FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM

Transkriptio

1 FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM...että jää sulaa together possible TM

2 ORAN VIRIYINCY / FLICKR Ilmastonmuutos Ihmisten toiminta lisää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Kasvihuonekaasut lämmittävät maapalloa, mikä puolestaan sulattaa jäätiköitä.

3 Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. together possible TM

4 Arktinen jää syyskuussa v Arktinen jää syyskuussa v Pohjoiset alueet lämpenevät ilmastonmuutoksen takia vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arktisen merijään sulaminen on ollut huomattavasti ennustettua nopeampaa. Nyt on kiire toimia!

5 STEVE MORELLO / WWF Jääkarhun koti sulaa Jos upean pohjoisen luonnon annetaan tuhoutua, korvaavaa ei maapallolta löydy. Esimerkiksi jääkarhua ei tavata missään muualla. Nyt sen koti sulaa. Se tarvitsee jäätä ja lunta ravinnonhankintaan ja pesänrakentamiseen.

6 GLOBAL WARMING IMAGES / WWF Katso kuinka nopeasti arktinen jää sulaa! Katso video (YouTube)

7 MIKHAIL CHERKASOV / WWF-RUSSIA Ilmastonmuutoksen hillitseminen auttaa myös mursuja Mursut kokoontuvat rannikolle suuriksi laumoiksi, koska niiden elintila on jään sulamisen vuoksi kaventunut. Jos lauma säikähtää esimerkiksi lähestyvää jääkarhua, pienemmät mursut ovat vaarassa jäädä isompien alle.

8 PAUL NICKLEN / NATIONAL GEOGRAPHIC STOCK / WWF-CANADA Arktisten vesien jättiläinen Grönlanninvalas on maailman pitkäikäisin nisäkäs. Se voi elää yli 200-vuotiaaksi. Se on ainut hetulavalas joka elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Kun jääpeite pienenee, valaita uhkaa lisääntyvä meriliikenne ja sen aiheuttama melu sekä kasvava öljyonnettomuuden riski.

9 PAUL NICKLEN / NATIONAL GEOGRAPHIC STOCK / WWF-CANADA Sarvivalas Sarvivalas lyö sarvellaan kalan tainnuksiin ja syö sitten sen. Sarvi voi olla jopa 3 metriä. Katso video (YouTube)

10 JIM LEAPE / WWF Merijää on lajeille: turva- ja piilopaikka synnytys- ja pesäpaikka kulkutie ravinnonlähde saalistuspaikka lepopaikka Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa jo nyt jäästä ja lumesta riippuvaisten lajien elämää.

11 Jäässäkin on arvokasta elämää PÄIVÄTYÖKERÄYS TERHI LIUHTO / WWF 1. Jään reuna-alueella elää runsas kasvi- ja eläinplanktonyhteisö. 2. Jäälevät elävät merijään alapinnalla sekä sen sisällä sulavesikanavissa. 3. Valtavat krilliäyriäisparvet laiduntavat jään alapinnassa kasvavia leviä. 4. Krillit ovat monien valaiden, hylkeiden, kalojen ja merilintujen pääasiallista ravintoa. Kun jäät sulavat, ravintoverkko ja elinympäristö järkkyvät. Tarvitaan lisää tutkimustietoa vaikutuksien ennustamiseen.

12 SARI NÄSÄLÄ / WWF Itämeri rakas kotimeremme Itämeri voi huonosti. Se on herkkä ja haavoittu vainen meri, johon ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla. Lämpenevä vesi muuttaa eliöstön lajikoostumusta. Runsastuvat valumavedet rehevöittävät merta, mikä lisää esimerkiksi sinilevää kesäisin.

13 MERVI KUNNASRANTA / WWF Itämerennorppa kärsii jo jäättömistä talvista Viimeiset kolme talvea ovat olleet Saaristomerellä, Suomen lounaisosassa, jäättömiä. Itämerennorpan tulevaisuus on vakavasti uhattuna ilmaston lämpenemisen myötä. Norpan tulisi synnyttää jäälle. Ilman lumipesän tai ahtojäiden suojaa kuutti voi paleltua tai jäädä petojen saaliiksi.

14 PETTERI TOLVANEN / WWF Uskomaton kohtaaminen WWF:n asiantuntija kävi toukokuussa 2017 Saaristomerellä ja näki norpan läheltä. Katso video (YouTube)

15 WWF:LLÄ ON RATKAISUJA PAULIINA HEINÄNEN / WWF Varaudumme pahimpaan, toivomme parasta Öljykatastrofi in varautuminen Itämerellä. Koulutusta ja öljynkestävien varusteiden hankintaa rannoilla tapahtumaan öljynpuhdistustyöhön. Suomessa on yli 8000 vapaaehtoista. WWF Suomen vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen tietotaidon vieminen arktisten maiden käyttöön.

16 SEPPO KERÄNEN / WWF Tarvitsemme riistakameroita ja lentolaskentoja Tarvitsemme lisää tutkimustietoa itämerennorppien määristä ja levinneisyydestä suojeluratkaisujen tueksi. Norppia arvellaan olevan Saaristomerellä vain yksilöä vähemmän kuin saimaannorppia Saimaalla. Kokonaismäärä Itämerellä on romahtanut 90 % sadassa vuodessa.

17 ALEKSEI VOLKOV / WWF Perustamme jääkarhupartioita estämään yhteenottoja Jääkarhu saalistaa hylkeitä jään päältä. Kun jääpeite vähenee, joutuu nälkäinen jääkarhu uimaan satoja kilometrejä etsien jäätä tai suuntaamaan ravinnonhakumatkat maalle. Ei-toivotut kohtaamiset maalla ihmisten kanssa lisääntyvät.

18 Työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi joka päivä WWF on yksi maailman vaikuttavimmista ympäristöjärjestöistä. Toimintaa on yli sadassa maassa. Kansainvälisesti tunnustettu työmme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi näkyy vahvasti poliittisena vaikuttamisena, yritysyhteistyönä ja kansalaisten kestäviin valintoihin vaikuttamisena.

19 NYT ON OIKEA AIKA TOIMIA! Suomi on ( ) Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. WWF toimii neuvostossa tarkkailijajäsenenä ja luonnon edunvalvojana. Arktisen neuvoston maat: Suomi, Islanti, Venäjä, Norja, Tanska (Grönlanti, Färsaaret), Ruotsi, Kanada ja Yhdysvallat (Alaska). together possible TM

20 KIITOS! Ratkaisuja merien ja niiden ainutlaatuisten lajien pelastamiseksi on.tarvitaan yhteistä tahtoa ja toimintaa. Innostakaa muutkin mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen! Apunne on erittäin arvokasta. Keräysaikaa on koko lukuvuosi. Verkkosivuiltamme löytyy lisämateriaalia ja tietoa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: wwf.fi/paivatyokerays tai Pilvi Pulma puh together possible TM