TU Organisaatioteoria (5 op)

Transkriptio

1 TU Organisaatioteoria (5 op) Luento 5: Organisaatio ja teknologia Jouni Virtaharju,

2 KOTITEHTÄVÄ 1. Miksi keskustelu teknologiasta kuuluu organisaatioteoriaan? 2. Miten postmodernisti kommentoisi teknologisen imperatiivin käsitettä? 3. Miksi Tyren ja Orlikowskin mukaan teknologista adaptaatiota tapahtuu pääasiassa lyhyessä aikaikkunassa teknologian käyttöönoton jälkeen? 4. Mitä OT-paradigmaa Tyren ja Orlikowskin artikkeli edustaa(modernismi, symbolismi, postmodernismi)? Miksi?

3 TEKNOLOGIAN MÄÄRITTELYÄ (1/4) Inputs Transformation processes Outputs

4 TEKNOLOGIAN MÄÄRITTELYÄ (2/4) Fyysinen (koneet, laitteet, tuotteet, materiaalit) Toimintatapa (prosessit, rutiinit, järjestelmät) Tieto (osaaminen, know-how, kompetenssit)

5 TEKNOLOGIAN MÄÄRITTELYÄ (3/4) Ydinteknologia (core technology) yrityksen tuotteiden tuottamisen keskeisin/tärkein teknologia Korkea teknologia (high technology) Ns. uusi teknologia, mikroelektroniikka, nanoteknologia, CAD- CAM etc. Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. Arthur C. Clarke, "Profiles of The Future", 1961 (Clarke's third law) Palveluteknologiat (service technology) palvelu: aineettomia, ei varastoitavissa, hankittaessa käytettyjä Vrt. tuotantoteknologia

6 TEKNOLOGIAN MÄÄRITTELYÄ (4/4) Material technology equipment (can be seen, touched, heard) Social technology seeks to order the behavior and relationships of people in systematic, purposive ways through structures of coordination, control, motivation and reward (Fox, 1974)

7 MODERNISTISET TEKNOLOGIAKÄSITYKSET Teknologinen imperatiivi: Myös: teknologinen determinismi teknologia määrää organisaation sisäisen rakenteen Vrt. Ympäristödeterminismi luennolla 3 Kontingenssiajattelu: konteksti- ja tilannetekijät määrittävät parhaan rakenteen ja toimintatavan Vrt. kontingessiteoriat aiemmilla luennoilla 3 ja 4 Tehokkuus ja hyöty ajattelu teknologian ytimessä (Airaksinen, 2005)

8 WOODWARD, 1965 (1/2) Teknologinen kompleksisuus lisääntyy edettäessä yksittäistuotannosta, massatuotannon kautta jatkuvaan prosessituotantoon Organisaation sosiaalisen rakenteen kompleksisuus lisääntyy teknologian kompleksisuuden mukana Poikkeus: teknologian kompleksisuus voi johtaa työntekijän kompleksisuuden lisääntymisen tarpeeseen à professionalismi (Scott 60-luvulla) (Taloudellinen) performanssi on parhaimmillaan, kun oikeanlainen teknologia yhdistyy oikeanlaiseen rakenteeseen

9 WOODWARD, 1965 (2/2) Low Small batch or unit Organic structure 3 levels of management Large batch or mass production Technical complexity Mechanistic structure 4 levels of management Continuous processing Organic structure 6 levels of management High

10 THOMPSON, 1967 (1/2) Myös muut kuin fyysisiä tuotteita tuottavat yritykset Transformation processes standardized Non-standardized standardized Long-linked? Inputs / Outputs Non-standardized Mediating Intensive

11 THOMPSON, 1967 (2/2) Teknologian arkkityypit 1. mediating tech. pooled interdependence Organisoinnin tavat 1. Säännöt ja standardoidut proseduurit Client Client A B Client Client Client 2. long-linked tech. sequential task interdependence Input A B C Output 3. intensive tech. reciprocal task interdependence C Client 2. Edelliset + suunnittelu ja aikataulut 3. Edelliset + ryhmän yhteinen mukautuminen, esim. tiimityö B Input A C Output

12 PERROW, 1967 Työtehtävän tasoinen analyysi Low Task variability High Task analyzability High Routine (Esim. kokoonpano, pankkitoimihenkilöt) Engineering (Esim. lääkärit, rakennusmestarit) Low Craft (Esim. puusepät, kirvesmiehet) Non-Routine (Esim. tuotekehitys, johtaminen)

13 GALBRAITH 1973: DESIGNING COMPLEX ORGANIZATIONS Informaation tarve lisääntyy kun Tuotantoprosessien kompleksisuus (Woodward) Epävarmuus (Perrowin rutiinisuus) Riippuvuussuhteet (Thompson) lisääntyvät

14 KONTINGENSSITEORIOIDEN KRITIIKKIÄ Strategisen valinnan koulukunta Kontingenssiteoreetikot ajatelleet teknologiaa vain rajoittavana tekijänä teknologia myös mahdollistaa Toimijoilla valinnan mahdollisuus (voluntarismi) Kukin olosuhde mahdollistaa useita vaihtoehtoisia toimintamalleja Esim. tuotantoteknologiaa voidaan ohjata useilla tavoilla (liukuhihna vs. solutuotanto)

15 KOMPLEKSISTEN ORGANISAATIOIDEN KOORDINAATIOSTRATEGIAT Vrt. differentaatio ja integraatio (Lawrence & Lorsch, 1967 aikaisemmin kirjassa) Vähennetään informaation tarvetta Lisätään prosessien vaiheiden väliin välivarastoja tai toimetonta aikaa, esim. useimmat sairaalat Lisätään työvoimaa Lisätään informaation käsittelykapasiteettia Hierarkiatasojen ja osastojen lisääminen à informaation pilkkominen Lisätään tiedonkulkua ihmisten välillä esim. IT:n avulla Lisätään ihmisten informaation käsittelykapasiteettia, esim. sihteerit Lateraaliset yhteydet, keskustellaan osastojen välillä ilman esimiehiä Liaison roles, joiden tehtävänä koordinoida kahta manageria (vrt. Lawrence & Lorsch) Työryhmät Projektit Matriisiorganisaatiot (esim. Scott 2003)

16 TEKNOLOGIAN MÄÄRITTELYÄ, SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI Fyysinen (koneet, laitteet, tuotteet, materiaalit. Myös symbolit ja vertauskuvat.) Toimintatapa (prosessit, rutiinit, järjestelmät. Myös ihmisen ja teknologian vuorovaikutus) Tieto (osaaminen, know-how, kompetenssit. Myös tulkinta.)

17 SOSIAALINEN KONSTRUKTIONISMI JA TEKNOLOGIA Uudet (nykyaikaiset?) teknologiat, Weick New technology lies on the frontiers of Woodward s conception of technical complexity and beyond the reach of Perrow s category of nonroutineness stokastiset (satunnaiset), jatkuvat, abstraktit teknologiat Teknologia ei ole vain lineaarista kehitystä (perustutkimus à soveltava tutkimus à tuotekehitys à tuotanto à markkinointi à käyttö) Teknologia on mahdollistanut myös perustutkimuksen tekemisen, esim. lääketieteelliset mittalaitteet edistäneet neurotiedettä. Vrt. ANT (Toimijaverkkoteoria) à väline-tiedemies-verkko tekee tieteen, ei tietävä subjekti. Teknologia tuotetaan sosiaalisessa kanssakäymisessä (eli se on sosiaalisesti konstruoitu) Teknologian ja sen käyttö määrittyy suunnittelijoiden ja käyttäjien yhteisessä prosessissa, esim. alpha- ja beta-testaus Ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat teknologiaan ja toisinpäin, esim. polkupyörän runko ja naisten pukeutuminen Odottamattomat hyödyntämistavat, esim. tekstiviestit Johtamisteknologioiden käyttöönotto vaatii paljon työtä, koska teknologia tuotetaan vasta organisaation kontekstissa, esim. tasapainotetun mittariston (BSC) käyttöönotto

18 TEKNOLOGIA JA POSTMODERNISMI Representaation teknologiat Kiinnostuksen kohteena kuinka todellisuutta, toimintaa ja organisaatioita tehdään näkyväksi symboliikan ja kuvien avulla Ihmiset ja työprosessit elektroniseksi dataksi tietojärjestelmissä à organisaatioiden hallinta etänä Teknologia tuottaa simulacran, ts. kuvien takana ei ole todellisuutta Käytännön esimerkkeinä erilaiset viime vuosina syntyneet virtuaaliyhteisöt. Kyborganisaatio Olemme kaikki kyborgeja. Ihminen ja teknologia ovat kytkeytyneet toisiinsa alusta asti, identiteettimme muotoutuu yhdessä välineiden kanssa. Ihmisyys syntyy työkalujen (teknologian) käytöstä (Andy Clark: Natural Born Cyborgs 2003) Organisaatiot vielä enemmän riippuvaisia teknologiasta kuin ihmiset Uudet teknologian mahdollistamat organisaatiot, bottom-up emergentit rakenteet, esim. Iranin vallankumouksellisten toiminta 1970-luvulla (C-kasetit)

19 TEKNOLOGIA JA POSTMODERNISMI, KRIITTINEN NÄKEMYS 1/2 Teknopessimismi (Airaksinen, 2003) Kyseenalaistaa Tekniikan suuren kertomuksen siitä, että teknologia on tehokas väline arvokkaiden päämäärien saavuttamiseksi Vrt. Modernismin tekno-optimismi, usko edistykseen (Valistuksen projekti), kuten esimerkiksi When a distinguished but elderly scientist states that something is possible, he is almost certainly right. When he states that something is impossible, he is very probably wrong. Arthur C. Clarke, Clarke's first law Kulttuuripessimismi: tyhmyyden lisääntyminen Hedonistinen pessimismi: tekniikka ei lisää onnellisuutta Riskipessimismi: tekniikan leviämisen vaarat esim. luonnolle

20 TEKNOLOGIA JA POSTMODERNISMI, KRIITTINEN NÄKEMYS 2/2 Teknologian ja organisaation suhde ei neutraali, vallaton, vaan Teknologian muutoksella legitimoidaan ja naturalisoidaan se, että työn organisoitumista voidaan muuttaa (Fournier 1999) esim. asiakashallintajärjestelmien käyttöönotto vie vallan myyjiltä organisaation johdolle Liukuhihnateknologia poisti suoran konfliktin johdon ja työntekijöiden väliltä, naturalisoitu teknologia velvoittaa toimimaan tietyllä tavalla. Tietotekniikan kehitys vähentää edelleen välittömiä sosiaalisia kontakteja ja muuttaa toiminnan luonnetta miten kerrot ERP-järjestelmälle olevasi eri mieltä? Teknologia myös toimii kontrollin välineenä: mahdollistaa laajemman ja syvemmän organisaation jäsenten toiminnan kontrollin elektroninen panoptikon

21 YHTEENVETO Modernismi: Teknologia muunnosprosessina Teknologinen imperatiivi, kontingenssiajattelu Symbolistulkinnallisuus: Teknologia tuotetaan sosiaalisessa prosessissa, on ennalta arvaamatonta ja vaikuttaa organisaatioihin, yhteiskuntaan ja kulttuuriin ennakoimattomilla tavoilla Postmodernismi: Ihminen ja teknologia ovat toisiinsa kietoutuneita (kyborganisaatio) Teknologia representaation ja kontrollin välineenä Teknopessimismi Uudet organisaatiorakenteet

22 SEURAAVAKSI LUENNOKSI Lue 1. Hatchin kirjan sivut (luku Culture) ja 2. Artikkeli Boje, D. (1995) Stories of the Storytelling Organization: A Postmodern Analysis of Disney as Tamara-land. Academy of Management Journal. 38(4): Kirjoita max 1 sivun mittainen teksti, jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin: 1. Mieti jotain sinulle tuttua organisaatiota. Yritä tunnistaa tämän organisaation kulttuurisia artefakteja. Minkälaisiin arvoihin ja oletuksiin liität ne? (Hatch) 2. Voidaanko kulttuuria mielestäsi johtaa? Perustele. Onko oma kantasi lähinnä modernistista, symbolis-tulkinnallista vai postmodernia vai kenties jotain muuta näkökulmaa? (Hatch) 3. Miten Disney-yhtymä on luonut todellisuutta kertomillaan tarinoilla? 4. Bojen artikkeli on luonteeltaan postmoderni. Millainen artikkeli olisi, jos se olisi kirjoitettu modernista lähtökohdasta? Vastaukset printtinä seuraavalle luennolle tai sähköpostitse osoitteeseen jouni.virtaharju@aalto.fi seuraavaan luentoon mennessä.