie 2) Rovaniemi Faksi Lopen kairasydänarkisto Mustinsuontie Läyliäinen Faksi (019) GTK Mintec Tutkijankatu Outokumpu Faksi (013) Puh

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA

Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA SISÄLTÖ 5 ROOLI, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN SUUNTA 13 STRATEGISET LINJAUKSET KOHTI VAIKUTTAVUUTTA ONNISTUMISEN AVAIMET

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot