ARKTINEN ALUE JÄÄ SULAA MITÄ SITTEN?
|
|
- Pirkko Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARKTINEN ALUE JÄÄ SULAA MITÄ SITTEN? Jaakko Savisaari
2
3
4
5 Maaliskuun loppu 2016 Viime maanantai Ennätyssulaminen 2012
6 ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Paksu, monivuotinen jää on häviämässä Uusi, yksivuotinen jää on ohutta ja sulaa kesäisin. Ohut jää myös liikkuu enemmän ja vaikeuttaa jääennusteiden tekemistä. Monivuotinen jää ajautuu Kanadan ja Grönlannin puolelle.
7 ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Ikiroudan sulaminen Hiilidioksidi, metaani ja muut päästöt Ikiroutaa on sekä maalla että Pohjoisen Jäämeren pohjassa. Ikiroudan sulaminen on alkanut ja se jatkunee kiihtyvällä vauhdilla. Roudan sulaminen vapauttaa hiilidioksidia ja metaania sekä muita kasvihuonekaasuja. Nämä puolestaan kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä ja kierre jatkuu. Metaani pystyy sitomaan 20-kertaa enemmän lämpöä kuin hiilidioksidi ja sen vapautuminen on siten huolestuttavampi ilmiö.
8 ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Musta Hiili ja päästöt Laivaliikenteestä ja muusta toiminnasta sekä kaukokulkeutumana musta hiili kiihdyttää jään sulamista jäätiköillä ja merijäällä. Aluspäästöistä on kansallisia, tiukkojakin rajoituksia, mutta kaukokulkeutumaan on vaikea vaikuttaa
9 ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Arktinen oskillaatio ja äkillinen lämpeneminen SSW AO>0 AO<0 Vaikuttavat merkittävästi koko maapallon ilmastoon
10 ARKTISEN ALUEEN MUUTOS Ensimmäiset vaikutukset luonnossa ja yhteisöissä Pohjoisten yhteisöjen perinteiset elintavat ovat uhattuina ympäristön muuttuessa. Arktiksen totutut peto-eläimet (kuten jääkarhu) ja muut eläimet (kuten mursut ja hylkeet) menettävät jäähän perustuvat elinmahdollisuutensa. Uusia petoja leviää pohjoiseen (kuten tappajavalas, joka syö muita valaita ja hylkeitä). Kalakantojen siirtymisestä pohjoiseen ei ole vielä varmaa näyttöä. Pieneliöstö on kokemassa rajua muutosta.
11 ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Muutoksen ajurit Merikuljetukset, öljy ja kaasu, kaivostoiminta,kalastus ja matkailu.
12 ARKTISEN ALUEEN MERIKULJETUSREITIT ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Muutoksen ajurit Siberia Arctic Ocean Northern Sea Route Northwest Passage Trans Polar Route? Greenland Pacific Ocean North Atlantic Ocean North America
13 ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Öljy ja kaasu Yhdysvaltojen Geologisen Tutkimuslaitoksen (USGS) laatiman arvion mukaan Arktiksessa on öljyä ja maakaasua määrä, joka vastaa noin 13 prosenttia hyödyntämättömistä öljy- ja 30 prosenttia kaasuesiintymistä maapallolla. Jos öljyn hinta nousee, tulee öljyn poraaminen kannattavaksi, vaikka toiminta edellyttää erikoisteknologiaa. Toisaalta jos ei nouse ja ympäristökysymykset nousevat entistä enemmän esiin, jäävät öljy ja kaasu merenpohjaan. Pääosa varannoista on rantavaltioiden talousvyöhykkeillä, joten kiistoja ei pitäisi olla.
14 ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Mineraalit Arktinen alue on mineraalirikas alue. - kultaa - rautaa - nikkeliä - alumiinia - timantteja - harvinaisia maametalleja - muita mineraaleja Kaikissa jäsenmaissa mineraalivarannot kiinnostavat myös kansainvälisiä yhtiöitä. Kiina on erittäin aktiivinen mineraaliasioissa. Kaivostoiminta tulee lisääntymään, vaikka kustannukset ovat korkeat.
15 ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Risteilyt, matkailu Risteilyt ja purjehdukset arktisella alueella ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaikkia aluksia ei ole rakennettu arktisiin olosuhteisiin eikä niiden päällystöllä ole välttämättä riittävää kokemusta. Sekä Kanadan että Yhdysvaltojen rannikkovartiostojen pahin painajainen on arktinen Titanic. Kanadalla on jonkinlainen meripelastuskyky, mutta ongelmana on, etteivät risteilyalukset tai seikkailupurjehtijat ilmoita suunnitelmistaan.
16 ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Kalastus Kalastus on ollut perinteinen elinkeino alkuperäiskansoille. Tehokalastusta on harjoitettu Pohjois-Atlantilla, Barentsinmerellä ja Beringinmerellä. Atlantin kalakannat lienevät siirtyneet pohjoiseen, mutta Alaskan kantojen siirtymisestä Jäämerelle ei ole varmaa näyttöä. Kalastusoikeudet voivat olla konfliktin aihe tulevaisuudessa.
17 ARKTINEN ALUE UNCLOS YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS, 1982) perusteella rantavaltiot Venäjä, Norja, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat voivat vaatia talousvyöhykkeensä (Exclusive Economic Zone, EEZ) ulottamista sovittua 200 meripeninkulman (370 kilometriä) perusvyöhykettä kauemmas. Venäjä ja Norja ovat vuonna 2010 ( ) sopineet neljä vuosikymmentä kestäneen rajakiistansa Barentsin merellä ja Norja on jättänyt EEZ-laajennusvaatimuksensa YK:lle vuonna 2006 ja saanut ratkaisusuosituksen vuonna Tanska ja Kanada ovat jättäneet vaateensa. Venäjä on jo esittänyt omat vaateensa 2001, mutta sen perusteet eivät kokonaisuudessaan ole kelvanneet YK:lle. Venäjä on nyt jättänyt omat tarkistetut vaateeensa. Yhdysvallat ei ole vielä ratifioinut UNCLOS:ia eikä sillä täten ole oikeutta vaatia EEZ-laajennusta.
18 ARKTINEN ALUE RANTAVALTIOIDEN TALOUSVYÖHYKKEEN LAAJENTAMISVAATEET
19 Yhdysvallat-Kanada km 2, runsaasti öljyä ja kaasua, sopimatta. Kanada-Tanska Periaatteellinen kiista Hansin saaresta ja rajalinjan yksityiskohdista ARKTINEN ALUE Alue- ja rajakiistat Yhdysvallat-Venäjä Sovittu 1991, mutta Duuma ei vielä ratifioinut Huippuvuoret Mahdollinen kiista mannerjalustasta Venäjä-Norja 40-vuotinen kiista sovittu ja rajalinja hyväksytty Talousvyöhykkeiden laajennukset Norja valmis, muiden maiden vaatimuksia kootaan, YK:n käsittelyyn 2015 alkaen. Yhdysvallat?
20 ARKTINEN ALUE Arktinen Neuvosto Vuonna 1996 perustettu Arktinen Neuvosto muodostuu pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitsevista valtioista, jotka ovat Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat. Vuonna 2008 Pohjoisen Jäämeren viisi rantavaltiota pitivät yhteisen kokouksen ja laativat Ilulissatin julistuksen. Julistuksessa rantavaltiot sitoutuivat toimimaan ja ratkaisemaan mahdolliset kiistansa UNCLOS:n mukaisesti sekä pitämään huolta Pohjoisen Jäämeren ekosysteemistä. Rantavaltiot sitoutuivat myös tiiviiseen yhteistyöhön muun muassa etsintäpelastus- ja tutkimustoiminnassa. Tämän kokouksen ja julistuksen jälkeen ovat sekä Yhdysvallat että Kanada muuttaneet politiikkaansa ja pitävät Arktista Neuvostoa tärkeimpänä yhteistoimintafoorumina alueellisia asioita käsiteltäessä.
21 ARKTINEN ALUE Etsintä- ja pelastussopimus (Arktinen Neuvosto) Vuonna 2011 solmittiin sopimus etsintä- ja pelastusvastuista Arktisen Neuvoston jäsenmaiden kesken. Vuonna 2013 solmittiin lisäksi öljyvahinkojen torjuntaa koskeva sopimus Kykyjen rakentaminen on vielä pahasti kesken.
22 ARKTINEN ALUE IMO YK:n alainen merenkulkujärjestö IMO on vuonna 2009 antanut suositukset polaarialueiden merenkulussa noudatettaviksi periaatteiksi ympäristön suojelemiseksi ja merenkulun turvallisuuden takaamiseksi. Arktisen Neuvoston merenkulkua arvioinut työryhmä esitti raportissaan (Arctic Maritime Shipping Assessment Report, 2009) lisävaatimuksia. Norjan johtamana arktiset valtiot esittivät, että ne sisällytettynä IMO:n suosituksiin määrättäisiin pakollisiksi Arktiksessa. Yhdysvallat tukee Norjan aloitetta. Määräykset on nyt saatu sovittua ja näyttää siltä, että IMO Polar Code astuu voimaan vuonna Vaikka turvallisuusmääräykset olisivat pakollisia, puuttuu arktiselta alueelta merenkulun turvaamiseen tarvittava infrastruktuuri ja koulutus kestää aikansa.
23 ARKTINEN ALUE Laajakaistan puute: tilannetietoisuus, some Current satellite systems don t cover -GEO (Inmarsat) ei toimi 75N leveyspiirin pohjoispuolella -LEO (Iridium) yhteyskatkoksia Tulossa (milloin?): NORJA 2 satelliittia piti laukaista 2014 VENÄJÄ useita järjestelmiä, alku ARKTIKA-M, sää ja hätäliikeknne - ARKTIKA-MS, tietoliikenne - ARKTIKA-MS2, valtion käyttö - ARKTIKA-R, kaukokartoitus, kaupallinen käyttö? KANADA 2 satelliittia
24 YHDYSVALLAT ARKTISET INTRESSIT Yhdysvalloissa ei yleisesti mielletä maata arktiseksi valtioksi. Kova turvallisuus tärkeää - kansallinen turvallisuus ja kotimaan puolustus - ydinsukellusveneet ja ilmavoimat - ennakovaroitusjärjestelmä (ohjuspuolustus) Pehmeä turvallisuus security, safety - jätetty rannikkovartioston vastuulle, ei resursseja eikä infrastruktuuria itsellä kymmeneen vuoteen (vastuu ulkoistettu kaupallisille toimijoille) Merenkulun vapaus korostettu arktisella alueella Beringinsalmen merenkulun turvajärjestelmä olematon, vaikka liikenne kasvanee tässä liikenteen pullonkaulassa merkittävästi lähitulevaisuudessa Luonnonvarojen hyödyntäminen - Alaskan öljyntuotanto on ollut laskussa pitkään - paineita merenalaisen öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi, koeporaukset Pohjoisella Jäämerellä alkoivat kesällä 2012, nyt kuitenkin keskeytetty - kaivostoiminta Alaskassa kasvanee nykyisestä
25 YHDYSVALLAT ASEVOIMIEN ARKTINEN TOIMINTAOHJELMA Yhdysvaltojen merivoimat on ainoana hallinnonalana laatinut selkeän arktisen toimintaohjelman (Arctic Road Map). Asiakirja ulottuu vuodesta 2014 vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Taustalla ovat Pentagonin (DoD) Arktinen Strategia marraskuulta 2013 ja presidentti Obaman Kansallinen Artktinen Stragtegia toukokuulta Yhdysvaltojen merivoimien komentaja päätöksellä toukokuussa 2009 perustettiin ilmastonmuutosta seuraava yksikkö (Task Force Climate Change, TFCC). Suvereniteetin turvaaminen läsnäololla on sälytetty rannikkovartiostolle. Asevoimat operoi Arktiksessa ydinsukellusveneillä ja lentokoneilla ja miehittää ennakkovaroitusjärjestelmän tutka-asemat. Vuotuisia harjoituksia ICEX, Northern Edge, Northern Care.
26 YHDYSVALLAT RANNIKKOVARTIOSTON JÄÄNMURTAJAT Rannikkovartioston kaksi raskasta polaarijäänmurtajaa, Polar Sea ja Polar Star, ovat jo ylittäneet niille suunnitellun 30 vuoden eliniän. Polar Star on nyt kunnostettu 7-10 vuoden käyttöä varten. Ainoa hyvin toimintakuntoinen jäänmurtaja on ensisijaisesti tutkimuskäyttöön vuonna 1999 rakennettu USCGC Healy. Selvitysten mukaan uusia jäänmurtajia tarvitaan vähintään 4 raskasta ja 2 keskiraskasta. Päätös uusien murtajien rakentamisesta puuttuu.
27 KANADA ARKTISET INTRESSIT Kanadan arktinen alue on valtavan laaja. Kanadan hallituksella on kaksi strategista toimintaohjelmaa, joista tärkeämpi on arktinen strategia Our North, Our Heritage, Our Future. Arktiset asiat ovat pääministeri Harperin tärkeysjärjestyksessä korkealla. Kanadan hallituksen visiossa -arktinen alue on vakaa alue, jossa on vahvistetut rajat -taloudellinen kasvu ja kauppa ovat vakaita -pohjoiset yhteisöt ovat elinvoimaisia -ekosysteemi on elinvoimainen ja uusiutuva. Kanada investoi arktisen alueensa tutkimukseen, terveydenhoitoon ja turvallisuuteen.
28 KANADA ARKTISET INTRESSIT Suvereniteetti, suvereniteetti, suvereniteetti luvulta asti - Kanadassa mielletään maa arktiseksi maaksi - paljon pohdintaa siitä mikä on se pysyvän läsnäolon taso, joka takaa oikeuden maahan ja ympäröiviin vesialueisiin - Yhdysvaltojen läsnäolo hiertää (ennakkovaroitusjärjestelmä), vaikka Yhdysvallat on tärkein liittolainen ja talouskumppani - luoteisväylän hallinta tärkeä (vs. merenkulun vapaus) Pehmeä turvallisuus tärkeää security, safety - monet viranomaiset pohjoisessa (puolustusvoimat, kuninkaallinen ratsupoliisi, rannikkovartiosto, muut hallinnonalat) - resursseja ja infrastruktuuria kehitetään - arktisen alueen militarisointi herkkä asia Luonnonvarojen hyödyntäminen - hyvin runsaasti mineraalivaroja ja hiilivetyjä. Kaivostoiminta kasvaa voimakkaasti, koeporauksia öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi on tehty, mutta laajamittainen hyödyntäminen ei ole alkanut - alkuperäiskansojen oikeudet luonnonvaroihin on määritetty
29 KANADA ARKTINEN LÄSNÄOLO Hallitus on ottanut velvoitteekseen läsnäolon Arktiksessa merellä, maalla ja ilmassa. Kanadan rannikkovartiostolla on 18 jäänmurtajaa, joista kaksi on raskasta ja neljä keskiraskasta. Tehokkaan, uuden polaarijäänmurtajan hankinta on aloitettu. Merivoimille hankitaan 4-6 arktista vartioalusta (AOPS). Maavoimille on rakennettu koulutustukikohta Resoluteen. Kanada ja Yhdysvallat rakensivat kylmän sodan aikana tutkavalvontajärjestelmän (DEW, Distant Early Warning). Kanadassa on 47 tutka-asemaa. Ne on modernisoitu 1980-luvulla (North Warning System). Arktisen alueen läsnäolossa ja kattavassa valvonnassa tärkeä on Kanadan Rangers-järjestö, paikallisten osaaikareserviläisten muodostama joukko.
30 KANADA ARKTISET INTRESSIT - LUOTEISVÄYLÄ Luoteisväylän hallinta on Kanadalle hyvin tärkeä asia. Kanada haluaa kontrolloida kaikkea liikennettä väylällä (ja koko merialueellaan). Nyt alusten ilmoittautuminen viranomaisille on vapaaehtoista, mutta Kanada suunnittelee sen pakollistamista. Yhdysvalloilla on päinvastoinen kanta, se korostaa merenkulun vapautta. Yhdysvaltalaisen tankkerin purjehdus luoteisväylän kautta 1960-luvun lopulla hermostutti kanadalaisia ja Kanada loikin 100 mpk:n kontrollivyöhykkeen vuonna Syyskesällä 2013 purjehti ensimmäinen rahtialus sitten Manhattanin luoteisväylää Tyyneltämereltä Atlantille (Suomeen).
31 VENÄJÄ Venäjälle/NL:lle arktinen alue on ollut strategisesti hyvin tärkeä Stalinin ajoista 1930-luvulta (resurssit). Kylmän sodan aikana alue oli strategisesti tärkeä sotilaallisesti. Neuvostoliiton aikana myös liikennettä ja resurssien hyödyntämistä kehitettiin. Nyky-Venäjälle alue on hyvin tärkeä luonnonresurssien ja uusien liikenneväylien vuoksi. Näistä syistä ovat suvereniteetin turvaaminen ja taloudelliset edut tärkeitä. Tätä myös korostetaan Venäjän kansalaisille. Venäjä lisää voimakkaasti sotilaallista ja muuta viranomaisläsnäoloaan arktisella alueella - Pelastuskeskukset Pohjoisen Merireitin (NSR) varrella - Arktiset prikaatit - Laivasto- ja lentotukikohtien uudelleenavaaminen ja uusien rakentaminen - Uusi Arktinen Sotilaspiiri (voimaryhmä) on perustettu Putin aloitti merkittävän laajat sotilaalliset valmiusharjoitukset, joiden painopiste oli pohjoisessa. Tarkoituksena oli näyttää voimaa Natoa vastaan.
32
33 Venäjän valmiusharjoitukset (Snap Execises) ovat tänään sääntö enemmän kuin poikkeus 2015: "The main task of the (combat readiness drill) is to assess the armed forces from the Northern Fleet's capabilities in fulfilling tasks in providing military security of the Russian Federation in the Arctic region," Russian Defense Minister Gen. Sergey Shoigu told the media outlet. "New challenges and threats of military security demand the further heightening of military capabilities of the armed forces and special attention will be paid to the state of the newly formed strategic merging (of forces) in the North." 75 percent of Russians believe the US and other Western powers are Russia s adversaries, bent on harming its interests. The figure may be startling, but it s not exactly surprising.
34 TURVALLISUUS Lisääkö sotilaallinen läsnäolo turvallisuutta vai konfliktin uhkaa? Jotkut tutkijat yhdistävät sotilaallisen läsnäolon ja konfliktin uhkan toisiinsa. Muistettakoon, että alue on jo pitkään ollut strategisten ydinasejärjestelmien valmiusalue. Asevoimat Arktisessa ovat turvaamassa valtioiden suvereniteettia, mutta vahvasti myös tukemassa muita viranomaisia. Asevoimilla on ainoina viranomaisina ainutlaatuisia kykyjä -alueen valvontaan, etsintään ja pelastustoimintaan -raskaaseen kuljetustoimintaan -tilapäisten tukikohtien rakentamiseen -ylipäätään arktiseen toimintaan. Näitä voidaan käyttää ja käytetään muiden viranomaisten tukemiseen. Kahdenvälinen ja monikansallinen yhteistoiminta oli kasvamassa (Ukrainan kriisi tosin katkaisi Venäjän sotilasyhteistyön). Taloudelliset edut ajavat yhteistoimintaan, eivät vastakkainasetteluun. Mahdollinen konflikti tulee heijastuksena Arktiksen ulkopuolelta.
35 Suomelle tärkeää? Alueen vakaus, joka edellyttää - Yhteistoimintaa (vastapuolen tuntemista) - Läpinäkyvyyttä kaikissa toimissa - Ennakoitavuutta
36 KYSYMYKSIÄ, KOMMENTTEJA? Vielä 1800-luvulla oletettiin pohjoisnavan olevan magneettinen rautavuori, jonka ympärillä on sulaa vettä.
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KANSAINVÄLISEEN POLITIIKKAAN ARKTISELLA ALUEELLA. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KANSAINVÄLISEEN POLITIIKKAAN ARKTISELLA ALUEELLA Teemu Palosaari VTL, tutkija Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI Sivu 2 Sivu 3 Sivu 4 North Pole Sea Ice Minimum 2009
Lisätiedotsulavan arktiksen avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi
sulavan arktiksen 52 avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi Lotta Numminen BRIEFING PAPER 52, 1. helmikuuta 2010 Sulavan Arktiksen avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi Lotta Numminen Tutkjia
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotSuomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!
Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja
LisätiedotEvakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys
Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen
LisätiedotArktiset laivareitit: mahdollisuuksia ja uhkia Euroopalle
Muistio 1/2013 1 (5) Arktiset laivareitit: mahdollisuuksia ja uhkia Euroopalle Seminaari Arktiset laivareitit: mahdollisuuksia ja uhkia Euroopalle (Arctic shipping routes: challenges and opportunities
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotArktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä
Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla
LisätiedotYMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS ARKTISELLA ALUEELLA: VALTAPELI VS. KESTÄVÄ TURVALLISUUS
036 Peruste #2 2014 turva YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS ARKTISELLA ALUEELLA: VALTAPELI VS. KESTÄVÄ TURVALLISUUS cameron harrington käännös: tatu ahponen Alkuperäinen artikkeli Environmental Security in the Arctic:
LisätiedotARKTISEN ALUEEN MUUTOKSEN VAIKUTUS KANADAN TURVALLISUUSPO- LIITIIKKAAN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU ARKTISEN ALUEEN MUUTOKSEN VAIKUTUS KANADAN TURVALLISUUSPO- LIITIIKKAAN Kandidaatintutkielma Kadettikersantti Oskari Keskitalo Kadettikurssi 97 Maasotalinja Kranaatinheitinopintosuunta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.6.2018 COM(2018) 453 final 2018/0239 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa tehdyn sopimuksen
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotAavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM
Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotKoululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotLuonnonvarojen yhteishallinta Kanadan mallin taustoja: Yhteishallinnan organisaatiorakenne. Poliittisen kansalaisuuden ilmeneminen
Luonnonvarojen yhteishallinta Kanadan mallin taustoja: Väestön maantieteellinen jakauma Kanadan perustuslaki Pohjoisten alueiden talous Comprehensive Land Agreements Yhteishallinnan organisaatiorakenne
LisätiedotPuhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi
Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän
LisätiedotPohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI
LisätiedotSuomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik
Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotSisältö. 1.Tausta ja tavoitteet. 2. Arktinen SAR ja sen haasteet. 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet
Sisältö 1.Tausta ja tavoitteet 2. Arktinen SAR ja sen haasteet 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet 5. Suositukset 6. Jatkotutkimustarpeet 1. Tausta ja tavoitteet Tausta Muodostaa kokonaiskuvan
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014
ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotArktiset tiedonlähteet
L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotVENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU STRATEGIAN LAITOS JULKAISUSARJA 2: TUTKIMUSSELOSTEITA No 47 NATIONAL DEFENCE UNIVERSITY DEPARTMENT OF STRATEGIC AND DEFENCE STUDIES SERIES 2: RESEARCH REPORTS No 47 VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN
LisätiedotKatsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)
Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management) 21.4.2017 Karoliina Saarniaho, WSP Lähtökohtia suunnittelulle Merellisen
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotVenäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos
Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)
LisätiedotFLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM
FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM...että jää sulaa together possible TM ORAN VIRIYINCY / FLICKR Ilmastonmuutos Ihmisten toiminta lisää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Kasvihuonekaasut lämmittävät
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotMERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla
MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla Kansainväliset meripelastussopimukset YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) Jokainen rannikkovaltio on velvollinen
LisätiedotSuorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen.
Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen Työryhmä 1 Juha Vuolle 24.10.2016 HANKEKOKONAISUUS Hankekokonaisuus
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotDigitalisaatio, kyberturvallisuus ja Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymykset
M I R V A S A L M I N E N K u n t i e n k y b e r t u r v a l l i s u u s p ä i v ä t, H e l s i n k i 1 2. 1 0. 2 0 1 7 Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymykset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotAjankohtaista kansainvälisissä meriasioissa. Maria Laamanen Ympäristöministeriö Vaikuta vesiin päivät , Vaasa
Ajankohtaista kansainvälisissä meriasioissa Maria Laamanen Ympäristöministeriö Vaikuta vesiin päivät 11.-12.9.2018, Vaasa Maria Laaamanen, YM 2 HELCOM puheenjohtajakauden prioriteetit 1. HELCOM Baltic
LisätiedotMITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotSPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen
SPEK Strategiapäivitys 2017 - kysely valtuutetuille Valtuuston seminaari 15.5.2017 Karim Peltonen SPEK -Strategiaprosessi 2017-2018 Asemointi Määrittely Toimeenpano 25.4.2017 Strategiakysely valtuutetuille
LisätiedotArktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö
Arktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö HY:n ja YM:n arktinen kurssi 17.3.2015 Ann-Britt Ylinen Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö ann-britt.ylinen@ymparisto.fi Arktisen alueen hallinto
LisätiedotARKTISEN YHTEISTYÖN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Oulu 5.6.2012 Check against delivery ARKTISEN YHTEISTYÖN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Arvoisat kuulijat, 1. Arktisten alueiden aseman muutos ja sen tuomat uudet mahdollisuudet, haasteet
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotArktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla
Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus 42. Ilmansuojelupäivät
Lisätiedot(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015
Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotAjankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa
Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa Maria Laamanen (YM) yhteistyössä Jan Ekebomin, Sara Viljasen ja Vilja Klemolan kanssa Vaikuta vesiin päivät, 27.8.2019 Helsinki Merenhoitoa ja -suojelua
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotMeriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson
Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut
LisätiedotAluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle
Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle Tapio Keskinen, Luke Timo Ruokonen, JY KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän
LisätiedotJÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI
JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotJÄITÄ POLTELLESSA SUOMI JA ARKTISEN ALUEEN TULEVAISUUS
Tutkimuksia / TAPRI Studies in Peace and Conflict Research Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI Maapallon pohjoisimmilla alueilla ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutukset ovat kouriintuntuvia.
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Post-print The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201504151277 Author(s):
LisätiedotMinkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto
Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit
LisätiedotKriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan
Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotArktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen
Arktinen kestävä matkailudestinaatio 2018 2019 liisa kokkarinen Keitä me ollaan ja mistä me tullaan Toivotetaan tervetulleeksi: Meidän tuleva työvoima Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Hanke- ja rahoitusammattilaiset
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotItämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.
Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-0493/2018 22.10.2018 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotPohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi
Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Merikuljetuksen riskit - Mihin pitää varautua? 65,000 laivaa vuodessa 16% liikennestä
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS. Espoo, Vesa Marttinen
ELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS Espoo, 19.-20.3.2014 Vesa Marttinen ELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS Tässä esityksessä keskitytään Pohjois- Euroopassa tapahtuvaan laivojen elinkaaripalveluiden tulevaisuuden.
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotViranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotEsa Järvelä KOILLIS- JA LUOTEISVÄYLÄN KÄYTTÖ VUONNA 2030
Esa Järvelä KOILLIS- JA LUOTEISVÄYLÄN KÄYTTÖ VUONNA 2030 KOILLIS- JA LUOTEISVÄYLÄN KÄYTTÖ VUONNA 2030 Esa Järvelä Opinnäytetyö Syksy 2013 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
LisätiedotEuroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,
Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä 2021+ Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen, 21.3.2019 Interregien historia ja nykyisyys Perustettu v.1990 Euroopan (sisä)raja-alueiden (NUTS3) geopoliittisten
LisätiedotULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2009 vp SUOMI JA ARKTISET ALUEET. Pohjoismaiden neuvoston Suomen. toimintakertomus 2008
ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2009 vp SUOMI JA ARKTISET ALUEET Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2008 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston
LisätiedotBETWEEN CHANGE AND CONTINUITY: Making Sense of America s Evolving Global Engagement
BETWEEN CHANGE AND CONTINUITY: Making Sense of America s Evolving Global Mika Aaltola, Charly Salonius-Pasternak, Juha Käpylä ja Ville Sinkkonen (toim.) 31.1.2018 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,
LisätiedotSAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA
SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen
LisätiedotSataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotJohtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotMetsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR
1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotValiokuntaehdotus meriturvallisuudesta arktisilla merialueilla
VALIOKUNTAEHDOTUS A 1721/hållbart Tekijä(t) Käsittelijä Kestävä Pohjola -valiokunta Kestävä Pohjola -valiokunta Valiokuntaehdotus meriturvallisuudesta arktisilla merialueilla Ehdotus Kestävä Pohjola -valiokunta
LisätiedotSuomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä
Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Ilmastonmuutos ja luonnonvarat nostavat pohjoisen esiin Suomi on ilmastoltaan arktinen maa. Suomenniemeä ympäröivä
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
Lisätiedot