Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM KOO Mäntyniemi Maaria(LVM) Viite Asia Televiestintäneuvosto Televiestintäneuvosto kokoontuu Brysselissä Suomea edustaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Ainoana lainsäädäntöasiana neuvostossa on päätösehdotus koskien MHz:n taajuusalueen käyttöä unionissa. Neuvostossa tavoitellaan yleisnäkemystä. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Päätöksen tarkoituksena on osoittaa ja valtuuttaa koordinoidusti taajuusalue MHz langattoman laajakaistan käyttöön koko Euroopan unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päätös koskee taajuusalueen MHz ( UHF-alakaista ) käyttöä tulevaisuudessa. Suomi kannattaa 700 MHz:n taajuusalueen mahdollisimman aikaista EU-tason harmonisointia langattoman laajakaistan käyttöön. Suomi pitää hyvänä sitä, että päätösehdotus sisältää joustavan lähestymistavan UHF-alakaistan tulevaisuuden käytön suhteen. Suomi katsoo, että EU:n tulisi tarkastella UHFalakaistan käyttöä uudelleen ennen vuoden 2023 WRC-konferenssia, jotta EU:n ratkaisut ovat tasapainossa globaalin päätöksenteon kanssa. Suomi katsoo aiempien kantojensa mukaisesti, että EUsääntelyn tulisi jatkossakin mahdollistaa kansallinen päätäntävalta toimilupaehtojen sisällön osalta. Muissa kuin lainsäädäntöasioissa ministerit käyvät periaatekeskustelun televiestinnän sääntelykehyksen tarkistamisesta. Keskustelun tarkoituksena on tarjota poliittista ohjeistusta komissiolle tulevan ehdotuksen valmistelussa. Suomi pitää tärkeänä sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudelleenarviointia sen ajantasaistamiseksi ja tarpeettoman sääntelyn purkamiseksi. Verkkojen käyttöoikeuksien sääntelyn osalta Suomi katsoo, että nykyinen huomattavan markkinavoiman yrityksiä koskeva sääntely tulisi korvata joustavammalla sääntelyllä. Taajuuspolitiikassa harmonisointi on lähtökohtaisesti positiivinen asia, kun tavoitteena on tietyn taajuusalueen käyttöönotto unionin alueella. Suomi ei näe tarvetta nykyistä tiukemmalle unionin lainsäädännölle tai toimivallan keskittämiselle. Sähköisten viestintäpalvelujen sääntelyä koskien kuluttajansuojakysymyksissä tulisi lähtökohtaisesti turvautua yleiseen kuluttajansuojasääntelyyn erityissääntelyn sijaan.

2 Asialista: 2(13) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. (mahd.) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi MHz:n taajuusalueen käytöstä unionissa (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0027 (COD) = Yleisnäkemys s /16 TELECOM 13 AUDIO 6 MI 61 CODEC ADD 1 Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Sääntelykehyksen tarkistaminen = Periaatekeskustelu s /16 TELECOM 71 MI 297 COMPET 208 CONSOM 100 SOC 222 Muut asiat 6. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia 8897/16 TELECOM 80 CONSOM 106 MI 337 CODEC 654 ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2013/0027 (COD) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia 8896/16 TELECOM 79 DATAPROTECT 53 CYBER 54 MI 336 CODEC 653 b) (mahd.) Internetin hallinnon kehitys = Komission tiedotusasia c) (mahd.) Digitaalisten alustojen rooli digitaalitaloudessa = Komission tiedotusasia d) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia

3 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VKE Wirén Sini(LVM) (13) Asia Asiakohta 4. Neuvoston ja parlamentin päätös MHz:n taajuusalueen käytöstä; neuvoston yleisnäkemys Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus E 15/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio antoi ehdotuksen parlamentin ja neuvoston päätökseksi. Päätöksen tarkoituksena on osoittaa ja valtuuttaa koordinoidusti taajuusalue MHz (jäljempänä 700 MHz:n taajuusalue ) langattoman laajakaistan käyttöön koko Euroopan unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päätös koskee taajuusalueen MHz (jäljempänä UHF-alakaista ) käyttöä tulevaisuudessa. Parlamentin ja neuvoston päätös olisi asetuksen tapaan kaikkia jäsenmaita kaikilta osiltaan suoraan velvoittava säädös. Ehdotuksen käsittely neuvoston televiestintätyöryhmässä alkoi Teleneuvostossa päätösehdotuksesta tavoitellaan yleisnäkemystä. Pysyvien edustajien komitea (Coreper) puolsi puheenjohtajamaan yleisnäkemystekstiä ministerineuvoston hyväksyttäväksi. Suomi hyväksyy puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomen kanta perustuu valtioneuvoston kirjeessä E 15/2016 vp linjattuihin yleisiin periaatteisiin. Puheenjohtajan ehdotuksen sisältö huomioiden Suomi korostaa ministerineuvoston puheenvuorossaan erityisesti seuraavia näkökohtia: Suomi kannattaa 700 MHz:n taajuusalueen mahdollisimman aikaista EU-tason harmonisointia langattoman laajakaistan käyttöön. Suomi pitää esitettyä vuoden 2020 puolivälin takarajaa hyväksyttävänä ehdotuksena ottaen huomioon vaihtelevat tilanteet eri jäsenvaltioissa. Suomi on myös lopullisen kompromissin saavuttamiseksi valmis hyväksymään puheenjohtajan ehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat pidentää määräaikaa kahdella vuodella päätösehdotuksesta ilmenevin perustein.

4 4(13) Suomi pitää hyvänä sitä, että päätösehdotus sisältää joustavan lähestymistavan MHz:n taajuusalueen (UHF-alakaista) tulevaisuuden käytön suhteen. Suomi tulkitsee päätösehdotuksen muotoilua siten, että se mahdollistaa koko UHF-alakaistan osoittamisen langattoman laajakaistan käyttöön ennen vuotta 2030, jos se on mahdollista ottaen huomioon kansalliset televisiotoiminnan tarpeet ja kansainvälisissä taajuussopimuksissa säädetyn. Suomi huomauttaa, että puheenjohtajan UHF-alakaistaa koskevan lähestymistavan kansallista joustavuutta ei ole tuotu selkeästi esille puheenjohtajan valmistelemassa yleisnäkemys-asiakirjassa, vaikka asiasta säädetään puheenjohtajan päätösehdotuksessa. UHF-alakaistan joustavan käyttömahdollisuuden osalta Suomi pitää hyvänä myös sitä, ettei mahdollista laajakaistakäyttöä tarvitsisi ehdotuksen mukaan rajata pelkkään laskevan siirtotien liikenteeseen eli ns. downlink only käyttöön. Suomi katsoo, että EU:n tulisi tarkastella UHF-alakaistan käyttöä uudelleen ennen vuoden 2023 WRC-konferenssia, jotta EU:ssa tehtävät ratkaisut ovat riittävässä tasapainossa globaalin taajuuksien käyttöä koskevan päätöksenteon kanssa. Suomi on huolissaan siitä, että EU:ssa sitoudutaan pitkäaikaiseen päätökseen, joka ei vastaa kansainvälisesti tehtäviä linjauksia ja sen myötä muotoutuvaa viestintäpalvelujen, päätelaitteiden ja kulutustottumusten kehitystä. Suomi katsoo aiempien kannanottojensa mukaisesti, että EU-sääntelyn tulisi jatkossakin mahdollistaa kansallinen päätäntävalta toimilupaehtojen asettamisen osalta. Suomi pitää siten hyvänä sitä, että puheenjohtajan esityksestä on poistettu komission alkuperäisen ehdotuksen sisältämät yksityiskohtaiset tavoitteet koskien laajakaistaverkon maantieteellistä peittoa ja sisätilakuuluvuutta. Pääasiallinen sisältö Komission antaman päätösehdotuksen tarkoituksena on osoittaa koordinoidusti taajuusalue MHz (jäljempänä 700 MHz:n taajuusalue) langattoman laajakaistan käyttöön Euroopan unionin alueella. Lisäksi päätös koskee taajuusalueen MHz (UHF-alakaista) käyttöä. Ehdotus on muuttunut jossain määrin neuvoston käsittelyssä. Puheenjohtajan ehdotus yleisnäkemykseksi: MHz Puheenjohtajan ehdotuksessa esitetään, että 700 MHz:n taajuusalue olisi asetettava tosiasiallisesti langattomien sähköisten laajakaistaviestintäpalvelujen saataville viimeistään 30. kesäkuuta Jäsenmaat voisivat kuitenkin viivyttää taajuusalueen osoittamista kahdella vuodella päätösehdotuksessa määritellyistä syistä. Tarve myöhäisempään takarajaan ilmeni teletyöryhmän keskusteluissa, joissa useat jäsenvaltiot toivoivat mahdollisuutta poiketa alkuperäisen päätösehdotuksen vuodesta Päätösehdotuksen mukaan jäsenmaiden olisi tehtävä kaikki taajuusalueen käyttöönoton edellyttämät rajat ylittävät koordinointisopimukset 31. joulukuuta 2017 mennessä. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan sitoisi jäsenvaltiota sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla taajuuksien koordinointiin unioniin kuulumattomien valtioiden kanssa ei ole löydetty ratkaisua.

5 5(13) Päätösehdotus ei rajoittasi jäsenmaiden oikeutta osoittaa taajuuksia yleisen turvallisuuden tai puolustustoiminnan käyttöön. Useat jäsenvaltiot, mukaan lukien Suomi, vastustivat alkuperäisen päätösehdotuksen sisältämiä peitto- ja sisätilakuuluvuusvelvoitteita. Uudessa päätösehdotuksessa ne on korvattu artiklalla, jonka mukaan jäsenmaiden olisi 700 MHz:n taajuusalueen toimilupia myöntäessään tai voimassa olevia lupia muuttaessaan toteutettava toimenpiteitä parantaakseen palvelujen ja peiton tasoa. Ehdotuksen mukaan tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä edellytyksiä verkkoinfrastruktuurin tai taajuuksien yhteiskäytön helpottamiseksi. 2. UHF-alakaista Puheenjohtajan ehdotus sisältää komission alkuperäisen esityksen tapaan ehdotuksen niin sanotun UHF-alakaistan käyttöä koskevaksi EU-strategiaksi. Tällä hetkellä kyseinen taajuusalue on Suomessa ja muualla EU:ssa osoitettu ainoastaan digitaalisen televisiotoiminnan käyttöön. Puheenjohtajan ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava vähintään vuoteen 2030 asti UHF-alakaistan saatavuus maanpäällisten televisiopalveluiden tarjoamiseen kansallisten tarpeiden perusteella. Jäsenmaiden olisi varmistettava, että taajuuskaistan muu käyttö on yhteensopiva kansallisten televisiotarpeiden kanssa eikä aiheuta häiriöitä muiden maiden televisiokäytölle. Alkuperäisestä komission ehdotuksesta poiketen tämä muu käyttö ei enää olisi rajattu vain langattoman laajakaistan laskevan siirtotien liikenteeseen (ns. downlink-käyttö), vaan myös nousevan siirtotien käyttö (ns. uplink) olisi sallittu. Komission alkuperäisen ehdotuksen sisältämä UHF-alakaistan käytön uudelleentarkastelua koskeva säännös on poistettu esityksestä kokonaan. 3. Muut säännökset Päätöksellä velvoitettaisiin jäsenvaltiot hyväksymään kansalliset etenemissuunnitelmat, joissa kuvattaisiin 700 MHz:n taajuusalueen osoittamista langattomaan laajakaistaan. Suunnitelma tulisi julkaista 30. kesäkuuta 2018 mennessä. Päätösehdotuksessa tuodaan myös esille se, että jäsenmaat voisivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaan korvata taajuuksien uudelleen osoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Lainsäädäntötoimenpide perustuu SEUT-sopimuksen 114 artiklaan, jossa säädetään sisämarkkinoiden toiminnan turvaamisesta. Päätösehdotus käsitellään tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä. Neuvoston päätöksenteko perustuu määräenemmistöön. Käsittely Euroopan parlamentissa Päätösehdotusta käsitellään parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE). Esittelijänä toimii italialainen Patrizia Toia (sosiaalidemokraatit). Valiokunta laatii mietintönsä mennessä, ja asiasta on tarkoitus äänestää lokakuussa 2016.

6 6(13) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-asioiden komitean alaisen viestintäjaoston (EU19) kokous EU-ministerivaliokunta Ehdotusta parlamentin ja neuvoston päätökseksi on aiemmin käsitelty viestintäjaoston kirjallisessa menettelyssä sekä jaoston kokouksessa Suomen kannanmuodostusta UHF-alakaistan tulevaisuuden käyttöön on myös koordinoitu laajassa sidosryhmätyössä osana Kansainvälisen televiestintäliiton maailman radioviestintäkonferenssin (WRC-15) kansallista valmistelutyötä (E 27/2015 vp). 700 MHz:n taajuusalueen käyttöä on käsitelty muun muassa edellisen, vuoden 2012 WRCkonferenssin kansallisen valmistelutyön yhteydessä (E 10/2011 vp). Eduskunnan suuri valiokunta Valtioneuvosto toimitti komission ehdotuksesta selvityksen eduskunnalle (E 15/2016 vp). Asia käsiteltiin liikenne- ja viestintävaliokunnassa , jolloin valiokunta päätti, ettei asian johdosta ryhdytä toimenpiteisiin. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa teletoiminnasta ja siihen liittyvistä valtuutuksista säädetään tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014). Taajuusalueiden käyttötarkoituksista säädetään radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetulla valtioneuvoston asetuksella (1246/2014). Suomessa on jo toteutettu tarvittavat säädösmuutokset 700 MHz:n taajuusalueen käyttöönotoksi langatonta laajakaistaa varten, eikä ehdotettu EU-päätös siten edellyttäisi muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 40 kohdan mukaan teletoiminta kuuluu valtakunnan lainsäädäntövallan alaan. Valtion viranomainen voi kuitenkin myöntää luvan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen maakunnassa vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Taloudelliset vaikutukset Ehdotetulla päätöksellä ei katsota olevan erityistä merkitystä Euroopan unionin talousarvioon tai kansalliseen talousarvioon. Päätöksellä arvioidaan kuitenkin olevan välillisesti talousvaikutuksia tietoyhteiskuntakehityksen kautta. Päätöksellä yhdenmukaistettaisiin taajuuksia langattomalle laajakaistalle, mikä edistäisi muun muassa Euroopan digitaalistrategian laajakaistatavoitteiden saavuttamista ja parantaisi uusien sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaedellytyksiä. Unionin päätöksellä säädettävät UHF-taajuusalueen käyttötarkoitukset ja näihin liittyvät käyttöönttoaikataulut voivat vaikuttaa olennaisesti EU:n jäsenvaltioiden kilpailukykyyn televiestinnän ja laajemmin digitalisaation alalla globaalissa toimintaympäristössä. Suomessa 700 MHz:n taajuusaluetta koskeva päätösehdotus ei toisi uusia kustannuksia alan toimijoille, sillä päätös taajuusalueen osoittamisesta langattoman laajakaistan

7 7(13) käyttöön on jo tehty kansallisesti. Kansallisten viranomaisten osalta päätös ei itsessään aiheuttaisi merkittävällä tavalla uutta hallinnollista taakkaa tai kustannuksia tai toisaalta myöskään tuloja, vaan vaikutukset riippuvat sovellettavasta kansallisesta sääntelykehyksestä ja toimilupamenettelyistä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajan ehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi 8793/16 Komission alkuperäinen päätösehdotus COM (2016) 43 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Sini Wirén, liikenne- ja viestintäministeriö (sini.wiren@lvm.fi, p ) Suunnittelija Katariina Vuorela, liikenne- ja viestintäministeriö (katariina.vuorela@lvm.fi, ) Viestintäneuvos Kaisa Laitinen, liikenne- ja viestintäministeriö (kaisa.laitinen@lvm.fi, ) EUTORI-tunnus EU/2016/0599 Liitteet Viite

8 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VKE Wirén Sini(LVM) (13) Asia Asiakohta 5. Sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen; periaatekeskustelu Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio tulee syyskuussa 2016 antamaan lainsäädäntöehdotuksen sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Teleneuvostossa käytävän periaatekeskustelun tarkoituksena on tarjota poliittisen tason ohjeistusta komissiolle tämän tulevan ehdotuksen valmistelussa. Keskustelu tulee olemaan jatkoa puheenjohtajamaan Amsterdamissa järjestämälle korkean tason keskustelutilaisuudelle. Suomen kanta Yleisesti Suomi pitää tärkeänä sitä, että sähköisen viestinnän sääntelykehystä arvioidaan uudelleen sen ajantasaistamiseksi ja tarpeettoman sääntelyn purkamiseksi. Suomen yksityiskohtaisemmat kannat uudistuksen valmistelutyössä esillä olleeseen kolmeen avainteemaan ovat seuraavat: Verkkojen käyttöoikeuksien sääntely (HMV) Suomi katsoo, että nykyinen HMV-sääntely on liian jäykkää eikä vastaa enää nykyajan tarpeisiin. Nykyinen HMV-sääntely tulisikin korvata joustavammalla sääntelyllä, joka soveltuisi erilaisiin markkinaolosuhteisiin eri jäsenvaltioissa ilman tarpeetonta hallinnon sisäistä taakkaa. Samalla tulee arvioida sektorikohtaisen sääntelyn tarpeellisuutta suhteessa yleiseen kilpailulainsäädäntöön. Kilpailun edistämisen kannalta on tärkeää turvata kilpailevien yritysten pääsy nopeisiin viestintäverkkoihin. Joustava sääntelymalli kohdistaisi sääntelyn kulloinkin vain aidosti tarpeellisiin sääntelykohteisiin. On tärkeää varmistaa, että HMV-sääntely on linjassa teknologian ja markkinoiden kehityksen kanssa. HMV-sääntelyn tarvetta arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi ääniviestinnän väheneminen suhteessa dataviestinnän kasvuun.

9 9(13) Radiotaajuuspolitiikka Taajuuspolitiikassa harmonisointi on lähtökohtaisesti positiivinen asia, kun tavoitteena on tietyn taajuusalueen käyttöönotto unionin alueella. Hyviä esimerkkejä tästä ovat aiempi 800 MHz:n taajuusalueen käyttöönotto sekä vireillä oleva 700 MHz:n taajuusalueen osoittaminen langattoman laajakaistan käyttöön koko unionin alueella. Suomi pitää erityisen tärkeänä sitä, että unionin alueella osoitetaan jatkossakin lisää taajuuksia etenkin langattoman laajakaistan käyttöön. Suomi ei näe tarvetta nykyistä tiukemmalle taajuuksien harmonisointia koskevalle unionin lainsäädännölle tai toimivallan keskittämiselle. Suomi katsoo, että myös rajat ylittävän uuden palveluntarjonnan, kuten esineiden internetin ja älykkäiden liikennepalvelujen, taajuustarpeiden edellyttämä koordinaatio voidaan toteuttaa nykyisten instrumenttien ja toimivallan jaon puitteissa. Taajuuksien käytön harmonisoinnin tulee koskea vain taajuusalueiden käyttötarkoitusta sekä käyttöönottoa, jolle tulisi asettaa vain aikataulullinen takaraja. Kansalliseen päätäntävaltaan tulisi jatkossakin jättää esimerkiksi verkkotoimilupien ehdot ja tarkat aikataulut, sillä kansallinen taajuus- ja toimilupapolitiikka on viestintäpalvelujen hinnan, laadun ja saatavuuden kannalta erittäin keskeinen tekijä. Suomi pitää tärkeänä myös sitä, että taajuuksien käyttöä koskeva unionin sääntelykehys mahdollistaa riittävän joustavuuden, jotta sääntely ei asetu esteeksi teknologisen kehityksen suhteen nopeammin eteneville jäsenvaltioille. Sähköisten viestintäpalvelujen sääntely Sääntelyn keventäminen on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, ja sen tavoitteena on edistää talouskasvua. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kuluttajansuojakysymyksissä tulisi lähtökohtaisesti turvautua yleiseen kuluttajansuojasääntelyyn ja sektorikohtaista kuluttajansuojasääntelyä tulisi käyttää vain silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä. Suomi on huolissaan siitä, että yleispalveludirektiivi sisältää jo tällä hetkellä päällekkäisiä säännöksiä EU:n yleisen kuluttajansuojalainsäädännön kanssa. Pääasiallinen sisältö Sähköisen viestinnän sääntely Euroopan unionin tasolla Euroopan unionin sähköisen viestinnän sääntelykehys käsittää kaikkien sähköisen viestinnän tiedonsiirtoverkkojen ja palvelujen (myös verkkoon pääsy) sääntelyä, mukaan lukien televiestintä (kiinteä ja langaton), sähköposti ja pääsy internetiin. Sääntelykehyksen tavoitteena on ollut nostaa sääntelyn tasoa ja lisätä kilpailua kaikkien unionin 28 jäsenvaltion alueella. Sähköisen viestinnän säädökset ovat monelta osin täysharmonisoivia eli teleyrityksille tai muulle sääntelyn kohteelle ei tällöin saa kansallisessa lainsäädännössä asettaa niitä pidemmälle meneviä velvoitteita. Suomessa voimassa olevasta sähköisen viestinnän erityislainsäädännöstä ja alemmanasteisista säädöksistä merkittävä osa perustuukin EU:n sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanoon. Osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa (DSM) komission tavoitteena on arvioida uudelleen tämän sääntelykehyksen toimivuutta. Euroopan unionissa

10 10(13) viestintämarkkinoita sääntelee viisi sähköisen viestinnän direktiiviä. Nämä ovat direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (2002/21/EY, puitedirektiivi) sekä seuraavat erityissäädökset: direktiivi sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä (2002/19/EY, käyttöoikeusdirektiivi), direktiivi sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja koskevista valtuutuksista (2002/20/EY, valtuutusdirektiivi), direktiivi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja - palvelujen alalla (2002/22/EY, yleispalveludirektiivi) sekä direktiivi henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (2002/58/EY, tietosuojadirektiivi). Näitä direktiivejä on vuonna 2009 ajanmukaistettu ja muutettu kahdella eri direktiivillä (2009/140/EY ja 2009/136/EY). Direktiivien lisäksi sääntelykehykseen katsotaan kuuluvaksi eräät asetukset (roaming-, BEREC- ja uusi roamingia ja verkkoneutraliteettia koskeva sähköisen viestinnän sisämarkkina-asetus). Sääntelykehykseen voidaan katsoa kuuluvan olennaisella tavalla myös direktiivien nojalla annetut lukuisat komission suositukset, jotka eivät ole juridisesti sitovia, mutta joilla käytännössä on vahvasti jäsenmaiden viranomaisten toimintaa ohjaava merkitys. Komissio on ilmoittanut strategiassaan aikovansa arvioida sähköisen viestinnän sääntelyä uudestaan erityisesti siitä näkökulmasta, että edistyneiden digitaaliverkkojen ja uusien, innovatiivisten palvelujen kehittymiselle luotaisiin suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet. Strategian mukaiset ehdotukset tulevat keskittymään 1) taajuuksien hallinnoinnin yhtenäistämiseen, 2) sääntelyn hajanaisuuden vähentämiseen 3) markkinatoimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseen 4) kannustimien tarjoamiseen investointeihin nopeiden laajakaistaverkkojen osalta 5) sääntelyn institutionaalisen kehyksen tehostamiseen. Aikataulun osalta komissio on linjannut, että säädösehdotukset annettaisiin vuoden 2016 toisella puoliskolla, mahdollisesti Komissio järjesti asiasta loppuvuonna 2015 laajan julkisen kuulemisen, minkä jälkeen varsinainen ehdotusten valmistelu käynnistyi. Puheenjohtajamaan keskusteluasiakirja Puheenjohtajamaa Hollanti on jakanut neuvostossa käytävän keskustelun kolmen alateeman alle: 1) Verkkojen käyttöoikeuksien sääntely (huomattavan markkinavoiman sääntely) 2) Radiotaajuuksien hallinnointi 3) Sähköisten viestintäpalvelujen sääntely Keskusteluasiakirjassa kuvataan puheenjohtajan keskeisimpiä havaintoja Amsterdamin konferenssissa käydystä keskustelusta edellä mainittujen kolmen teeman osalta ja esitetään sen pohjalta ministereiden vastattavaksi seuraavat kysymykset (seuraavassa vapaasti englannista käännettynä): 1) Oletko samaa mieltä siitä, että sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistamisen hallitsevana tavoitteena pitäisi olla kaikkialla läsnä olevien, luotettavien ja kohtuuhintaisten huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saavuttaminen reilun kilpailun mahdollistamana? Uskotko tämän tavoitteen

11 11(13) valossa, että voimassa oleva huomattavan markkinavoiman sääntelyyn perustuva liityntäverkon sääntelykehys kykenee käsittelemään riittävällä tavalla EU:n erilaisista alueista johtuvia hankaluuksia? 2) Kunnioittaen samalla jäsenmaiden kansallista toimivaltaa taajuuksien myöntämisessä, oletko samaa mieltä siitä, että taajuuksien oikea-aikaisen ja tehokkaan käytön turvaamiseksi on koordinoitava toimenpiteitä sellaisilla osaalueilla, joilla on suurin vaikutus verkkojen käyttöönotolle? Mikäli vastaus kysymykseen on myönteinen, minkälaisia koordinointitoimia kannatat? 3) Oletko samaa mieltä siitä, että oikeasuhtaiset säännöt viestintäpalvelujen tarjoajille edellyttävät huolellista tapauskohtaista arviointia useiden tavoitteiden osalta, kuten yleisen edun suojelemiseksi, riittävien innovointimahdollisuuksien jättämiseksi ja eri palvelujen välisen tasapuolisen toimintaympäristön luomiseksi? Oletko samaa mieltä siitä, että tämä lähestymistapa tuo mukanaan sen, että tiettyjä sääntöjä voitaisiin soveltaa kaikkiin viestintäpalvelujen tarjoajiin ja toisten säännösten soveltamisala voisi taas olla rajoitetumpi viitaten muihin tekijöihin kuten julkisten varojen käyttöön? Suomi tulee vastaamaan puheenjohtajan kysymyksiin Suomen kannassa linjattujen periaatteiden mukaisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Asiasta ei vielä ole annettu säädösehdotuksia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti antoi digitaalisia sisämarkkinoita koskevan kannanottonsa Towards a Digital Single Market Act (2015/2147(INI)). Kannanotto valmisteltiin yhdessä ja tasavertaisesti teollisuus-, tutkimus ja energiavaltiokunnan (ITRE) ja sisämarkkinavaliokunnan (IMCO) toimesta. EU-asioiden komitean alaisen viestintäjaoston (EU19) kokous EU-ministerivaliokunta Eduskunnan suuri valiokunta Sähköisen viestinnän EU-sääntelykehyksen uudistamista on käsitelty suuressa valiokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa myös aiempien teleministerineuvostojen valmistelun yhteydessä kesäkuussa ja joulukuussa 2015 sekä yleisemmin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian käsittelyn yhteydessä kesäkuussa Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sähköisen viestinnän direktiiveillä on merkittävä vaikutus kansalliseen viestinverkkoja ja -palveluja koskevaan lainsäädäntökehykseen. Asia on siten merkityksellinen

12 12(13) Suomen viestintämarkkinoiden kehityksen ja esimerkiksi sääntelyn sujuvoittamista koskevan poliittisen tavoitteen kannalta. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 40 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat teletoimintaa. Taloudelliset vaikutukset Sähköisen viestinnän EU-direktiiveissä säädetyllä on suoria vaikutuksia sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajien toimintaedellytyksiin ja niitä käyttävien kuluttajien ja yritystoimijoiden oikeuksiin. Toimialan EU-sääntelyn kehityksellä on merkittävää vaikutusta myös hallituksen kärkihankkeeksi määritellyn säädösten sujuvoittamisen näkökulmasta. Hankkeella ei kuitenkaan ole nähtävissä suoraa vaikutusta valtion tai EU:n talousarvioihin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajan asiakirja 8630/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Sini Wirén, liikenne- ja viestintäministeriö (p , sini.wiren@lvm.fi) Neuvotteleva virkamies Tanja Müller, liikenne- ja viestintäministeriö (p , tanja.muller@lvm.fi) Neuvotteleva virkamies Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö (p , tanja.muller@lvm.fi) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

13 13(13) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Internet, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto, matkaviestimet, sähköinen viestintä, viestintäpolitiikka, taajuudet LVM ALR, EUE, OKM, OM, SM, STM, TEM, TRAFI, TULLI, UM, VM, VNK