Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM VTI Mäntyniemi Maaria(LVM), Kojo Veera(LVM) Viite Asia Liikenne- ja televiestintäneuvosto Liikenne- ja televiestintäneuvosto kokoontuu Brysselissä Liikenneasioiden osalta ainoana varsinaisena asiakohtana on periaatekeskustelu tieliikenteen sosiaalisista näkökohdista. Keskustelussa käsitellään keinoja, joilla tieliikenteen sosiaalisia näkökohtia koskevaa EU-lainsäädäntöä voitaisiin kehittää, jotta säännösten yhtenäinen tulkinta ja täytäntöönpano eri jäsenmaissa voitaisiin turvata nykyistä paremmin. Suomi kannattaa lainsäädännön uudelleentarkastelua. Uudelleentarkastelussa tulisi keskittyä paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti säännösten yksinkertaistamiseen ja tarvittaessa myös osittaiseen purkamiseen. Uudet älykkään liikenteen ratkaisut, liikenteen automatisaatio ja digitalisaation mahdollistamat uudet palvelukonseptit tulisi ottaa huomioon. Säännösten täytäntöönpanon tehostamisessa Suomi pitää tärkeänä, että tietojenvaihtoa jäsenmaiden valvontaviranomaisten välillä parannetaan. Televiestintäasioiden osalta käsittelyssä on kaksi lainsäädäntöasiaa: 1) Neuvostossa käsitellään puheenjohtajan edistymisraportti ehdotuksesta direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta. Suomi ottaa tiedoksi edistymisraportin. Direktiiviehdotuksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta ehdotuksen sisältö edellyttää täsmennystä mm. direktiivin kohdealueen, aikataulun ja raportoinnin osalta. 2) Neuvostossa käsitellään puheenjohtajan tilanneselvitys kolmikantaneuvottelujen edistymisestä koskien direktiiviehdotusta toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (ns. verkko- ja tietoturvadirektiivi). Suomi ottaa tiedoksi tilanneselvityksen. Parhaillaan käynnissä olevissa kolmikantaneuvotteluissa on pääosin edistytty Suomen kannalta hyväksyttävissä oleviin kompromisseihin. Neuvotteluissa keskeisin auki oleva kysymys liittyy siihen, miten pitkälle tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien tietoturvavelvoitteet ja raportointivelvoitteet harmonisoidaan. Muissa kuin lainsäädäntöasioissa käydään periaatekeskustelu EU:n sähköisiä viestintäverkkoja ja - palveluja koskevan sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelusta. Suomi katsoo, että tärkeätä tavoitetta digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisestä ei tulisi vesittää liian raskaalla sääntelyllä. Suomen näkemyksen mukaan pitkälle harmonisoidulla televiestintäsektorilla tarvetta sääntelyn lisäämiselle ei lähtökohtaisesti ole, mutta muutostarpeita markkinoiden tehostamiseksi, sääntelyympäristön tasapuolistamiseksi ja käyttäjien aseman parantamiseksi on tärkeä selvittää. Suomi korostaa, että keskeisenä periaatteena sääntelykehyksen uudelleentarkastelussa tulisi olla EU-sääntelyn keventäminen ja sujuvoittaminen sekä riittävän kansallisen toimivallan säilyttäminen erityisesti radiotaajuuskysymyksissä.

2 2(17) Asialista: TORSTAI 10. JOULUKUUTA 2015 (klo 10.00) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen LIIKENNE Maantieliikenne 4. Tieliikenteen sosiaaliset näkökohdat Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) 14217/2/15 TRANS 365 EMPL 440 REV 2 Muut asiat 5. a) Euroopan ilmailustrategia Komissio esittelee b) Lennon MH17 alasampumista koskevien tutkimusten tulokset Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia c) Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvoston vaalit ( ) Bulgarian, Kyproksen, Tšekin, Kreikan, Unkarin, Liettuan, Puolan, Romanian, Slovenian ja Slovakian valtuuskuntien tiedotusasia d) Selvitys liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevaan yleissopimukseen liitetyn rautatiekalustoon liittyvistä erityiskysymyksistä tehdyn Luxemburgin pöytäkirjan ratifioinnista Puheenjohtajavaltion tiedotusasia e) Liikenneturvallisuus Ranskan valtuuskunnan pyytämä komission tilannetiedotus f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

3 3(17) PERJANTAI 11. JOULUKUUTA 2015 (klo 10.00) TELEVIESTINTÄ Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 114 artiklan 1 kohta) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) Puheenjohtajavaltion tilanneselvitys 14164/15 TELECOM 212 CONSOM 192 MI 725 CODEC Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 114 artiklan 1 kohta) Toimielinten välinen asia: 2013/0027 (COD) Puheenjohtajavaltion tilanneselvitys kolmikantakokouksissa saavutetusta edistymisestä Muut kuin lainsäädäntöasiat 8. Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan EU:n sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelu 14200/15 TELECOM 214 MI 727 COMPET 516 CONSOM 194 SOC 670 DATAPROTECT 202 AUDIO 32 Periaatekeskustelu Muut asiat 9. a) Internetin hallinto Komission tiedotusasia b) Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP): televiestintä- ja tietoyhteiskuntaosiota koskevat neuvottelut Komission tiedotusasia c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

4 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LHO Hörkkö Jorma (17) Asia Asiakohta 4: Tieliikenteen sosiaaliset näkökohdat Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Periaatekeskustelu tieliikenteen sosiaalisista näkökohdista liikenneneuvostossa puheenjohtajan valmistelemien kysymysten pohjalta. 1) Ottaen huomioon tieliikennesektorin kehityksen viime vuosina, katsovat jäsenvaltiot, että lainsäädäntöä tulisi selkeyttää, jotta voitaisiin saavuttaa säännösten yhtenäinen tulkinta kaikissa jäsenvaltioissa? Euroopan unionin sisämarkkinoilla tarvitaan kuljettajien ajo- ja työaikoja koskevia yhteisiä sääntöjä ja niiden yhtenäisiä tulkintoja. EU:n maantieliikennettä koskeva lainsäädäntö on kuitenkin kehittynyt osittain hyvin yksityiskohtaiseksi, ja toisaalta lainsäädännön monitulkintaisuus on johtanut lainsäädännön erilaiseen täytäntöönpanoon ja soveltamiseen jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi Suomi kannattaa lainsäädännön uudelleentarkastelua. Säännösten uudelleentarkastelun osalta Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että se ei johda lainsäädännön määrää lisäämiseen ja sen myötä uusien tulkintojen tarpeeseen. Sen sijaan uudelleentarkastelussa tulisi keskittyä paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti säännösten yksinkertaistamiseen ja tarvittaessa myös osittaiseen purkamiseen, jotta kuljetusyritysten ja kuljettajien olisi helpompi noudattaa sääntöjä ja viranomaisten valvoa tehokkaasti säännösten noudattamista. Suomi pitää myös tärkeänä, että säännösten uudelleentarkastelun yhteydessä huomioidaan uudet älykkään liikenteen ratkaisut ja ajamisen automatisoituminen. Esimerkiksi ajo- ja lepoaikojen sekä työaikojen säätelyn tulee mahdollistaa uusien kustannustehokkaiden ja turvallisten liiketoimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto kuljetussektorilla, kuten letka-ajo ja autonomisten ajoneuvojen käyttö. Suomi katsoo, että säännösten yksinkertaistamisessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kaavamaisten säännösten väljentämiseen tietyissä poikkeustilanteissa, vaikka kuljettajien ajo- ja työaikoja rajaavia tunti- ja minuuttimääriä ei muutettaisikaan. Tällaisia

5 Pääasiallinen sisältö 5(17) poikkeustilanteita ovat kotiin tai yritykseen paluu, kun ajoaikaa on vain vähän jäljellä, taikka kun lauttaan ajon tai siitä poistumisen yhteydessä tarvitaan useampia pysähdyksiä. Sosiaalisten oikeuksien toteutumista lisää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin ja sen täytäntöönpanodirektiivin oikea soveltaminen, kabotaasia koskevat säännökset ja jäsenvaltioiden minimipalkkasäännöksien noudattaminen. Nämä säännökset täydentävät merkittävällä tavalla kuljettajien työoikeudellista suojelua. Kuljettajien aseman parantamiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä sovellettavista säännöksistä. Myös tietoisuutta sosiaalisista näkökohdista on parannettava. Suomi suhtautuu pidättyvästi säädösten soveltamisalan laajentamiseen, ellei soveltamisalan laajentamista voida perustella sen myönteisillä, tutkimustietoon perustuvilla vaikutuksilla liikenneturvallisuuteen. Suomi painottaa, että kuljetusmarkkinoille digitalisaation myötä tulevia uusia toimijoita ja palvelukonsepteja ei tulisi estää liian rajoittavalla lainsäädännöllä. Suomi kannattaa yrittäjäkuljettajien (self-employed drivers) työaikasääntelyn poistamista, koska sääntelyn valvonta on käytännössä mahdoton ja koska sääntely rajoittaa normaalia yritystoimintaan kuuluvaa yrittäjän vapautta työskennellä itsensä ja oman yrityksensä hyväksi. Suomi pitää kannatettavana tilaajavastuun huomioimista sääntelyn kehittämisessä. Suomi pitää tärkeänä, että järjestelmää kehitettäessä vältetään kuitenkin yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan lisäämistä. 2) Mitä erityisiä haasteita jäsenvaltiot kohtaavat olemassa olevien säännösten täytäntöönpanossa? Minkälaisia keinoja voitaisiin harkita, jotta säännösten parempi ja systemaattisempi täytäntöönpano sisämarkkinoilla voitaisiin turvata? Valvontaresurssien määrä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioiden välillä, ja Suomi katsookin, että riittämättömät valvontaresurssit ovat useissa jäsenvaltioissa suurin haaste säädösten täytäntöönpanossa. Suomi pitää myös valitettavana, että eri jäsenvaltioiden valvontaelimien yhteistoiminta on varsin vähäistä lähinnä kyse on yhteisistä valvontakampanjoista. Suomi pitääkin tärkeänä, että tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä parannetaan. Tietojenvaihtoon nyt käytettävä ERRU-järjestelmä ei toimi riittävän hyvin, koska kaikki jäsenvaltiot eivät toistaiseksi käytä sitä ja koska se kohdistuu vain yrityksen liikennejohtajien lähinnä liikenneturvallisuutta koskeviin rikkeisiin. Järjestelmää tulisi siis edelleen kehittää. Suomi katsoo, että kuljetuksen tilaajan vastuuttaminen auttaisi säännösten noudattamisessa ja valvonnassa. Tieliikennesektori on erittäin merkittävä osa EU:n sisämarkkinataloutta; 72 prosenttia kaikesta maaliikenteestä. Kuljetussektorille on myös asetettu korkeat tavoitteet Euroopassa. Kuljetuspalveluiden tulisi olla tehokkaita ja turvallisia sekä samaan aikaan ympäristöystävällisiä ja sosiaalisista näkökohdista vastuullisia. EU:n tieliikenteen sosiaaliasioita koskevia säädöksiä ovat neuvoston asetus 561/2006/EY (kuljettajien ajo- ja lepoajat), neuvoston ja parlamentin asetus 165/2014/EY (ajopiirturi), parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY (ajoaikojen tarkastukset), neuvoston direktiivi 2002/15/EY (kuljettajien työajat) sekä direktiivit 1071/2009/EY, 1072/2009/EY ja 1073/2009/EY (markkinoille pääsy).

6 Komissio on tehnyt erinäisiä toimenpiteitä sosiaalisten näkökohtien parantamiseksi kuljetussektorilla muun muassa ottamalla käyttöön erilaisia rekistereitä ja tietojenvaihtojärjestelmiä (ERRU, TACHOnet ja TRACE project). Erilaiset kansalliset tulkinnat ja toimeenpanokäytännöt vaihtelevat kuitenkin edelleen, ja viranomaisten tietoon tulevien ajo- ja työaikasäännösten rikkomusten määrä on pysynyt verrattain korkeana. Tästä johtuen komission tieliikenteen vuoden 2016 tavoitteet tähtäävät sen varmistamiseen, että sääntelystä ollaan paremmin tietoisia ja sääntely on ymmärrettävää, sekä siihen, että eri jäsenvaltioiden eriävät tulkinnat ja täytäntöönpanokäytännöt saataisiin mahdollisimman yhteneviksi ja kustannustehokkaiksi. Tärkeitä näkökohtia sisämarkkinoiden parantamiseksi ovat myös kuljettajien työolojen parantaminen sekä markkinoiden kehittäminen reiluiksi ja ympäristövastuun tunteviksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-liikennejaoston (EU22) kokous EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - Säännösten yksinkertaistaminen toisi säästöjä valvontaan ja työajan suunnitteluun. Säännösten väljentäminen vähentäisi kuljetuskustannuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /2/15 TRANS 365 EMPL 440 REV 2 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM, puh , s-posti jorma.horkko@lvm.fi 6(17)

7 7(17) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (17) JulkICT Vakkari Mikael(VM), Korhonen Juhani Asia Asiakohta 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisten elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Televiestintäneuvostossa käsittelyssä on puheenjohtajan edistymisraportti. Komissio antoi joulukuussa 2012 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisten elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta. Asian käsittely televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmässä on aloitettu keväällä Puheenjohtajavaltio Luxemburg on laatinut edistymisraportin Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajamaan edistymisraportin. Puheenjohtaja kuvaa lyhyesti jäsenmaiden huolia mm. direktiivin soveltamisalasta sekä raportointivaatimuksista. Puheenjohtaja ehdottaa Coreperille neuvottelumandaattia siten, että Alankomaat voi aloittaa neuvottelut puheenjohtajuuskautensa alussa Direktiiviehdotuksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta ehdotuksen sisältö edellyttää täsmennystä mm. direktiivin kohdealueen, aikataulun ja raportoinnin osalta. Kyse on huomattavasta julkisen hallinnon verkkosivustouudistuksesta, jonka toimeenpanolla olisi huomattavat kustannukset jäsenmaille. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta lähentämällä jäsenvaltioiden tätä koskevien lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä määrittelemällä yhdenmukaistetut vaatimukset verkkosisällön saavutettavuudelle. Ehdotuksessa säädetään teknisistä säännöksistä, mm. standardista, joiden avulla jäsenvaltioiden on tehtävä tietynlaisten verkkosivustojen sisällöstä saavutettavaa.

9 9(17) Direktiiviehdotuksella pyritään myös edistämään verkkosivustojen kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja saavutettavuutta koskevia (sisä)markkinoita ja markkinoiden kasvua EU-alueella. Nykyinen direktiiviehdotus koskee kaikkia julkisen hallinnon verkkosivustoja. Julkiseksi hallinnoksi määritellään direktiivin puitteissa valtion-, alue- ja kunnallishallinnon viranomaiset. Yleisradio (ns. broadcaster) tultaneen rajaamaan direktiivin ulkopuolelle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiiviehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla, koska ehdotuksen katsotaan koskevan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesta delegoitujen säädösten käytöstä on luovuttu. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin ensimmäinen käsittely oli Asian esittelijänä toimii Ms. Dita Charanzova (IMCO). EU-viestintäjaoston (EU19) kokous EU-ministerivaliokunta Direktiiviehdotusta on aiemmin käsitelty viestintäjaoston (EU19) kokouksessa , sekä Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Direktiiviehdotuksesta on toimitettu eduskunnalle E-kirjelmä (E 23/2013 vp ) ja U-kirjelmä (U 25/2014 vp ). Direktiiviehdotuksesta on annettu tilannekatsaus hallintovaliokunnalle ja Hallintovaliokunnan mukaan direktiiviehdotus edellytä toistaiseksi toimenpiteitä, koska direktiivin valmistelu ei ole edennyt (HaVP 19/2014). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa ei ole varsinaista lainsäädäntöä verkkosivustojen esteettömyydestä. Direktiivin toimeenpano tulisi kuitenkin edellyttämään muutos- ja/tai täydennystarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Nämä muutokset vaativat tarkempaa selvitystä ja arviointia.

10 10(17) Direktiiviehdotuksen artiklatekstit ja johdantokappaleet ovat varsin tulkinnanvaraisia, joten niiden pohjalta tässä vaiheessa ei voida päätellä, millaisia konkreettisia vaikutuksia ehdotuksella olisi kansalliseen lainsäädäntöön. Mikäli direktiivi tulisi velvoittamaan WCAG 2.0 AA -tason saavutettavuuskriteereiden noudattamista, tulee selvittää voidaanko kyseinen vaatimustaso velvoittaa kansallisella säädännöllä esim. tietohallintolain (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 2011/634) mukaisella VN:n asetuksella. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 1 ja 4 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta maakunnan hallitusta sekä sen alaisia viranomaisia ja laitoksia sekä maakunnassa sijaitsevien kuntien hallintoa koskevissa asioissa. Taloudelliset vaikutukset Direktiiviehdotuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan huomattaviksi, koska direktiiviehdotuksen mukainen saavutettavuustaso edellyttää merkittävää verkkosivustouudistusta koko julkisella sektorilla. Myös raportoinnin kustannukset olisivat huomattavat. Valtaosa kansallisista julkisten elinten verkkosivustoista ei täytä direktiiviehdotuksen vaatimuksia. Toimeenpano edellyttää mittavaa päivitystyötä ja verkkosivustojen toteutusten laajamittaisia kilpailutuksia mm. kuntasektorilla. Kustannusten tarkempi arviointi edellyttää kattavaa kansallista selvitystä viranomaisten verkkosivustojen nykyisestä saavutettavuustasosta sekä kustannus-hyötyarviota suhteessa tavoiteltavaan saavutettavuustasoon (WCAG 2.0 AA). Direktiivin toimeenpanon kautta saataville kustannussäästöille ei ole esitetty relevantteja perusteita. Yhden jäsenvaltion kohdalla (UK) esitettyjä 8% säästöjä ei voitane pitää suoraan verrannollisina muiden jäsenvaltioiden mahdollisiin kustannussäästöihin ilman tarkempaa arvioita direktiivin vaikutuksen alaisista verkkosivustoista, koska kansallinen tilanne ja verkkosivustojen tuotantokustannukset vaihtelevat huomattavasti. Yhteisiin valvonta- ja tiedonantovelvoitteisiin liittyvät raportointijärjestelmät maksaisivat noin 1,65 miljoonaa euroa. Täysi saavutettavuus koko EU:ssa vaatisi arviolta miljoonan investoinnit. Komission kuvaamat näistä investoinneista seuraavien taloudellisten hyötyjen muodostumiskriteerit jäävät epäselviksi ja varsinaiset taloudelliset hyödyt arvioidaan huomattavasti esitettyä vaatimattomammiksi. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Muut jäsenmaat kannattavat direktiiviehdotusta mutta ovat esittäneet Suomen kanssa yhteneviä näkemyksiä mm. direktiivin sisällöstä ja yksityiskohdista (delegoidut säädökset, kustannusvaikutukset, raportointivelvoite ja aikataulu). Asiakirjat Puheenjohtajan (Luxemburg) tilannekatsaus 14164/15 TELECOM 212 CONSOM 192 MI 725 CODEC 1522 Muut asiaan liittyvät asiakirjat: Edistymisraportti, Irlanti /13 TELECOM 121 CONSOM 88 MI 414 CODEC 1111

11 11(17) Italia ( State of Play ) /14 TELECOM 171 CONSOM 189 MI 734 CODEC 1943 Italia /14 TELECOM 205 CONSOM 240 MI 882 CODEC 2248 Latvia /15 TELECOM 121 CONSOM 83 MI 321 CODEC 733 Päivitetty direktiiviehdotus 7888/15 TELECOM 86 CONSOM 62 MI 220 CODEC 483 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Valtiovarainministeriö / JulkICT, neuvotteleva virkamies Mikael Vakkari (p , mikael.vakkari@vm.fi) EUTORI-tunnus EU/2012/1741 Liitteet Viite

12 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VVE Wirén Sini(LVM) (17) Asia Asiakohta 8: Teleneuvostossa käytävä periaatekeskustelu sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudelleentarkastelua koskien Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Televiestintäneuvostossa käydään periaatekeskustelu sähköisen viestinnän lainsäädäntökehyksen uudelleentarkastelusta, joka komission on tarkoitus käynnistää virallisesti vuoden 2016 puolivälissä. Puheenjohtajamaa Luxemburg on toimittanut keskustelun pohjaksi tausta-asiakirjan, joka sisältää kolme jäsenmaille osoitettua kysymystä. Suomi vastaa puheenjohtajan esittämiin kysymyksiin seuraavien kantojen mukaisesti: Yleisenä kantanaan Suomi katsoo, että toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen on erittäin kannatettava tavoite, eikä sitä tulisi vesittää liian raskaalla sääntelyllä. Suomen näkemyksen mukaan pitkälle harmonisoidulla televiestintäsektorilla tarvetta sääntelyn lisäämiselle ei lähtökohtaisesti ole, mutta mahdollisia muutostarpeita markkinoiden tehostamiseksi ja käyttäjien aseman parantamiseksi on tärkeä selvittää. Suomi suhtautuu siten myönteisesti komission esitykseen sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudelleenarvioinnista. Suomi korostaa, että keskeisenä periaatteena sääntelykehyksen uudelleentarkastelussa tulisi olla EU-sääntelyn keventäminen ja sujuvoittaminen. Nykyistä verrattain raskasta televiestintäsektorin sääntelyä ei tulisi sellaisenaan ulottaa uusiin digitaalisten markkinoiden toimijoihin, kuten alustapalvelujen tarjoajiin. Uudistustarpeiden arvioinnissa on olennaista huomioida Suomen kansallinen tavoite norminpurusta ja siirtymisestä enenevästi raskaasta palvelukohtaisesta sääntelystä yleisempään sääntelyyn, kuitenkaan käyttäjien asemaa heikentämättä. Suomi pitää tätä tehokkaimpana tapana varmistaa, että keskenään vastaavia palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Esimerkiksi huomattavan markkinavoiman yksityiskohtainen sääntely voimassa olevassa sähköisen viestinnän puitedirektiivissä ja käyttöoikeusdirektiivissä tulisi korvata joustavammalla yleissääntelyllä, jota voitaisiin soveltaa jäsenvaltioiden erilaisilla markkinoilla ilman liiallista hallinnollista taakkaa. Vastaavasti kuluttajansuojan

13 Pääasiallinen sisältö 13(17) yksityiskohtaisen sääntelyn sijasta Suomi kannattaa lähtökohtaisesti yleisen kuluttajansuojasääntelyn soveltamista kaikilla niillä alueilla, joilla se on mahdollista. Kuitenkin esimerkiksi tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan sääntelyn osalta on tarpeen arvioida sektorikohtaisen erityisääntelyn tarvetta ja eräiden säännösten soveltamista myös uusiin palveluihin. Kuluttajien kannalta erityisesti laajakaistaverkkojen sääntely on tärkeä pitää sellaisena, että se palvelee myös harvaanasuttujen ja syrjäisten jäsenmaiden käyttäjiä ja kotimaista viestintämarkkinakehitystä. Suomi pitää radiotaajuuspolitiikkaa keskeisenä tekijänä laajakaistapalvelujen saatavuuden turvaamisessa. Suomi katsoo, että taajuuspolitiikassa harmonisointi on lähtökohtaisesti positiivinen asia kun kyse on tietyn taajuusalueen käyttöönotosta unionin alueella, ja hyvä esimerkki tästä on onnistunut 800 MHz:n taajuusalueen käyttöönotto. Vastaavasti tulevan sääntelykehyksen tulisi tukea uusien matalien ja korkeiden taajuusalueiden käyttöönottoa EU:n laajuisesti tulevien sukupolvien matkaviestinteknologioiden mahdollisuuksien täysmääräiseksi hyödyntämiseksi (esimerkiksi 5G-teknologian käyttöönottamiseksi). Samalla Suomi kuitenkin korostaa, että kansallinen taajuus- ja toimilupapolitiikka on viestintäpalvelujen hinnan, laadun ja saatavuuden kannalta erittäin keskeinen tekijä. Koska jäsenvaltioiden markkinatilanne, maantieteellinen sijainti ja yhdyskuntarakenne ovat erilaisia, on selvää, että kansallisilla viranomaisilla on paras tietämys kunkin markkina-alueen ongelmista ja ratkaisukeinoista. Siten EU-sääntelyn tulisi jatkossakin mahdollistaa kansallinen päätäntävalta esimerkiksi verkkotoimilupien ehtojen ja tarkkojen aikataulujen osalta. Tämä turvaa Suomen näkemyksen mukaan tehokkaimmin nopeiden langattomien yhteyksien tarjontaedellytykset myös haja-asutusalueilla. On mahdollista, että Suomi viittaa neuvostopuheenvuorossaan myös valmisteilla olevaan, sähköisen viestinnän sääntelyä koskevaan pohjoismaiden ministeriöiden yhteiseen kannanottoon, jota on tarkemmin kuvattu muistiossa jäljempänä. Puheenjohtajan keskustelupaperi teleneuvostoa varten Puheenjohtaja on valmistellut neuvostossa käytävää suuntaviivakeskustelua varten tausta-asiakirjan, jossa se on esittänyt keskustelun pohjaksi seuraavat kolme kysymystä (vapaasti englannin kielestä suomennettuna): 1. Oletteko samaa mieltä siitä, että seuraavien sukupolvien nopeiden kiinteiden ja langattomien laajakaistayhteyksien saatavuuden pitäisi olla yhteinen tavoite, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä digitaalisen talouden eduista? Miten näkemyksenne mukaan voidaan varmistaa, että tällaisia laajakaistapalveluja on kaupunkialueiden ohella saatavilla myös maaseudulla ja harvaan asutuimmilla alueilla? 2. Ottaen huomioon loppukäyttäjille sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavien markkinatoimijoiden ja liiketoimintamallien moninaisuus, mikä olisi näkemyksenne mukaan tehokkain tapa varmistaa, että keskenään vastaavia palveluja kohdellaan tasavertaisesti varmistaen samalla korkeatasoisen kuluttajansuojan toteutuminen? 3. Mitkä teemat ovat mielestänne tärkeimpiä painopisteitä sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudelleentarkastelussa digitaalisten sisämarkkinoiden näkökulmasta?

14 14(17) Asian tausta Komissio antoi tiedonannon Euroopan digitaalisesta sisämarkkinastrategiasta (COM(2015)192 final). Tiedonannossa komissio esittää 16 lainsäädäntö- ja muuta aloitetta toteutettaviksi vuosina Osana tätä digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa (DSM) komission tavoitteena on arvioida uudelleen televiestinnän sääntelykehyksen toimivuutta. Euroopan unionissa viestintämarkkinoita sääntelee viisi sähköisen viestinnän direktiiviä (puitedirektiivi, valtuutusdirektiivi, käyttöoikeusdirektiivi, yleispalveludirektiivi, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) sekä niihin liittyvät kaksi asetusta. Sähköisen viestinnän direktiivit ovat pääosin täysharmonisoivia eli teleyrityksille ei saa kansallisessa lainsäädännössä asettaa niitä pidemmälle meneviä velvoitteita. Komissio aikoo arvioida voimassa olevan sääntelyn muutostarpeita erityisesti siitä näkökulmasta, että edistyneiden digitaaliverkkojen ja uusien, innovatiivisten palvelujen kehittymiselle luotaisiin suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet. Strategian mukaiset ehdotukset tulevat keskittymään 1) taajuuksien hallinnoinnin yhtenäistämiseen, 2) sääntelyn hajanaisuuden vähentämiseen 3) markkinatoimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseen 4) kannustimien tarjoamiseen investointeihin nopeiden laajakaistaverkkojen osalta 5) sääntelyn institutionaalisen kehyksen tehostamiseen. Komission mukaan tärkeä ensiaskel tarvittaville uudistuksille on lokakuussa 2015 hyväksytty sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskeva asetus (ns. TSM-asetus), joka koskee verkon neutraliteettia ja verkkovierailua. Asetusta seuraa myöhemmin annettava komission täytäntöönpanoasetus liittyen tukkuhintasääntelyyn ja verkkovierailupalvelun tarjoamisesta koituvien kustannusten kattamista koskevaa mekanismiin. Komission alkuperäisen säädösehdotuksen mukaan asetuksen oli tarkoitus säännellä myös laajemmin sähköistä viestintää, mutta ehdotuksen muista osista luovuttiin niiden heikon valmistelun ja niiden sisältöä koskevien merkittävien erimielisyyksien vuoksi. Kyseiset ehdotukset saattavat nyt nousta uudelleen esille osana DSM-strategiaa. DSM-strategiassa esimerkiksi korostetaan tarvetta radiotaajuuksien yhdenmukaisemmalle hallinnointijärjestelmälle unionin alueella. Strategiassa viitataan myös infrastruktuurikilpailun puutteeseen kiinteiden laajakaistaverkkojen alalla. Komission mukaan tarvitaan yksinkertaisempaa ja kohtuullisempaa sääntelyä sellaisia alueita varten, joilla esiintyy infrastruktuurikilpailua alueellisessa tai kansallisessa laajuudessa. Lisäksi sääntelykehyksen uudistuksessa tarkastellaan, miten erityyppisille toimijoille voitaisiin tarjota tasapuoliset toimintaedellytykset niiltä osin kuin ne tarjoavat kilpailevia palveluja, esimerkiksi teleoperaattorit ja uudet internet-pohjaiset sähköisen viestinnän palvelut (esimerkiksi Skype, Whatsapp). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Tässä vaiheessa kyseessä ei vielä ole lainsäädäntökäsittely eikä asialle siten ole määritelty oikeusperustaa tai päätöksentekomenettelyä.

15 15(17) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa teollisuus-, tutkimus ja energiavaltiokunta (ITRE) ja sisämarkkinavaliokunta (IMCO) laativat yhdessä ja tasavertaisesti mietinnön digitaalisista sisämarkkinoista ja äänestävät yhteisesti lopullisesta raportista. IMCO:ssa on suomalaisena täysjäsenenä Liisa Jaakonsaari. ITRE:n puolella esittelijänä on Kaja Kallas (ALDE, Viro) ja kahdesta muusta suurimmasta poliittisesta ryhmästä tulevat vastuuhenkilöt ovat Henna Virkkunen (EPP) ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D). Parlamentti tulee antamaan tämän raporttinsa ja osana sitä kannanottonsa sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudelleentarkasteluun täysistunnossaan tammikuun 2016 puolivälissä. Teleneuvostossa käytävää periaatekeskustelua on valmisteltu EU-asioiden komitean alaisen viestintäjaoston (EU19) käsittelyssä EU-ministerivaliokunta Periaatekeskustelussa esille tulevia teemoja on aiemmin käsitelty viestintäjaoston kokouksissa osana sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskevan asetuksen kansallista valmistelua useita kertoja vuosien aikana. Suuri valiokunta Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän uudistamista on käsitelty eduskunnalle toimitetussa E-kirjeessä (E 21/2015 vp), joka käsitteli DSM-strategiaa kokonaisuudessaan. Liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut asiasta lausuntonsa (LiVL 2/2015 vp). Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt vastaavia teemoja osana sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskevan asetuksen kansallista käsittelyä, ja valiokunta on antanut kyseisestä valtioneuvoston kantaa tukevan lausunnon (LiVL31/2013vp U 74/2013vp). Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemisia asiasta on myös järjestetty teleneuvostojen valmistelujen yhteydessä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sähköisen viestinnän direktiiveillä on merkittävä vaikutus kansalliseen viestinverkkoja ja -palveluja koskevaan lainsäädäntökehykseen. Asia on siten merkityksellinen Suomen viestintämarkkinoiden kehityksen ja esimerkiksi sääntelyn sujuvoittamista koskevan poliittisen tavoitteen kannalta. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 40 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat teletoimintaa. Taloudelliset vaikutukset

16 16(17) Sähköisen viestinnän EU-direktiiveissä säädetyllä on suoria vaikutuksia sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajien toimintaedellytyksiin ja niitä käyttävien kuluttajien ja yritystoimijoiden oikeuksiin. Hankkeella ei kuitenkaan ole nähtävissä suoraa vaikutusta valtion tai EU:n talousarvioihin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Pohjoismainen yhteistyö: Suomi on käynyt liikenne- ja viestintäministeriön toimesta keskustelua sähköisen viestinnän sääntelykehykseen ennakkovaikuttamisesta yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Norjan vastuuministeriöiden kanssa. Suomi valmistelee kyseisten jäsenmaiden sekä mahdollisesti Islannin ja Baltian maiden kanssa yhteistä kannanottoa osana käynnissä olevaa sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamista koskevaa komission julkista kuulemista. Kannanotto on tarkoitus julkaista ja toimittaa komissiolle vuodenvaihteessa. Julkinen kuuleminen päättyy virallisesti 7.12., ja liikenne- ja viestintäministeriö vastaa sitä koskevaan komission kyselylomakkeeseen myös itse. Pohjoismaiset viestintävirastot ovat elokuussa 2015 julkaisseet oman yhteisen alustavan kannanottonsa sähköisen viestinnän direktiivien uudistamiseen /15 (puheenjohtajan asiakirja) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Sini Wirén, liikenne- ja viestintäministeriö, p , Liitteet Viite

17 17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto, liikennepolitiikka, sähköinen viestintä, tieliikenne, tietoyhteiskunta, viestintäpolitiikka, tietoturva LVM ALR, EUE, LIIK, MAVI, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TRAFI, TULLI, UM, VM, VNK, YM